Laadittu vastaanottajalle BASF
Päivämäärä 18.6.2018 Asiakirjan numero 1510038175
BASF
AKKUMATERIAALITEHDAS, HARJAVALTA
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
ARVIOINTIOHJELMA
SISÄLLYSLUETTELO
0. JOHDANTO 5
0.1 Hankkeen tausta 5
0.2 Hankkeen tavoitteet 5
0.3 Aikataulu ja vaiheet 5
0.4 Arviointimenettely 6
0.5 Arvioitavat vaikutukset ja menetelmät 6
0.6 Jatkosuunnittelu ja luvat 6
0.7 YVA-ohjelman asiantuntijat 7
1. HANKKEESTA VASTAAVA 9
1.1 BASF 9
1.2 BASFin katalyyttiyksikkö 9
2. HANKKEEN KUVAUS 10
2.1 Hankkeen tarkoitus ja tausta 10
2.2 Sijoittuminen ja maantarve 10
2.3 Rakentamistyöt 10
2.4 Raaka-aineet ja hyödykkeet 11
2.5 Prosessin yleiskuvaus 12
2.6 Logistiikka 12
2.7 Vesihuollon järjestäminen 13
2.8 Ilmapäästöt 15
2.9 Pilaantumisriski 15
2.10 Melu 15
2.11 Kierrätys ja jätehuolto 16
2.12 Liittyminen muihin suunnitelmiin 16
2.13 Käytöstäpoisto 16
2.14 Suunnittelutilanne ja aikataulu 16
3. VAIHTOEHDOT 17
4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 18
4.1 YVA-menettely 18
4.2 Suunnitelma tiedotuksen ja osallistumisen järjestämisestä 19 4.3 Suunnittelun ja arvioinnin liittymäkohdat 19
5. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 20
5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 20
5.2 Maisema ja kulttuuriperintö 28
5.3 Liikenne 31
5.4 Melu ja tärinä 32
5.5 Ilmanlaatu ja ilmasto 32
5.6 Elinolot ja viihtyvyys 33
5.7 Kallioperä ja maaperä 33
5.8 Pohjavesi ja orsivesi 34
5.9 Pintavedet 36
5.10 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelualueet 38
5.11 Kalat ja kalastus 40
5.12 Vesipuitedirektiivi 40
5.13 Luonnonvarat 41
6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 42 6.1 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta 42
6.2 Arvioitavat vaikutukset 43
7. OLETUKSET JA EPÄVARMUUDET 50
8. HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN 51
9. EHDOTUS YMPÄRISTÖTARKKAILUOHJELMAKSI 52
10. TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 53
10.1 Maankäytön suunnittelu – asemakaava 53
10.2 Rakennusluvat 53
10.3 Ympäristö- ja vesitalouslupa 53
10.4 Kemikaalilain mukaiset luvat ja asiakirjat 54
10.5 Muut luvat ja suunnitelmat 54
10.6 Jatkoaikataulu 55
11. VIITTEET 56
LYHENTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ 57
YHTEYSTIEDOT 58
0. JOHDANTO
0.1 Hankkeen tausta
Autoteollisuus on maailmanlaajuisesti sähköistymässä. Tämän on mahdollistanut litiumioniakku- tekniikka, joka on saavuttanut tarvittavan teknisen ja kaupallisen kypsyyden.
Pääasialliset ajurit autojen sähköistymisessä ovat tiukentuvat päästömääräykset ja asiakasky- syntä. Vuonna 2015 teillä ajoi jo 1,3 miljoonaa sähköautoa, ja kasvu kiihtyy entisestään. Lisäksi polttomoottorilla varustettujen autojen sähköistyminen lisääntyy, mikä johtaa hybridiautojen yleis- tymiseen.
Nämä trendit johtavat litiumioniakkujen ja akkuihin tarvittavien kemikaalien kysynnän kasvuun.
BASF maailman johtavana kemianteollisuusyhtiönä keskittyy materiaalituotantoon. BASFin pää- tuote litiumioniakkuihin on katodimateriaali (CAM). BASF on jo vakiintunut katodimateriaalin toi- mittaja monille autoteollisuuden asiakkaille Aasian ja USA:n markkinoilla.
CAM määrittää akun tärkeimmät ominaisuudet, kuten energiasisällön, käyttöiän ja turvallisuuden.
Myös akun tarvitsema CAM-määrä on hyvin suuri (50–100 kg/sähköauto). CAM on siksi yksi kes- keinen litiumioniakun komponentti. CAM-materiaali tuotetaan kahdessa vaiheessa. Ensiksi valmis- tetaan saostamalla ns. katodimateriaalin esiaste PCAM (Pre Cathode Active Material). Toisessa vai- heessa PCAM kalsinoidaan katodimateriaaliksi CAM (Cathode Active Material). PCAM-materiaalin synteesi on kriittinen vaihe koko prosessissa, koska silloin määräytyvät lopullisen materiaalin mo- net ominaisuudet.
BASF ja Nornickel ilmoittivat 27.6.2017 solmineensa aiesopimuksen ja kahdenväliset yhteistyö- neuvottelut, jotka koskevat raaka-ainetoimituksia suunniteltua litiumioniakkujen CAM-materi- aalituotantoa varten Euroopassa. BASFin tarkoitus on investoida ensimmäisessä vaiheessa jopa 400 miljoonaa euroa alan johtaviin katodimateriaalien (PCAM ja CAM) tuotantolaitoksiin Euroopassa.
Harjavalta tehtaan sijoituspaikkana on teknisesti hyvin soveltuva katodimateriaalin esiasteen (PCAM) tuotantoon Euroopan markkinoille.
Yhteistyö Nornickelin kanssa tarjoaa perustan laajentaa BASFin pääsyä Euroopan kehittyville ka- todimateriaalimarkkinoille ja osallistua kasvumahdollisuuksiin tällä alueella. Strategisessa yhteis- työssä hyödynnetään kummankin yhtiön markkina-asemaa ja osaamista tavoitteena luoda optimoitu ja luotettava toimitusketju sähköautojen akkukennojen valmistajille Euroopassa. Tämä parantaa enti- sestään Euroopan roolia sähköautojen kehittyvässä arvoketjussa.
0.2 Hankkeen tavoitteet
BASF keskittyy akkumateriaalien tuotannossa katodimateriaalin (CAM) valmistukseen. BASF pal- velee jo nyt useita sähköauto- ja akkuvalmistajia. BASF haluaa perustaa akkumateriaalien tuotan- toalueen Eurooppaan – laajamittaisen tehtaan EU:n alueelle. Katodimateriaalin esiasteen (PCAM) tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi tutkitaan tässä arvioinnissa Harjavaltaa Suomessa.
0.3 Aikataulu ja vaiheet Pilottilaitos (Nornickel)
Nornickel teki 14.7.2017 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (jäljempänä AVI) ilmoituksen koetoi- minnasta koskien akkumateriaalin valmistusta Harjavallassa. Koetoimintajakson (tehdasmittakaa- van pilotti) tarkoituksena on testata laitteiston soveltuvuutta tuotantoon, saada tuotteelle hyväk- syntä sekä tunnistaa/määrittää tuotannon päästöt ja ympäristövaikutukset. AVI antoi ilmoituksesta ratkaisunsa 29.12.2017.
Täyden mittakaavan PCAM-tehdas
BASF aikoo nostaa kapasiteettia vaiheittain, aloittaen aikaisintaan kun tuotannon ympäristölupa on saatu (arviolta 2020 alussa) ja lisäten kapasiteettia 30 000 tonniin vuodessa lyhyen ajan kuluessa.
Pitkällä aikavälillä BASF on suunnitellut täysimittaisen PCAM-tehtaan kapasiteetin olevan 80 000 tonnia vuodessa. Tuotantopaikan tulee mahdollistaa tällainen laajentuminen.
PCAM-materiaalia tarvitaan CAM-materiaalin valmistamiseen. BASF aikoo perustaa CAM- tuotantokapasiteettia Eurooppaan. CAM-tehdas sijoittuu todennäköisesti muuhun EU-maahan.
PCAM- ja CAM-tuotannon rinnakkainen sijainti voi kuitenkin olla vaihtoehto tulevaisuudessa.
0.4 Arviointimenettely
YVA-menettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin ja asetuk- seen. Menettely on kaksivaiheinen; YVA-ohjelmavaihe ja YVA-selostusvaihe (varsinainen arviointi).
YVA-ohjelma on suunnitelma, jossa kuvataan miten hankkeesta aiheutuvat vaikutukset tullaan ar- vioimaan. Toisessa vaiheessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset ja tulokset esitetään YVA- selostuksessa.
Hankkeisiin, joihin sovelletaan YVA-menettelyä kuuluvat mm.
“6) kemianteollisuus […]:
e) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettuja vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti valmistavat tehtaat;” (YVA- laki 252/2017)
0.5 Arvioitavat vaikutukset ja menetelmät
YVA-lain mukaan YVA-menettelyssä tulee tunnistaa, arvioida ja kuvata tiettyjen hankkeiden to- dennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Menettelyssä tarkastellaan seuraavia vaikutus- luokkia sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia:
Kuva 0-1. Arvioitavat vaikutukset YVA-lain (252/2017) mukaan.
Riippuen tutkittavasta vaikutuksesta, arvointimenetelminä käytetään esim.
• kenttätutkimuksia ja näytteenottoa
• kartta-analyysejä (GIS)
• mallinnusta
• tilastollista analyysiä
• kirjallisuustietoja
• ympäristöriskien analysointia
• osallistavia menetelmiä
• asiantuntijaryhmän aiempia kokemuksia
• lausunnoissa ja mielipiteissä esille nousseiden kysymysten analysointia 0.6 Jatkosuunnittelu ja luvat
Yhtiöllä on tarkoitus asentaa Harjavaltaan PCAM-tuotantokapasiteettia aina 30 000 tonniin vuo- dessa. Pitkällä aikavälillä yhtiö näkee PCAM-kysynnäksi 80 000 t/a. PCAM-tuotantokapasiteetti määräytyy 5–10 vuoden markkinakehityksen mukaisesti.
