• Ei tuloksia

SUUNNITELMA Johdanto Crusellin silta rakennetaan Helsingin kaupungin Länsisataman kau- punginosaan yhdistämään liikenteellisesti Jätkäsaaren länsireuna Ruoholahteen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "SUUNNITELMA Johdanto Crusellin silta rakennetaan Helsingin kaupungin Länsisataman kau- punginosaan yhdistämään liikenteellisesti Jätkäsaaren länsireuna Ruoholahteen"

Copied!
11
0
0

Kokoteksti

(1)

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 72/2008/3

Dnro LSY-2007-Y-139

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 9.7.2008

ASIA Crusellin sillan, siihen liittyvien rantarakenteiden ja laivojen törmäys- suojan rakentaminen sekä vesialueen ruoppaaminen ja rannan täyt- täminen Länsisataman kaupunginosassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki

LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki, rakennusvirasto

HAKEMUS Helsingin kaupungin rakennusvirasto on 23.5.2007 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täyden- netty 11.7.2007, 29.11.2007, 24.1.2008 ja 11.2.2008, pyytänyt lupaa Crusellin sillan, siihen liittyvien rantarakenteiden ja laivojen törmäys- suojan rakentamiseen sekä vesialueen ruoppaamiseen ja rannan täyttämiseen Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungis- sa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen pää- töksen lainvoimaiseksi tulemista.

SUUNNITELMA

Johdanto Crusellin silta rakennetaan Helsingin kaupungin Länsisataman kau- punginosaan yhdistämään liikenteellisesti Jätkäsaaren länsireuna Ruoholahteen. Silta rakennetaan Länsisatamankadun jatkeeksi ja se ylittää merenlahden, joka erottaa Jätkäsaaren Ruoholahdesta. Silta- paikka sijaitsee noin 300 m lahden suulta. Lahti on siltapaikalla noin 120 m leveä.

Sillan ja siltaan liittyvien rantarakenteiden rakentamisen vuoksi ran- taa joudutaan ruoppaamaan ja täyttämään. Hiilisatamaan saapuvien laivojen siltaan törmäyksen estämiseksi rakennetaan vedenalainen suojapenger.

Crusellin sillan vesialue kuuluu Helsingin kaupungin Töölön kylän ti- laan Töölön Vesi RN:o 5:2. Hankealue on kokonaisuudessaan Hel- singin kaupungin omistuksessa. Alueella on voimassa 26.11.2004 vahvistettu Saukonpaaden asemakaava nro 11030. Asemakaavassa Crusellin silta on merkitty kaupunkisilta-alueeksi (ksi).

(2)

Sedimentin laatu Alueelta on otettu sedimenttinäytteitä, joiden perusteella on selvitetty ruoppausmassojen laatua. Kaikkien viiden tutkimuspisteen syvyyksil- tä 0–0,2 m ja 0,2–0,5 m otettujen näytteiden normalisoidut tributyyli- tinapitoisuudet (TBT) ylittivät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuuden 3 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Kahdessa pisteessä TBT-pitoisuudet ylittivät myös tason 2 pitoisuuden 200 µg/kg k.a.

Tason 1 ylittävää sedimenttiä esiintyi keskimäärin 0,6 m:n syvyydelle ja osalla aluetta yli 1 m:n syvyydelle. Tason 1 ylittävän sedimentin kokonaismäärän on arvioitu olevan noin 5 300 m3ktr ± 10 %.

Alueella todettiin myös tasojen 1 ja 2 ylittäviä yksittäisten PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia sekä tason 1 ylittäviä kupari- ja eloho- peapitoisuuksia.

Hankesuunnitelma

Silta Rakennettava silta on kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisil- ta, jonka jännemitat ovat 92,0 m + 51,5 m. Sillan hyötyleveys on 24,8 m. Sillan kohtisuora vapaa-aukon leveys on vedenpinnan tasol- la noin 125,1 m vähennettynä pylonitornin jalustan mitalla. Sillassa on keskikohdalla 20 m leveä vapaa-aukko, jonka korkeus on aukon keskikohdalla vähintään 5,25 m ja muualla vähintään 4,50 m keski- vedenkorkeudesta (MW) mitattuna. Silta-aukon vapaa kohtisuora vesipinta-ala on noin 1 600 m2.

