Kyllä kunnallisille palveluille

Sivut 2-3

- Kyllä kuntapalveluille - Kuntauudistus hakoteillä - Nato-harjoituksista eroon - Pankkituet ja säästötoimet - Raakaa peliä

Sivut 4-5

- Missä mennään

- EK ja koulutussopimus - Turusta kuuluu

- Euro kohti jäävuorta

Sivut 6-7

- Sote-asiaa

- Palvelut säilytettävä - Pienten puolueiden rooli - Guggenheim

- Suuret kunnat ongelma

Sivut 8-9

- EU-liittovaltiokehitys - Terveysrintama 40 v.

- Lähipalvelut turvattava

Sivut 10-11

- STP:n ehdokasesittely - STP:n kuntavaalitavoitteet - Kotiapu takaisin

Sivut 12-13

- Touhulan tarinoita - Liittolaisten kynästä - Venezuelan vaalit - Rio+20 mietteitä

Sivut 14-15

- Tieteen virkavastuu - Tieteestä ja uskonnosta - Vastahyökkäykseen val- mistauduttiin Stalingradissa

Sivut 16-17

- Valko-Venäjän vaalit - Lenin Rauhan asialla - Venäjältä kuuluu - Eestin lääkärilakko

Sivut 18-19

- Kansan ääni kuuluu - Työkansan ilmoituksia Sivu 20

- Vastustamme leikkauksia - Neuvosto-design

- STP ajaa muutosta

Kyllä kunnallisille palveluille

Tutkimusten mukaan pienet kunnat tuotta- vat paremmat palvelut alemmin kustannuk- sin. Kuntaliitoksilla ei kunnille tule senttiä- kään lisää rahaa terveydenhuoltoon yms.

Hallitus kuitenkin lupaa leikata entisestään kuntien valtionosuuksia koko vaalikauden ajan yli miljardi euroa. Valtionosuuksia on lisättävä leikkausten sijaan. Kunnallisve- ro on tehtävä oikeasti progressiiviseksi ja pääomatulot on saatettava kuntaveron pii- riin. Myös kansalaisten budjettiriihessä to- dettiin: ”Näpit irti kunnista”

STP vaatii kuntalahtausten lopettamista

Sivut 2 ja 8

Yksityistämisen sijaan STP vaatii palvelujen säilyttä- mistä kunnilla, jotka vastaavat niiden laadusta, työn- tekijöiden koulutuksesta ja kohtuuhinnasta. Yksityis- täminen johtaa laadun heikkenemiseen ja korkeam- paan hintatasoon. Politiikkaa on muutettava ja ohjat- tava voitoista suurempi osuus palveluihin.

Sivut 2, 10-11

EU:n pankeille ei tule maksaa pankkitukea

Vaalikeskustelussa on unohdettu, että tuki EU:n pankeille on pois valtion kassasta ja samalla maamme kunnilta. Sen lisäksi, et- tä taloutemme heikkous vähentää verotulo- ja ja lisää sosiaalimenoja rasittavat ylimää- räiset pankkituet kuntien taloutta. Suoma- laisten verovaroja ei tule käyttää Ranskan ja Saksan kriisipankkien tukemiseen. Is- lannin tapaan niistä tulee kieltäytyä. Kuvas- sa kansalaisten pankkivalvontaryhmä muis- tuttaa 17.10-11 pankkien vastuuta kriisistä.

Sivut 3 ja 5

Mielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta Nro 5/12, lokakuu - joulukuu 2012, 11. vuosikerta, irtonumero 1,7 €

ansan ^ääni

K

ansan ^ääni K

Kaikkien maiden proletaarit- liittykää yhteen!

Päätoimittaja:

Antti Siika-aho, PL 780, 00101 Helsinki 0408335360

ansan ^äänen

Tilaan K

Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15 €.

Olen maksanut tilaushinnan 15 € Maksettu tilille Op FI0855411420027966 Lehti laskuttaa

Tilaus os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki

Tilaus sähköpostilla: tilaukset.kansanaani@gmail.com

Tilausohje: Jos tilaat Kansan äänen ainoastaan maksamalla tilaus- maksun pankkitilille FI0855411420027966, laita viesti-osaan eh- dottomasti osoitteesi. Ilman osoitetta emme voi lähettää lehtä si- nulle. Osoitteen voit ilmoittaa myös ilmoittamalla sen sähköpos- tilla tilaukset.kansanaani@gmail.com.

Sukunimi

Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

Suomen Työväenpuolue käsitte- li syysseminaarissaan 9.9.2012 Naton myös Suomen alueelle ulottamia sotaharjoituksia.

Kolme Nato-maata, USA, Iso- Britannia ja Tanska sekä kolme liit- toutumatonta maata, Ruotsi, Suo- mi ja Sveitsi järjestivät Pohjois- Ruotsin alueella kansainväliset il- masotaharjoitukset 27.8-7.9.2012.

Harjoitukset olivat toiseksi suurim- mat tänä vuonna Euroopassa. Nor- dic Air Meet-harjoituksessa käytet- tiin apuna myös suomalaisia tuki- kohtia, Jämsän Hallia sekä Rova- niemen lentokenttää, joista jälkim- mäisestä operoi yhdysvaltalainen tankkauskonekalusto. Suomesta oli mukana kahdeksan F/A-18 Hor- net-monitoimihävittäjää ja 80 hen- gen osallistujajoukko ilmavoimista.

Syysseminaari arvioi harjoituk-

silla tähdättävän ”pohjoisen ulot- tuvuuden” ja arktisen alueen mm.

Pohjoisen Jäämeren mahdollisiin tuleviin sotilaallisiin tarpeisiin.

Alue on herkkä kansainvälisille poliittisille ja taloudellisille vaiku- tuksille ja on kosketuksissa oleel- lisesti myös Venäjän Federaatioon ja sen monitahoiseen toimintaan siellä. Mm. siksi on vältettävä kaik- kea sellaista, mikä voi häiritä ja vaa- rantaa rauhaa ja kehitystä tärkeällä pohjoisella alueella. Nato ei ole, ei- kä tule olemaan minkäänlainen ta- kuumies rauhan ja kehityksen tur- vaamiselle. Se on nähty lukematto- missa yhteyksissä eri puolilla maail- maa. Varustaudutaanko tällä kamp- pailuun arktisista luonnonvaroista?

Harjoituksiin tuhlautuvat re- surssit tulisi ennemmin käyttää pohjoisten alueiden rauhanomai-

sen yhteiselon kehittämiseen ja kaikkeen siihen liittyvään käytän- nön toimintaan eikä esimerkiksi polttoaineen tuhlaamiseen, ilman saastuttamiseen, melun aiheutta- miseen ja militarismin kohottami- seen. Eduskunnan kaksi suurinta oppositiopuoluetta eivät ole näky- västi protestoineet asiassa. Myös- kään hallituspuolueista esimerkik- si Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät ole katsoneet tällaista Nato-yhteis- työtä mitenkään karsaasti saati sit- ten muutkaan hallitusosapuolet.

Liittoutumattomuus- ja puolueet- tomuuspolitiikka ovat jääneet vain paperille myös punavihreillä ja vih- reillä ”nykyaikaisilla” poliittisilla liik- keillä.

Irti Natosta ja sen sotilaalli- sesta toiminnasta! Resurssit ke- hitystä palvelemaan!

NATO-harjoituksista pysyttävä erossa

Lähipalveluita uhkaa alasajo

Hallitus harhauttaa äänestäjiä tie- toisesti kuntauudistuspropagan- dallaan. Se väittää, että tarkoitus on pelastaa kuntien peruspalve- lut. Vanhusten, sairaiden, koulu- laisten tai päivähoitoa tarvitsevien määrä ei vähene kuntaliitoksil- la, joten rahaa näihin palveluihin tarvitaan aivan yhtä paljon kun- taliitosten jälkeen kuin ilman lii- toksia. Tai oikeastaan rahaa tarvi- taan enemmän liitosten jälkeen.

Hallitus on näet harhateillä myös siksi, että tutkimusten mukaan 20  000-50  000 asukkaan kunnat tuottavat sosiaali- ja terveyspal- velut kaikkein tehokkaimmin. Te- hottomuus on nimenomaan suu- rimpien kuntien ongelma. Vas- taavasti 170 pienintä kuntaa vas- taa vain 3 prosentista kuntien ko- konaismenoista. Hallitus ei us- ko tutkimustuloksiin ja tilastofak- toihin, vaan se kulkee täysin omia polkujaan pyrkimällä jääräpäi- sesti suurempiin kuntakokoihin.

Tässä tullaankin asian ytimeen:

Säästöjä ei synny hallituksen kaa- vailemalla kuntauudistuksella si- nänsä. Säästöä syntyy kuntauudis- tuksen avulla ainoastaan siinä tapa- uksessa, että palveluita ryhdytään karsimaan. Palvelut tullaan keskit- tämään uusien kuntien keskustaa- jamiin ja entisten pienten kuntien alueelta karsitaan lähipalveluita rankalla kädellä. Tätä eivät hallitus- puolueiden edustajat tietenkään kerro ennen kuntavaaleja, mutta se ei muuta muuksi tätä tosiasiaa. Hal- litus on hakoteillä myös siinä, että se pyrkii kuntauudistuksen avulla kiihdyttämään palveluiden ulkois- tamista ja yksityistämistä. Ostopal-

velut eivät tuo säästöjä, vaan päin- vastoin tulevat usein itse tuotettu- ja palveluita kalliimmiksi.

Kunta ei vahvistu liitoksil- la – tarvitaan rahaa

Kotikaupunkini Espoo on hyvä esimerkki siitä, että suuri ja vau- ras kuntakaan ei nykyisen politii- kan vallitessa säästy leikkauksilta ja palveluiden alibudjetoinnilta. Ko- koomuslaisen kaupunginjohtajan budjettiesityksessä opetustoi meen kaavailtu miljoonien eurojen vajaus uhkaa kasvattaa ryhmäkokoja kou- luissa ja päiväkodeissa. Henkilöstön leikkauksiltakaan ei tultane vältty- mään. Mikä lie nee se Kataisen ”itse- näinen, vahva ja turvallinen” mieli- kuvituskunta, jossa näiltä uhkil- ta vältytään, jos niil tä ei välty edes Suomen toiseksi suurin kaupunki, vauras Espoo?

