KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 020 636 0090
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
PÄÄTÖS KASELY/172/07.00/2011
10.6.2011 Annettu julkipanon jälkeen
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Osuuskauppa Ympäristö Tommolankatu 9
45130 Kouvola
Yhteyshenkilö: Ari Kiiski, puh: 010 762 4018. ari.kiiski@sok.fi
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Ilmoitus koskee Kouvolan kaupungissa katuosoitteessa Kauppalankatu 35 sijaitsevan kiinteistön maaperän kunnostamista. Kiinteistörekisteritunnus 286-1-1081-16. Kiinteistön omistaa Osuuskauppa Ympäristö.
Kiinteistö rajautuu itäpuolella Jokelantiehen, etelässä liikekiinteistö- ja asuinkerrostalo- kiinteistöön, lännessä Kauppalankatuun sekä pohjoisessa liikekiinteistöihin.
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 17.5.2011.
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryh- tyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
Kaakkois-Suomi
PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT
Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta
Kohdekiinteistöllä on harjoitettu historiantietojen mukaan polttonesteen jakelutoimintaa 1960-luvulta lähtien (Esso). Huoltoasema on kuulunut jo useiden vuosien ajan ABC- ketjuun.
Pilaantuminen on arvioiden mukaan tapahtunut hiljalleen huoltoasematoiminnan aikana.
Kiinteistöllä sijaitsee huoltoasemarakennus. Huoltoaseman edustalla sijaitsee polttones- teen jakelukenttä sekä sivustalla, huoltoasemarakennuksen eteläpuolella, erillinen polt- toöljyn jakelupiste sekä säiliöalue. Alue on asfaltoitu ja sadevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin.
Kiinteistöllä toimii kahvio ja myymälä, polttonesteenjakelupiste, autopesula sekä läheisen pyöräkorjaamon aputoimintoja. Kohdekiinteistöllä on tarkoitus aloittaa polttonesteiden ja- kelurakenteiden sekä rakennuksen purku kesäkuun alussa. Pilaantuneen maaperän kunnostustyöt sijoittuvat purkutöiden yhteyteen ennen varsinaisen uudisrakennustöiden aloittamista. Kiinteistölle rakennetaan Sale-myymälä kahvioineen sekä Kauppalankadun puoleiselle reunalle uusi kylmäasema.
Vuonna 1960 vahvistetussa asemakaavassa kiinteistö on merkitty moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi, AM. Muuta kaavaa ei ole vireillä.
Lähiympäristö
Naapurikiinteistöillä, pohjois- ja luoteispuolella, on toiminut samaan aikaan myös 1-2 huoltoasemaa, joiden maaperän tilasta ei ole tarkkaa tietoa. Nyt naapurikiinteistöllä toimii autokauppa/ -korjaamo sekä eteläreunalla pyöräkorjaamo ja autopesula. Toteutetun säi- liötarkastuksen perusteella asetettiin käyttökielto naapurikiinteistön eteläpuolella sijaitse- valle lämmitysöljysäiliölle vuonna 2010. Naapurikiinteistölle asennetusta havaintoputkes- ta on todettu öljyhiilivetyjä sisältäviä vesinäytteitä.
Kohdekiinteistö sijaitsee kaupunkiympäristössä liike- ja asuinkiinteistöjen ympäröimänä.
Alueen lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita herkkiä kohteita. Lähimmät asuin- rakennukset sijaitsevat kohdekiinteistön itä- sekä eteläpuolella. Lähin pintavesistö on Lamminsuo, joka johtaa Kuusanlampeen. Lamminsuo sijaitsee noin 0,8 km kohteesta luoteeseen.
Maaperä- ja pohjavesitiedot
Maaperä viettää tontilla loivasti lännen suuntaan pinnankorkeuksien vaihdellessa välillä +68.40…66.72. Tutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maaperä koos- tui hyvin vaihtelevista sora, hiekka, siltti sekä osittain savikerroksista. Tutkimusten yhtey- dessä ei tavattu varmuudella kalliopintaa.
Alue ei sijaitse luokitellulla vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohja- vesialue on Tornionmäen pohjavesialue (I-luokka, 0528601), joka sijaitsee noin 1 km etäisyydellä kohteesta itään.