Sillan päällysrakenne on teräsbetonikannattaja, jonka rakennekor- keus on 1,43 m. Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja. Sillan pylonitornit ovat kannen yläpuoliselta osalta teräsrakenteita ja kan- nen alapuolinen osa on teräsbetonia. Sillan maatuet perustetaan po- rapaaluille ja pylonien peruslaatta teräsputkipaaluille kallion varaan.

Sillan alustava yleispiirustus on esitetty hakemuksen liitteessä 5 (leikkaukset 11.10.2006, mittakaava 1:100).

Rantarakenteet

Ruoholahden kanavan nykyiset tukimuurit päättyvät molemmin puo- lin noin 80–90 m ennen rakennettavaa siltaa. Uudet rantamuurit jat- kuvat nykyisistä muureista. Pohjoisrannalla rantamuuri kulkee ra- kennettavan sillan ali ja päättyy lähelle nykyistä hiilisatamaa. Etelä- rannan puoleinen tukimuuri alkaa nykyisestä muurista ja jatkuu sillan ali päättyen noin 90 metrin etäisyydelle sillasta.

Rantamuurit tehdään teräsbetonisina kulmatukimuureina, joiden pe- ruslaatta perustetaan maanvaraisesti täytön varaan. Rantamuurien rakentamiseksi nykyisen louheverhoillun rantaluiskan juuresta pois- tetaan pehmeät maakerrokset ja ne korvataan puhtaalla louheella rannan stabiliteetin varmistamiseksi. Rakennettavat muurit kaventa- vat nykyistä vesialuetta sillan kohdalla Saukonpaadenrannan puolel-

(3)

la noin 13 m ja pohjoisrannan puolella noin 17 m. Vesialue pienenee sillan keskilinjan kohdalla noin 10 %. Arviossa on huomioitu ranta- muurit ja sillan pylonituen perustus.

Laivojen törmäyssuoja

Suojapenger rakennetaan koko vesialueen yli estämään hiililaivojen törmäys siltaan. Suojapenger rakennetaan louheesta ja perustetaan merenpohjaan louhepenkan varaan. Rakentaminen edellyttää ruop- pauksia alueella. Suojapenkereen yläpinta sijaitsee vedenpinnan alapuolella, noin tasolla -3,0 keskivedenkorkeudesta.

Suojapenger on esitetty hakemuksen liitteessä 4 olevassa piirustuk- sessa (pääpiirustus 23.3.2007, mittakaava 1:500 ja 1:250).

Ruoppaukset ja täytöt

Ruoppausalueet sijaitsevat sillan etelärannan ja pohjoisrannan ran- tarakennealueilla, laivojen suojapenkereen alueella sekä sillan pylo- nin perustusalueella. Kokonaisruoppausmäärä on arviolta 36 000 m3ktr, josta etelä- ja pohjoisrannan kaivu- ja ruoppaustarve on alus- tavasti noin 19 000 m3ktr. Sillan suojapenkereen ja pylonin perus- tuksen kohdalla tarve on noin 17 000 m3ktr.

Ruoppaustyöt aloitetaan haitta-ainepitoisuudeltaan tason 1 ylittävien sedimenttien poistamisella, joka tehdään mekaanisella pintakuorin- nalla kauhalla. Pilaantuneen sedimentin kokonaismäärä on arviolta noin 5 300 m3ktr ± 10 %. Kuoritut massat käsitellään Saukonpaaden alueelle rakennettavalla käsittelyalueella, jolle haetaan erillinen lupa, tai ne viedään muuhun luvalliseen käsittely- tai loppusijoituspaik- kaan.

Puhtaat massat ruopataan urakoitsijan valitsemalla kalustolla, esi- merkiksi tavallisella kauharuoppaajalla. Massat kuljetetaan proomuil- la Taulukarin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee noin 3 km:n etäisyy- dellä Länsisatamasta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 9.3.2004 antanut päätöksen nro 18/2004/1, joka koskee ruoppaus- massojen läjittämistä Taulukarin läjitysalueelle. Lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka.

Täyttötyöt tehdään puhtaalla louheella, pienlouheella ja murskeella.

Arvioitu kokonaistäyttömäärä on noin 75 000 m3rtr, josta sillan py- loniperustuksen tarve on noin 3 000 m3rtr, rantamuurien noin 42 000 m3rtr ja suojapenkereen noin 30 000 m3rtr.

