• Ei tuloksia

Suomen yliopistokirjastot tähtäävät tutkimuksen ja opetuksen ytimeen näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomen yliopistokirjastot tähtäävät tutkimuksen ja opetuksen ytimeen näkymä"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

S

uomen yliopistokirjastojen neuvoston koko- uksissa ja strategiassa yliopistokirjastot sopivat yhteisistä kirjastotoimintojen kehittämisen pää- määristä. Toimenpideohjelmalla ja vuosittaisilla toimintasuunnitelmilla varmistetaan asioiden to- teutuminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi käyn- nistetään kirjastojen toimintaedellytyksiä tuke- via hankkeita.

Muutokset myllertävät kirjastoja

Kirjastojen toiminta on monien myllerrysten edessä tulevina vuosina. Voidaan olettaa, että vaa- timukset tuottavuudesta, tehokkuudesta, toimin- nan vaikuttavuudesta ja rakenteellisesta kehit- tämisestä johtavat strategiakaudella 2007-2012 monenlaisiin muutoksiin yliopistoissa ja yliopis- tokirjastoissa. Haasteet ovat mittavia, kun otetaan huomioon, että kirjastojen toiminnot laajenevat samanaikaisesti uusille alueille.

Tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistymi- nen, kaupalliset palvelut sekä tieto- ja viestintä- teknologian muutokset haastavat kirjastoja ke- hittämään yhteisiä palvelujaan. Yksittäisinä asi- oina toimintaympäristön muutoksista strategia- kaudella 2007-2012 nousevat esiin esimerkiksi tutkimuksen infrastruktuuripolitiikka, avoin tie- teellinen julkaiseminen sekä tekijänoikeussään- nösten kehittyminen.

Viisi päämäärää

Yliopistokirjastot ovat määritelleet yhteisiksi pää- määrikseen strategiakaudella 2007-2012 – edistää yliopistokirjastojen vaikuttavuutta – vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

ja julkiseen keskusteluun erityisesti tietoaineis- tojen saannin varmistamiseksi

– lisätä neuvoston kansallista ja kansainvälistä nä- kyvyyttä

– kehittää yhteisiä toimintatapoja ja – parantaa toimialan tuottavuutta.

Yliopistokirjastojen vaikuttavuuden edistämi- nen sekä toimialan tuottavuuden parantaminen nousevat esiin päättäjien kanssa neuvoteltaessa, joten yliopistokirjastoilla on oltava tietoa näi- den tavoitteiden etenemisestä yhteisten keskus- telujen pohjaksi.

Viestinnän kehittämistä, markkinointia ja yh- teiskunnallista vaikuttamista on neuvostossa pi- detty tärkeinä jo aikaisemminkin. Seuraavalla kaudella ne nostetaan strategiatason päämäärik- si. Kansainvälistä näkyvyyttä neuvostolle hae- taan muun muassa laajentamalla jäsenistön toi- mintavaltuuksia.

Neuvoston toiminta on viime vuosina laajentu- nut huomattavasti alkuajoista. Vaikka pohjana on laaja yhteistyö, jäsenistön kestämisen rajoja on vä- lillä koeteltu, joten organisaation ja toimintamal-

Suomen yliopistokirjastot tähtäävät tutkimuksen ja opetuksen ytimeen

Helena Mattila

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston strategiassa vuosille 2007-2012 paino- tetaan yliopistokirjastoja tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurin ytimenä.

Neuvosto korostaa omana tehtävänään tutkimustiedon vaikuttavuuden ja saa- vutettavuuden määrittämistä. Jotta neuvosto onnistuu visiossaan, sen on tul- tava yhä voimakkaammaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

(2)

lien arviointi on tarpeen. Strategiakausi aloitetaan tarkistamalla toimintatavat ja säännöt.

Linjakkuutta vapaaehtoiseen verkostoyhteis- työhön haetaan määrittelemällä kullekin pää- määrälle mittarit, joilla niiden toteutumista voi- daan seurata.

Rehtoreilta arvokkaita kommentteja

Strategiakaudella 2007-2012 tehostetaan verkos- ton henkilöstön tietoutta neuvoston tavoitteista ja laajennetaan verkoston osallistumista tiedo- tustoimintaan.

Strategian kommentointikierros osoitti, että neuvosto tuntee varsin hyvin opetusministeriön ja sen dokumentit. Rehtorien neuvoston kom- menteista sen sijaan paljastui, että kaikkia tie- demaailman muutoksiin vaikuttavia tekijöitä ei tunneta tarpeeksi syvällisesti ja yksityiskohtai- sesti. Neuvoston onkin syytä tiivistää yhteistyö- tä rehtorien neuvostoon.