Hankkeen ympäristö- ja vesitalousluvan sekä kemikaaliluvan valmistelu aloitetaan samaan aikaan.
Luvat tullaan hakemaan kahdessa vaiheessa, ensiksi tuotantokapasiteetille 30 000 t/a ja myöhem- min kokonaiskapasiteetille 80 000 t/a.
Ympäristö- ja kemikaalilupien lisäksi suunnitellut toiminnot edellyttävät Harjallan kaupungilta ra- kennuslupia tarvittaville rakennuksille ja rakenteille. Lisäksi voidaan tarvita erillisiä teknisiä lupia kemikaalisäiliöille ja lentoestelupaa.
0.7 YVA-ohjelman asiantuntijat
YVA-lain 33 §:n mukaan hankkeesta vastaavan on varmistettava, että sillä on käytettävissään riittävä asiantuntemus ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen laadintaan. Yhteys- viranomainen arvioi tämän asiantuntemuksen. Hankkeesta vastaava on BASF ja hankkeen YVA- konsulttina toimii Ramboll. YVA-ohjelman kokoamiseen osallistuvat henkilöt ovat:
Henkilö Osaaminen
BASF
Aleksei Volkov Business Development Manager, Europe
Gerald Flood Vice President Catalysts Divison, Investment Projects Kurt Elliot Larsen Head of EHS Governance and Competence (Nordic/Baltic) Marko Räikkönen Head of European Site Logistics (Nordic/Baltic)
Ramboll
Antti Lepola, YVA-projektipäällikkö MMM, johtava asiantuntija Antti Lepolalla on yli 25 vuoden- kokemus ympäristötutkimuksesta ja -suunnittelusta. Ydin- osaamisaluetta ovat hankkeiden ympäristövaikutusten arvi- ointi (YVA), vesi- ja ympäristölupahakemukset sekä niihin liittyvät selvitykset. Hänellä on laaja kokemus teollisuuden ja energiantuotannon ympäristöasioiden konsultoinnista.
Hän on osallistunut asiantuntijana yli 70 YVA-menettelyyn ja projektipäällikkönä yli 30 YVA-menettelyyn.
Sanna Sopanen, YVA-projektikoordinaattori FT (hydrobiologia) Sanna Sopasella on yli 19 vuoden koke- mus akvaattiseen ekologiaan ja vedenlaatuun liittyvistä sel- vityksistä. Hänen asiantuntemukseen sisältyvät esim. vai- kutusten arvioinnit, jotka liittyvät vesiekosysteemeihin sekä ravintoverkon toimintaan makeisiin vesiin ja merivesiympä- ristöihin liittyvissa YVA-menettelyissä, luvitusprosesseissa, Natura-arvioinneissa sekä vastaavissa selvityksissä.
Timo Laitinen, maankäytön, kaavoituksen ja maiseman asiantuntija
YTM (yhteiskuntamaantiede) Timo Laitinen työskentelee projektikoordinaattorina ja asiantuntijana projekteissa, jotka liittyvat ympäristövaikutusten arviointeihin. Hänen asiantuntemuksensa liittyy ympäristövaikutusten arviointei- hin (YVA), maankäyttöön ja maisemaan liittyviin vaikutus- arvioihin, kaavoitukseen ja paikkatietoihin. Hänellä on 5 vuoden kokemus vastaavista töistä.
Anna-Maria Teuho, HSEQ-asiantuntija Ins. Anna-Maria Teuholla on yli 10 vuoden työkokemus HSEQ-asiantuntijana erityisesti liittyen prosessiturvallisuu- teen ja kemian teollisuuden turvallisuuteen, mukaan lukien ATEX-turvallisuus. Hän on toteuttanut useita riskinarvion- teja ja ympäristöauditointeja teollisille asiakkaille.
Henkilö Osaaminen
Sanna Suvanto, ympäristölakimies OTK, LL.M Sanna Suvannolla on 19 vuoden kokemus ympä- ristölupamenettelyyn, YVA-prosesseihin, maaperän pilaan- tumiseen ja ympäristövahinkoihin liittyen lainsäädännön asiantuntijana sekä projektipäällikkönä teollisuus- ja infra- struktuurihankkeissa.
Pekka Onnila, pohjavesiasiantuntija FM (hydrogeologia) Pekka Onnila työskentelee pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyvissä tutkimus- ja selvitys- hankkeissa. Hänellä on laaja kokemus pohjavesiriskien ja - vaikutusten arvioinnista YVA-menettelyissä, maankäytön suunnittelussa sekä ympäristölupamenettelyissä. Hän vas- taa myös useista pohjaveden tarkkailuhankkeista.
Kare Päätalo, ympäristöasiantuntija FM (ympäristötiede), ins. (yhdyskuntatekniikka) Kare Pää- talolla on yli 20 vuoden kokemus ympäristön tutkimus- ja kunnostushankkeista sekä erilaisista ympäristö- ja vesita- louslupahankkeista.
Osmo Niiranen, vesihuoltoasiantuntija DI Osmo Niiranen työskentelee johtavana konsulttina vesi- huollon ja hulevesien hallinnan toimialoilla. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus erilaisista yleissuunnitteluun, mitoituk- seen ja toteutussuunnitteluun liittyvistä tehtävistä sekä suunnittelun projektinjohtotehtävistä. Hänen erikoisalanaan ovat vedenhankintaan, veden käsittelyyn ja veden johtami- seen liittyvät suunnittelukohteet. Hänellä on kokemusta useista vaativista suunnittelukohteista sekä kunnallisen että teollisuuden vesihuollon toteuttamisessa.
Henna Leppänen, suunnittelija Ins. Henna Leppäsellä on kolmen vuoden työkokemus maankäytön suunnittelutehtävissä sekä avustajana että suunnittelijana. Hän hallitsee GIS-, tekstin- ja kuvankäsit- tely-, CAD- ja projektinhallintaohjelmistot.
1. HANKKEESTA VASTAAVA
1.1 BASF
BASF on maailman johtava kemianteollisuuden yhtiö. BASF-konsernin noin 114 000 työntekijää 80 maassa pyrkivät osaltaan vaikuttamaan asiakkaiden menestykseen lähes kaikilla toimialoilla yh- teiskunnan nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämiseksi. Yhtiö yhdistää toiminnassaan taloudelli- sen menestyksen, ympäristönsuojelun ja yhteiskunnallisen vastuun. BASF tiivistää tämän yrityksen tarkoituksessa: ”Luomme kemianratkaisuja kestävän tulevaisuuden puolesta – We create che- mistry for a sustainable future”.
Konsernin liiketoiminta on organisoitu viiteen segmenttiin: Chemicals, Performance Products, Func- tional Materials & Solutions, Agricultural Solutions sekä Oil & Gas. BASFin liikevaihto vuonna 2017 oli noin 65 miljardia euroa. BASFin osakkeilla käydään kauppaa Frankfurtin (BAS), Lontoon (BFA) ja Zürichin (BAS) pörsseissä. Lisätietoja osoitteessa www.basf.com.
1.2 BASFin katalyyttiyksikkö
BASF-akkumateriaaliosasto on osa BASFin katalyyttiyksikköä, johtuen tuotantoprosessien saman- kaltaisuudesta ja metallien käsittelyn kaupallisista yhtymäkohdista. BASFin katalyyttiyksikkö on maailman johtava ympäristö- ja prosessikatalysaattoreiden toimittaja. Divisioonan kehittämiä tek- nologioita käytetään ilmansuojelussa ja polttoaineiden tuotannossa, ja niiden avulla voidaan val- mistaa tehokkaasti monia erilaisia kemikaaleja, muoveja ja muita tuotteita, kuten edistyksellisiä akkumateriaaleja.BASFin katalyyttiyksikkö kehittää asiakkaidensa menestystä tukevia ainutlaatui- sia, teollisoikeuksin suojattuja ratkaisuja johtavan T&K-toiminnan, innovoinnin sekä jalo- ja perus- metallien syvällisen tuntemuksen pohjalta. Lisätietoja BASFin katalyyttiyksiköstä osoitteessa www.catalysts.basf.com.
2. HANKKEEN KUVAUS
2.1 Hankkeen tarkoitus ja tausta
Hankkeessa on kyse Harjavaltaan rakennettavasta uudesta akkumateriaalitehtaasta. Laitoksen en- sisijainen tuote on katodimateriaalin esiaste PCAM (Pre Cathode Active Material). Laitosta suunni- tellaan Harjavallan Suurteollisuuspuiston välittömään läheisyyteen. Tutkittava kiinteistö, suunnit- telualue (14,1 hehtaaria) mahdollistaa tuotannon strategisen laajentamisen jopa 80 000 t/a kapa- siteettiin saakka. Suurteollisuuspuiston läheisyys tarjoaa perusraaka-aineita ja tarvittavaa infra- struktuuria.
2.2 Sijoittuminen ja maantarve PCAM-tuotanto (VE 1)
Tuotantorakennukset suunnitellaan rakennettavaksi alueelle, joka sijaitsee Harjavallan Suurteolli- suuspuiston luoteispuolella. BASF on kiinnostunut tonteista, joista kaksi on Harjavallan kaupungin omistuksessa (8,7 hehtaaria) ja kaksi Boliden-yhtiön (5,4 hehtaaria). Suunnittelualueen sijainti on esitetty seuraavassa (Kuva 2-1).
Kuva 2-1. Hankealueen sijainti.
Akkumateriaalin jatkojalostuslaitosta (CAM-tehdas) on suunniteltu sijoitettavaksi toiseen EU- maahan. PCAM- ja CAM-tehtaiden sijoittuminen toistensa yhteyteen voi kuitenkin olla vaihtoehto tulevalle laajentumiselle markkinoiden kehityksen mukaan, mutta sitä ei tarkastella tässä YVA:ssa.