Geotutkimuksen aikana kohteeseen asennetuista väliaikaisista havaintoputkista mitattu- na vesipinta tavoitettiin noin 1,6…2,3 metriä maanpinnasta (+65.08…65.45). Maakerrok- sista otetut maanäytteet olivat vetisempiä noin syvyystasolta 2…3 metriä maanpinnasta
alkaen. Orsi- ja/tai pohjaveden todennäköinen virtaussuunta on kohdekiinteistöltä luo- teeseen.
Puhdistettava alue, sen kunto sekä tehdyt selvitykset ja tutkimukset
Osuuskauppa Ympäristön toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy on tehnyt kiinteistöllä maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimuksia ajalla 21.- 28.3.2011. Alueella on aiemmin toteutettu tutkimuksia 1998 toukokuussa sekä maaperän kunnostustöitä elokuussa 1998 (PTI-Soil Oy). Vuonna 2010 toteutetuissa tutkimuksissa asennettiin noin 5 metrin etäisyydelle kohdekiinteistön pohjoispuolen rajasta havaintoputki, josta otettiin vesinäyte.
Vuosi 1998
Toukokuussa 1998 tehtyjen tutkimuksien perusteella alueella todettiin kohonneita öljyhii- livetypitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet olivat noin 3000 mg/kg ja ne todettiin kiinteis- tön itäreunalla. Elokuussa 1998 suoritetut kunnostustyöt toteutettiin jakelulaitteistojen uusimisen yhteydessä. Kunnostukselle asetetut tavoitetasot saavutettiin poistettujen säi- liökaivantojen alueella. Tavoitepitoisuustasoa ei saavutettu kiinteistön itäreunalla sijait- sevien lämmityspolttoöljy- ja jäteöljysäiliön alueella, koska kaivutyötä ei voitu suorittaa turvallisesti loppuun vaarantamatta rakenteita. Maaperään jäänyt pitoisuus oli pääasias- sa keskitislettä pitoisuudeltaan 2111,7 mg/kg.
Vuosi 2010
Vesinäytteessä todettiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus 500 µg/l sekä yksittäisenä yh- disteenä bentseeniä 2,5 µg/l. Pohjaveden pinnan korkeudesta näytteenoton aikana ei ole tietoa. Näytteenottokohdan välittömässä läheisyydessä kohdekiinteistön pohjoispuo- lella on sijainnut käytöstä poistettavaksi luokiteltu polttoöljysäiliö sekä polttonesteiden jakelutoimintaa.
Vuosi 2011
Maanäytteitä otettiin kohdealueella yhteensä 15 tutkimuspisteestä. Tutkimukset tehtiin porakonekairalla rakennetun ympäristön takia. Näytteet otettiin maalajikerroksittain tai maksimissaan metrin osavälein. Näytteenotto ulottui 4,7…6 metrin syvyyteen maanpin- nasta, aistinvaraisesti pilaantumattomaan luonnonmaahan.
Näytteistä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet PetroFLAG-kenttäanalyysein yh- teensä 17 näytteestä sekä haihtuvien hiilivetyjen suhteelliset pitoisuudet kaikista otetuis- ta maanäytteistä PID-kenttämittarilla. Laboratoriossa analysoitiin 7 maanäytteestä öljy- hiilivedyt C10-C40, 4 maanäytteestä lisäksi haihtuvat öljyhiilivedyt C5-C10 (yhdestä myös BTEX, MTBE ja TAME) ja yhdestä maanäytteestä öljyhiilivetyjen tarkempi fraktiointiana- lyysi.
Tutkimuksen yhteydessä ei otettu vesinäytteitä.
Kohteessa tutkittujen haitta-aineiden todetut maksimipitoisuudet: Kevyet öljyhiilivetyja- keet (C5-C10) 2740 mg/kg, keskiraskaat öljyhiilivetyjakeet (C10-C21) 4980 mg/kg ja öljyhii- livetyjen raskaat jakeet (C21-C40) 2130 mg/kg.
Öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioidaan noin 550 m2. Pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia arvioidaan olevan 1100 m3 ktr (2200 t). Pilaantunutta maata on todettu 1-4 metrin syvyydellä maanpinnasta ja pilaantuneen maakerroksen paksuu- deksi arvioidaan 1-3 metriä, joka on osittain pohjavedenpinnan alapuolella.
Pilaantuma sijaitsee pääosin tulevan myymälärakennuksen alapuolisissa maakerroksis- sa sekä pohjoisen naapurikiinteistön raja-alueella. Myös naapurikiinteistöllä on todettu arvion mukaan omasta toiminnasta peräisin olevaa pilaantumaa vastaavilla haitta- aineilla.
Keskimääräinen öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus kohdekiinteistössä: 2 834 mg/kg.
Öljyhiilivetyjen arvioitu kokonaismäärä: 6 235 kg
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kriittisinä haitta-aineina maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa tarkastellaan alemman ohjearvopitoisuuden ylittäviä öljyhiilivetyjä (C5-C40). Alueen maaperässä on todettu kevyitä (C5-C10), keskiraskaita (C10-C21) ja raskaita hiilivetyjä (C21-C40).
Arvioinnissa on laadittu käsitteellinen malli, jonka avulla on käsitelty öljyhiilivetyjen mah- dolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit, mahdolliset altistujat ja arvioitu altistumisreittien todennäköisyyttä. Käsitteellisen mallin perusteella todetaan, että tulevan liikerakennuk- sen sisäilman kautta altistuminen maaperästä haihtuville yhdisteille on mahdollinen ter- veysriski, jota arvioidaan tarkemmin.
Kevyet hiilivedyt ovat veteen liukenevia ja haihtuvia. Myös keskiraskaat hiilivedyt sisäl- tävät jonkin verran haihtuvia ja veteen liukenevia fraktioita, mutta niiden kulkeutuvuus luokitellaan heikoksi. Raskaat hiilivedyt ovat veteen liukenemattomia ja pääosin haihtu- mattomia. Pilaantuma sijaitsee pääosin tulevan rakennuksen kohdalla ja voi ulottua sei- nälinjasta enimmillään arviolta 20 metrin etäisyydelle.
Laskenta on suoritettu worst case – tarkasteluna käyttäen lähtöpitoisuuksina suurimpia todettuja pitoisuuksia. Laskennan perusteella sisäilman hengittämisen kautta aiheutuisi kevyistä hiilivedyistä C8-C10 hyväksyttävän tason ylittävä terveysriski. Riski aiheutuisi ti- lanteessa jossa pilaantuma on suoraan rakennuksen alla sekä tilanteessa jossa pilaan- tuma on 20 metrin etäisyydellä. Näin ollen koko alueesta, jolla on todettu kevyiden hiili- vetyjen kohonneita pitoisuuksia, voi aiheutua sisäilmassa riskiä. Keskiraskaiden hiilivety- jen pitoisuuksista ei aiheutuisi riskiä.
Riskinarvioperusteiset kunnostustavoitteet ovat:
Kevyille C5-C10 hiilivedyille alemmat ohjearvot (100 mg/kg)
Keskiraskaille C10-C21 hiilivedyille ylemmät ohjearvot (1000 mg/kg)
Raskaille C21-C40 hiilivedyille ongelmajätteiden ohjeelliset raja-arvot (10 000 mg/kg)
Kulkeutumisriski ei ole kohteessa merkittävää. Lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu- alueita tai muita herkkiä kohteita. Kohteessa todetuista haitta-aineista ei arvioida aiheu- tuvan ekologisia riskejä.
Kunnostustavoitteet ja kunnostuksen toteutus
Kiinteistön omistajan halusta kiinteistöllä pyritään saavuttamaan Vna 214/2007 mukaiset ohjearvotasot:
Kevyille C5-C10 hiilivedyille alemmat ohjearvot (100 mg/kg)
Keskiraskaille C10-C21 hiilivedyille alemmat ohjearvot (300 mg/kg)
Raskaille C21-C40 hiilivedyille ylemmät ohjearvot (2000 mg/kg)
Kunnostusmenetelmä on massanvaihto, joka toteutetaan välittömästi purkutöiden jäl- keen. Kohteesta pyritään poistamaan omistajan esittämät riskinarviotasoja tiukemmat tavoitearvot ylittävät maat, mikäli se on mm. kaivuteknisesti kohtuudella suoritettavissa.