Useat sidosryhmien edustajista tunnustavat tuntevansa varsin huonosti yliopistokirjastojen tarpeet. Osalle Suomen yliopistokirjastojen neu- vosto on ensi kertaa kohdatessa ollut jopa täysin tuntematon käsite. Sidosryhmät viestittävä yh- denmukaisesti, että neuvoston pitää osallistua enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä ottaa itse aktiivisesti yhteyttä virkamiehiin ja po- liittisiin päättäjiin.

Kirjastosektoreiden yhteiskokouksissa on tun- nusteltu yhteistyömahdollisuuksia kaikkien sek- toreiden kesken. Kirjastosektoreiden lisäksi neu- voston kumppaneiksi strategiassa toivotetaan ter- vetulleiksi muut muistiorganisaatiot, erilaiset ra- hoittajat, tiedeyhteisöt, sektoritutkimuslaitokset, Virtuaaliyliopisto sekä seurat ja järjestöt.

Käyttäjät ovat avainasiakkaita, joita varten toi- mintaa suunnitellaan, mutta neuvoston sidos- ryhmä he ovat välillisesti hankkeiden ja järjestö- jen, kuten esimerkiksi Suomen Ylioppilaskun- tien Liiton kautta.

Toimenpideohjelmalla tavoitteista totta

Hyvät päämäärät jäävät toteutumatta, jos niitä ei johdeta käytäntöön yhdessä. Vasta strategiakau- den päätyttyä voidaan arvioida, miten neuvoston toimenpideohjelma tukee päämäärien ja vision toteutumista kauden läpi. Seuraavilla toimenpi- teillä Suomen yliopistokirjastojen neuvostossa us- kotaan tällä hetkellä kohti päämääriä edettävän.

1. Vaikuttavuuden edistäminen

Yliopistokirjastoja koskevan tutkimuksen mah- dollisuuksien kartoittaminen

Suomalaisen kirjastoalan tutkimusohjelma yh- dessä yliopistojen tiedelaitosten kanssa 2. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja jul- kiseen keskusteluun vaikuttaminen erityisesti tietoaineistojen saannin varmistamiseksi

Strategian implementointi sidosryhmissä Valitaan kolmesta viiteen kohdetta, joihin vai- kutetaan valtakunnallisesti ja tarpeen mukaan alueellisesti

Kontaktiverkon tiivistäminen sidosryhmiin:

listataan tärkeät organisaatiot, valtuutetaan neuvoston jäsenet edustamaan neuvostoa eri organisaatioissa ja tilanteissa

3. Neuvoston kansallisen ja kansainvälisen nä- kyvyyden lisääminen

Ajankohtaistiedotus, mainonta eri yhteyksissä Suhteiden vahvistaminen poliittisiin päättäjiin, hallintovirkamiehiin ja sidosryhmiin

Verkoston viestintävalmiudet: esitteet, kalvo- sarjat, verkkosivut, verkosto jne.

Kansainvälisen näkyvyyden lisääminen Yliopistokirjastojen kansainvälinen työryhmä eurooppalaisen tutkimustiedon infrastruktuu- rin kehittämiseksi

4. Yhteisten toimintatapojen kehittäminen Neuvoston perustoimintamallien läpikäymi- nen ja tarkistaminen, sääntöjen tarkistaminen ja toimintamallien kirjaaminen

(3)

Kirjastojen välisten tiimien ja verkostojen luo- minen sekä olemassa olevien kartoittaminen Yliopistokirjastojen kansainvälistymisen tuke- minen

Tulevaisuuden tekniikka ja järjestelmät, tee- mapäivät

5. Toimialan tuottavuuden parantaminen Ydinprosessien järkevä yhdenmukaistaminen ja palvelujen perustason määrittely, tulosten hy- väksikäyttö kirjastoissa

Asiakaskyselyn ja vaikuttavuusmittariston ke- hittäminen

Rahoitusselvityksen pohjalta tehtävät yhteiset suositukset ja toimintamallien käyttöönotto Sisällönkuvailun kehittäminen kirjastojen tie- tovälineissä

Osaamisen kehittäminen

Kokoelmakarttahankkeen muuttaminen osal- listumismaksuperustaiseksi Kansalliskirjaston palveluksi

Kirjastojen elektroninen infrastruktuuri: säh- köisesti julkaistujen aineistojen kokonaisuus osana kirjastokokoelmia ja niihin liittyvät pro- sessit, palvelut ja teknologia (suunnitelma tie-

to- ja viestintä-teknologian käytöstä kirjasto- palveluissa, ERM, julkaisuarkistot, kirjastojär- jestelmä, kirjasto 2.0, RFID)

Mitä kirjastojen yhteiset palvelukeskukset ja tuottamismallit voisivat olla tulevaisuudessa?