2.3 Rakentamistyöt
BASF valmistautuu aloittamaan tehtaan rakentamistyöt kuvassa 2-1 esitetylle hankealueelle heti kun maanhankinta- ja rakennuslupa-asiat ovat kunnossa. Eräitä valmistelevia infrastruktuurin ra- kennustöitä on tarkoitus aloittaa ennen sitä (maankäyttö- ja rakennuslain 149d §:n mukaisesti).
Laitoksen suunniteltu käyttöikä on yli 10 vuotta.
2.4 Raaka-aineet ja hyödykkeet
PCAM-tuotannossa tarvittavat raaka-aineet (kemikaalit) on esitetty seuraavassa (Taulukko 2-1).
Vaihteluväli johtuu siitä, että tarkat raaka-aineiden käyttömäärät riippuvat tuotettavan materiaalin tyypistä.
Taulukko 2-1. PCAM-tuotannossa tarvittavat raaka-aineet.
Kemikaali 30 000 t/a PCAM
(t/a) 80 000 t/a PCAM
(t/a)
Nikkelisulfaatti (NiSO4) 30 000–50 000 80 000–135 000
Kobolttisulfaatti (CoSO4) 6 500–18 500 17 500–50 000
Mangaanisulfaatti (MnSO4) 0–12 000 0–32 000
Natriumhydroksidi (NaOH), 50% liuos 60 000 160 000
Ammoniakkivesi (NH3), 25% liuos 150 400
Rikkihappo (H2SO4), 96% liuos 4 500 11 500
Rautasulfaatti (FeSO4) 180 480
Magnesiumsulfaatti (Mg2SO4) 0–130 0–350
Natriumaluminaatti (NaAl(OH)4) 0–3 900 0–10 400
PCAM-tuotannossa tarvittavia hyödykkeitä tullaan käyttämään seuraavassa (Taulukko 2-2) esite- tyn mukaisesti. Kaikki hyödykkeet (lukuunottamatta sähköä) on tarkoitus kuljettaa tehtaalle Suur- teollisuuspuistosta putkisillassa.
Taulukko 2-2. PCAM-tuotannossa tarvittavat hyödykkeet.
Hyödyke 30 000 t/a PCAM 80 000 t/a PCAM
Deionisoitu vesi, m3/a 400 000 1 000 000
Jäähdytysvesi, m3/a 2 800 000 7 500 000
Palosammutusvesi, m3/h (2 h) 600 600
Typpi, m3/a 1 000 000 2 700 000
Maakaasu (m3/a) 2 000 000 5 000 000
Höyry, t/a 54 000 225 000
Sähkö, GWh/a 57 150
2.5 Prosessin yleiskuvaus
BASF:n PCAM:n tuotantoprosessi on kuvattu prosessikaaviossa (Kuva 2-2) sekä sanallisesti seu- raavasti.
Kuva 2-2. PCAM-tuotannon prosessikaavio.
Prosessi alkaa metallisulfattiliuoksen valmistamisella ja sekoittamalla se sopivaan suhteeseen. Nik- keli-, koboltti- ja mangaanihydroksidiliuokset saostetaan ammoniakkiveden ja lipeän avulla. Syn- tyvä seos on liukenematon sekoitus nikkeli/koboltti/mangaanihydroksidia tai nikkeli/koboltti/alu- miinihydroksidia. Samantyyppistä prosessia on jo aiemmin käytetty Suurteollisuuspuiston alueella.
Emäliuos sisältää prosessivettä, liukoista natriumsulfaattia ja jonkin verran liukoisia ja liukenemat- tomia metalleja. Saostuksen jälkeen kiintoaineet poistetaan suodattamalla ja pesureilla prosessi- vedestä. Suodatuksen jälkeen kiinteä PCAM-materiaali kuivataan ennen pakkaamista. Kuivaimesta tuleva ilma puhdistetaan kahden HEPA-suodattimen kautta, jotta kiintoaineksia ei leviä ilmaan.
Suodattimia tarkkaillaan ja prosessi keskeytetään, jos haluttua puhdistustulosta ei saavuteta.
Käytetyt prosessivedet ja suodattimien huuhteluvedet käsitellään ensin ammoniakin ja sitten liu- koisten metallien poistamiseksi. Käsitelty vesi suodatetaan ja johdetaan sen jälkeen ultrasuoda- tukseen sen varmistamiseksi, ettei vedessä ole enää metallijäämiä. Ultrasuodatuksen jälkeen ve- destä otetaan näytteet sen varmistamiseksi, että veden johtamiselle ympäristöluvassa asetettavat päästöraja-arvot täyttyvät. Tämän jälkeen vesi johdetaan Kokemäenjokeen putkilinjan kautta joko yhdessä jäähdytysvesien kanssa tai erillistä putkea pitkin.
Prosessin ainoa ilmapäästö on kuivausprosessissa syntyvä vesihöyry, maakaasun poltosta syntyvä hiilidioksidi sekä vähäinen määrä ammoniakkia.
Tuotteelle asetettavia vaatimuksia vastaamaton PCAM-materiaali sekä prosessivesien suodatuk- sesta kerätty metallisakka toimitetaan takaisin Suurteollisuuspuistoon metallien kierrätystä ja tal- teenottoa varten. Tämän lisäksi prosessin ainoat muut kiinteät jätteet ovat raaka-aineiden pak- kausmateriaaleja.
2.6 Logistiikka
Kaikki tuotantoa varten tarvittavat raaka-aineet kuljetetaan Harjavaltaan raskailla kuljetusajoneu- voilla (ns. rekoilla).
Oletettu rekkojen maksimimäärä vuodessa hankealueelle on 2 000 ajoneuvoa (tuotantoskenaario 30 000 tonnia vuodessa) ja 5 000 ajoneuvoa (tuotantoskenaario 80 000 tonnia vuodessa).
Riippuen raaka-aineiden kemiallisesta koostumuksesta ja pitoisuudesta, raskas liikenne Suurteol- lisuuspuiston läheisyydessä voi edellä mainitun lisäksi kasvaa 3 000:lla rekalla vuodessa (tuotan- toskenaario 30 000 tonnia vuodessa) ja 8 000 rekalla vuodessa (tuotantoskenaario 80 000 tonnia vuodessa).
2.7 Vesihuollon järjestäminen
Uusi tehdas ottaa raakavettä jäähdytys- ja prosessivedeksi Kokemäenjoesta. Jäähdytysvesi johde- taan takaisin Kokemäenjokeen. Talousvesi otetaan Harjavallan vesilaitoksen verkostosta ja sani- teettijätevedet johdetaan Harjavallan kaupungin jätevesiviemäriin ja edelleen kunnalliselle jäteve- denpuhdistamolle. Käytetty prosessivesi ja suodattimien huuhteluvedet käsitellään lupamääräys- ten edellyttämälle tasolle ja johdetaan Kokemäenjokeen. Puhtaat sadevedet alueelta kerätään ta- sausaltaaseen ja johdetaan maaston ojastoon.
Jäähdytysvedet
Enimmillään tarvittava jäähdytysveden määrä on 1 000 m3/h ottaen huomioon tuotannon laajen- nusmahdollisuudet. Jäähdytysvesi otetaan Kokemäenjoesta Harjavallan voimalaitoksen yläpuolelta Suurteollisuuspuiston nykyiseltä raakavesipumppaamolta, jossa on vapaata kapasiteettia. Jäähdy- tysvesi palautetaan Kokemäenjokeen pumppaamalla DN600 mm putkessa.
Kuvassa 2-4 on esitetty toteutettavien putkistojen ja vesihuollon rakenteiden sijainti. Teollisuus- puiston raakavedenotto nykyisestä pumppaamosta on tällä hetkellä 6 000 m3/h. Pumppaamon ka- pasiteetti on 7 500 m3/h. BASF aikoo käyttää 1 500 m3/h, josta 1 000 m3/h kuluu jäähdytykseen.
BASFin jäähdytysvesien purku tulee sijoittumaan samalle alueelle Kokemäenjokeen kuin teollisuus- puiston vesien purku (ks. kuva 2-4).
Jäähdytysvesijärjestelmässä on kaksi piiriä siten, että ulompi jokivesipiiri jäähdyttää sisemmän teollisuuslaitoksen jäähdytyspiirin. Tämän takia ulompi jokivesipiiri ei voi kontaminoitua, ja jääh- dytysveden purku jokeen on turvallista. Sisemmän jäähdytyspiirin vedenlaatua valvotaan jatku- vasti johtokykymittauksella. Jos likaantumista havaitaan, vesi käsitellään tarvittaessa teollisuus- laitoksen jätevedenkäsittelylaitoksessa
Käytetty prosessivesi ja huuhteluvedet
Laitoksen käytetty prosessivesi ja suodattimien huuhteluvedet kerätään laitoksen sisällä säiliöihin, joiden vedenlaatua valvotaan lämpötilan ja pH:n suhteen. Vedet käsitellään ultrasuodatuksella ja typenpoistolla, joka poistaa sen sisältämät kiintoaineet ja epäpuhtaudet mm. nikkeli-, koboltti- mangaani- ja alumiinipitoisuudet. Käsittelyn jälkeen prosessivesi sisältää yhä natriumsulfaattia (Na2SO4), jota ei luokitella vaaralliseksi kemikaaliksi.
Käsitelty prosessivesi johdetaan säiliöön, jossa sen laatu tarkistetaan ennen johtamista Kokemä- enjokeen. Tarvittaessa vesi käsitellään erikseen.
Käsitellyn prosessiveden määrä on luokkaa 100–250 m3/h tuotantotasoilla 30 000 t/a ja 80 000 t/a. Vesi sisältää natriumsulfaattia ja pieniä määriä ammoniumia sekä liukoisia että liukenematto- mia metallijäämiä. Vesi johdetaan Kokemäenjokeen yhdessä jäähdytysveden kanssa lähelle Teol- lisuuspuiston jätevesien purkukohtaa. Prosessivedet johdetaan ensisijaisessa vaihtoehdossa jääh- dytysveden kanssa samassa putkessa, jonka kapasiteetti on 1 800 m3/h.