Työn arvioidaan alkavan kesäkuun alussa. Kunnostustöiden kokonaiskestoksi on arvioi- tu noin 1 kuukausi.
Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Kaivutyö toteutetaan niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä kaivun ai- kana puhtaalle alueelle. Tarvittaessa renkaat tai ajotiet puhdistetaan. Maan pölyämis- herkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan.
Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Kunnostustyömaalla työskentelevillä on voi- massa oleva työturvallisuuskortti. Ulkopuolisten pääsy alueelle estetään aitaamalla koh- dekiinteistön alue. Kunnostettava alue merkitään varotuskyltein ja työntekijöitä informoi- daan tapaturmien ehkäisemiseksi.
Kunnostuksen jälkeen kaivannot täytetään ja alue siistitään tulevan uudisrakennustyön asettamat vaatimukset huomioiden. Kaivannot täytetään pilaantumattomilla, muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla alle haitta-aineiden tavoitetasojen olevilla maa-
aineksilla. Kaivantoihin ajettava täytemaa tiivistetään riittävän ohuina kerroksina huomi- oiden käytettävä tiivistyskalusto. Kaivannot täytetään ja tiivistetään mahdollisilla kunnos- tuksen aikana kaivetuilla, kunnostustavoitteet alittavilla kaivumailla ja routimattomilla kit- kamailla (hiekka, sora, hiekkamoreeni, soramoreeni) käyttäen sellaisia kerrospaksuuk- sia, tiivistyskertoja ja kalustoa, että alueen tulevan käytön edellyttämät tiiveysvaatimuk- set täytetään. Kaivanto täytetään uudisrakennustyön vaatimaan korkotasoon. Kohteesta viedään pois kaikki kunnostustyön aikana kertynyt ylimääräinen materiaali.
Pilaantuneen maan määrä ja käsittely
Poistettavan maan määrä kohteessa on noin 1100 m3 ktr eli 2200 tonnia noin 550 m2 laajuisella alueella. Haitta-ainepitoisesta maasta noin 400 m3 ktr arvioidaan olevan pitoi- suuksiltaan alempien ja ylempien ohjearvojen välissä ja noin 700 m3 ktr arvioidaan ole- van pitoisuuksiltaan ylempien ohjearvojen ja ongelmajätteen ohjeellisten raja-arvojen vä- lissä. Tutkimusten yhteydessä ei todettu pitoisuuksiltaan yli ongelmajätteen raja-arvon sisältäviä maita, mutta niiden esiintymiseen varaudutaan ennen kunnostuksen alkua.
Pilaantuneen maan määrä tarkentuu kunnostuksen yhteydessä. Kunnostuksessa va- raudutaan myös öljyisen betonin poistamiseen.
Poistettava pilaantunut maa ja kunnostuksen aikana löytyvät jätteet toimitetaan kuormat peitettyinä omina kuorminaan asianmukaiset luvat omaaviin vastaanottopaikkoihin.
Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat. Pilaantuneiden maiden vastaanottopaikko- jen mahdolliset muutokset ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.
Vesien käsittely
Kunnostustyön aikana varaudutaan kaivantoveden poistoon. Viemäriin pumppaukselle haetaan lupa Kouvolan Vedeltä ja pitoisuuksien tulee alittaa Kouvolan veden viemäriin johdettaville vesille asettamat raja-arvot. Lisäksi veden haitta-ainepitoisuuksia seurataan säännöllisesti myös pumppauksen aikana. Vedestä analysoidaan C5-C40 hiilivedyt sekä BTEX-, MTBE- ja TAME-pitoisuudet. Tarvittaessa vedet pumpataan öljyerottimen tai ak-
tiivihiilisuodattimen läpi tai poistetaan imuautolla. Jos vedet pumpataan viemäriin, toteu- tetaan pumppaus sorasaarrosta tai muulla tavoin estetään hienoaineksen pääsy viemä- riin. Myös pumpatun veden määrä arvioidaan esim. mittaamalla pumpun teho astiamit- tauksella ja kirjaamalla ylös pumpattu aika.