Neuvosto käynnisti tammikuussa neuvottelut tutkimustarpeisiin liittyvästä hankkeesta. Vuo- den ensimmäisessä työvaliokunnan kokouksessa tammikuun lopulla erityisen vaikuttamisen koh- teeksi valittiin yhteiskunnallisen resursoinnin li- säys huippututkimuksen tietoaineistoille.

Toimenpideohjelman käytännön toteutuksen miettimistä jatketaan kevään aikana. Otamme mielellämme vastaan yhteistyötarjouksia.&

Jäsenistö tuotti tuplatiimitekniikalla neuvoston strategiatyöryhmälle suuntaviivat. Esko Ala-Pei-

Tietoa kirjoittajasta:

Helena Mattila, suunnittelija, Suomen yliopis- tokirjastojen neuvoston yhteistyösihteeri Helsingin yliopiston kirjasto - Suo- men kansalliskirjasto, Kansallisen elektronisen kirjaston palvelut email. helena.mattila@helsinki.fi

(4)

MISSIO

Yliopistokirjastojen neuvosto varmistaa yliopistokirjastojen yhteisten päämäärien saavuttami- sen ja tukee kirjastojen toimintaedellytyksiä erityisesti yliopistoissa.

VISIO

SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOT

– TUTKIMUKSEN JA OPPIMISEN INFRASTRUKTUURIN YDIN

Yliopistokirjastojen neuvosto luo tutkimustiedon saavutettavuuden ja käytettävyyden tulevai- suutta ja on alansa keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.

PÄÄMÄÄRÄT

1. yliopistokirjastojen vaikutta- vuuden edistäminen yliopisto- jen perustehtävien suorittami- sessa

2. yhteiskunnalliseen päätök- sentekoon ja julkiseen keskus- teluun vaikuttaminen erityisesti tietoaineistojen saannin varmis- tamiseksi

3. neuvoston kansallisen ja kan- sainvälisen näkyvyyden lisää- minen

4. yhteisten toimintatapojen ke- hittäminen

5. toimialan tuottavuuden pa- rantaminen

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

yhteisen vaikuttavuusmittariston kehittäminen

vaikuttaminen lainsäädäntöön ja muihin yliopistokirjasto- jen toimintaan yhteydessä oleviin asiakirjoihin

osallistuminen eri järjestöjen ja organisaatioiden toimin- taan

kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen

neuvoston päätöksenteko- ja toimintamallit tulevaisuu- den ennakointi

ydinprosessien järkevä yhdenmukaistaminen ja palvelu- jen perustason määrittely

uusien palvelujen ja toimintamallien luominen

uuden teknologian hyödyntäminen palvelujen kehittämi- sessä

yhteistyö kumppanien kanssa

SIDOSRYMÄT

päättäjät: opetusministeriö, rehtorien neuvosto yliopisto- jen edustajana

kumppanit: rahoittajat, muut muistiorganisaatiot, tiedeyh- teisöt, sektoritutkimuslaitok- set, SYL, kirjastoseurat, CSC, SVY, ammattikorkeakoulukir- jastot, erikoiskirjastot, yleiset kirjastot, Kansalliskirjasto, Va- rastokirjasto

käyttäjät: opiskelijat, tutkijat ja muut käyttäjät hankkeiden ja kirjastojen kautta

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman te- hokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset sekä korkeakoulu- jen rakenteellinen kehittäminen, kirjastojen laajeneva toi- mintakenttä

kansainvälistymisen haasteet: tutkimuksen ja opetuksen kansainvälinen kehittäminen, kirjastopalvelujen kansain- välistyminen

valtionhallinnon tieto- ja viestintäteknologian kokonaiske- hittäminen sekä tietojärjestelmien nopea muutos

TOIMIJAT

yliopistokirjastot, Kansalliskir- jasto, Varastokirjasto

• ARVOT

avoimuus, asiantuntemus, yhteistyö sekä tiedonsaannin ja tieteen vapaus

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston strategian perusteet

(5)

PERUSTEHTÄVÄ

Neuvoston viestinnän tehtävänä on tukea neuvoston perustoimintaa, helpottaa yhteistyötä, tehdä neuvostoa tunnetuksi sekä edistää neuvoston strategisten tavoitteiden saavuttamista.