Vaihtoehtoisesti prosessivedet voidaan johtaa omassa putkessa (DN 300) jäähdytysvesilinjan vie- ressä. Purkukohta Kokemäenjoessa toteutetaan niin, että vesi sekoittuu mahdollisimman hyvin vesimassaan ja selkeää kerrostumista ei pääse tapahtumaan.
Vesistömallinnuksen avulla tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tapaa prosessivesien purkuun:
• Prosessivesien johtaminen samassa putkessa jäähdytysvesien kanssa lähelle rantaviivaa, jolloin sekoittuminen tapahtuu perustuen jäähdytysveden suurempaan virtaamaan. On epätaloudellista johtaa jäähdytysvesiä kauemmas rannasta suurella putkikoolla.
• Erillistä putkea (DN 300) käytettäessä prosessivedet jaetaan joen poikkileikkaukseen suut- timilla
Kuva 2-3. Vesien johtamiskaavio.
Kuva 2-4. Vesien johtamisen putkireitit ja vedenotto- sekä purkukohdat.
Vesistöpäästöt tuotantotasoille 30 000 t/a ja 80 000 t/a on esitetty seuraavassa (Taulukko 2-1).
Taulukko 2-1. Päästöt vesistöön.
Päästöt vesistöön 30 000 t/a PCAM tuotanto
80 000 t/a
PCAM tuotanto Yksikkö
Prosessi- ja huuhteluvedet 730 000 2 000 000 t/a
Sulfaatti 36 000 96 000 t/a
Natrium 17 300 46 000 t/a
Kokonaistyppi <10 <25 t/a
Nikkeli (Ni) 0,05–0,25 0,13–0,66 t/a
Mangaani (Mn) 0,05–0,25 0,13–0,66 t/a
Koboltti (Co) 0,05–0,25 0,13–0,66 t/a
Alumiini (Al) 10 27 t/a
pH <9 <9 -
Lämpötila 60 60 °C
Ultrasuodatuksen rejekti käsitellään erikseen konsentraatiksi tai kiinteäksi suodokseksi, joka kier- rätetään paikallisen kierrätysyhtiön toimesta. Optiona voi olla konsentraatin kierrätys tuotantopro- sessissa, minkä toteuttavuus voidaan testata vasta kun laitos on toiminnassa.
Hulevedet
Alueen puhtaat hulevedet (esim. teiltä, pysäköintialueilta, rakennusten katoilta ja kaikilta katetuilta alueilta) kerätään maanalaisilla putkistoilla 2 300 m3 viivästysaltaaseen ja johdetaan alueen poh- joispuolella sijaitsevaan painanteeseen, johon alueen vedet nykyisinkin päätyvät. Puskuriallas ja painanne tasoittavat rankkasateiden virtaamahuippuja tehokkaasti, jolloin alapuoliset vesiuomat eivät kuormitu hydraulisesti liikaa. Painanteesta vedet kulkeutuvat pintauomien kautta länteen ja edelleen Kurkelanojaan ja Tattarinjokeen, joka laskee Kokemäenjokeen noin 10 km Harjavallan voimalaitoksen alapuolella.
Palonsammutusvedet
Palonsammutustilanteista syntyville sammutusvesille rakennetaan erillinen suljettavalla venttiilillä varustettu keräysallas. Keräysaltaasta ei johdeta vettä vesistöön vaan se johdetaan joko veden- puhdistamolle tai käsitellään erikseen riippuen veden laadusta.
Saniteettijätevedet
Saniteettijätevedet johdetaan Harjavallan kaupungin jätevesiviemäriverkostoon ja edelleen kun- nalliselle yhdyskuntajätevesien puhdistamolle.
2.8 Ilmapäästöt
Pöly- ja typpipäästöjen odotetaan jäävän vähäisiksi, koska kaikki ilmapäästöt käsitellään ennen päästöä suodattamalla ja pesureilla.
2.9 Pilaantumisriski
Laitosalueen piha- ja varastoalueet suunnitellaan päällystetyiksi, jotta maaperän ja pohjaveden pilaantumista voidaan estää.
2.10 Melu
Melutason ympäristössä (lähin asuinalue) odotetaan jäävän alle meluohjearvojen päivä-, ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin.
2.11 Kierrätys ja jätehuolto
Tuotevaatimuksia vastaamaton PCAM-materiaali kierrätetään. Sen sisältämät metallit voidaan pa- lauttaa uudelleen tuotantoon.
Vaaralliseksi luokitellut jätteet toimitetaan jätteenkäsittelijälle, jolla on asiaankuuluva lupa ko. jät- teen käsittelyyn. Teollisuusjäte ja kotitalouksiin verrattavissa oleva jäte toimitetaan hyväksytylle jätteenkäsittelijälle Harjavallan kaupungin ohjeistuksen mukaan.
2.12 Liittyminen muihin suunnitelmiin
BASF aikoo rakentaa PCAM-tehtaan Harjavaltaan. Toinen vaihe akkumateriaalin valmistuksessa, CAM-tehdas, sijoittuu todennäköisesti muuhun EU-maahan. Kuitenkaan ei voida poissulkea, että tulevaisuudessa CAM-tehdas sijoittuisi lähelle PCAM-tehdasta.
2.13 Käytöstäpoisto
Mikäli toiminnot lopetetaan tai laitteet tulevat käyttöikänsä loppuun, laitos suljetaan tällöin voi- massaolevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Toimenpiteet voivat sisältää laitoksen käy- töstäpoiston, rakennusten ja laitteistojen purun ja maaperän kunnostuksen toimivaltaisen viran- omaisen ohjeistuksen mukaisesti.
2.14 Suunnittelutilanne ja aikataulu
BASF aikoo aloittaa tehtaan rakentamisen heti rakennuslupien myöntämisen jälkeen. Edeltävät vaiheet ovat maanhankinta ja asemakaavoitus. Tuotannon käynnistäminen edellyttää AVI:n ja Tu- kesin lupapäätöksiä. Lupien hakuvaihe seuraa ympäristövaikutusten arviointia, ja on ajoittettu 2018–2019. Alustava aikataulu YVA-menettelylle ja ympäristölupahakemukselle on esitetty seu- raavassa (Kuva 2-5).
Kuva 2-5. YVA-menettelyn ja ympäristölupamenettetyn alustava aikataulu.
3. VAIHTOEHDOT
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja:
• Vaihtoehto 0 (VE0) – hanketta ei toteuteta
• Vaihtoehto 1 (VE1) – hanke toteutetaan perustamalla tehdas Harjavaltaan VE0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen
PCAM-akkumateriaalitehdasta ei toteuteta Harjavaltaan. Nollavaihtoehto tarkastellaan ympäristön nykytilan kuvauksen pohjalta (luku 5), jota tarkennetaan tulevassa YVA-selostuksessa.
Mitään hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimia, mukaan lukien rakennus- ja asennustyöt ja lai- toksen käyttö, ei toteutuisi, eikä täten myöskään niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskitytään hankevaihtoehdon VE1 vaikutusten arviontiin. Han- ketta verrataan nollavaihtoehtoon (VE0).
VE1: Akkumateriaalitehtaan sijoitus Harjavaltaan
VE1 sijoittuu luoteeseen Harjavallan keskustasta ja suurteollisuuspuistosta. Sijainti on esitetty seu- raavassa (Kuva 3-1).
Kuva 3-1. Hankevaihtoehdon VE1 sijoittuminen.
Muut skenaariot
Alavaihtoehtoja voidaan kehittää suunnittelun ja arvioinnin aikana.
4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
4.1 YVA-menettely Menettelyn tavoitteet
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että hankkeen ym- päristövaikutukset tulevat etukäteen arvioitua ja nämä vaikutukset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Lisäksi YVA-menettelyssä pyritään arvioimaan ja vertaile- maan erilaisia realistsia hankevaihtoehtoja. Samalla YVA-menettelyn tarkoitus on lisätä kansalais- ten osallistumista ja tiedon saantia.
YVA-lainsäädäntö
YVA-menettelystä määrätään laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017), ns.
YVA-laki sekä valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017), ns. YVA-asetus. Uudistettu lainsäädäntö tuli voimaan 15.5.2017.
YVA-lain liittessä 1 luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan YVA-menettelyä. Kemianteollisuuden osalta luetteloon kuuluvat ns. pakollisina YVA-hankkeina ”vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettuja vaarallisia kemikaaleja laaja- mittaisesti valmistavat tehtaat” (YVA-asetus, luku 1, 3 §).
YVA-menettelyn osapuolet
YVA-menettelyn osapuolet tässä hankkeessa ovat:
• Hankkeesta vastaava; BASF; toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmiste- lusta ja toteuttamisesta;
• Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) yhteysviran- omaisena, joka huolehtii siitä, että hankkeen arviointimenettely täyttää YVA-
lainsäädännön vaatimukset;
• Muut viranomaiset ja ne, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, mukaan lu- kien yleisö.
YVA-menettely ja aikataulu
YVA-menettely käynnistyy virallisesti kun hankkeesta vastaava jättää arviointiohjelman (YVA- ohjelma) yhteysviranomaiselle. Menettelyn ensimmäinen vaihe päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-ohjelmasta hankevastaavalle.
Toisena seuraa arviointivaihe. Kun vaikutukset on arvioitu, tulokset kootaan arviointiselostukseen (YVA-selostus). YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa YVA-selostuksesta perus- tellun päätelmänsä.
YVA-menettely ei ole päätöksentekoprosessi. Hankkeet luvat haetaan ja käsitellään erillislakien perusteella. Jos hanke edellyttää YVA-menettelyä, lupaviranomainen ei voi myöntää lupaa ennen kuin se on saanut YVA-selostuksen ja yhteysviranomaisen perustellun päätelmän siitä. Tarvittavia lupia on käsitelty luvussa 10.2.