Lausunnot
Lausuntoja ei ole erikseen pyydetty.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mu- kaisesti, seuraavin määräyksin.
Määräykset:
1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristölupaviranomaiselle. Aloitusilmoituk- sessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pilaan- tuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta. Kunnostetta- vaan alueeseen rajoittuville kiinteistölle tulee ilmoittaa alueella suoritettavista kun- nostustoimenpiteistä ennen työn aloittamista.
2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperästä on poistettava maa-aines, joka öljyhii- livetyjen kevyiden jakeiden (C5-C10) sekä keskiraskaiden jakeiden (C10-C21) pitoi- suuksien osalta ylittää Vna 214/2007 alemman ohjearvon rajat. Öljyhiilivetyjen ras- kaiden jakeiden (C21-C40) osalta on poistettava maa-aines, joka ylittää Vna
214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvot.
Kiinteistölle perustettavat vesijohtolinja-alueet sekä rakennettavan uuden raken- nuksen alle jäävä maakerros tulee pyrkiä silti puhdistamaan mahdollisimman tar- koin vähintään alempaan Vna 214/2007 ohjearvotasoon myös raskaiden öljyhiilive- tyjakeiden osalta.
Mikäli tavoitearvoihin ei jostakin syystä päästä, tulee riskinarvioinnilla osoittaa, ettei maaperään jäänyt haitta-ainepitoisuus aiheuta haittaa tai vaaraa ihmisten tervey- delle tai ympäristölle. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa tai haitan tai vaaran ilmetessä on puhdistustarve selvitettävä uudelleen Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
3. Kunnostus voidaan toteuttaa ilmoituksen mukaisena massanvaihtotyönä. Mikäli kunnostukseen on tarpeen käyttää muuta menetelmää, tulee asiasta erikseen so- pia Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
4. Pilaantuneen maan kaivannot on aidattava. Kaivannot on lisäksi varustettava pi- laantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Kaivun aikana on huolehdit- tava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisil- le eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsi- teltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
5. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä.
6. Pilaantuneita maamassoja ei saa varastoida työmaalla työn kannalta välttämätöntä aikaa kauemmin.
7. Kunnostustyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuu- den, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuden tarkasta- miseksi. Näytteet on otettava siten, että kiinteistön aiemmin tutkimattomien aluei- den maaperän haitta-ainepitoisuudet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa- ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on selvitetty.
8. Kaivetut haitta-ainepitoiset maajätteet on luokiteltava seuraavasti:
kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet
tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet
ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet
Pilaantuneet maa-ainesjätteet ja muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava paikkaan tai laitokseen, jolla on ympäristönsuoje- lulain (86/2000) mukainen tai sitä vastaava lupa kyseisellä tavalla pilaantuneen jät- teen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Puhdistustyön valvojan tulee varmistaa, että pilaantuneiden maamassojen vastaanottajalla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa- aineksia. Kaatopaikalle sijoittaessa tulee sijoitettavan jätteen täyttää kaatopaikka- kelpoisuuden kriteerit kyseessä olevalla kaatopaikalla. Pilaantuneiden maamasso- jen siirrosta tulee laatia siirtoasiakirja.
Muut puhdistuksessa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.
9. Kunnostettavan alueen maaperästä on poistettava käytöstä poistetut polttonestei- den jakeluun ja varastointiin liittyvät rakenteet.
10. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistus- työn aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan. Mikäli vesi todetaan saastuneeksi, on se toimitettava käsiteltäväksi asianomaiseen käsit- telyluvan omaavaan laitokseen. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa.
11. Kaivannot tulee täyttää ominaisuuksiltaan täyttöön sopivilla puhtailla maa- aineksilla, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot.
12. Mikäli kaivutöiden aikana todetaan, että alueella harjoitetusta toiminnasta aiheutu- nut maaperän pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön rajojen ulkopuolelle, eikä puhdis- tustyötä ole mahdollista jatkaa välittömästi naapurikiinteistöjen alueelle, tulee puh- distamatta jääneen ja puhdistetun alueen raja merkitä tai eristää tarkoitukseen so- veltuvalla tavalla niin, että se voidaan myöhemmin helposti todeta.