TAVOITEMIELIKUVA

Yliopistokirjastojen neuvosto on yliopistojen kirjastotoiminnan asiantuntija ja tieteellisten kirjastopalvelujen uudistaja, jonka näkemyksiä kysytään, kuunnellaan ja seurataan. Neuvosto tekee kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä tieteellisen tiedonsaannin edistämiseksi.

SIDOSRYHMÄVIESTINTÄ Kohderyhmät

opm:n virkamiehet rehtorit

poliittiset päättäjät kumppanit

JULKINEN VIESTINTÄ Kohderyhmät

medioiden kautta suu- ri yleisö

muut kirjastot tiedeyhteisöt

SISÄINEN VIESTINTÄ Kohderyhmät

jäsenet, hankkeissa toi- mivat

jäsenien kautta tausta- organisaatiot

Välineet

rehtorien neuvosto, opm:n kirjas- tohallinnon työryhmä jne.

julkistamistilaisuudet sähköpostiviestit

henkilökohtaiset keskustelut lausunnot, aloitteet

artikkelit pääsidosryhmien kan- nalta tärkeissä välineissä (esim.

Korkeakoulutieto, Etusivu-verk- kolehti, yliopistojen lehdet) tiedotteet

edustus sidosryhmien työryh- missä

linkit verkkosivuille

Välineet

neuvoston ja hankkeiden www-sivut (suomi, ruot- si, englanti)

esite

mediatiedotteet julkistamistilaisuudet esittelyt seminaareis- sa sekä vierailujen yhtey- dessä (kotimaiset, kv;

yhteiset kalvopohjat) tapahtumakalenterit artikkelit, tv, radio edustus organisaatioissa viestintä sähköpostilis- toilla

Välineet

postituslistat (kirjo, han- kelistat, muut)

www-sivut

jäsenorganisaatioiden oma viestintä

koulutukset

Asiat

yliopistokirjastojen mielipiteet ajankohtaisiin asioihin

yliopistokirjastojen tarpeet (halli- tusohjelma, budjetit, säädökset, määräykset)

hankkeiden rahoitustarpeet strategia

toiminnan tulokset (selvitykset, hankeraportit, vuosikertomukset)

Asiat

neuvoston kokonaistoi- minta

hankkeet

yksittäiset uutisarvoiset asiat

Asiat

jatkuva ajan tasalla pitä- minen

strategia

toimintasuunnitelmat toimintakertomukset

TOIMIJAT

Kansalliskirjastossa, Varastokirjastossa ja yliopistokirjastoissa toimivat edistävät neuvoston viestintää aina, kun se on mahdollista ja sopii tilanteeseen.

Toimintansa ja strategiansa tunnetuksi tekemiseksi neuvosto kehittää

viestintäänsä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestivät bibliometriikkaseminaarin

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston aloitteesta ja kotimaisten yliopistollisten informaatiotutkimuksen oppiaineiden tuella ryhdyin selvittämään tutkimustarpeita liittyen

Itseanalyyttinen keskustelu kirjastotieteestä ja informatiikasta on taas voimistunut. 22 Siinä lienee takavuosina ollut ainakin ulkopuolisen mielestä itsepuolustuksen makua. Näin

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto vietti kymmenvuotisjuhliaan lokakuun lopussa Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa, jonne oli kutsuttu neuvos- ton toimintaan

Resurssien jakaminen ja yhdessä vaikuttaminen ovat olleet tähän mennessä neuvoston keskeisiä teemoja.. - Yliopistokirjastojen neuvosto on ol- lut toki tärkeä vertaistuen

Tunnustus on annet- tu etevästä suomen kielen tutkimuksen, opetuksen tai huollon alalta julkaistusta kirjoituksesta, jonka laatija ei ole ennen kirjoituksensa ilmestymistä täyttänyt

aanteenmuutoksia, merkit y ksenmuutoksia ja niiden takaa paljastuvia oletet- tuja lahtomuotoja. Perinteinen fennistiikka pitikin kielihisto riaa oikeana kielitieteena;

Mukana oli myös esi- merkkejä opetusta, tutkimusta ja opiskelijoiden osallisuutta yhdistäneistä projekteista, mikä mukailee Healeyn (2005) opiskelijan osallisuutta