Kaivu- ja täyttöalueet on esitetty hakemuksen liitteessä 5 olevassa piirustuksessa (suunnitelmakartta 22.3.2007, mittakaava 1:1 000).

Aikataulu Sillan rakentaminen on ollut tarkoitus aloittaa vuonna 2007 ruoppa- us- ja täyttötöillä, joiden on arvioitu kestävän noin 1–2 kuukautta. Sil- lan rakentaminen viimeistelytöineen on tarkoitus saattaa loppuun

(4)

kahden vuoden kuluessa aloittamisesta, viimeistään neljän vuoden kuluessa aloittamisesta.

Arvio vaikutuksista Sillalla ja rantarakenteilla ei ole merkittäviä vaikutuksia vedenkorke- uksiin, veden vaihtumiseen eikä virtauksiin. Laivojen törmäyspenger madaltaa vesisyvyyttä alueella, mutta vaikuttaa havaittavasti virtauk- siin vain penkereen välittömässä läheisyydessä. Törmäyspenger pi- dentää viipymää enimmillään alle neljä tuntia penkereen itäpuolella, joten sen rakentamisella ei ole virtaus- tai viipymämuutosten kautta ilmeneviä haittavaikutuksia veden laatuun.

Rakentaminen tehdään niin, että veden samentuminen ja likaantu- minen ja muut haitat merialueella ja ympäristössä ovat mahdollisim- man vähäiset. Ruoppaus- ja täyttötöistä johtuvista väliaikaisista ve- den laadun muutoksista ei aiheudu korvattavaa haittaa vesi- tai ran- ta-alueiden omistajille. Hankkeesta ei aiheudu merkittävää kalata- loudellista haittaa. Väliaikaisilla veden laadun muutoksilla ei ole vai- kutuksia suojelukohteisiin, koska niitä ei sijaitse hankkeen läheisyy- dessä. Hanke ei muuta alustavien arvioiden mukaan merkittävästi virtauksia Ruoholahden kanava-alueella. Rantarakenteiden raken- taminen lisää alueen virkistyskäyttöä.

Alueen vesiliikennettä joudutaan mahdollisesti rajoittamaan raken- tamisen aikana. Sillan valmistuttua ei esiinny merkittäviä vaikutuksia alueen vesiliikenteeseen lukuun ottamatta sitä, että korkeamastoiset purjeveneet eivät enää pääse kulkemaan sillan alitse. Saukonpaa- den alueelle toteutetaan uusi pienvenesatama, joka tarjoaa purjeve- neille korvaavat venepaikat. Hankkeella ei ole vaikutuksia hiilisata- man laivaliikenteelle.

Tarkkailu Ruoppaustöistä pidetään kirjaa, josta selviävät ajankohdat, alueelta ruopattujen pilaantuneiden ja puhtaiden massojen määrät ja masso- jen sijoituskohteet. Työn aikana tarkkaillaan mm. veden samentu- mista, samentuneen alueen laajuutta ja veden haitta- ainepitoisuuksia vähintään kerran kahdessa viikossa. Samentuma- mittaukset tehdään työkohteen läheisyydessä, kolmessa havainto- pisteessä kohteen ja Lauttasaaren välisellä merialueella sekä yh- dessä pisteessä kohteen ja Ruoholahdenkanavan välisellä alueella.

Lisäksi veden sameutta tarkkaillaan päivittäin silmämääräisesti.

Tarkkailu tehdään kaivutöiden valvonnan yhteydessä. Hakemukseen on liitetty alustava tarkkailuohjelma.

Tarvittaessa kalataloustarkkailu tehdään osana Helsingin merialueen kalataloudellista tarkkailua.

Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on hakenut vesilain 2 luvun 26

§:n mukaista töidenaloittamislupaa rakennusaikataulussa pysymisen vuoksi. Työt voidaan aloittaa tuottamatta muille vesien käyttömuo- doille pysyvää haittaa eikä hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

(5)

Crusellin silta on välttämätön jo Länsisataman uudisrakentamisen aikana, sillä rakennusosatoimitusten ja maansiirtokuljetusten määrä tulee olemaan huomattava. Crusellin silta on ajoitettu toteutettavaksi siten, että se valmistumisensa jälkeen toimii myös Jätkäsaaren pää- asiallisena kulkuyhteytenä Mechelininkadun liittymän muutostöiden aikana vuosina 2010–2011. Jätkäsaarta palvelevan julkisen liiken- teen reitistö suunnitellaan ja julkisten palvelujen tarjonta mitoitetaan perustuen siihen, että Crusellin silta yhdistää Länsisataman kaupun- ginosan liittämällä Ruoholahden ja Jätkäsaaren liikenteellisesti yh- teen.