Yhteysviranomainen pyytää muilta viranomaisilta ja kyseeseen tulevilta kunnilta lausunnot YVA- ohjelmasta. Julkinen kuulutus YVA-ohjelman nähtäville tulosta julkaistaa sähköisesti ja hankkeen oletetun vaikutusalueen sanomalehdissä. YVA-menettelyn aikataulu on esitetty kuvassa 2-5.
YVA-ohjelma on nähtävillä kesäkuusta elokuulle 2018. Yleisötilaisuus Harjavallassa järjestetään YVA-ohjelman nähtävillä oloaikana. Viranomaiset ja muut osalliset voivat nähtävilläoloajan loppuun mennessä jättää lausuntonsa tai mielpiteensä YVA-ohjelmasta yhteysviranomaiselle.
Yhteysviranomainen lukee lausunnot ja mielipiteet ja laatii oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta yh- den kuukauden kuluessa nähtävilläolon päättymisestä.
Arvioinnin rajaus
YVA-menettelyssä arvioitava hanke koostuu seuraavista toiminnoista: 1) tehtaan rakentaminen, 2) tehtaan käyttö ja 3) tehtaan käytöstä poisto. YVA sisältää vaikutusten arvionnit em. toiminnoista siten kuin luvussa 3 esitetään.
4.2 Suunnitelma tiedotuksen ja osallistumisen järjestämisestä
Yksi YVA-menettelyn tärkä tavoite on edistää tiedonsaantia hankkeesta ja parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettely toteutetaan vuorovaikutteisesti viranomaisten, eri si- dosryhmien ja yleisön kanssa.
Viranomaisyhteydet
YVA-ohjelman valmisteluvaiheessa on keskusteltu hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista keskeisten viranomaisten kanssa. Arvioinnin yhteydessä järjestetään tarvittavat ennakkoneuvot- telut.
Yleisötilaisuudet
YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen nähtävilläolon aikana järjestetään yleisötilaisuudet, joissa esi- tellään arviointimenettelyä ja em. asiakirjat. Kokouksia johtaa yhteysviranomainen.
Muu viestintä
YVA-asiakirjat ja lausunnot julkaistaan ELY-keskuksen verkkosivuilla:
www.ymparisto.fi/BASFakkumateriaalitehdasHarjavaltaYVA
Tämän lisäksi BASF toimittaa tietoa hankkeesta ja meneillään olevasta ympäristövaikutusten arvi- oinnista eri osapuolten pyyntöjen mukaan.
4.3 Suunnittelun ja arvioinnin liittymäkohdat
Hankkeen suunnittelu etenee ja tarkentuu YVA-menettelyn aikana. Arviointia päivitetään suunnit- telun edistymisen myötä. Näin ollen arviointi tuottaa tietoja suunnittelun tueksi esimerkiksi haital- listen ympäristövaikutusten lieventämiseksi.
5. YMPÄRISTÖN NYKYTILA
Ympäristön nykytila toimii vertailun ja arvioinnin lähtökohtana hankkeen toteutusvaihtoehdolle.
Seuraavassa esitellään Harjavallan alueen ympäristön nykytila. Sisältö kattaa kysymykset, joiden katsotaan olevan olennaisia hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Hankkeen vaihtoehto (VE 1) tarkoittaa, että toiminnot sijaitsevat luoteeseen Harjavallan keskustasta.
5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Hanke sijoittuu Harjavallan kaupungin länsiosaan Kokemäenjoen eteläpuolelle keskusta-alueen luoteispuolelle. Nakkilan keskusta sijoittuu hankkeesta luoteeseen runsaan viiden kilometrin etäi- syydelle jokea alavirtaan ja Kokemäen keskusta jokea ylävirtaan hankkeesta kaakkoon noin 12 kilometrin etäisyydelle. Hankealue rajautuu pohjoisosastaan Harjavallan ja Nakkilan väliseen kun- tarajaan. Hankealue sijoittuu yhdyskuntarakenteellisesti taajamarakenteen ulkopuolelle harvan maaseutuasutuksen alueelle niin, että taajama-aluetta sijoittuu hankealueen pohjois-, itä- ja ete- läpuolelle (Kuva 5-1).
Maankäyttöä kuvaavassa CORINE 2012 -aineistossa Harjavallan keskusta-alue on pääosin väljästi rakennettua asuinaluetta ja teollisuuden ja palveluiden aluetta (Kuva 5-2). Hankealue sijoittuu aineistossa pellolle välittömästi keskustasta asti ulottuvien teollisuuden ja palveluiden alueiden sekä väljästi rakennettujen asuinalueiden pohjois- ja länsipuolelle. Hankealueen länsipuolella on harvapuustoista aluetta.
Kuva 5-1. YKR -aineiston mukainen yhdyskuntarakenne vuonna 2016. Taajamalla (punaiset alueet) tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta, jossa on otettu huomi- oon asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Kylät on ja- ettu kahteen luokkaan eli 20‑39 asukkaan pienkyliin (vihreä) ja yli 39 asukkaan kyliin (si- ninen). Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, ky- liin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä.
Kuva 5-2. Hankealueen ja sen lähiympäristön maankäyttö CORINE 2012 -aineiston mukaan.
Hankealueen rajauksesta etäisyyttä lähimpiin, hankealueen eteläpuolisiin, kahteen teollisuusalu- eella sijaitsevaan asuinrakennukseen kertyy matkaa noin 30 metriä (Kuva 5-3). Hankealueen itä- puolisen Torttilan asuinalueen rakennuksiin on tontin rajalta lyhimmillään noin 60 metriä.
Kuva 5-3. Asuin-, loma-, liike- ja julkiset sekä teolliset rakennukset noin kahden kilometrin säteellä.
Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueella toimii parikymmentä erikoistunutta yritystä, jotka ovat toimivassa ja kiinteässä yhteistyössä keskenään (Kuva 5-4). Yrityksissä työskentelee yhteensä yli tuhat henkilöä. Suurteollisuuspuistossa toimivia yrityksiä ovat muun muassa Boliden Harjavalta Oy:n kupari- ja nikkelisulatto sekä rikkihappotehdas, Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelijalos- tamo ja kemikaalitehdas, Kemira Oyj:n alumiinisuolatehdas sekä rikkihapon ja nestemäisen rikki- dioksidin varastosäiliöt, Oy Aga Ab:n happi- ja vetytehtaat, Air Liquide Finland Oy:n happilaitos, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:n Harjavallan voimalaitos sekä suunnittelu-, kun- nossapito- ja palveluyrityksiä.
Kuva 5-4. Harjavallan Suurteollisuuspuisto. Lähde: www.suurteollisuuspuisto.com
Hankealueelle sijoittuu kaksi 110 kV voimajohtoa, jotka alkavat Länsi-Suomen Voima Oy:n voima- laitokselta (Kuva 5-5). Läntinen hankealueen poikki menevä Lammaisten Energian voimajohto jou- dutaan siirtämään länteen, hankealueen ulkopuolelle. Itäinen hankealueen poikki menevä voima- johto tulee myös siirtää hankealueen itäpuolelle, Torttilantien varteen. Toistaiseksi ainoa soveltu- tuva ratkaisu on maanalainen kaapeli korvaamaan nämä ilmajohdot. Hankealueen keskeltä on mennyt aikaisemmin kolmaskin jo pitkään käyttämättä ollut 70 kV voimajohto, mutta se on pu- rettu. Kartta- ja ilmakuva-aineistoissa voimajohto on vielä nähtävissä.
Hankealueen eteläpuolella sijaitsee kaksi Fingrid Oyj:n 110 kV voimajohtoa ja Fingridin Kissakujan sähköasema. Fingridin voimajohdot tulevat Rauman tasavirta-aseman kautta Olkiluodon ydinvoi- malaitokselta ja päättyvät idässä Suurteollisuusalueen sähköasemaan.
Kuva 5-5. 110 kV voimajohtojen sijoittuminen.
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017, ja päätös on tullut voimaan 1.4.2018. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakunta-, yleis- ja asemakaavojen ohella. Ta- voitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huo- mioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.
Tavoitteiden tarkoituksena on myös edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytän- töönpanoa Suomessa sekä turvata valtakunnallisten alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmu- kaista toteuttamista. Tätä hanketta koskevat erityisesti seuraavat tavoitekokonaisuudet:
• Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
• Terveellinen ja turvallinen ympäristö
• Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
• Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava
Hankealueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava (vahvistettu 30.1.2011) ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 (vahvistettu 3.12.2014) (Kuva 5-6). Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 koskee maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon alueita. Hankealueen läheisyyteen ei ole osoitettu tuulivoimatuotannon alueita. Lähin tuulivoimatuotannon alue on osoitettu hankealueesta noin neljän kilometrin etäisyydelle koilliseen.
Hankealue sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa Teollisuus- ja varastotoimintojen alueelle (T1).
Kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon alu- eella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kulje- tuksesta lähiympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Alueen suunnittelussa tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Hankealue sijoittuu myös suojavyöhykkeelle (sv-1). Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suoja- vyöhyke (konsultointivyöhyke). Suojavyöhykkeen suunnittelumääräys on sama kuin kaavamerkin- nän T1.
Hankealue sijoittuu myös muun muassa pohjavesialueelle (pv). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen.
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh-1) ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (kh-2) sijoittuu hankealueen läheisyyteen.
Kuva 5-6. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Hankealue on lisätty otteeseen violetilla viivalla.
Satakunnassa on vireillä Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 (Kuva 5-7). Vaihemaakuntakaava 2 teemana on energiantuotanto, soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kult- tuuriympäristöt. Satakunnan maakuntahallitus on 22.1.2018 hyväksynyt vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen 1 aineiston. Lausuntojen palautteen käsittelyn ja viranomaisneuvottelun (MRA 11§) perusteella kaavaehdotusta tarvittaessa tarkistetaan, minkä jälkeen maakuntahallituksen hy- väksymä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville syksyllä 2018.