Säästöjen sijasta on lisättävä kuntien rahoitusta korottamal- la valtionosuuksia ja nostamal- la kuntien osuutta yhteisöveros- ta. Pääoma tulot on saatettava kun- nallisveron piiriin, ja kuntaverosta on tehtävä oikeasti progressiivinen vero. Nyt hän kuntavero on käytän- nössä tasavero lukuun ottamat- ta pienimpiä tuloja, joista tehdään työtulovähennys. Pelkästään har- maan talouden ja veroparatiisien takia valtio menettää vuosittain miljardeja euroja. Muun muassa näihin puuttumalla voitaisiin paika- ta sitä paljon puhuttua kestävyys- vajetta – tosin kestävyysvajeesta on vaihtelevia mielipiteitä. Joiden- kin arvioiden mukaan sitä liioitel- laan vahvasti, jotta kansalaiset alis- tuisivat rajuihin leikkausohjelmiin.

Hallituksen veropolitiikkaa ylistä- nyt Katainen väitti Ylen suuressa kuntavaalikeskustelussa (20.9.), että 40 000 euron vuosituloilla maksaa kunnallisveroa vain 5-6 prosen- tin verran. Vasemmistoliiton Paa- vo Arhinmäki myötäili kokoomusta ja väitti hallituksen veropolitiikan

ole van ”oikeudenmukaista” ja ”tu- loeroja kaventavaa”. Yritin selvittää Kataisen väitteen todenperäisyyttä verohallinnosta, mutta se osoittau- tui yllättävän vaikeaksi tehtäväksi – selvyyttä ei tullut. Mutta jos noin suurilla tuloilla maksaa kunnallis- veroa todellakin vain 5-6 prosent- tia, ei ole mikään ihme, että kunnat ovat rahapulassa.

Tarvitaan täyskäännös politiikassa

Suomessa puhaltaa ankara oikeis- totuuli. Joka tuutista toitotetaan, kuinka on tehtävä ”välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia”. Sano- taan, että kilpailukyvyn ja työpaik- kojen säilyttämiseksi on alennetta- va palkkoja ja heikennettävä työt- tömyysturvaa. Pieninkin puuttumi- nen pankkien ja pääomapiirien ah- neuteen torjutaan ankarasti. Työlli- syys ei kuitenkaan oikeiston opeil- la kohene, vaan seurauksena on se- kä työssäkäyvien ja työttömien köy- hyyden lisääntyminen.

On kerta kaikkiaan muutet- tava yhteiskunnan kehityksen suuntaa. Viimeiset reilut parikym- mentä vuotta ovat merkinneet va- kavaa hyökkäystä demokratiaa vas- taan sekä kansainvälisestikin kat- soen valtaisaa tulon- ja vallansiirtoa työstä ja työläisiltä suurpääomal- le. Helsingissä vieraillut kreikkalai- sen Syriza-puolueen edustaja kuva- si aiheellisesti nykymenoa II maail- mansodan jälkeisen ajan ankarim- maksi luokkasodaksi. Tämän tais- telun voitokkaana tuloksena on kyettävä kanavoimaan varallisuut- ta pääomalta yhteiskunnan ja ih- misten hyvinvointia palvelemaan.

Tällä hetkellä varallisuus valuu kan- sainvälisille sijoittajille ja osakkeen- omistajille sekä veroparatiisei- hin, pois omasta kansantalou- destamme.

Tommi Lievemaa

Hallitus hakoteillä kuntauudis- tuksen kanssa

Hallituksen kaavailemassa kuntauudistuksessa ei ole min- käänlaista tolkkua. Pääministeri Jyrki Katainen hehkuttaa uu- distusta vaalikeskusteluissa ja kehuu, kuinka maahan luo- daan ”itsenäisiä, vahvoja ja turvallisia” kuntia. Kuntarajo- ja muuttamalla ei kuitenkaan kunnille tule senttiäkään li- sää rahaa terveydenhuoltoon, kouluille tai päivähoitoon.

Päinvastoin hallitus on sitoutunut leikkaamaan kuntien valtion- osuuksia koko vaalikauden ajan yli miljardilla eurolla. Jos kartta- leikeillä ja kuntien kokoa kasvattamalla ja niiden määrää vähentä- mällä ratkaistaisiin kuntien ongelmat, olisi luonnollisesti kaikkein järkevintä tehdä koko Suomesta yksi kunta!

Tommi Lievemaa on STP:n kun- tavaaliehdokas Espoossa. Hänen numero on 583.

Kuntavaalien alla pyörii jatkuva keskustelu perus- ja kuntapalve- luista. Kaikki ääriporvareita myöten kannattavat niiden säilyttämis- tä ja kehittämistä. Käytännössä kunnilta on uusliberalistisen politii- kan saatossa viety varat ja mahdollisuudet toteuttaa tätä yhtä tär- keimmistä tehtävistään. Kaikki puolueet puhuvat vain palveluis- ta. Näin ne tekevät siksi, että kansalta on viety päätösvalta. Se on luovutettu pääomapiireille, jonka tahtoa EU toteuttaa. Palveluista puhuvat kaikki eduskuntapuolueet, koska se on asiana niin ”häm- mennetty”, että vaalien jälkeen jo viikon kuluttua kukaan ei muis- ta, mitä ne lupasivat eivätkä ne joudu puheistaan vastuuseen. Edus- kuntapuolueiden puheet palveluista tarkoittavat vain sitä, miten kuntien varoja voidaan uudelleen kohdistaa ja palveluita keskittää.

STP:n vaalitunnus ”Kyllä kunnallisille palveluille” sisältää peruskysy- myksen, joka erottaa meidät täysin muista puolueista. Tunnus sisältää ajatuksen, että julkisen vallan tulee hoitaa kaikki peruspalvelut niin ter- veys-, vanhus-, opetus-, päivähoito kuin muutkin palvelut. Miksi näin?

Julkinen, vaaleilla valittu valta kantaa vastuun palvelujen tasosta ja laa- dusta sekä työntekijöiden koulutuksesta näihin tehtäviin. Kokemus osoittaa, että palveluja tuottavat kapitalistiyrittäjät tinkivät kustannuk- sista voittojensa hyväksi, joten palvelujen laatu ja taso kärsivät. Julkinen valta kohtuullistaa palvelujen hinnat, kun yksityinen tuottaja pyrkii ra- hastamaan ihmisiä. Palvelujen kontrolli, laatu ja hinta ovat syy, miksi nii- den tuottaminen pitää olla julkisen vallan käsissä.

Tärkein kysymys on se, mistä saadaan varat palvelujen tuottamiseen.

Yhteiskuntamme on varakkaampi kuin koskaan. Silti väitetään, ettei va- roja ole tarpeeksi julkisten palvelujen ja investointien tuottamiseen.

Näin on tänään, kun uusliberalistisen käytännön mukaan pääomapiirit saavat ”kilpailukyvyn nimissä” ja ilman kontrollia sijoittaa voittonsa, mi- ten haluavat. Meidän tavoitteemme on toinen. Palveluja tarvitaan siksi, että ihmisillä säilyisi kyky tehdä työtä, tuottaa uutta arvoa ja hyvinvoin- tia. Työllä tuotetaan kaikki uusi arvo, myös se, jolla palvelut maksetaan.

Harjoitetusta politiikasta riippuu, miten työllä tuotettu uusi arvo, pal- kat ja voitot jaetaan. Koska ihmisen kyky tuottaa uutta arvoa kasvaa, kas- vaa myös palveluiden tarve. Siksi julkisella sektorilla, kunnissa on se paik- ka, jonne tulee sijoittaa ja uudelleen kouluttaa työttömyyden seurauk- sena vapautuva työvoima.

Nykyinen uusliberalistinen politiikka merkitsee loputtomia menojen leikkauksia. Se johtaa julkisten palvelujen heikentämiseen. Tällä on va- kavat seuraukset koko yhteiskunnalle, sillä julkisen koulutuksen, terve- ydenhuollon, liikenteen, ympäristönsuojelun yms. heikentämisen joh- dosta työläisten työkyky laskee. Sen estämiseksi eduskuntapuolueet tar- joavat yksityisiä palveluja, joiden kautta kansalaisilta rahastetaan hei- dän säästönsä ja tulonsa takaisin kapitalistien kassakaappeihin. Tällai- nen käytäntö johtaa lopulliseen umpikujaan.

Olemme sitä mieltä, että verovaroja on käytettävä palvelujen tuotta- miseen. Mutta ennen kaikkea voittoja tulee säädellä siten, että niistä oh- jataan yhä enemmän palvelujen tuottamiseen. Sillä lisätään hyvinvoin- tia ja työpaikkoja. On luovuttava kunnallisten palveluiden yksityistämi- sestä ja ulkoistamisesta, on lisättävä ja vahvistettava julkisen palvelujen osuutta. Sodanjälkeisten vuosikymmenten kokemus osoittaa, että tämä politiikka toimii ja tuottaa hyvinvointia.

Vaatimuksemme on, että uusliberalistisesta politiikasta pitää siirtyä takaisin kansan valtaan!

Kyllä kunnallisille palveluille Helsinki 10.10.2012

Toimituksen pääkirjoitus Heikki Männikkö kuntavaaliehdokas Helsingissä, numero 299

Islanti-asian kautta perin- pohjaisempaan keskuste- luun

Käynnistin 1.3.2010 Islanti-keskus- telulangan¹ keskustelun nostami- seksi, onko islantilaisilla velvoitet- ta maksaa brittien ja hollantilais- ten talletussuojaa. Otin esille, et- tä EVA:n Risto Penttilä vetosi sii- hen, että velat tulee maksaa. Ky- seenalaistin tämän, koska talletus- suojan maksaminen tässä tapauk- sessa ei ole sama asia kuin Suomen velan maksu aikoinaan, vaan pank- kituen muoto. Islantilaiset äänesti- vät ei eikä siitä seurannut väitettyjä ongelmia, päinvastoin Islanti on ai- noa kriisitalous, joka alkaa olla kui- villa. Suomessa valittiin Islannin ta- pauksessa linjaksi rahoittaminen ja että Islanti maksaisi. Tämän merki- tys on suurempi kuin Suomen ra- hoitus, sillä tässä valittiin linja, jon- ka seurausta on Irlannin ja Kreikan rahoitus, epäsuorasti Italian ja Es- panjan rahoitus ja Saksan ja Rans- kan pankkituki niiden saatavien pe- lastamiseksi.