Naapurikiinteistöjen omistajille sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle on ilmoi- tettava, mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistöjen alueelle.
13. Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivanto- jen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä.
14. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioimattomia odottamattomia tilanteita tulee niistä tehdä il- moitus, jotta Kaakkois-Suomen ELY- keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.
15. Kunnostustyön päätyttyä tulee Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle toimittaa loppuraportti kolmen kuukauden kulu- essa töiden valmistumisesta. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle
tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaan- tuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)
Perustelut
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen ar- vioinnista (214/2007) on annettu ohjearvot käytettäväksi apuna arvioitaessa maa- perän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. Asetuksen mukaisen kynnysarvon ylit- tyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Ylempää ja alempaa ohjearvoa sovelletaan alueen käytön mukaan. Ylempää ohjearvoa sovel- letaan, jos altistumismahdollisuus ja riskit ovat tavanomaisia vähäisempiä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi teollisuus-, varastointi- ja liikennealueet ja vastaavat. Muu- alla sovelletaan pääsääntöisesti alempaa ohjearvoa. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin tulee kuitenkin perustua arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle (riskinarviointi).
Pilaantuneen maaperän kunnostamisilmoituksessa esitetyt riskinarvioperusteiset kunnostustavoitteet ovat:
Kevyille C5-C10 hiilivedyille alemmat ohjearvot (100 mg/kg)
Keskiraskaille C10-C21 hiilivedyille ylemmät ohjearvot (1000 mg/kg)
Raskaille C21-C40 hiilivedyille ongelmajätteiden ohjeelliset raja-arvot (10 000 mg/kg)
ELY-keskus on kuitenkin asettanut kunnostustavoitteiksi kiinteistön omistajan tah- dosta ilmoituksessa esitetyt Vna 214/2007 ohjearvotasot:
Kevyille C5-C10 hiilivedyille alemmat ohjearvot (100 mg/kg)
Keskiraskaille C10-C21 hiilivedyille alemmat ohjearvot (300 mg/kg)
Raskaille C21-C40 hiilivedyille ylemmät ohjearvot (2000 mg/kg)
ELY-keskus katsoo, että uusien rakennusten alapuolinen maaperä on yleensäkin syytä puhdistaa mahdollisimman tarkasti, mikäli se on kohtuudella mahdollista.
Näin pyritään poistamaan rakennuksen sisäilmaa koskevat mahdolliset riskinar- vioperusteiset epävarmuustekijät. Vesijohtoputkistoja ei saisi asentaa pilaantunee- seen maaperään vesijohtovedelle aiheutuvan mahdollisen haitan estämiseksi.
(Määräys 2)
Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttä- mätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Muille asianosaisille ilmoittamalla paranne- taan tiedonkulkua hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken ja vähennetään en- nalta arvaamattomista tilanteista koituvia ongelmia. Kunnostuksen valvojan tulee olla perehtynyt pilaantuneen maanperän puhdistamiseen, sillä se on tavanomaises- ta poikkeavaa maarakentamista. (Määräys 1)
Kunnostussuunnitelman muuttuessa on asiasta sovittava erikseen ELY-keskuksen kanssa, jotta ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita ja määräyksiä puhdis- tamistyön jatkamiseen. Kunnostussuunnitelman muutoksesta on ilmoitettava myös valvonnallisista syistä. (Määräys 3)
Kohteen välittömässä läheisyydessä liikkuu paljon ihmisiä. Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattaviksi sekä merkittäviksi kyltein, jotta pilaantuneen maan kai- vusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille ta- hoille ja jotta estetään asiattomien pääsy työmaalle. Työmaalla on edellytetty nou- datettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä, jotta haitta-ainepitoisista maa- aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 4)
Pilaantuneiden maiden varastointi pihamaalla voi aiheuttaa mm. hajuhaittaa ja siksi varastoinnin tulee olla lyhytaikaista. Tuuli ja sade voivat levittää haitta-aineita ym- päristöön, jolloin pilaantuneet maa-ainekset voivat levitä puhtaille ja aiemmin puh- distetuille maa-alueille. Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toimin- noista ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista, joten kunnostuksen työvai- heet on suunniteltava ja toteutettava niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäris- töön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 5 ja 6)