Vaihemaakuntakaava 2 ehdotusvaiheen lausuntoaineistossa ei ole osoitettu hankkeen kannalta oleellisesti poikkeavia kaavamerkintöjä verrattuna voimassa olevaan maakuntakaavaan. Hanke- alueesta etelään on osoitettu aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealue (au) ja valtakun- nallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen merkintöjä on ehdotettu muutet- tavaksi uusimpien inventointien mukaisesti. Kyseisiä merkintöjä on käsitelty tarkemmin maiseman ja kulttuuriympäristön yhteydessä luvussa 5.2
Kuva 5-7. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen lausuntoaineiston kaavakartasta. Hankealue on lisätty otteeseen mustalla viivalla.
Yleiskaava
Itäinen osa hankealueesta sijoittuu osayleiskaavan 2020 alueelle (voimaantulo 3.4.2007) (Kuva 5-8). Muu osa hankealueesta on yleiskaavoittamatonta aluetta. Itäiselle osalle hankealuetta on osoitettu Teollisuus- ja varastorakennusten alue (T) ja Suojaviheralue (EV). Nykyiset voimajoh- dot on osoitettu kaavassa Sähkölinja -merkinnällä (Z) ja pohjavesialue merkinnällä Tärkeä pohja- vesialue (pv).
Kuva 5-8. Ote Harjavallan osayleiskaavayhdistelmästä. Hankealue on lisätty otteeseen mustalla viivalla.
Hankealue rajautuu pohjoisosastaan Harjavallan ja Nakkilan väliseen kuntarajaan. Nakkilan puo- lella on voimassa Nakkilan taajamaosayleiskaava 2035 ja osayleiskaavan tarkistus (kuulutettu voi- maan kaikilta osin 5.10.2017) (Kuva 5-9). Hankealueen pohjoispuolelle kaavassa on osoitettu mai- semallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M).
Kuva 5-9. Ote Nakkilan taajamaosayleiskaava 2035 ja osayleiskaavan tarkistuksesta. Hankealue on li- sätty otteeseen mustalla viivalla.
Asemakaava
Hankealue sijoittuu asemakaavoittamattomalle alueelle. Vuonna 2014 kumotussa vanhassa raken- nuskaavassa hankealue oli osoitettu suurteollisuuskortteliksi (STK) (Kuva 5-10). Kaava kumottiin määräyksiltään vanhentuneena samalla kuin muitakin laajalti toteutumatta jääneitä rakennuskaa- voja. Alue rajautuu idässä Torttilan korttelien 8,10-17 asemakaavaan (lainvoima vuonna 1985).
Etelässä alue rajautuu Torttilan korttelien 1 ja 2 asemakaavaan (lainvoima vuonna 1970).
Nakkilan kunta ei ole asemakaavoittanut hankelaueen pohjoispuolista aluetta eikä alueelle ole Nak- kilan kunnan kaavoituskatsauksen (2016) mukaan vireillä uusia asemakaavatöitä.
Kuva 5-10. Ote asemakaavayhdistelmästä. Hankealue on lisätty otteeseen mustalla viivalla.
Harjavallan kaupungin kaavoituskatsauksen (2018) mukaan Suurteollisuuspuiston alueelle on tu- lossa lähivuosina vireille asemakaavojen muutoksia, joilla uuden Seveso 3 -direktiivin mukaisesti alueita osoitetaan teollisuusalueiksi, joille voidaan sijoittaa kemikaalilaitoksia ja -varastoja (T/kem). Boliden Harjavalta Oy:n ja Yara Suomi Oy:n tonttien asemakaavojen muutokset aloite- taan vuoden 2018 aikana ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tontin asemakaavan muutos käynnis- tetään lähivuosina (katso Kuva 5-11).
Kuva 5-11. Ote Harjavallan kaupungin kaavoituskatsauksesta 2018. Suurteollisuuspuiston tehdasalueen asemakaavojen muutokset ovat kartalla kohteet 2 ja 4.
Hankealueelle on vireillä asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaavan tavoitteena on osoit- taa teollisuustontti BASF Oy:n hanketta varten. Asemakaava- ja asemakaavamuutosalue on han- kealuetta laajempi sisältäen muun muassa suojaviher-, lähivirkistys- ja katualuetta (Kuva 5-12).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on asetettu nähtäville samanaikaisesti YVA- ohjelman kanssa.
Kuva 5-12. Ote luonnoksesta (kesäkuu 2018) Katoditehtaan asemakaava ja asemakaavan muutos.
5.2 Maisema ja kulttuuriperintö
Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa hankealue ja koko Harjavallan kaupunki kuuluu Lou- naismaahan ja tarkemmin Ala-Satakunnan viljelysseutuun (Ympäristöministeriö 1993). Ala-Sata- kunnan viljelyseutu on maastonmuodoiltaan hyvin tasaista aluetta. Hankealueen pohjoispuolella mutkitteleva Kokemäenjoki on seudun suurimpia vesistöjä yhdessä Pyhäjärven kanssa. Toinen suuri seudun poikki kulkeva maaston muoto on Säkylänharju-Kokemäenjokilaakson-Yyterin mit- tava harjumuodostuma, jolle myös hanke sijoittuu. Viljelymaisemat sijoittuvat yleensä viljaville savikkoalueille, jotka levittäytyvät Kokemäenjokilaaksossa Suomen mittakaavassa poikkeukselli- sen mittavina tasankoina. Pääosa asutuksesta on keskittynyt näiden viljavien savikoiden tuntu- maan. Harjavallan maisema on alavaa ja horisontin yläpuolelle ylettyvät rakennelmat erottuvat selkeinä maamerkkeinä.
Hankealue sijoittuu peltoalueelle teollisuusalueen ja asuinalueen kupeeseen (Kuva 5-13). Hanke- alueella maisemassa hallitsevia elementtejä ovat voimajohdot ja niiden pylväät. Näkymiä hanke- alueelle avautuu hankealueen itäpuolisilta Torttilantieltä ja Pajakadulta (Kuva 5-14) sekä osittaisia näkymiä hankealueen pohjoispuolisen peltoalueen suunnalta.
Kuva 5-13. Ilmakuva hankealueen lähiympäristöstä (2015).
Kuva 5-14. Näkymä Torttilantien ja Pajakadun risteyksestä länteen hankealueelle (12.1.2018).
Hankealue ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai raken- netuille kulttuuriympäristöille. Hankealueesta lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä pohjoi- sessa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Lammais- tenlahden kulttuurimaisema. Hankealueesta pohjoiseen sijoittuva Harjavallantie on osa valtakun- nallisesti merkittävää Huovintietä. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (Ympäristöminis- teriö 1993) ei sijoitu hankealueen läheisyyteen.
Satakunnan 2. vaihemaakuntakaavassa päivitetään maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuu- riympäristöjen rajaukset ja arvotukset alueille suoritettujen päivitysinventointien mukaisesti. Vai- hemaakuntakaavassa 2 osoitetaan sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaat mai- sema-alueet ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotusvai- heen lausuntoaineistossa Kokemäenjokilaakson viljelymaisemat on osoitettu kaavamerkinnällä val- takunnallisesti arvokas maisema-alue, ehdotus (vma-e) (Kuva 5-15). Merkinnällä osoitetaan val- takunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysaineistossa ehdotetut alueet.
Hankealue rajautuu kyseiseen alueeseen. Hankealueen pohjoispuolelle on osoitettu maakunnalli- sesti merkittävänä kulttuuriympäristönä Kokemäenjoen kulttuurimaisema, välillä Lammainen-Pi- rilä-Pirkkala-Torttila.
Voimassa olevassa Satakunnan maakuntakaavassa välittömästi hankealueen pohjoispuolelle sijoit- tuva Kokemäenjoen kulttuurimaisema on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (kh1) (Kuva 5-16). Kyseinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kult- tuuriympäristö on vuoden 1993 mukainen rakennettujen kulttuuriympäristöjen alue. Kokemäenjo- kilaakso on osoitettu myös laajemmalla rajauksella maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympä- ristöksi, joka koostuu useista eri alueista.
Kuva 5-15. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurimpäristöt hankealueen lähellä 2. vaihemaakuntakaa- van ehdotusvaiheen luonnosaineiston mukaisesti.
Kuva 5-16. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetut kulttuurimpäristöt hankealueen lähellä.
Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu Museoviraston rekisteritietojen mukaan tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.
5.3 Liikenne
Hankealueelle saavutaan ensisijaisesti Valtatie kahdelta Torttilantien eritasoliittymän ja Torttilan- tien kautta. Hankealueelle kulku toteutetaan uuden Torttilantieltä tehtävän liittymän kautta (Kuva 5-17). Pajakatua levennetään ja Pajakadun ja Torttilantien risteysalue uusitaan.
Suurteollisuuspuiston tehtaiden toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä ja työmatkaliikennettä.
Tehdasalueelle suuntautuva raskas liikenne käyttää nykyisin pääosin reittiä Valtatie 2 – Torttilantie – tehdasalue. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) Valtatiellä 2 Torttilan eritasoliitty- män kohdalla on Liikenneviraston aineiston mukaan noin 9 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä raskaan liikenteen osuus (KVLras) on noin 950 ajoneuvoa vuorokaudessa (10 %).
Kuva 5-17. Tieyhteydet hankealueelle.
5.4 Melu ja tärinä
Teollisen toiminnan melu aiheutuu tyypillisesi useista eri lähteistä (prosessin melu, liikenteen melu, huolto- ja rakennustöiden melu). Korkealle sijoittuvat melulähteet ovat merkittävimpiä ympäris- töön leviävän melun kannalta. Lisäksi poikkeustilanne voi aiheuttaa lyhytaikaista meluhäiriötä.