Vastuun rajaus

Vesa Vihriälän 20.9.2012 julkaistus- sa EU:n ajolähtö esitetään vaihto-

ehtoja kriisin ratkaisemiseksi. Sen pohjalta uutisoitiin, että EVA ha- luaa rajata rahoituksen yhteisvas- tuuta. Ympyrä menee siis umpeen.

EVA:n Risto Penttilä halusi Islannin maksavan pankkituet talletussuo- jan nimellä. Nyt EVA alkaa ymmär- tää rajauksen tarpeellisuuden. Ol- laan syvällä, jos EU:sta tehdään tu- lonsiirtounioni ja euroalueesta sen talletussuojaliitto.

Pankkiunioni ei tuo ratkaisua.

Siinähän yritetään irtikytkeä valtiot pankkitukien rahoitusvastuusta.

Kuitenkin valtiot vedettiin mukaan, koska pankeilta loppuivat rahkeet.

Tai ne, joilla oli rahkeita, siirtyivät si- vuun yhteisvastuus ta. Kuinka saks- alais- ja ranskalaispankkien osak- keenomistajat kattaisivat Espanjan roskapankki Bankian velkoja, kun ei nytkään sitä ole tapahtunut eikä edes Espanjan Santander-pankki sitä tee, vaikka on samassa maassa.

Santander on useissa sivun ja koko sivun mainoksissaan mainostanut olevansa maailman paras pankki.

Eikä missä tahansa vaan Financial Times-lehdessä kalliilla mainoksilla.

Mutta miten sopii kilpailuun, jos siinä menestyneet pan- kit rahoittavat ne, jotka eivät ole menestyneet? Se ei kuulosta mark- kinataloudelta. Vai voiko sinän- sä kannatettava pankkivalvonnan parantaminen huonon asioiden hoidon poistaa?

Entä Nordea? Sehän ei ole euroalueen pankki ja konsernin

pääkonttori on Tukholmassa. Voiko EKP vaatia EU:n komission avulla sitä euroalueen pankkien rahoit- tajaksi? Komission rooli on aika eri- koinen , kun se ei toimi euroalueen komissiona, vaan EU:n komissiona ja se edustaa muitakin kuin euro- maita. Miten on sen toimivallan lai- ta asettaa velvoitteita euroalueen puolesta?

Entä OP-ryhmä ja Pohjola?

Millä logiikalla niiden olisi rahoitet- tava kriisipankkeja jossain päin Eu- rooppaa? Olen arvostellut sitä, että Pohjola Pankissa on johdon selän takana entisen Conventum Pank- kiiriliikkeen raadon nimeltä Kaivo- kadun PL-hallinto Oy ympärillä har- joitettu äärimmäisen kyseenalais- ta toimintaa. Se ei ole osuuspank- kitoiminnan periaatteiden mu- kaista, vaan tartuntaa investoin- tipankkiiritoiminnasta, joka ran- tautuessaan Suomeen on tuonut mukanaan erittäin likaista toimin- taa, joka finanssivalvonnan pitäi- si puhdistaa pois. Siinä ja muiden- kin pankkiiriliikkeiden toimesta on otettu luvatta rahaa asiakkaiden tileiltä. Tästä on selvät dokumentit ja näyttö.

Investointipankkien rahanteko ajautui ristirii- taan osuuspankkitoimin- nan periaatteiden kanssa Kuitenkin samalla kun arvostelen tätä, pidän oikeana puolustaa sitä, että kotimaiselle perustalle raken- nettua osuuspankkitoimintaa ei pa-

koteta maksamaan takauksia huo- nosti toimiville ja epäonnistuneille pankeille pitkin Eurooppaa. Se olisi väärin osuuspankkien asiakkaita ja tallettajia kohtaan.

Asian tekee vieläkin kyseen- alaisemmaksi se, että meillä on korkea veroaste kuten muissa poh- joismaissa. Pahimmissa velkakri- isimaissa on alhainen veroaste ja suu ri harmaa talous. Ne ovat syitä velkaantumiselle. Ei ole perustel- tua suomalaisten veronmaksajien kannalta se, että meidän korkealla veroasteella katetaan tällaisessa ta- pauksessa alempien veroasteiden maiden velkoja ja pankkitukia.

Veroaste voi olla korkeampi kuin muualla, kun sillä rahoiteta- an yhteiskunnan toimivuuden kan- nalta tarpeelliset palvelut. Siten on tärkeää, että mm. kunnalliset pe- ruspalvelut sekä välttämätön toi- meentulo rahoitetaan. Jos rahat uhrataan pankkitukien alttarille, se on virhe. Virhettä korostaa se, että meilläkin järjestelmä vuotaa vero- paratiisisaarille kuten Britannian (!) ylläpitämille Cayman-saarille. Sinne siirtyvät konserniavustusten kaut- ta luottohäiriömerkintöjä tekevä Suomen Asiakastieto OY:n voitot Bahamasaarten kautta, mutta myös mm. yksityisten terveystalojen voit- toja.

Monille nuorille ei 1990-lu- vun pankkikriisi ole tuttu. Sil- loin mm. Säästöpankkien Keskus- osakepankille annetut pankkituet valtion varoista jäivät laskuttamat- ta takaisin, kun säästöpankkiryh- mää jaettiin muiden pankkien kes- ken. Tuki siirtyi niiden hyväksi.

Eurokriisin aikaiset pank- kituet jatkoa 1990-luvun pankkituille

Tarvitaan Euroopan laajuista finans- sivalvontaa. Tarvitaan puuttumista

pankkialalla levinneisiin epätervei- siin toimintatapoihin. Mutta tarvi- taan myös sitä, että kansalaiset ka- pinoivat pankkien vääränlaista suo- jelua ja hirviöksi muuttunutta sys- teemiä vastaan, jolla valtiot, oikeus- laitos ja lain soveltaminen on valjas- tettu pankkien tueksi sekä kansalai- sia että tuottavaa elinkeinoelämää vastaan. Pankit on palautettava pai- kalleen hoitamaan rahan välitys, lai- noitus ym. On myös kun nioitettava niiden ihmisten työtä, jotka raken- sivat terveellä pohjalla toimivaa osuuspankkitoimintaa väärin toi- mivan pankkitoiminnan vastapai- noksi.

On tärkeää suojella ih- misten varoja, ettei niitä oteta vaivihkaa kriisipank- kien pankkitueksi.

Minulle on tärkeintä luottamusteh- tävissä edustaa kuntalaisia ja nos- taa käsittelyyn kuntalaisten tärkeik- si kokemat asiat ja edistää niitä kun- talaisten hyväksymällä tavalla. Eri- tyisen tarpeellista on puolustaa hei- kossa asemassa olevia. Oikeus työ- hön työtä tarvitseville on ykkösasia.

Se on ratkaisu moniin toimeentu- lo-ongelmiin. Se voidaan hoitaa sa- malla ympäristön kannalta kestä- vällä tavalla.

Pekka Tiainen Valtiotieteen tohtori Helsinki

http://keskustelu.kauppalehti.

fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threa dID=149491&tstart=0&start=0. Si- ihen pääsee myös linkistä http://

keskustelu.kauppalehti.fi kirjoitta- malla kohtaan Hae keskustelusta Pekka Tiainen ja hakemalla sieltä lanka Re: Islannin maksuvelvoit- teen kyseenalaistus tervehdyttää finanssialaa

EU:n pankkitukien yhteys kuntien säästötoimiin

Maailmassa vain ani harva asia on sitä miltä näyttää.

Maail man tapoja ohjaa rahamiesten himo tehdä rahal- la ja rahaa konstilla millä hyvänsä. Siihen hommaan on valjastettu myös vaikuttavimmat poliitikot, joiden puheet ja teot ovat jatkuvasti ristiriidassa vaalilu- pausten kanssa.

Jokunen viikko sitten yritysjät- ti Metso ilmoitti antavansa 75 mil- joonaa euroa lisäosinkoja ja sa- maan hengenvetoon se sanoi heit- tävänsä ulos talosta työttömyys- jonoon 630 duunaria. Siitä nousi jonkinlainen äläkkä, kun se ei ollut kovin tyylikästä. Sen seurauksena Metso ilmoitti lisäosingot. Nyt iloi- taan, kun yritys näin kantaa tyylik- käästi yhteiskuntavastuunsa.

Metso perui lisäosingot, ei pot- kuja. Metsolla oli irtonaista ylimää- räistä rahaa, josta se halusi päästä eroon. Kun osinko osoittautui tyy- littömäksi, Metso olisi voinut jakaa ne tyylikkäästi 125 000 euroa jokai- selle potkut saavalle. Siinä olisi ol- lut yhteiskuntavastuuta ja tyyliä ei- kä yksikään ammattiliitto olisi pan- nut vastaan.

o o o

Jutta Urpilainen on julkistanut valtion ensivuoden budjetin. Siinä

on alijäämää, joka ei johdu suuris- ta menoista vaan pienistä tuloista, kun suurituloisten verotus on ole- maton ja verokiertomahdollisuu- det valtaisat.

Myös yritys- ja pääomien ve- rotus on vain puolet siitä, mitä ne olivat 90-luvun alussa. Veron alen- taminen perusteltiin työllisyydellä, mutta näin vähän töitä kuin nyky- aikana ei Suomessa ole ollut mies- muistiin.

Tilastokeskuksen tietojen mu- kaan viime vuonna pätkätöitä teh- neiden määrä oli 1  340  980, 49,3 prosenttia palkansaajista. Keski- tuntipalkka heillä oli 10,90 euroa.

Vuoden aikana he tekivät töitä 980 tuntia. Muiden tulojen puuttuessa he saivat vuositulona keskimäärin 10 677 euroa.

Yli 35  000 euron vuosipalkat näyttää nousseen 7,7 prosenttia.

Suurten tulojen yläpäässä on 1,2 prosenttia tulonsaajista. Heille ker- tyi palkka- ja pääomatuloista vuo- situlona 189 900 euroa, joka on 15 825 euroa kuukaudessa. Se on noin 48 prosenttia enemmän kuin pät- kätyöläisten koko vuoden työtulo.