Kunnostustyön aikaisella maa-aineksen haitta-ainepitoisuuden määrittämisellä val- votaan puhdistustavoitteen toteutumista ja varmistetaan kaivetun maa-aineksen asianmukainen luokittelu. Pilaantuneen maa-aineksen käsittely vaatii ympäristölu- van. Pilaantuneisuudeltaan vähäisempiä maamassoja voidaan sijoittaa kaatopai- koille lakien ja asetusten asettamien rajoitusten puitteissa. Siirtoasiakirjalla varmis- tetaan pilaantuneen maan asianmukainen käsittely ja tiedon siirtyminen kuorman vastaanottajalle. (Määräys 7 ja 8)
Kunnostettavalla maa-alueella olevat käytöstä poistetut polttonesteiden jakeluun ja varastointiin liittyvät rakennelmat ovat riski maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle myös kunnostustyön jälkeen ja ovat siksi edellytetty poistettaviksi kaivutyön yhtey- dessä. (Määräys 9)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta- aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maape- rän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
(Määräys 10)
Kaivannot tulee täyttää kynnysarvon alittavilla pilaantumattomiksi todetuilla maa- massoilla, jotta voidaan varmistaa puhdistustavoitteiden toteutumista. Täyttömas- sat tulee olla tiivistyskelpoisia ja muutenkin geoteknisiltä ominaisuuksiltaan sovel- tuvia kohdekiinteistön suunnitelman mukaiseen maarakentamiseen. (Määräys 11)
Maaperän pilaantuneisuus voi jatkua puhdistettavaksi ilmoitetun kiinteistön ulko- puolelle etenkin kiinteistön pohjoispuolella. Ympäristönsuojelulain mukaisen pilaan- tuneen maaperän puhdistusvelvollisuuden alueelliseen ulottuvuuteen vaikuttavat maa-alueiden omistussuhteet. Kiinteistön haltija, jolla jätelain mukaan tarkoitetaan kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa, on ympäristönsuojelulain mukaan vastuussa omistamansa tai hallinnassaan olevan maa-alueen puhdistamisesta. Selontekovelvollisuuteen liit- tyen on kuitenkin perusteltua, että naapurikiinteistöjen omistajille ilmoitetaan, mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan puhdistettavaksi ilmoitetun tontin ulkopuolelle.
(Määräys 12)
Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan.
Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai -määräyksiä. Mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen on tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 13 ja 14)
Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Raportissa arvioidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja -puhdistuksen tarve, kaikkien maaperään jäävien sovelletun asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. Samalla saadaan tieto- ja valvontajärjestelmiin tarvittavat tiedot pysyvästi tallennetuksi. Jatkotarkkailun tarve ratkaistaan erikseen loppuraportin perusteella. (Määräys 15)
Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneen maaperän puhdis-
tukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdis- tusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista.
Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ja ympäristöhaittojen ehkäisemisek- si. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnalli- sista syistä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen (1394/2010) mu- kaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituk- sen käsittelystä peritään maksua 48 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 18 h, mukaan mak- sua kertyy 864 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätök- sestä ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kou- volan kaupungin ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valitta- malla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YsL 96 ja 97). Valitusosoitus on liitteenä.
Vs. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Pulkkanen
Ympäristöinsinööri Laura Juselius
JAKELU Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella.
TIEDOKSI Kouvolan kaupunginhallitus
Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
LIITTEET Valitusosoitus
liite Kaakkois-Suomen elinkeino, - liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 10.6.2011 KASELY/172/07.00/2011
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 10.6.2011. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lu- kematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan viimeinen päivä on 11.7.2011.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:
käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA
postiosoite PL 204, 65101 VAASA
puhelin 0100 86360, 010 364 2611
telekopio 010 364 2760
aukioloaika klo 8.00 - 16.15
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
päätös, johon haetaan muutosta
muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä
muutosvaatimuksen perustelut
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitet- tava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.
YVY
