78 TIETEESSÄ TAPAHTUU 2 2020 KIRJALLISUUS
Kääntämisen kauneus
Kersti Juva: Löytöretki suo- meen. SKS 2019.Kersti Juva käsittelee Löytöret- ki suomeen -teoksessaan suomen kieltä ja sen erityispiirteitä. Tämän hän tekee oman kääntäjän työn- sä avulla. Hän koonnut yhteen esi- merkkejä pitkältä uraltaan, omis- ta suomennoksistaan. Kirja tarjoaa lumoavan ikkunan kielen kääntä- miseen, sen yksityiskohtiin ja hie- novaraisuuteen, sekä ammattitai- toon hallita sekä englannin että suomen kielen vivahteet. Vaikka kirjoittajan huomion keskipistee- nä on koko ajan suomen kieli, kir- ja ei kuitenkaan ole kielioppiopas.
Se ei ole myöskään kääntämisen yleisten periaatteiden opas, kuten kirjoittaja selvin sanoin toteaa.
Lukijalle suunnatussa ja sa- moin otsikoidussa johdannossa Juva kertoo lyhyesti kirjan synnys- tä ja tutkimusmatkasta suomen kieleen, jonka hän saattoi tehdä Suomen kulttuurirahaston Emi- nentia-apurahan turvin. Hän kuvaa tarttuneensa työhön hyvin epä- määräisen käsityksen perusteel- la, tietämättä mihin oli ryhtymässä.
Neljän vuoden työskentelyn tu- los on kuitenkin hyvin jäsennelty ja rikas esitys virkkeen rakentami- sen, sanajärjestyksen, ajan ja teki- jän ilmaisemisen, modaalisuuksien sekä viittaussuhteiden erityispiir- teistä suomen kielessä.
Johdannossa Juva antaa luki- jalle ohjeita, miten kirjaa voi käyt- tää. Siitä voi lukea kieltä selittä- vät jaksot ja silmäillä esimerkkejä, joita kirjassa on runsain mitoin.
Kirjaa voi lukea myös toisin päin:
keskittyä esimerkkeihin ja sil- mäillä selittävät jaksot. Olipa tyyli mikä tahansa, kirjan voi avata mis- tä kohtaa hyvänsä ja ryhtyä luke- maan.
Kokeilin näitä kaikkia ehdotet- tuja lukutyylejä, ja niiden lisäksi myös ihan perinteistä lineaarista lukemista alusta loppuun. Häm- mästyttävää kyllä, kaikki tyylit tun- tuivat yhtä toimivilta. Näyttää siis olevan omasta lähestymistavas- ta kiinni, miten kirjaa kannattaa lukea.
Teos on kiehtovaa luettavaa lu- kutyylistä riippumatta. Helppo se ei ole siinä mielessä, että teksti vaatii syventymistä. Varsinkin kir- jan alkuosa, jossa Juva käsitte- lee virkkeen rakentamista, sisältää useita esimerkkejä varsin moni- polvisista virkkeistä, joista osa, esimerkiksi Jane Austenin teok- set, on kirjoitettu vanhahtavalla kielellä. Niitä ei voi lukea hutiloi- den tipahtamatta kärryiltä, mut- ta huolellinen keskittyminen myös palkitsee lukijan soljuvalla tekstillä ja kurkistuksella koko käännetyn teoksen maailmaan.
Juva on koonnut kirjaan valta- van määrän lyhyitä esimerkkejä
työstään liki 50 vuoden mittaiselta uraltaan. Kirjan 400 sivusta suuri osa täyttyy juuri näistä esimerkeis- tä. Katkelmat tekevät kirjasta ää- rimmäisen mielenkiintoista luetta- vaa, sillä hän näyttää, miten kieltä käytetään. Siinä mielessä teos on hyvin pragmaattinen. Samalla hän osoittaa ja usein myös kertoo ly- hyesti, mikä on suomen ja englan- nin ero. Tarkoituksena on pereh- tyä nimenomaan suomen kieleen, mutta englanti on vertailukohta, jonka avulla Juva suomea tarkas- telee.
Suomen ja englannin tarkas- teleminen rinnakkain on miele- kästä kääntämistä laajemmassa mielessä, sillä anglismit hiipivät kieleemme siellä, missä kieltä ei ole vielä kokonaan vaihdettu eng- lantiin. Myös tutkimustekstien kir- joittaminen suomeksi, samalla kun keskustelee englanninkielisen kir- jallisuuden kanssa, saattaa johtaa laiskaan suomen kielen käyttämi- seen ja välillä suoranaisiin virhei- siin ja epäselvyyksiin. On tärkeää, että tutkimuksessa käytetty kie- li on tarkkaa ja täsmällistä, mut- ta useiden kielien käyttäminen rinnakkain voi hämärtää kirjoitta- jan käsitystä kielestä. Juvan kir- jan esimerkki, olkoonkin kaunokir- jallisuuden parista, osoittaa, että loppujen lopuksi melko pienten mutta perustavanlaatuisten kielten erojen ymmärrys auttaa hahmotta- maan tapaa, joilla kieltä voi käyt- tää täsmällisesti, sujuvasti ja ilmai- suvoimaisesti.
Useissa Juvan esimerkeissä on mukana käännöksen raakaversio ja lopullinen versio, mikä valottaa hyvin konkreettisella tavalla kään- tämisen prosessia. Toisinaan Juva huomauttaa, että raakaversio on itse asiassa käännetty väärin. Täl- lainen työn eri vaiheiden ja jopa virheiden esittäminen on aina vir- kistävää ja lohdullistakin, sillä liian usein näemme vain työn lopputu- loksen, mutta emme vaiheita, jot- ka siihen ovat johtaneet.
Kaikkiin kirjan esimerkkeihin on merkitty myös teos, josta ne on poimittu, ja hyvä niin, sillä ne he- rättävät mielenkiinnon koko kään-
TIETEESSÄ TAPAHTUU 2 2020 79 KIRJALLISUUS
nettyä teosta kohtaan, ja kutsu- vat lukemaan sen kokonaan. Siinä mielessä Juvan teoksen sisään on ujutettu myös Valitut Palat pie- noiskoossa. Kirjan lopussa on lis- ta kaikista Juvan käännöksistä. Pi- tuutensa puolesta lista voisi olla teoksen lähdeluettelo, ja sellai- nenhan se tietyssä mielessä on- kin. Se voisi olla myös esimerkeis- tä inspiroituneen lukijan lukulista.
Uskon, että kirja puhuttelee monenlaisia lukijoita, jotka tarttu- vat siihen hyvin erilaisista syistä.
Kaikkia todennäköisesti yhdistää kiinnostus kirjoitettuun kieleen.
Juva muistuttaakin kirjan alussa, kuinka läheisesti kieli on sidoksis- sa sitä käyttäviin ihmisiin ja heidän kulttuuriinsa, oli kyse sitten kään- nettävän teoksen alkuperäiskie- lestä tai siitä kielestä, jolle kään- netään. Tämä näkökulma kieleen lämmittää erityisesti yhteiskunta- tieteilijän mieltä, huolimatta siitä, kuinka itsestään selvä se oikeas- taan onkaan.
TUIJA KOIVUNEN
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä, yli- opistonlehtori (ma.) ja vapaa-ajallaan harrastelijakääntäjä.