Raakaa peliä!

o o o

Poliittiset pelurit, todella ruo- koton hallitus, aikoo rokottaa hei- koimpia kovalla kädellä nostamal- la mm. arvonlisäveroa heikentämäl-

lä palveluja. Sen hyvitykseksi suuri- tuloisille säädetään muka solidaari- suusvero. Yli 100 000 euroa ansait- sevien tilapäinen vero nousee 1,5 prosenttiyksikköä.

Viimeisen verotilaston mukaan em. 1,2 prosenttia tulonsaajista sai tuloja keskimäärin 14  789 euroa kuukaudessa. Siitä he maksoivat ve- roa 35 prosenttia. Nyt hallitus nos- taa sen tilapäisesti 36,5 prosenttiin.

Se tuo valtion kassaan 137 616 eu- roa lisätuloa. Vero leikkaa kuukausi- tulosta 217 euroa, jonka jälkeen kä- teen jää 14 572 euroa. Tällaista soli- daarisuutta!

Jos hallitus olisi halunnut olla oikeasti solidaarinen, se olisi pitä- nyt 3,5 miljoonan tulonsaajan alle 35 000 euron vuositulojen verot en- nallaan. Jos vain sitä suuremmat tu- loverot olisi muutettu ihan oikeas- ti progressiiviseksi niin, että tulove- roaste olisi noussut 22 prosentista 27,5 prosenttiin. Se olisi tuonut val- tion kassaan lisää 6,3 miljardia eu- roa. Siinä olisi ollut solidaarisuutta.

Kun nyt oikeasti solidaarinen verouudistus jätettiin tekemättä, niin 22 prosenttia tulonsaajista sai valtiolta solidaarisuuden osoituk- sena 6,3 miljardin euron lahjan. Et- tä näin!

o o o

Kokoomus ja demarit halua- vat kuntauudistusta. Hallitus aset-

ti aikanaan sitä varten työtyhmän ja määritteli sen tehtävät. Vuoden alussa ryhmä esitti, että maahan riittää 70 kuntaa. Nyt kaikki hallitus- puolueet huutavat kurkkutorvi suo- rana, ettei kukaan ole sellaista esit- tänyt, vaikka tavoite on asetettu. Tä- nään sille halutaan vain aikalisää.

Kuntauudistus on todella sy- vältä, ihan hanurista, kun sillä lä- hipalvelut halutaan yhdistää suur- kunnissa suuriksi huippuyksiköiksi, että hyvinvointiyhteiskunta muka säilyisi. Keskustapuolueen puheen- johtaja Sipilällä on samaan tähtäävä toinen idea. Kuntia ei yhdistetä jo- ten ne voisivat edelleen hoitaa päi- vähoidon, peruskoulun, kirjastot, liikuntatoimen ja infrastruktuurin.

Sen sijaan perus- ja erikoissairaan- hoito sekä sosiaalipalvelut siirret- täisiin maakuntien järjestettäväk- si. Maakuntia on 13 joten Keskusta- puolue veisi ojasta allikkoon.

Kummassakaan ei ole mitään väliä ihmisillä. Kokoomuksen, de- marien ja Keskustapuolueen mie- lestä kysymys on siitä, että tervey- den-, sairaanhoidon ja sosiaalipal- veluita tarvitseville ei ole mitään merkitystä saako rollaattorikansa palvelut yhden vai sadan kilomet- rin päästä. Nämä puolueet pelaavat ihmisten terveydellä kovaa – järkyt- tävää peliä.

o o o

Viime päivinä on kilpailtu siitä,

onko yksityinen vai julkinen kou- lutus taloudellisempaa. Yksityi- nen on todistettu edullisemmak- si, kun kiinteistökuluja ei lasketa mukaan. Voi olla – mutta, kun ne otetaan mukaan, niin julkinen on edullisempaa. Esimerkiksi Helsin- gissä terveystoimelta, terveyden- ja sairaanhoidolta perityt poistot ja sisäiset vuokrat nostavat hintaa 48,8 miljoonaa euroa vain näen- näisesti. Sillä tässä on kyse vain pölvästimäisestä pelkän paperin kierrätyksestä, kun sama summa kirjataan menona ja tulona, joten tulos on nolla. Kuntien vuokrilla parannetaan keinotekoisesti yksi- tyisten heikkoa kilpailukykyä.

Maailmassa vain ani harva asia on sitä miltä näyttää. Maailman ta- poja ohjaa rahamiesten kaiken ylit- tävä himo tehdä rahaa, jopa rahal- la rahaa ja konstilla millä hyvän- sä. Syksyn alkajaisiksi on kiljuttu myös Suomen jyrkästä kilpailuky- vyn heikentymisestä. Väitetään, et- tä teollisuuden muka korkeat pal- kat tuhoa vat viennin.

Eurokriisin hoidossa kriisimail- ta vaaditaan julkisten menojen, eläkkeiden ja palkkojen leikkaa- mista sekä viennin edistämisek- si kilpailukyvyn tuntuvaa paranta- mista. Sama vaatimus elää kaikkial- la ja kaikissa maissa joten – kilpai- leeko kapitalistinen maailma työ- läisensä hengiltä?

Kai Kontturi

Raakaa peliä

Kiinnitin huomiota torstain 20.9.2012 kunnallisvaalikeskusteluun, missä ei tullut esiin Euroopan pankkikriisin ja Suomen valtion ja kun- tien säästöpaineiden yhteys. Pankkien pääomittamiseen sisältyy pankkitukea, mikä on pois valtioiden varojen muusta käytöstä. Suo- messa se merkitsee säästötoimia valtion tehtävissä ja kuntien val- tion rahoituksessa. Tämä pakottaa kuntia säästöihin sen lisäksi, että talouden heikkous vähentää verotuloja ja lisää sosiaalimenoja. Link- ki Euroopan pankkituista kuntien säästöihin on siten selvä ja muita säästöpaineita lisäävä.

Pekka Tiainen (308) on STP:n eh- dokas Helsingissä

Kuntavaalit

Näin kuntavaalien alla olisi ollut mukava kirjoittaa kertomus hyvin- voivasta ja eteenpäin pyrkivästä Suomesta. Valehtelijaksi en kuiten- kaan rupea. Suomessa menee täl- lä hetkellä todella huonosti ja huo- nommaksi tuntuu menevän, ellei nopeasti herätä huomaamaan ti- lanteen mahdottomuutta. Meillä ei kohta ole varaa maksaa EU:n vaa- timia jäsenmaksuja tai auttaa ra- hoitusongelmissa olevia jäsenmai- ta. Tällä menolla elämä Suomessa muuttuu tavalliselle palkansaajalle ja eläkeläiselle mahdottomaksi ki- ristyvien verojen ja elinkustannus- ten vuoksi. Maalaisjärjellä ajatelles- sani laittaisin oman maan asiat sel- laiselle tolalle, ettei kansan tarvitsi- si kärvistellä kasvavien elinkustan- nusten kourissa. Kuntatasolla en näe kuntaliitosten parantavan tilan- netta ainakaan parempaan suun- taan, mieluumminkin byrokratia li- sääntyy ja palvelukustannukset kal- listuvat. Kunnan tehtävä on kehit- tää ja parantaa kuntalaisten palve- luita sekä lisätä kaikentasoista hy- vinvointia. Kunnan koon kasvatta- minen liitoksilla vaikeuttaa kunnan toimintojen kehittämistä ja asettaa kuntien asukkaat eriarvoiseen ase- maan. Ainoa oikea ratkaisu on säi- lyttää kuntakoot entisellään ja lisä- tä kuntien valtionavun määriä. Val- tion on myös tuettava kuntien työ- paikkojen säilyttämistä ja yritys- toiminnan kehittämistä, varsinkin tuet tava voimakkain keinoin pien-

yrittäjyyttä. Kuntien on turvattava peruspalvelut, säilytettävä ne kun- nan omina toimintoina ja lisättä- vä määrärahoja terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon, koulutukseen ja päiväkotitoimintaan.

YT siellä YT täällä

Hurjaa on seurata jatkuvasti jyllää- vää YT-rumbaa. Koomiseksi hom- man tekee Irtisanomistarve yrityk- sissä, jotka tahkoavat voittoja. Hy- vänä esimerkkinä tästä käy Kesko.

Keslogin pääluottamusmies Petri Järvinen toteaa: Kesko ei tee tap- piota vaan isoja voittoja. ”Mitään taloudellista syytä ei ole vähennyk- sille”. Kansantaloudellisesti tämä ei kuulosta järkevältä. Irtisanooko Kesko 370 ihmistä vain sen takia, että se on nyt muotia? Nyt on oikea aika muuttaa irtisanomislakia tur- vaamaan työntekijöitä työnantajan mielivaltaiselta käsittelyltä. Muu- tenkin Keskon toiminnassa on ha- vaittavissa valonarkuutta. Varsinkin, jos seuraava väite pitää paikkansa.

Palvelualojen ammattiliit- to PAM väittää, että Rautakesko on siirtänyt satoja toimihenkilöitä työehtosopimuksen ulkopuolelle.

PAM in mukaan Rautakesko jätti vii- me keväänä noin 300 toimihenkilöä ilman 150 euron kertakorvausta, sil- lä se oli katsonut, etteivät he kuu- lu kaupan työehtosopimuksen so- veltamisalaan. Myös Citymarket oli- si tehnyt ammattiliiton mukaan sa- manlaisen päätöksen.

Jos väite pitää paikkansa al- kaa näyttämään siltä, ettei työeh- tosopimuksilla ole mitään virkaa.

Ammattiliittojen on herättävä puo- lustamaan jäseniään tehokkaasti ja valvottava sopimusten noudatta- mista.

Yt:n piirissä on tällä hetkel- lä useita yrityksiä, mikä tulee tar- koittamaan jälleen kerran todellista joululahjaa monelle perheelle.

Pitkäaikaistyöttömyys ja lomautukset lisääntyneet Työ ja elinkeinoministeriön tiedot- teen mukaan meillä menee nyt seu- raavasti: Työ- ja elinkeinotoimistois- sa oli elokuun lopussa työttömiä työnhakijoita yhteensä 246 300. Se on 11 300 enemmän kuin vuotta ai- kaisemmin. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskat- sauksesta.