Raskas liikenne aiheuttaa tyypillisesti taustamelun teollisuusalueella.
Melumallinnusten ja -mittausten perusteella, ympäristömelun yöajan arvot Harjavallan suurteolli- suuspuiston ulkopuolella ovat juuri alle 50 dB. Tämä on saavutettu yhtiöiden toteuttamilla melun- torjuntatoimilla.
Tärinää Harjavallan suurteollisuuspuistossa aiheutuu pääosin raskaan kaluston käytöstä, sijoittuen kulkuväylille ja ollen merkittävyydeltään vähäistä.
5.5 Ilmanlaatu ja ilmasto
Harjavallassa prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat pääasialliset ilmanlaatuun vaikuttavat te- kijät. Harjavallan teollisuuden päästöt olivat (vuonna 2016): rikkidioksidi 3 063 tonnia vuodessa (t/a), typen oksidit 200 t/a, hiukkaset 18 t/a ja hiilimonoksidi (häkä) 104 141 t/a. Tämän lisäksi liikenteen päästöt Harjavallassa olivat: typen oksidit 43 t/a, hiukkaset 1,4 t/a ja hiilimonoksidi 12 325 tpa (laskettu VTT:n LIISA-järjestelmällä).
Harjavallan ilmanlaadun seurannan raportteja on käytetty arvioitaessa ilmanlaadun nykytilaa. Il- manlaatua on seurattu Harjavallassa jatkuvatoimisesti vuodesta 1985. Ympäristölupavelvolliset toiminnanharjoittajat osallistuvat seurannan järjestämiseen Harjavallan kaupungin lisäksi. Vuo- desta 2007 ilmanlaatua on mitattu Kalevan ja Pirkkalan seuranta-asemilla (ks. Kuva 5-18). (Porin kaupunki 2017)
Kuva 5-18. Ilmanlaadun seuranta-asemat Pirkkala ja Kaleva Harjavallassa.
Tunneittaisista mittausarvoista laskettu ilmanlaatuindeksi osoittaa, että Harjavallan Kalevan mit- tausasemalla ilmanlaatu oli vuonna 2016: hyvä 45 %, tyydyttävä 42 %, välttävä 8 %, huono 3 % sekä erittäin huono 1 %. Vastaavat lukemat Pirkkalan mittausasemalla vuonna 2016 olivat: hyvä 56 %, tyydyttävä 40 %, välttävä 4 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %.
Molempien mittausasemien ilmanlaadussa merkittäviä päästölähteitä ovat Harjavallan suurteolli- suuspuisto ja liikenne. Kalevan asemaa voi luonnehtia kaupunkikeskustaksi ja Pirkkalaa esikau- punkialueeksi (Kokemäenjoen pohjoisranta).
5.6 Elinolot ja viihtyvyys
Hankealue sijaitsee Harjavallassa olemassaolevan teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä.
Suunnitellun alueen etelä- ja itäpuolella on asuinrakennuksia ja muissa ilmansuunnissa on pelto- ja metsäalueita.
5.7 Kallioperä ja maaperä
Hankealue sijaitsee Köyliön ja Ulvilan välisellä harjujaksolla (Kuva 5-19). Maaperä harjualueella on pääasiassa hiekkaa. Parhaiten vettä johtavat kerrokset esiintyvät harjun ydinosissa. Harjun hiek- kavaltaiset reunaosat levittäytyvät laajahkolle alueelle harjun ympäristöön ja ovat osittain siltti- kerrosten peitossa. Hankealue sijaitsee harjun reunavyöhykkeellä. Järilänvuoren alueella harju on kerrostunut syvään kalliopainanteeseen, jossa maakerrosten paksuus on useita kymmeniä met- rejä. Harjun itäreuna sijoittuu osittain kallioperän kontaktin kohdalle, jossa diabaasijuoni leikkaa hiekkakiveä. Hiekkakivialue on tasaista eikä sen kalliopaljastumia tavata pohjavesialueilla. Sen si- jaan kulutusta paremmin kestävänä diabaasi erottuu maisemasta ympäristöstään kohoavina mä- kinä ja harjanteina.
Hankealue sijaitsee rakentamattomalla peltoalueella, joka sijoittuu Suurteollisuuspuiston reuna- mille. Hankealueella on tehty pohjatutkimus sekä maaperän pilaantuneisuustutkimus. Pohjatutki-
mukseen sisältyi 14 maaperäkairausta, jotka ulottuivat noin 31,5–34 metrin syvyyteen maanpin- nasta. Tutkimuksen perusteella alueen maaperän laatu vaihtelee siltistä keskikarkeaan hiekkaan.
Maaperän pilaantuneisuustutkimuksessa näytteitä otettiin kairaamalla kymmenestä tutkimuspis- teestä 0,6–0,7 metrin syvyyteen asti. Lisäksi kolmesta tutkimuspisteestä otettiin näytteet lapiolla 0,3 metrin syvyyteen asti. Maaperänäytteistä analysoitiin raskasmetallit, elohopea, kokonaishiili- vedyt (THC) ja torjunta-aineet. Tutkimuksen perusteella pintamaakerros (0–0,3 m) on pilaantunut kuparilla. Kuparipitoisuudet vaihtelivat pintamaan näytteissä välillä 130–1 800 mg/kg. Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetyn valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnys- arvopitoisuus kuparille on 100 mg/kg ja ylempi ohjearvo 200 mg/kg. Yhdessä tutkimuspisteessä ylittyi myös nikkelin ylempi ohjearvo.
Kuva 5-19. Kartta kallio- ja maaperästä.
5.8 Pohjavesi ja orsivesi
Hankealuealue sijaitsee Järilänvuoren I luokan pohjavesialueen reunavyöhykkeellä (Kuva 5-20).
Järilänvuoren pohjavesialue on osa laajaa pitkittäisharjujaksoa. Pohjavesi esiintyy harjualueella syvällä, noin 15–20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaus suuntautuu harjun suuntaisesti kaakosta luoteeseen. Pohjavesi purkautuu pääasiassa Kokemäenjokeen pohjavesialu- een luoteispäässä Lammaisten vedenottamon kohdalla.
Pohjavesikerroksen yläpuolella esiintyy orsivettä. Pohjavesialueen luoteisosassa Suurteollisuus- puiston alueella esiintyy laajempi yhtenäinen orsivesiesiintymä. Orsiveden pinta esiintyy lähellä maanpintaa, keskimäärin 1–2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Orsivesivyöhyke saattaa paikoitel- len olla yhteydessä pohjaveteen. Suurteollisuuspuiston teollisuusalueen vaikutukset kohdistuvat pääasiassa orsivesikerrokseen ja sitä kautta mahdollisesti myös varsinaiseen pohjavesikerrokseen.
Orsiveden virtaussuunta on pääasiassa lounaaseen. Orsivesi purkautuu harjua reunustaville pel- loille ja kosteikoille, joista vedet laskevat edelleen Kurkelanojaan ja Kokemäenjokeen.
Suurteollisuuspuiston pohja- ja orsivesien laatua ja pinnankorkeutta on tarkkailtu aina 1980-lu- vulta lähtien. Orsivedessä esiintyy kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleita (mm. nikkeli, kad- mium, arseeni) sekä sulfaattia. Tämän vuoksi alueella tehdään suojapumppausta, jolla pyritään pyritään hallitsemaan likaantunutta orsivettä ja estämään sen leviäminen pintavesiin ja pohjave- teen. Suojapumpattu orsivesi johdetaan jätevesilaitokselle.
Suurteollisuuspuiston läheisyydessä sijaitsevat Lammaisten ja Suomen Teollisuuden Energiapalve- lut - STEP Oy:n vedenottamot. Lammaisten vedenottamon käyttö lopetettiin vuonna 1980, koska pohjaveden kadmiumpitoisuus ylitti talousveden laatuvaatimuksen mukaisen enimmäispitoisuu- den. Vedessä on todettu myös kohonneita nikkelipitoisuuksia. STEP Oy:n vedenottamo on käytössä ja sen kautta otetaan vettä teollisuuden tarpeisiin sekä Suurteollisuuspuiston talousvedeksi.
Kuva 5-20. Pohja- ja orsivesien virtaussuunnat.
5.9 Pintavedet
Hankealuetta lähimpänä sijaitseva pintavesimuodostuma on Kokemäenjoki, joka on Suomen vii- denneksi suurin joki. Se saa alkunsa Sastamalan Liekovedestä ja laskee Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Porin kuntien kautta Pihlavanlahteen, joka sijaitsee Pohjanlahden eteläosassa.
Kokemäenjoen valuma-alueen pinta-ala on 27 000 km2. Hydrologiset perustiedot on esitetty tau- lukossa (Taulukko 5-1) Päivittäisten virtaamien vaihteluväli, vuosien 1931-2011 keskivirtaama (MQ) ja keskivirtaama vuonna 2018 on esitetty seuraavassa (Taulukko 5-1).
Taulukko 5-1. Kokemäenjoen hydrologiset perustiedot. (-) ei aineistoa.
Kokemäenjoki, Hartolankoski
Kokemäenjoki, Harjavalta
Kokemäenjoki, Pori
Valuma-alue km2 21 207 26 117 26 820
Järvisyys % 13,1 11,3 11
Keskivirtaama
(MQ) m3/s 1961-90/
1991-10 175/183 231/223 -
Ylivirtaama (HQ) m3/s 1961-90/
1991-10 543/516 918/755 -
Keskiylivirtaama
(MHQ) m3/s 1961-90/
1991-10 387/404 641/557 -
Keskialivirtaama
(MNQ) m3/s 1961-90/
1991-10 48,3/35,4 39,7/43,7 -
Alivirtaama (NQ) m3/s 1961-90/
1991-10 23/18,9 2/32 -
Kuva 5-21. Virtaaman vaihteluväli (harmaa alue), keskivirtaaman (MQ) pitkän ajan keskiarvo vuosina 1931-2011 (sininen viiva) ja keskivirtaama vuonna 2018 (punainen viiva) (Suomen ympä- ristökeskus, SYKE, 14 kesäkuuta 2018). Kokemäenjoen putouskorkeus Liekoveden ja Pihla- vanlahden välillä on noin 75 m. Tämä on lähes kokonaan hyödynnetty jokialueen neljässä voimalaitoksessa.
