TUU-05-009
0 500m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10
Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus ARVOKKAAT TUULI- JA
RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue 3552000
3552000
3553000
3553000
3554000
3554000
3555000
3555000
3556000
3556000
6796000 6796000
6797000 6797000
6798000 6798000
SÄKKINIEMI
Tietokantatunnus: TUU-05-009
Pinta-ala: 65,6
Korkeus: 110
Alueen suhteellinen korkeus: 28
Geologia
Säkkiniemen rantatörmäalue sijaitsee II Salpausselällä Taipalsaaren rantatasanteen proksimaaliosassa. Täällä soraisten kerrosten pinnalla ja välikerroksina on moreenia. Alueella on Suursaimaan sekä Baltian jääjärvivaiheen rantatörmiä sekä yksi rantavalli. Suursaimaan rantataso syntyi, kun Suursaimaan vedet puhkaisivat noin 5 700 vuotta sitten I Salpausselän ja Vuoksi syntyi (Saarnisto 1970). Tämän seurauksena vedenpinta laski ja 82-83 metrin korkeudella olleet rannat jäivät kuiville. Baltian jääjärven loppuvaiheen törmät sijaitsevat alle 110 metrin korkeustasolla (Rainio et al. 1984). Näyttävimmillään Suursaimaan ja Baltian jääjärven rantatörmät ovat itse Säkkiniemen kohdalla. Suursaimaan törmä on noin kolmen metrin korkuinen ja runsaslohkareinen myös törmän alapuolisella tasanteella. Baltian jääjärven loppuvaiheen (B III) törmä on hyvin jyrkkä, ja korkeutta sillä on 5-6 metriä. Säkkirannan venevalkaman kohdalla Suursaimaan törmä on myös erittäin lohkareinen, ja sillä on korkeutta 0,5- 1 metriä. Venevalkaman itäpuolella on törmän alapuolella muutamia lähteitä, joista virtaa kuivanakin kesänä runsaasti vettä Saimaaseen. Lähteestä pumpataan käyttövettä läheiseen kesäasuntoon. Säkkirannan ylärinteessä on myös Baltian jääjärven törmiä. Näiden korkeudet ovat 3-4 metriä eikä törmien pinnalla ole näkyvissä lohkareita. Putkenlahden kohdalla on lisäksi yksittäinen Suursaimaan rantavalli, jonka korkeus on noin metri.
Biologia
Alueen edustavimmat rannat ja rantametsät ovat Säkkirannan kohdalla. Säkinniemessä on jo tavanomaisempaa rantametsää ja itäpään hiekkaranta toimii venesatamana, lentopallokenttänä ja uimarantana. Monin paikoin ranta on mökitetty. Kivikot ovat luonnostaan sammalpeitteisiä.
Säkkirannan ranta on suurimmaksi osaksi harvaan kasvittunutta soraikkoa. Rannalla kasvaa ruokohelpeä,
rantamataraa, luhtamataraa, niukasti maitohorsmaa. Rantaa reunustaa tervaleppä-koivuvyöhyke. Sen aluskasvillisuus on lehtomaista rantametsää. Rannan tuntumassa on riidenliekokasvustoja, lillukkaa, hiirenporrasta ja niukasti mm.
leskenlehteä, nurmihärkkiä, sormisaraa, syyläjuurta ja pensaista näsiää. Kauempana rannasta puusto muuttuu koivu- mäntyvaltaiseksi. Paikoin niiden alla on tiheitä kuusialikasvoksia, joiden alta aluskasvillisuus lähes puuttuu.
Vähemmän kuusettuneissa paikoissa on paikoin pensasmaisia metsälehmuksia ja joissakin paikoin myös tihentymiä ja joitakin soiromaisia lehmuksia. Lehtokasvillisuus yltää ylimmän törmän tyvelle noin 100 metrin korkeustasoon.
Aluskasvillisuus on epäyhtenäistä saniaiskasvustoa ja mustikka-puolukkavarvikkoa. Ylempänä on enemmän
ketunleipää, metsäkastikkaa ja lillukkaa. Näiden seassa kasvaa edellä mainittuja kasveja ja mm. yksittäin sinivuokkoa, metsäorvokkia, kevätlinnunhernettä ja kivikkoalvejuurta. Ylemmän törmän kasvillisuus on edelleen lehtomaista ja ehkä hieman kastikkaisempaa ja mustikkaisempaa kuin alemmilla rinteillä. Säkkirannan rannan tuntumassa on myös lähteitä, joista otetaan vettä ja siltä johtaa puro järveen. Lähteiden silmät eivät ole kovin hyvin kehittyneet. Lähteiden ympärillä on laajat isoalvejuurikasvustot, hiireenporrasta, mesiangervoa ja puusto on nuorta koivikkoa ja vanhempaa varttunutta tervaleppää. Näiden alla on hieman lehmus- ja näsiäpensaita. Säkkiniemen kohdalta ranta on varttunutta tuoreen ja kuivahkon kankaan männikköä.
Alueen kivilohkareet ovat puuston varjostamia ja päältä metsäsammalien peittämiä lukuun ottamatta Säkinniemen linjataulun aukkoa. Rannan lohkareilla vallitsevat kaarrekarve ja typpeä suosivat jäkälälajit. Säkkiniemen kärjessä oleva harva lohkareikko on kuivahkon kankaan kasvatusmännikössä, jossa on koivua sekapuuna.
Maisema ja muut arvot
Rantatörmät erottuvat metsäisyyden takia melko huonosti ympäristöstä. Sisäiset näkymät ovat paikoin kohtalaisen vaihtelevat, mutta paikoin puusto rajoittaa näkyvyyttä. Näkymät ympäristöön ovat yleisesti rajoittuneet. Vain rannan tuntumassa on harvan puuston takia paikoitellen kohtalaisen näyttävät maisemat Saimaalle. Putkenlahden yksittäisen Suursaimaan rantavallin luonnontilaisuus on kärsinyt loma-asutuksesta ja vallin laelle rakennetusta mökkitiestä. Alue on tärkeällä pohjavesi- sekä harjujensuojelualueella (HSO050054).
Sijainti: Sijaitsee noin 15 kilometriä Taipalsaaren taajamasta pohjoiseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 6 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Taipalsaari
3134 06
Rainio, H., Stén, C.-G., Lehmuskoski, K. & Taka, M. 1984. Peltoi. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 3134
06. Geologian tutkimuskeskus.
Saarnisto, M. 1970. The Late Weichselian and Flandrian history of the Saimaa lake compiex. Societas Scientiarum Fennica, Commentationes Physico-Mathematicae 37. 107 s.