Nuoria alle 25-vuotiaita työt- tömiä työnhakijoita oli 2  100 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa eli yhteensä 32 400. Pit- käaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoi- sesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 63 100, mi- kä on 5 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työt- tömiä työnhakijoita oli 92  900 eli 3 200 enemmän kuin edellisen vuo- den elokuussa.

Lomautukset kasvoivat edelleen

 Koko maassa oli lomautettuna elo- kuun lopussa arviolta 19 000 henki- löä, mikä on 5 000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan ai- kaan. Henkilökohtaisesti lomautet- tuja oli 1 600 enemmän kuin edelli- sen vuoden elokuussa eli yhteensä 10 400. Ryhmälomautettuja oli elo- kuun lopussa 7 000 eli 3 100 enem- män kuin vuotta aikaisemmin.

Työnantajien ennakkoilmoi-

tukset tulevista lomautuksista ovat myös lisääntyneet. Niiden mukaan on mahdollista, että 5 800 henkilöä lomautetaan lähitulevai- suudessa, mikä on 3 100 enemmän kuin vuosi sitten.

Kun näitä lukuja katselee, tu- lee kyllä äkäiselle mielelle. Eni- ten olen huolissani nuorista ja yli 50v työttömistä. Heidän joukois-

Missä meillä mennään ja mihin meitä viedään?

taan löytyvät ne pitkäaikaistyöt- tömät. Turhaan ei puhuta nuoris- ta syrjäytyneistä, mutta pitää myös huo mioida yli 50 v ryhmä. Myös täl- lä sektorilla viedään usko elämään ja aiheutetaan syrjäytymisvaara.

Samalla kun yhä isompi ihmisryh- mä on työttömänä, joutuvat työs- säolevat kovaan prässiin. Työmää- rät nousevat, työ muuttuu yhä ras- kaammaksi ja kiireisemmäksi. Tästä on työturvallisuus kaukana.

Kokoomus se keksii

Aikoihin on eletty! Kokoomuksen puoluevaltuusto on hyväksynyt aloitteen ensimmäisestä palkatto- masta sairaspäivästä ja ensimmäi- sen kahden viikon alennetulla 80

% palkalla sairastamisesta. Tämä käytäntöhän sotii jo suoraan työ- turvallisuusmääräyksiä vastaan ja vaarantaa koko työyhteisön turval- lisuuden. Uskomattoman älytöntä toimintaa, kehitellä systeemiä, joka ei Ruotsissakaan toiminut. Tuli äiti- ni käyttämä sananlasku mieleen ja se sopii hyvin tähän paikkaan. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhal- la vaatia. Jos tämä laki tulisi voi- maan, ihmiset sinnittelisivät töis- sä viimeiseen hengenvetoon. Puo- luevaltuusto perustelee aloitettaan mahdollisuutena palkata sijainen hoitamaan tehtäviä. Tämä kertoo vaan ahneudesta, työntekijän ar- vostuksen puutteesta ja ymmärtä- mättömyydestä. Missään yritykses- sä ei palkata sijaista parin päivän sairastumisen takia. Tulisi nimit- täin paljon kalliimmaksi kuin mak- saa sairasajan palkka. Tässäkin hae- taan yrityksen menojen supistamis- ta henkilökunnan kustannuksella.

Reijo Rytkönen Espoo

Viime vuonna ns. raamisopi- muksessa sovittiin kolmen päi- vän koulutusvapaasta. Sopi- muksesta syntyi riita heti sa- man tien. Työnantajajärjestöt, teknologiateollisuus ry etune- nässä, väittivät aluksi, ettei sel- laisesta ole edes sovittu. Koko raami meinasi kaatua tähän rii- taan. Asiaa selviteltiin silloin työministeri Lauri Ihalaisen joh- dolla ja selvittelyssä olivat mu- kana työntekijäkeskusjärjestöt sekä työnantajakeskusjärjestö EK. Ne eivät päässeet asiasta yh- teisymmärrykseen – ja asia hau- dattiin työryhmän valmisteluun.

Työryhmä, johon kuului myös työnantajajärjestöjen edustajia, sai valmisteltua lain kolmen päivän koulutusoikeudesta elokuun lopul- la. Työntekijäkeskusjärjestöt hyväk- syivät esityksen. Sen sijaan Elinkei- noelämän keskusliitto EK:n hallitus hylkäsi sen. Se antoi asiasta lyhyen tiedotteen, jossa todetaan ...”osaa misen kehittäminen työpaikoilla on

tärkeää, mutta kokonaisuutena työ- ryhmän esitykset eivät olleet hyväk- syttävissä.”... Miksi EK:n hallitus ei hyväksynyt esitystä, jonka laatimi- seen se itse osallistui?

EK:n kantaan vaikutti var- masti sen suurin jäsenliitto Tek- nologiateollisuus ry, joka on alus- ta asti ruikuttanut raamisopimuk- sen kalleutta. Teknologiakapita- listien järjestö suivaantui, koska ei saanut kaikkia omia työehtojen huononnusesityksiään ujutettua raamiin. Se myös alusta asti vastus- ti koulutusoikeuden hyväksymistä.

Vastusti, vaikka työnantajille luvat- tiin raamissa verohelpotuksia ja kai- ken lisäksi työnteettäjille korvataan koulutuksesta koituvia kustannuk- sia huomattavasti. Vaikka raamiso- pimus oli työläislle kehno eikä siinä sovitut palkankorotukset kata ko- honnoita hintoja, olivat nekin ko- rotukset työnteettäjien mielestä lii- kaa. Nyt ne sitten yrittävät poimia vielä rusinat pullasta kieltäytymäl-

lä hyväksymästä tätä yhtä kohtaa sopimuksesta.

SAK:n vaati ...”Kataisen hal- litusta arvioimaan uudelleen työnantajille luvattujen vero- ratkaisujen toteuttamista, kos- ka veroratkaisut olivat osa kaikkia osapuolia sitovaa raamisopimus- ta. Jos työnantajapuoli ei ole val- mis toteuttamaan sovittuja, se ei voi myöskään saada kaikkea. EK ei voi poimia mieleisiään asioita kuin rusinoita pullasta”.. (SAK:n tiedote 13.9.-12)

Jää nähtäväksi, miten osaa- misen kehittämiseen tähtäävän lain kanssa käy. Sen piti alun pe- rin tulla voimaan vuoden alus- ta. Joka tapauksessa tämäkin epi- sodi osoittaa sen, miten kapitalis- tit voitontavoittelussaan vastusta- vat asioi ta, joista joutuvat vähän- kin maksamaan. Ne kun haluaisi- vat kaiken ilmaiseksi, myös osaa- van ja koulutetun työvoiman.

Markku Nieminen

Työnantajajärjestöt hylkäsivät kol- men päivän koulutussopimuksen

Kemiönsaaren kolme kuntaa Kemiö, Dragsfjärd ja Västan- fjärd yhdistyivät v. 2009 Ke- miönsaareksi. Päällisin puo- lin terveystoimi on ajan tasalla.

Kemiössä toimii terveyskeskus ja lääkärin vastaanotto kaikki- na arkipäivinä klo 08.00-16.00.

Taalintehtaalla (Dragsfjärd) ter- veyskeskus ja lääkärin vastaan- otto toimii maanantaista torstai- hin. Lammalassa (Västanfjärd) lääkäri on tavattavissa vain joka toisen viikon tiistaina. Normaali- na arkena ja normaalitilanteessa tämä riittää, sillä asukkaita saa- rella on runsaat 7000 ja matkat- kin ovat siedettäviä.

Mutta akuutti tilanne ei ky- sy aikaa ja lähin lääkäripäivystys

saarella viikonloppuisin ja arkisin klo 16.00-08.00 välisenä aikana on vain Salossa. Kemiönsaarella on ti- lastojen mukaan 4000 kesämökkiä, eli asukasmäärä voi kesäviikonlop- puina hyvinkin kaksinkertaistua. Ja silloin voi tapahtua sairastumisia ja onnettomuuksia normaalia enem- män, jolloin on päästävä nopeas- ti lääkärille. Yksi riski saarella ovat esim: käärmeet ja punkit. Punk- ki on poistettava heti ja jos se sat- tuu olemaan selässä ja olet yk- sin, on luonnollisinta mennä ter- veyskeskukseen poistattamaan se.

Matkaa Taalintehtaalta Saloon tu- lee runsaat 60 km ja se on monel- le kunnan asukkaalle ja kesäasuk- kaalle paljon.

STP on esittänyt, että Suo- messa tulee olla hyvin varustet- tu terveyskeskus jokaista 10000 asukasta kohti. Miniohjelmas- samme esitämme, että ”Tervey- denhuolto tulee järjestää julkise- na palveluna, jolloin demokraat- tinen valvonta takaa sen laadun.

Terveys asemat ja päivystyspalve- lut on järjestettävä kunnallisena lähipalveluna”. Terveyspalvelujen suhteen monessa kunnassa asiat on hoidettu Kemiönsaartakin huo- nommin eivätkä päivystyspalvelut ollenkaan vastaa tarvetta. Tässä olen käyttänyt Kemiönsaarta esi- merkkikuntana, mutta vastaavan- laisia esimerkkejä löytyy runsaasti.

Tarja Männikkö Helsinki

Terveystoimi ja päivystys tulee järjestää kunnallisena lähipalveluna

Tähän on tultu. Päättäjien päättömät päätökset vaikuttavat koko Suomen tulevaisuuteen. Irtisanomiset ja yt-neuvottelut ovat jatku- va katkeamaton virta. Kuntien elinolosuhteita heikennetään. Työ- turvallisuus, työehtosopimukset ja työaikalaki tuntuvat menettä- vän merkityksen. Terveyden hoidosta ja koulutuksesta tingitään.

Luokkaerot kasvavat. Väkivallan ja rauhattomuuden lisääntyminen luo pelkoa ja lisää perheiden huolta tulevaisuudesta. Sellaista päi- vää ei tämän vuoden puolella ole ollut, jossa positiivista näkemys- tä palkansaajan ja perheiden elämään olisi ollut tarjolla. Kapitalis- tin miekka lyö kansaa lakoon. Vaikea on yhteiskunnan tulevaisuut- ta ruusuiseksi sanoa.