Kokemäenjoki kuuluu jokityypiltään erittäin suuriin kangasmaiden jokiin. Joki on jaettu kolmeen vesimuodostumaan. Harjavallan patoallas kuuluu Kokemäenjoen keskiosan vesimuodostumaan ja
padon alapuolinen jokialue kuuluu Kokemäenjoen alaosaan. Padotuksen, perkausten ja säännös- telyn vuoksi joki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Joen ekologinen tila on Harja- vallan alueella tyydyttävä. Harjavallan padon alapuolella, joen alaosalla, ekologinen tila laskee välttäväksi (Kuva 5-22). Kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi. Kokemäenjoen-Saa- ristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (2016–2021) (Westberg toim.
2015) mukaan hyvän ekologisen tilan tavoite tullaan saavuttamaan vuonna 2021 tai 2027. Vesi- puitedirektiivi on kuvattu luvussa 5.12.
Kokemäenjoen vedenlaatua on seurattu vuodesta 1975 lähtien. Nykyisin jokiveden laadun arvioi- daan olevan kohtalainen ja heikoimmillaan vedenlaatu oli 1970-luvulla. Tila on parantunut Tampe- reella ja Nokialla sijainneiden selluloosatehtaiden toiminnan loputtua. Pistekuormituksen vähene- minen näkyi välittömästi happitilanteen paranemisena sekä metsäteollisuuden jätevesileiman vä- henemisenä. Fosforin pistekuormitus on laskenut kolmasosaan verrattuna vuoteen 2010. Kiintoai- nekuormitus ei ole merkittävästi vaikuttanut jokiveden kiintoainepitoisuuteen. Typpikuormitus on voimakkaasti riippuvainen yhdyskuntien jätevesien kuormituksesta ja teollisuuden osuus kuormi- tuksesta jää melko vähäiseksi.
Sulfaattikuormitus on kasvanut Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaan käynnistyttyä vuonna 2001, kun taas raskasmetallien kuormitus on viime vuosina pääosin vähentynyt. Metallien ja sulfaatin vuosikuormitus (t/a) Harjavallan suurteollisuuspuistosta oli vuonna 2016 keskimäärin: alumiini 1,5, kupari 0,5, nikkeli 0,4, sinkki 0,3, lyijy 0,03, arseeni 0,06, kadmium 0,008, elohopea 0,0007 ja sulfaatti 22,47. (KVVY 2017)
Kuva 5-22. Pintavesien ekologinen tila hankealueen lähellä.
Seurannan perusteella jätevedet kertyvät jossain määrin Harjavallan patoaltaan alusveteen, mutta vaikutukset ovat viime vuosina olleet melko vähäisiä. Harjavallan suurteollisuuspuistosta lähtevä
pistekuormitus näkyy suolojen (etupäässä sulfaatti), ammoniumin ja joidenkin metallien (esim.
nikkeli ja kupari) kohonneina pitoisuuksina patoaltaan alusvedessä (Taulukko 5-2). Viime vuosina metallipitoisuudet eivät ole ylittäneet vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen ympäristönlaatunormeja (1308/2015).
Taulukko 5-2. Veden laatu Harjavallan patoaltaassa (KOJO 22 ja KOJO 24) yhden metrin ja 20 m syvyy- dellä vuosina 2004-2017.
Syvyys -1 m (KOJO 22 & 24) -20 m (KOJO 22)
Min Maks Kes-
kiarvo Min Maks Keskiarvo
Sulfaatti mg/l 10 20 15,3 98 1,200 167
Natrium mg/l 4,1 8,1 6,2 4,4 750 94
Sähkönjohtavuus mS/m 7,2 13,1 9,7 8,1 302 46
happen kyllästys % 72 97 86,4 21 91 70,6
pH 6,9 7,5 7,3 7,1 10,8 8,2
Ammonium µg/l 2 77 30,6 31 4,200 909
Nikkeli (kok) µg/l 0,84 2 1,6 1,1 23 5
Elohopea µg/l 0,003 0,012 0,004 0,003 0,01 0,007
Kadmium µg/l 0,01 0,15 0,013 0,005 0,06 0,024
Koboltti µg/l 0,1 0,21 0,15 - - -
Kromi µg/l 0,2 0,6 0,39 - - -
Kupari µg/l 1,1 9,4 2,57 2,3 45 7,2
Lyijy µg/l 0,1 1 0,24 0,3 0,4 0,3
Pitkä kuormitushistoria näkyy Harjavallan patoaltaan ja padon alapuolisten alueiden sedimentin laadussa. Kadmiumin, kuparin ja nikkelin pitoisuudet patoaltaan ja alapuolisen Lammaistenlahden sedimentissä ovat olleet nousussa 2000-luvulla, vaikka metallikuormituksessa on laskeva suun- taus. Tämä on seurausta jokivesille tyypillisistä epävakaista olosuhteista. Voimakkaasti säännöstel- lyn joen virtaamavaihtelut voivat aiheuttaa sedimentin häiriintymistä, jolloin vanhat sedimentit saattavat lähteä liikkeelle. Tämä johtaa sedimentin metallipitoisuuksien kasvuun, vaikka kuormitus on vähentynyt. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys 2017)
Metallikuormituksen (Cu, Ni, Pb, Cd) vaikutukset näkyvät myös metallien kertymisenä patoaltaassa kasvaviin ulpukoihin (Nuphar lutea), mistä on aiheutunut kohonneita metallipitoisuuksia.
5.10 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelualueet Kasvillisuus ja eläimistö
Tehtaan suunniteltu sijaintipaikka on Harjavallan suurteollisuuspuiston läheinen maatalous-alue, jolla luonnontilaisen kasvillisuuden ja eläimistön määrä on vähäinen.
Kokemäenjoki on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä vuollejokisimpukan (Unio crassus) elinympä- ristöistä. Suomessa laji on luokiteltu vaarantuneeksi ja Euroopan tasolla (IUCN punainen lista) uhanalaiseksi. Laji on suojeltu kansallisen lainsäädännön (1096/96) sekä Euroopan yhteisön luon- todirektiivin (92/43/ECC) nojalla, jossa laji on mainittu liitteissä II ja IV(a). Liitteen IV(a) lajit edellyttävät tiukkaa suojelua eikä lajien yksilöiden tahallinen pyydystäminen tai tappaminen ole sallittua. Lain mukaan näiden lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittä- minen on niinikään kielletty. Vuollejokisimpukka on pitkäikäinen laji, joka voi elää 30-50-vuoti- aaksi. Suurimmiksi uhiksi luetaan muutokset elinympäristöissä ja veden laadussa.
Alleco Oy:n (2014), Kokemäenjoella 5.7.2014 tapahtuneen nikkelionnettomuuden jälkeen, tehdyn tutkimuksen mukaan Harjavallan patoaltaassa ei esiinny vuollejokisimpukkaa. Sen sijaan altaasta löydettiin muita simpukkalajeja (sysijokisimpukka, soukkojokisimpukka, pikkujärvisimpukka), joilla ei ole suojelustatusta. Lähimmät vuollejokisimpukkaesiintymät sijaitsevat Harjavallan padon alapuolella, Pirilänkosken alueella (Kuva 5-23), missä simpukkatiheys on noin 0,8–1,8 yks/m2.
Tutkimuksen mukaan vuollejokisimpukoiden tiheys kasvaa patoaltaan alapuolella alavirtaan men- täessä. Vuollejokisimpukoiden populaatiokoon arvioitiin olevan Harjavallan alapuolisella jokijak- solla noin 5,6 milj. vuonna 2014 ja tutkimukseen perustuen noin 1,03 milj. vuollejokisimpukan arvioitiin kuolleen nikkelionnettomuuden seurauksena.
Suojelualueet
Suunnitellun hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita.
Hankealuetta lähin Pirilänkosken Natura 2000 alue (FI0200045) sijaitsee Kokemäenjoella Lam- maistenlahdella Harjavallan voimalaitoksen patoaltaan ala- ja tulvakanavan alapuolella (Kuva 5-23). Natura-alueen pinta-ala on noin 147 ha, josta noin 60 % on vesialuetta. Pirilänkosken Na- tura-alue muodostuu voimalaitoksen alapuolisesta suvannosta ja noin 6 km pitkästä jokiosuudesta sekä sen reunoilla olevista jyrkkään eroosiotörmään syntyneistä rantalehdoista. Alueen suojelupe- rusteina ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (88 ha), vaihettumissuot ja rantasuot (4 ha) sekä lehdot (54 ha). Alueella elää luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko (Lutra lutra) sekä liito-orava (Pteromys volans) sekä Euroopanmajava, joka on mainittu luontodirektiivin liitteissä II, IV ja V.
Osa Natura-alueesta, Pirilänkoski–Paratiisi (LHO020011), on myös sisällytetty lehtojensuojeluoh- jelmaan.
Kuva 5-23. Kartta lähimmistä suojelualueista.
Kokemäenjoen suiston Natura 2000 alue (FI0200079) sijaitsee noin 34 km alavirtaan Harjavallan voimalaitoksen alapuolella. Se on pohjoismaiden laajin suistoalue. Alueen pinta-ala on noin 2 885 ha, josta noin 90 % on vesialuetta. Maankohoaminen ja joen tuoman aineksen kerrostuminen muokkaavat ympäristöä siten että suistoalue on nopeasssa ekologisessa muutosprosessissa.
Alueen suojeluperusteina ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: jokisuistot (2 600 ha), me- renrantaniityt (30 ha), kosteat suurruohoniityt (30 ha), alavat niitetyt niityt (0,1 ha), vaihettumis-