Länsisataman matkustajaliikenteen ennustetaan kasvavan edelleen.

Crusellin sillan rakentaminen vähentää Mechelininkadun liittymän kautta Länsiväylälle suuntautuvaa liikennettä.

HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN

Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten te- kemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 5.3.–

4.4.2008.

MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET

Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että lupa hankkeen to- teuttamiseksi voidaan myöntää hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Hakemukseen liitetyissä selvityksissä ei ole kuitenkaan riittävän sel- keästi esitetty meriläjitettävien sedimenttien rajausta ja sen perustei- ta nimenomaan nyt kyseessä olevalla alueella. Hakemusta tulee täl- tä osin täydentää ennen luvan myöntämistä.

Hakemuksessa on käytetty osin vanhoja vedenkorkeustietoja. Me- rentutkimuslaitoksen vuosien 1904–2005 havaintojen perusteella meriveden korkeudet N60-järjestelmässä Helsingin havaintoasemilla ovat olleet seuraavat (muunnettu vuodelle 2008):

HW (maksimi) +1,451 m

MHW (keskiylivesi) +0,831 m

MW (keskivesi) -0,039 m

MNW (keskialivesi) -0,689 m

NW (minimi) -0,979 m

Tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä lupapäätöksessä, mutta tarkkai- luohjelmaa tulee tarvittaessa pystyä muuttamaan Uudenmaan ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelman tarkkailupisteiden lopullisesta sijoittamisesta tulee sopia Uudenmaan ympäristökes- kuksen kanssa. Tarkkailussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyt- tää sellaisia sopivia havaintopaikkoja, joista on jo aiempaa tietoa.

(6)

HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että Helsingin geotekninen osasto on laatinut hakemussuunnitelman valmistumisen jälkeen "Saukonpaaden alue, kadut ja rantarakenteet" -nimisen pohjarakennussuunnitelman luon- noksen (14.11.2007), jonka perusteella on arvioitu uudelleen tätä lu- pahakemusasiaa koskevat massamäärät. Ruopattavan ja mereen lä- jitettävän puhtaan sedimentin kokonaismäärä on 47 000 m3. Ruopat- tavan ja maalle läjitettävän tason 1 ylittävän sedimentin kokonais- määrä on 8 200 m3.

Selitykseen on liitetty kartta, jossa on esitetty ruopattavan alueen laajuus maalle ja mereen läjitettävien sedimenttien osalta sekä ruoppauksen syvyys merenpinnasta edustavissa kohdissa.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusviras- tolle luvan Crusellin sillan, siihen liittyvien rantarakenteiden ja laivo- jen törmäyssuojan rakentamiseen sekä vesialueen ruoppaamiseen ja rannan täyttämiseen Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mu- kaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lu- pamääräyksiä.

Lupamääräykset 1) Ruoppausalueen sedimentin pintakerros, jossa haitallisten ainei- den pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppa- us- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuuden, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorinta on tehtävä siten, että sa- mentuminen on mahdollisimman vähäistä. Kuorittavan kerroksen paksuus on pääasiassa noin 50–150 cm.

Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on noin 8 200 m3ktr ja sen alta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on noin 47 000 m3ktr.

2) Kuoritut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jol- la on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja.

3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdolli- simman vähän haittaa ja häiriötä merialueelle ja sen käytölle.

4) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana.

5) Luiskat on verhoiltava siten, että hienorakeisen aineksen haitallis- ta huuhtoutumista mereen ei tapahdu.

(7)

6) Sillan kansirakenteen alareunan on oltava aukon keskellä korkeu- della MW + 4,50 m tai ylempänä.

7) Jos töitä tehdään merialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asian- mukaisesti.

8) Luvan saajan on tarkkailtava töiden vaikutuksia merialueella.

Tarkkailu on tehtävä hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelman mukai- sesti ja sitä voidaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla.

9) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

10) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan lop- puun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lain- voiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa.

11) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uu- denmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle.

13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjal- lisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset.

Perustelut Crusellin sillan rakentaminen on tarpeen yhdistämään liikenteellisesti Jätkäsaari ja Ruoholahti. Vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen ovat tarpeen sillan perustusten ja rantarakenteiden rakentamiseksi.

Laivojen törmäyssuoja on tarpeen estämään läheiseen hiilisatamaan saapuvien laivojen törmääminen siltaan.

Ruoppauksesta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momen- tin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 lu- vun 19 §:n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a §:n perusteella soveltuvin osin huomioon ympä- ristönsuojelulain säännökset.

Haitta-aineita sisältävät massat kuoritaan ensin ja ne läjitetään maal- le. Kuorittavien sedimenttien alapuoliset massat ovat mereen läjitys- kelpoisia ja ne voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Ruop- pauksen aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohi- menevää. Sameuden leviämistä tarkkaillaan ruoppauksen aikana.

(8)

Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutu- vaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että sillan rakentamisella yhdistetään Länsisa- taman kaupunginosa liittämällä Jätkäsaari ja Ruoholahti liikenteelli- sesti yhteen. Haittana on ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama ve- den tilapäinen ja vähäinen samentuminen ja rakennustöistä aiheutu- va häiriö. Tämän perusteella luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa.

Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset edel- lytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toi- minta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumis- ta tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiin- teistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen.

Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a §, 6 §:n 2 momentti ja 11 § Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 §

Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista

Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusviras- tolle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tu- lemista.

Perustelut Hakemuksen mukaiset rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2008. Silta on tarpeen jo Länsisataman uudisrakentamisen aikana.

Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huo- mattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan.

Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapa- uksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.

Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 § KÄSITTELYMAKSU 4 144,50 euroa

Maksutaulukon mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksu- taulukossa maksulliseksi säädettyjä vesitalousasioita koskevia pää- töksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan ko- konaisuuden asiassa, asian käsittelystä peritään korkeimpaan mak- suluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Vesi-

(9)

lain mukaisesta ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hake- muksen käsittelystä peritään 3 070 euroa, jos hakemus koskee 20 000–200 000 m3ktr:n ruoppausta tai täyttöä. Crusellin sillan, sii- hen liittyvien rantarakenteiden ja laivojen törmäyssuojan rakentami- nen edellyttävät massamäärältään noin 55 000 m3ktr:n ruoppausta ja noin 75 000 m3rtr:n täyttöä, jotka ovat hakemuksen mukaisista erillisistä hankkeista korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvat hank- keet.

Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainit- tua työmäärää suurempi.

Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 § (1388/2006)

(10)

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liite Valitusosoitus

Merja Ahti

Tapio Kovanen Hannu Kokko

Anna Vaalasranta

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Merja Ahti, ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta.

AMV/ts

(11)

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.8.2008.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: 020 490 121 (vaihde)

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT OY PÄÄTÖSTIEDOTE HALLITUKSEN KOKOUS 15.12.2021.. Helsingin kaupungin asunnot Oy

Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kangasalan kunnalle luvan paine- viemärin poistamiseen Längelmäveden Villikanlahdesta Kaivannon sairaalan ja Kisarannan

Ytimessä ovat kaupungin omat kulttuuri- ja taidepalvelut, joita tuottavat Helsingin kulttuurikeskus, kaupungin kirjastotoimi, kaupungin taidemuseo, kaupunginmuseo,

Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Asko Saariselle kiinteistön RN:o 15:3 (Kaistarniemi, Turku) omistajana luvan maalämpöputkiston asenta- miseen meren pohjaan

Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tuusulan seudun vesilaitos kuntayh- tymälle luvan Päijänne-tunnelista otettavan veden imeyttämiseksi te- kopohjavedeksi koetoimintana

Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle luvan vesijohdon asentamiseen Äimäjärven alitse Kalvolan kunnassa muutoin hakemukseen

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin kaupungin kiinteistövi- rastolle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan pilaan- tuneen maaperän puhdistamiselle

kaupunginosassa (Sörnäi- nen). Satamatoiminta on keskittynyt Sompasaaren alueelle. Sata- man toimintoja on myös Hanasaaressa ja Verkkosaaressa, joka toi- mii lähinnä