Reijo Rytkönen (584) on STP:n kuntavaaliehdokas Espoossa

Hallituksen budjettiriihen yhteydessä 29.-30.8.-12 kansalaiset järjes- tivät säätytalon ulkopuolella oman budjettiriihen, jossa muistutet- tiin kuntalahtauksen ja leikkausten vain pahentavan kriisiä. Oikeaa talousdemokratiaa tarvitaan. Koska tulee sen aika, kysyivät monet?

Tarja Männikkö (300) on STP:n ehdokas kuntavaaleissa Helsin- gissä

Turun vuoden -12 talousarvio on saatu ”ylijäämäiseksi”, mutta se perustuu uuden velan ottoon.

Velanottovaltuutusta on 60 mil- joonaa ja velka kasvaa. Äsken jul- kistettu tilinpäätös osoittaa, että koko Turku-konsernin velka nou- see yli 1,2 miljardin euron. Vel- kavastuut ovat asukasta kohden noin 6200 euroa. Tähän ongel- maan ei valtuustossa ole löyty- nyt ratkaisua. Kaikki tietävät, et- tä velka tulee maksaa takaisin ei- kä kuntien taloutta voi perustaa jatkuvalle velanotolle. Turun ta- lous suuntautui väärille urille sil- loin, kun oikeisto sai valtuustos- sa enemmistön ja SDP sekä suu- relta osin myös Vasemmistoliit- to sitoutuivat tähän politiikkaan.

Väärät päätökset lisäävät työttömyyttä

Turussa on tehty paljon vää- riä ratkaisuja. Vastoin asukkaiden enemmistön tahtoa (70 % vastus- ti) rakennettiin v. 1991 ulkopuolisia liikemies- ja urheilupiirejä palvele- maan Turkuhalli t. nakkiareena. Se on tuottanut vuosittain suuria tap- pioita, joten sitä on yritetty tulok- settomasti myydä. Mutta sitä ei ku- kaan ole halunnut ostaa. Toinen jär- jetön päätös oli, kun Turun kaupun- ki myi v. 1997 Soneralle Turun Puhe- linlaitoksen, joka oli yksi kaupun- gin tuottavimpia yrityksiä. Puhelin- laitos myytiin Soneralle, vaikka sii- tä muut toimijat tarjosivat huomat- tavasti suuremman hinnan. Tämän jälkeen Sonera on potkinut pellol- le 200 laitoksen entistä työntekijää.

Yhden lisänsä Turun järjettömyyk- siin toi päätös remontoida Turun Taidemuseo. Suunnittelijaksi kat- sottiin henkilö, joka ei koskaan ol-

lut johtanut rakennustöitä. Remon- tissa tapahtuneiden laiminlyöntien korjauksen suorittivat ulkopuoli- set firmat. Taidemuseon remontti tuotti Turun kaupungille huomat- tavia tappioita.

Yksityistäminen heiken- tää palveluja

Turku on yksityistänyt palvelu- ja ulkopuolisille firmoille. Turun ta- lous- ja raha-alan tehtäviä aiotaan myydä lisää yksityisille mm. Turun Toimistoapu ry:lle ja kaupungin ra- ha-asiat aiotaan jatkossa hoitaa yk- sityisillä yrityksillä. Edelleen Turku on myynyt yksityisille linja-autoka- lustonsa ja kilpailuttaa bussilinjat omistamansa kaupunkiliikenneyh- tiön kautta. Bussiliikennettä hoitaa myös Mikkelissä toimiva Savonlinja Oy.. Ainoastaan muutama palvelu- linja on jäänyt kaupungin omistuk- seen. Tämän seurauksena Turussa kävelee satoja linja-autonkuljetta- jia työttömänä. Vanhusten palvelut ja lasten huostaanotto sekä -hoi- to ovat heikentyneet. Kotihoito- palvelut on myyty yksityisille mm.

Varsinais-Suomen Martoille. Palve- lut ovat heikentyneet niin, et teivät nykyiset kotiavustajat edes tiskaa.

Kaikki siivoamiseen kuuluvat työt Kotiavussa ovat maksullisia. Tähän ei kaupungilta heru tukea, vaikka kunnissa kuuluisi olla toimeentulo- ja sosiaaliturva.

Asukkaat vastustavat toriparkkia

Turkuun aiotun toriparkin ase- makaava osoittautui Turun hallin- to-oikeudessa lainvastaiseksi. Asuk- kaat ja alueen pienyrittäjät vastus- tavat toriparkin rakentamista. Kun päättäjät edelleen ajavat toripark- kia kuin ”käärmettä pyssyyn”, ko- koontuivat sadat turkulaiset toril- le nauramaan. Oikeisto SDP:n ja Va- semmistoliiton tukemana ajavat edelleen kauppiaiden tuella Tori- parkkia Kauppatorille. Turussa on rakennettu riittävästi pysäköinti- tilaa mm. Eskelin-, Julia-, Puuto- ri- ja Louhi- pysäköintihallit, jotka aiheut tavat vuosittain suuria tap- pioita. Toriparkki saastuttaisi Turun keskustan ilmaa ja tuottaisi kau- pungille vain haittaa. Vastustamme toriparkin rakentamista myös siksi, että se johtaisi torimyynnin päät- tymiseen ja loppuisi mm. tuorei- den vihannesten ja maataloustuot- teiden saanti maanviljelijöiltä ja

Palvelujen ja kaupungin omaisuuden yksi- tyistäminen ei tyydytä turkulaisia

pienjyrittäjiltä.

Päiväkotien toiminta tulee turvata.

Nyt Turussa ovat kaikki niin kunnalliset kuin yksityisetkin päivä- kodit täynnä ja jonottajia päivähoi- toon on tällä hetkellä 100-150 lasta.

Tämän johdosta Turun kaupunki ai- koo hankkia lisää hoitopaikkoja yk- sityiseltä sektorilta. Tätä varten aio- taan palvelusetelit vakinaistaa, jol- loin yksityisiä hoitopaikkoja tulisi li- sää. Investointi tarkoittaisi käytän- nössä sitä, että Turku maksaisi ve- ronmaksajien rahoilla osan uusien päiväkotien rakennuskustannuksis- ta. Rakentamisen jälkeen Turku os- taisi palveluja uudesta päiväkodis- ta. Päivähoitoa tarvitsevien määrän ennustetaan kasvavan 100-200 lap- sella vuosittain. Turun kaavailemat muutokset miellyttävät yksityistä päivähoitoalaa. Monet odottavat vielä kaupunginhallituksen linjaus- ta investointituesta. Tämä aiheuttaa työttömyyttä Turun kaupungin las- tentarhanopettajille, joka alkoi jo aikaisemmin perustettujen kunnan lastentarhojen lakkauttamisesta.

STP:n Turun seudun ryhmä

Kokoomus ja EK sairaiden kimpussa

Työnteettäjien etujärjestön ko- koomuspuolueen hallitus on esittänyt, että työntekijän en- simmäinen työkyvyttömyys- päivä olisi palkaton eli ns. ka- renssipäivä ja seuraavat kak- si viikkoa hänelle maksettai- siin vain 80 prosenttia palkas- ta. Elinkeinoelämän keskusliit- to EK otti reippaan apurinsa esi- tyksen kiitollisuudella vastaan.

Tämän esityksen taustalta pal- jastuu sen tehneiden ihmisten ko- ko maailmankuva: He ovat lähtö- kohtaisesti sitä mieltä, että työ- läiset ovat laiskoja pinnareita ja huijareita, jotka yrittävät kuset- taa työnteettäjä parkaa. Kokoo- mus puhuu sairaslomasta, vaik- ka sellaista ei ole olemassakaan.

Jos duunari joutuu olemaan sai- rauden vuoksi pois työstä, on ky- seessä lääkärin toteama työky- vyttömyys. Työkyvytön ei ole lo- malla, vaan pakotettu olemaan pois työstä sairauden vuoksi. Tä- tähän ei eliitti ymmärrä. Sen mie- lestä duunarit vain lomailevat, ei- kä siitä heidän mielestään työn- teettäjän kuulu maksaa. Jos esi- tys jostain syystä toteutuisi, olisi se suora palkan alennus ja vaikut- taisi yhteiskuntaan monin tavoin.

Sairasteluun sillä ei tietenkään oli- si mitään vaikutusta. Sairaudet ei- vät tule kello kaulassa, eikä se ole oma valinta sairastuuko vaiko ei.

Tämä Kataiselle, kokoomukselle ja muulle eliitille tiedoksi. Sen sijaan ihmisten ostovoimaan se vaikut- taisi - ja sitä kautta myös pienten yritysten toimeentuloon ja kan- nattavuuteen.

Kokoomuksen ja työnteet- täjien mielestä yrityksen ei kuu- lu maksaa tekemättömästä työs- tä. Miten niin tekemättömästä?

Ne rahat, jotka päätyvät kapitalis- tien säkkeihin ja joista maksetaan palkat, myös työkyvyttömyysajan palkka, on työläinen itse omal- la työllään tehnyt. Eivät ne mis- sään puussa ole kasvaneet. Tämä- kin Kataiselle, kokoomukselle se- kä EK:lle tiedoksi.

Kokoomukselle on annettava kiitosta siitä, että se rohkeni näin kuntavaalien alla tulla ulos kaa- pista ja näyttää todellisen luon- teensa omistavan luokan etuja puolustavana – luokkapuoluee- na. Toivoa sopii, että se jatkossa- kin on rehellinen, eikä enää väitä olevansa työväenpuolue. Tämän jälkeen kokoomuksen taholta tu- levat puheet vastakkainasettelun loppumisesta herättäisivätkin lä- hinnä hilpeyttä.

Työntekijäjärjestöjen taholta on onneksi reagoitu kokoomuk- sen ulostuloon nopeasti. Moko- ma esitys on yksimielisesti tyrmät- ty sekä SAK:n että eduskunta-va- semmistonkin toimesta.

Monilla työpaikoilla on pai- kallisesti sovittu, että työntekijä voi olla 1 – 3 päivää pois omalla ilmoituksella. On haluttu vähen- tää työterveyshuollon taakkaa esim. flunssa -aallon iskiessä. Sillä on ollut se vaikutus, että työkyvyt- tömyyspäivät ovat vähentyneet!

Duunarit kun eivät viitsi makoilla kotona, vaan menevät töihin heti kun tuntevat kykenevänsä. Kapi- talistit ja kaiken maailman pörssi- keinottelijat sen sijaan voivat ket- kutella koko elämänsä tekemättä yhtään mitään.

Terveisin Puskajussi

ronen (613), Markus Uutela (614) ja Jarmo Vikman (615). Turussa nähdään, miten vaarallista on kaupungin omaisuuden, palvelujen ja toimintojen yksityistäminen.

Pahimmat pelot kriisin leviämisestä ovat toteu- tuneet

Tartunta on edennyt Espanjaan ja Italiaan. Kreikan, Irlannin ja Portu- galin, Espanjan ja Italian rahoitus- alan velka on ylittänyt 7 000 miljar- din € rajan ja tilanne pahenee kai- ken aikaa. Maiden talous on va- paassa syöksyssä alaspäin, maat eivät pysty maksamaan velkojaan.

Jotta kriisimaiden talous voisi läh- teä uuteen nousuun, niiden tulee erota eurosta.

Euro on halvaantunut Euro saattaa pysyä kasassa kuukau- sia, jossain muodossa jopa vuosia.

Euro ei kuitenkaan enää vastaa yh- teisvaluutan kriteereitä. Eurolla voi kyllä edelleen ostaa tavaroita, mut- ta se ei enää täytä valuutan tunnus- merkkejä siinä, että se olisi yleisesti tunnustettu vaihdon väline, arvon säilyttäjä ja kaupan mahdollista- ja pitkällä aikavälillä. Eri euromais- sa sijaitsevat yritykset ja pankit jou- tuvat maksamaan lainarahasta eri hintaa, vaikka toimivassa valuutta- liitossa näin ei pitäisi tapahtua. Jot- ta euro voisi olla ainakin tilapäises- ti toimiva valuutta, tulisi vahvoista talouksista ainakin Suomen, Sak- san, Itävallan, Hollannin ja Viron erota euroalueesta. Sen jälkeen on kyseenalaista kannattaako muuta- man jäljellejääneen maan kituut- taa eurossa.

Tunnelma kuin kanalassa haukan lähestyessä

Viime vuosina euromaat ovat rat- koneet finanssikriisiä kuin tiput ka- nalassa; vaaran uhatessa ne juok- sevat paniikin vallassa edestakai- sin. Maat ovat vain pelanneet ai- kaa. Kymmenien ratkaisevien ja käänteen tekevien kokousten seu- rauksena kriisi on pahentunut päivä päivältä. Vuonna 2000 hyväksytyssä Lissabonin strategiassa tavoitteek- si asetettiin, että EU:sta tulee maail- man kilpailukykyisin ja dynaamisin alue vuoteen 2010 mennessä. Eu-

roseikkailu on murskannut tämän haaveen tuhansiksi päreiksi. EU- johtajat ovat jo runsaan vuoden valmistautuneet Kreikan ja mahdol- lisesti muidenkin maiden eroon eu- roalueesta. Vasta kun euro hajote- taan, maat voivat alkaa toipua.

Miljardeittain Suomen ve- roeuroja luxemburgilaisel- le verovapaalle yhtiölle Saksa ajaa pankkiunionia, jotta ko- ko euroalueen veronmaksajat pe-

lastaisivat Saksan pankit. Euroopan vakausmekanismin EVM:n Suomen

“jäsenmaksuksi” lisätalousarvioon kirjattiin toukokuussa12,5 miljardia.

Euromaiden rahoja on siirretty vel- kamaille ja -pankeille satoja miljar- deja myös Euroopan Keskuspankin kautta. EKP toimii roskapankkina, joka ostaa velkamaiden velkakirjo- ja jälkimarkkinoilta ja lisää kierros- sa olevan rahan määrää antamalla velkamaiden pankeille lainoja ”ra- jattomasti”.

Espanja ja Italia varoitta- vat avunpyynnöistä

Espanjan avunpyyntöä pide- tään jo selviönä. Sen tukipyyntö tullee olemaan 200 miljardin luok- kaa. Italian avunpyyntöä odotetaan vuoden loppuun mennessä. Italian velka on noin 2000 miljardia eli suh- teessa se on Kreikan jälkeen euro- alueen velkaantunein maa. Italian pyytäessä apua hätärahaston rah- keet eivät kestä.

Euron loppu koittaa vuo- teen 2013 mennessä

Amerikkalainen taloustieteilijä Nouriel Roubini ennustaa euron loppuvan vuoden vaihteen tietä- missä. Valtiot ovat lähes maksuky- vyttömiä - ne eivät kykene takaa- maan ja tukemaan itseään saati sit- ten pankkejaan. Roubini arvioi, että euroalueen hidas kuolinkamppailu päättyy äkkikuolemaan. Suomen tulee tosissaan valmistautua eu- ron romahtamiseen.

Juhani Tanski

Euro seilaa kuin Titanic suoraan kohti jäävuorta

EU:n tavoitteeksi Maastrichtin sopimuksessa on määritelty liittoval- tion rakentaminen. Jäsenmaiden suvereniteetin murtaminen edel- lyttää yhteisen rahapolitiikan luomista. Kuten jo 1990-luvulla varoi- tettiin, yhteisvaluutta on johtanut vakavaan velkakriisiin.Eurokriisi on seurausta holtittomasta globaalista finanssitaloudesta ja toisaal- ta euromaiden talouksien erilaisuudesta. EU ei pyri ratkaisemaan vel- kaongelmaa, vaan sen sijaan se käyttää kriisitilannetta hyväkseen li- sätäkseen EU:n liittovaltioluonnetta.

Hyvin laajapohjaisesti sanoimme 9.9.-06 ”Sotaa vastaan” ja ”Toisenlai- nen Eurooppa on mahdollinen”. Molemmat teesit ovat hyvin ajankoh- taisia nyt, mutta missä on kuuden vuoden takainen laajapohjaisuus.

Vaalien alla sanotaan , että ei ole aikeita leikata välttämättömistä kunnan palveluista. Kun kunta- lainen sitten hakee kyseistä pal- velua, sitä ei saa enää tai ehdot ovat muuttuneet.

Kotipalvelu on esimerkki sii- tä, kuinka hyvin toiminut palvelu on pirstottu sekalaiseksi vyyhdek- si erilaisia yksityisen sektorin toi- mijoita kussakin kallis hintalappu kyljessä. Siivous, ruuanlaitto, lääke- huolto tulivat ennen päteviltä ko- dinhoitajilta tai kodin sairaanhoi- tajilta.

Jos lapsi sairastuu eikä lähellä ole esim. isovanhempia, pulma on mistä hoitajan saa.

Kotitalousvähennys on autta- nut keskituloisia lapsiperheitä ja vanhuksia. Verovähennyksen pie- nennyttyä joutuvat kynnelle kyke-

nevät joko harventamaan siivous- kertoja tai lopettamaan kokonaan kyseisen palvelun.

Ateriapalvelut ovat monil- le kotona asuville vanhuksille ai- van välttämättömiä. Kodinhoita- ja ei enää lämmitä ateriaa, vaan se mahdollisesti tuodaan kotiin tai täytetään ruokarobotti aika ajoin, josta vanhus voi itse lämmittää aterian itselleen. Harvaan asutul- la alueella asian vielä jotenkin ym- märtää, mutta kaupunkialueella se kuulostaa kauhukertomukselta.

Kodinhoidon uudistukset on suoritettu hiljaisesti kuntalaisilta kysymättä.

Osa vanhusväestöstä pärjää pitkään kotonaan erilaisten pal- veluiden varassa, mutta laitoshoi- toa ei tule lakkauttaa säästöjen ni- missä.

Omaishoito on yhteiskunnal- le valtaisa säästö. Hoidettavalle ai- van välttämätön . Hoitavalle omai- selle paitsi velvollisuus myös suu- ri uhraus ja rakkaudenosoitus ai- van liian pienellä korvauksella, jos- ta menee vielä vero. Olisi parempi, jos Kela olisi maksajana.

Nuorten syrjäytyminen oli- si myös estettävä. Koulun olisi hy- vä jatkua 18 vuoden ikään. Koulu- pudokkaille on ehdottomasti jär- jestettävä oppisopimuskoulutusta tai työharjoittelua, työpajatoimin- taa tai muuta vastaavaa.

Helsinki voisi myös hoitaa asunnottomuuden pois päiväjär- jestyksestä.

Kansan oma pankki tarvitaan suojaamaan veronmaksajan tuloja.

Liisa Paakkolanvaara

Nyt on nähty vuosikymmenien ajan isojen puolueiden aikaan- saannokset. Hyvinvointi maas- samme on pudonnut putoamis- taan yhä räikeämmin alas. Pit- kän päivätyön tehneet ja vam- maiset sekä monin tavoin syr- jäytyneet eivät usein saa riit- tävää terveydenhoitoa ja kun- toutusta ajoissa, jolloin joutu- vat jopa laitoshoitoon ja samal- la luopumaan kodistaan ja ys- täviståän - tärkeistä yhteyksis- tä inhimilliseen elämään, kun sen sijaan me voisimme kehit- tää kuntouttavaa kodistakäsin lähtevää niin terveyden kuin lääkinnällisen hoidon muoto- ja vammaisille, ikäihmisille,

mielenterveyskuntoutujille, jne.

Näin ihmisten omatoimisuus ja kyvyt voisivat toteutua. Elämän merkitys/itsetunto vahvistuessaan tuo terveyttä kaikilla tasoilla ja li- sää voimia arjen pyörittämiseen.

Samalla laitospaikat jäävät niitä kaikkein kipeimmin tarvitseville.

Monet kustannukset puolittuvat ja työpaikkojakin syntyy.

Tästä näkökulmasta olen ai- nakin 30-vuoden ajan vammais- ja mielenterveysyhdistyksissä toi- miessani pyrkinyt tekemään aloit- teita ja työtä sekä eduskuntavaa- liehdokkaana / kunnallisvaalieh- dokkaana. Olen halunnut pääs- tä vaikuttamaan näihin tärkeisiin asioi hin, joista puhutaan - mutta niiden korjaamiseen ei ole ryhdyt- ty: leipäjonot edelleen pidentyes- sään sen allekirjoittavat, vaikkakin ilman nimiä.

Elämmekö tosiaan jo 2012- lu- vulla? Olemmeko inhimillisiä ihmi- siä? Olemmehan me ja siksi yhdes- sä vaikutamme kaikkien, erityises- ti heikompiosaisten parhaaksi tule- vissa vaaleissa;

Käyttäkäämme omaa valtaam- me viisaasti - kiitos.

Rosa-Maria Kyrönlahti- Keski- vaara, nro 297 (sit)

Helsinki

Mielenterveystyön ohjaaja, tai- teilija

Suomen Työväenpuolueen ja pienituloisten listan ehdokkaa- na

Rahojen käyttö puolestaan ja- kautuu julkisen sekä yksityisen ter- veydenhuoltopalvelujen kesken si- ten, että julkista terveydenhuol- toa rahoitetaan valtion tuloveroil- la (=kuntien valtiolta saamat val- tionosuudet, ns. kuntakanava) se- kä kunnallisverolla, kun taas yksi- tyistä terveydenhuoltoa valtio ra- hoittaa Kansaneläkelaitoksen kaut- ta sairau svakuutuksen muodossa (=ns. Kela-kanava, sairausvakuu- tusmaksu kerätään tuloverotuk- sen yhteydessä sairausvakuutus- maksun muodossa). Suurimmassa taloudellisessa vastuussa ovat kui- tenkin kunnat, joiden lakisääteisiin tehtäviin kuuluu terveydenhuolto- palvelujen järjestäminen.

Sairausvakuutuksen toimeen- panoon liittyvistä tehtävistä vastaa Kansaneläkelaitos ja se myös val- voo sairausvakuutuslain nojalla an- nettujen asetusten ja määräysten noudattamista ja toteuttamista.

Sairausvakuutus on yleinen tervey- denhuollon rahoitusmuoto mones- sa läntisessä teollisuusmaassa. Se voi olla joko julkinen tai yksityinen.

Sairausvakuutuksen puolel- ta ei siis korvata julkisen puolen sairaanhoidon kustannuksia. Ke- la korvaa työnantajalle ja yrittäjäl- le työterveyshuollon järjestämises- tä aiheutuneet kustannukset – ra- hat tulevat tuloverotuksen kautta sairausvakuutusmaksun muodos- sa. Työterveyshuolto on työnteki- jöille ja yrittäjille pääsääntöisesti maksutonta. Ihmettelyä aiheuttaa- kin se, että valtion keräämällä sai- rausvakuutusmaksulla rahoitetaan vain yksityistä terveydenhuolto- sektoria, jonka palveluita käyttävät yrittäjät,työntekijät ja yleensä vain hyvätuloiset henkilöt !

Sairausvakuutuksen kor- vausmääriä vuonna 2010 Vuonna 2010 sairausvakuutuk- sesta korvattiin yksityisen puolen lääkärissäkäyntejä runsaat 3 725 000 kpl (73,4 milj euroa), hammas- lääkärikäyntejä 2 761 000 kpl (120,5 milj euroa) ja tutkimus- sekä hoito- kertoja 1 624 000 kpl (72,2 milj eu- roa).

Vuonna 2010 sairausvakuutuk- sesta maksettiin sairauspäiväraho- ja 318 036 henkilölle 813,4 miljoo- nalla eurolla, lääkekorvauksia mak- settiin 3,8 miljoonalle henkilölle 1 225,4 miljoonalla eurolla ja sairaan- hoidon matkakorvauksia 5,2 mil- joonasta matkasta 243 miljoonal- la eurolla.

1990-luvun alkuun asti valtio

kykeni ohjaamaan kunnallista ter- veydenhuoltoa valtionosuuksien kautta, sillä järjestelmään oli kyt- ketty valtakunnallinen suunnittelu, jota kuntien sosiaali- ja terveyden- huollossa tuli noudattaa. Kunnille maksettiin niiden kantokyvyn mu- kaan määritelty osuus sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kysei- nen menettelytapa kannusti kuntia investoimaan ja kehittämään pal- veluja. Tosin tilanne vaihteli kunnit- tain kunnan saaman valtionosuu- den määrän mukaan.

On esitetty, että talouslaman seurauksena valtionosuusjärjes- telmää jouduttiin muuttamaan ja vuonna 1993 luovuttiin käyttötar- koitukseen sidotuista valtionosuuk- sista. Kuntien valtionosuudet ovat määräytyneet siitä lähtien lasken- nallisin perustein ja kunnat voivat käyttää saamansa valtionosuudet vapaasti oman harkintansa mu- kaan. On katsottu, että uudistus li- säsi kuntien kustannustietoisuutta, mutta samalla kannuste palvelui- den kehittämistä kohtaan heiken- tyi. Julkisuudessa on annettu ym- märtää, että valtionosuusuudistus rajoitti merkittävästi valtiovallan mahdollisuuksia ohjata kunnallista terveydenhuoltoa – mikä varmasti pitääkin paikkaansa.

Valtionosuusuudistuksen seu- rauksena ilmaantui myös eri toimi- joiden tarve pyrkiä siirtämään ra- hoitusvastuuta muille osapuolille - esimerkiksi kunnallisen terveyden- huollon ja Kansaneläkelaitoksen vä- lillä on ollut erimielisyyttä siitä, ke- nelle kuuluu rahoitusvastuu eräis- sä lääkinnällisen kuntoutuksen ta- pauksissa.

Kunnallisvero, jolla kunnallinen terveydenhuolto valtionosuuksien ohella ja suurimmalta osin rahoite- taan, vaihtelee kuntien välillä. Saira- usvakuutuksen sairaanhoitovakuu- tusta rahoitetaan puolestaan sai- raanhoitomaksulla, joka vahviste- taan vuosittain annettavalla asetuk- sella. Sairaanhoitomaksu eroaa tu- loverosta siten, että sen tuotto käy- tetään suoraan ennalta sovittuun kohteeseen, joten kyseessä on si- ten ns. korvamerkitty vero !

Vuonna 2011 sairaanhoitomak- su on vakuutetuilla 1,19 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavas- ta ansiotulosta ja verotettavista elä- ke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,36 prosenttia. Maksut ovat sa- mansuuruisia koko maassa.

Voidaankin kysyä, onko sairaus- vakuutusjärjestelmän korvauskäy- täntöjä ja lainsäädäntöä syytä su- pistaa mahdollisimman nopeasti, jotta turvaisimme kaikille yhteisen ja tärkeän julkisen terveyshuolto- järjestelmämme rahoituksen ja toi-

mintaedellytykset myös jatkossa.

Julkista terveydenhuoltojärjestel- määmme ei saa yksityistää !

Nykyinen järjestelmä mm. kan- nustaa kuntia siirtämään kustan- nuksia sairausvakuutuksen kan- nettavaksi ja päinvastoin. Yksityi- sen sektorin merkitys terveyden- huollon palveluissa on Suomes- sa kasvanut. Tähän ovat vaikutta- neet esim. työterveyshuolto ja jul- kinen sairaus vakuutus. Jos yksityi- sen sektorin käyttö edellyttäisi kan- salaisilta täyden hinnan maksamista tai yksityistä sairausvakuutusta olisi yksityisen terveydenhuoltosektorin merkitys vähäisempi ja siellä työs- kentelisi vähemmän henkilöstöä.

Työvoiman saatavuus julkisella sek- torilla olisi vastaavasti helpompaa.

Terveydenhuollon asian- tuntijat supistaisivat Kela- kanavaa

Tulevia kunnallisvaaleja ajatel- len valitut kunnallisvaltuuston jä- senet voisivatkin pohtia mahdolli- suutta tehdä kunnassaan esim. kun- talaisaloite, jolla 1990-luvun alkuun asti käytössä ollut kunnallisen ter- veydenhuollon rahoittaminen val- tionosuuksien kautta tulisi jälleen kytkeä esimerkiksi valtakunnalli- seen suunnitteluun, jota kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa tu- lee noudattaa.

Terveydenhoitojärjestelmä on parhaillaan muutosten kohteena.

Uusi terveydenhuoltolaki tuli voi- maan 1.5.2011, lain myötä potilas tai asiakas voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayk- sikön, jossa häntä hoidetaan. Vuo- desta 2014 alkaen potilaalla on oi- keus valita hoitonsa mistä tahansa terveysasemalta tai sairaanhoidon yksiköstä Suomessa. Laki ei koske sosiaalipuolen asiakkaita.

Sosiaali- ja terveydenhuol- lon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamis- ta. On kuitenkin todennäköistä, että mitään kovin radikaalia uudistusta terveydenhuollon osalta ei saada ai- kaiseksi, mikäli sairausvakuutusjär- jestelmää ei supisteta.

Erityisen tärkeää olisi kuiten- kin saada kuntoon sosiaalipalvelut siten, että niiden saanti ei riippui- si henkilön asuinkunnasta. Esimer- kiksi Kelan tekemän tutkimuksen mukaan ikäihmisten saamissa hoi- vapalveluissa oli kunnittaisia ero- ja. Asuinkunta ei vaikuttanut ikäih- misten saamiin terveyspalveluihin – toisin sanoen ikääntyineiden ter- veydenhuolto on järjestetty varsin yhdenmukaisesti kaikkialla Suo- messa kun taas sosiaalipalvelujen saannissa on eroja kuntien välillä.

Minna Helin

Katsaus rahoitukseen - sote-asiaa Kunnan palvelut säilytettävä

Liisa Paakkolanvaara on STP:n kunnallisvaaliehdo- kas Helsingissä, n:o 303

Ovatko pienet puolueet vihdoin vastaus suuriin ongelmiin??

Rosa-Maria Kyrönlahti-Keski- vaara (sit) on STP:n kuntavaa- liehdokas Helsingissä (297) Suomessa terveydenhuoltoa rahoitetaan monikanavaisesti - se siis

tarkoittaa, että rahoitusta kerätään terveydenhuollon toteuttami- seksi monelta taholta, mutta kuitenkin pääasiassa tuloverotuksen ja sairausvakuutusmaksun kautta. Terveydenhuoltopalvelujen ra- hoitus jakaantuu seuraavasti: kunnat, valtio, Kansaneläkelaitos, työantajat, yrittäjät ja palvelujen käyttäjät.

Minna Helin STP:n ja Kansan ää- nen vappujuhlassa Hermannin kerholla 2012

Laittakaa tukisuoritukset STP:n Sampo pankin tilille FI4780001770626472 sekä viestiin nimenne ja merkin- tä ”Vaalitukea”.

Kiittäen Suomen Työväenpuolue STP:n hallitus

TUE STP:n vaalityötä