Toiminta kunnostettavalla alueella

j%. ympäristökeskus

24.4.2015 Annettu julkipanon jälkeen

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantu neen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksen tekijä

Finavia Oyj PL 50

01531 Vantaa

Kunnostettavan alueen sijainti

Helsinki-Vantaan lentoasema Asemataso 4:n laajennus Vantaa

RN:o 92-423-4-44 ja 92-423-5-36

Kunnostettavan alueen omistaja

Finavia Oyj

Toiminta kunnostettavalla alueella

Kunnostettava alue on osin nykyistä asfaltoitua asematasoaluetta, jolla on sijainnut kevytrakenteinen halli. Osa alueesta on täyttömaa-aluetta.

Kunnostusalueen läpi kulkee kaksi tieyhteyttä. Asematasoa on suunni teltu laajennettavaksi ja alueelle rakennetaan lentokoneiden seisonta paikkoja ja rakennus.

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maape rän puhdistamisesta toimitettiin 19.3.2015 Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle.

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki 136

§

Maksu

1 320 €

uuDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 1285 las, PL 36

www.elv-keskus.fl/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, asemataso 4. Vahanen Envi ronment Oy. 13.3.201 5.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue suaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla, lentoase ma-alueen kaakkoisreunassa. Alueen suainti on esitetty Ihtteessä 1.

Kunnostusalueen eteläpuolella on asematasoaluetta ja lentoaseman toimintaan liittyviä rakennuksia. Idässä kunnostusalue rajautuu tiealu eeseen. Kunnostusalueen pohjoispuolella on rakentamatonta aluetta.

Kunnostusalueen läheisyydessä ei ole herkästi häiriintyviä kohteita.

Alue on kaavoitettu lentolijkenne-/lentokenttäalueeksi.

Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet

Alueen maaperä koostuu hiekasta, savesta ja siltistä. Tutkimusalueen itäpuolella sijaitsevissa tutkimuspisteissä maaperä oli pääasiassa hiek kaa. Länsipuolella aluetta maaperän laatu vaihteli saven ja siltin välillä.

Kolmessa tutkimuspisteessä havaittiin louhetäyttöä. Täyttökerroksen paksuus alueella on noin 2 ^— 10 metriä. Suurimassa osassa tutkimus- pisteitä maaperän todettiin koostuvan pääasiassa täyttömaasta. Alueen luonnonmaa on todennäköisesti hiekkaa.

Kallionpinnantaso vaihtelee alueella noin välillä +39,60.. .+44,00 metriä.

Maanpinnantaso on välillä +44,06.. .+52,60 metriä.

Kohde suaitsee 1-luokan pohjavesialueella (Lentoaseman pohjavesi alue). Kohteen pohjoispuolella on pohjavesilampi. Pohjaveden virtaus suunta alueella on pohjoiseen. Maaperätutkimusten aikana kahdessa koekuopassa havaittiin pohja- tai orsivettä.

Kohteen hulevedet kerätään asfalftipäällysteiseltä alueelta sadeve siviemärNn. Pinnoittamattomalla alueella sadevedet imeytyvät maas toon.

Kunnostettavalla alueella vuosina 2014 ja 2015 tehdyt maaperätutkimukset Kunnostettavalta alueelta otettiin maaperänäytteitä marraskuussa 2014 ja helmikuussa 2015. Alueelle kaivetthn yhteensä 10 koekuoppaa. Koe kuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Koekuopista otettiin maanäyt teet maalajikerroksittain korkeintaan metrin paksuisesta maakerrokses ta. Näytteenotto ulotettNn 3 ^— 10 metrin syvyydelle kallioon tai luonnon- maahan saakka. Kahdesta koekuopasta otettiin lisäksi vesinäytteet kuopan pohjalle kertyneestä vedestä.

Näytteistä analysoitiin kentällä XRF-kenttämittarilla raskasmetallien p1- toisuuksia ja Petroflag-kenttätestillä öljyhhlivetypitoisuuksia. Lisäksi tut kittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Laboratoriossa maanäytteistä tutkittiin metallien (18 näytettä), öljyhiilivetyjen (9 näytet tä), VOC-yhdisteiden (5 näytettä), PAH-yhdisteiden (5 näytettä), PCB yhdisteiden (4 näytettä) sekä glykolin ja sen hajoamistuotteiden (12 näytettä) pitoisuuksia. Vesinäytteistä analysoitiin em. haitta-aineet sekä yleiset vedenlaatuparametrit laboratoriossa.

Koekuopasta KK RVL 5 otetuissa näytteissä todettiin sinkkiä valtioneu voston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia (536 mg/kg ^— 784 mg/kg) ja lyyä alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia (307 mg/kg ^— 350 mg/kg). Pitoisuudet todettiin 2 ^- 6 metrin syvyydeltä otetuissa näytteissä. Koekuopassa KK RVL 5 todettiin myös antimonia ja bentso(a)pyreeniä valtioneuvoston asetuk sen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävät pitoisuudet.

Koekuopasta KK RVL1O syvyydeltä 3 ^— 4 metriä otetussa näytteessä todettiin öljyhNlivetyjen keskitisleitä Cio ^— Ci alemman ohjearvon ylittä vä pitoisuus 360 mg/kg.

Propyleeni- ja etyleeniglykolin pitoisuudet eivät ylittäneet analyysimene telmän määritysrajaa. Muurahaishapon pitoisuudet ylittivät 9 näytteessä analyysimenetelmän määritysrajan. Korkein pitoisuus (231 mg/kg) to dettiin tutkimuspisteessä KK RVL 6/syvyys 8— 9 m.

Koekuopassa KK RVL 5 todettiin erilaisia jätejakeita, kuten lasia, muo via, metalliromua ja asfalttia. Jätejakeet sijaitsivat maakerroksissa 0 ^- 7 metrin syvyydellä. Koekuopassa KK RVL6 todettiin rakennusjätettä 8 -9 metrin syvyydellä.

Koekuopasta KK RVL 4 otetussa vesinäytteessä todettiin öljyhUlivetyjä 2,1 mg/l. Lisäksi todettiin kohonneita arseenin ja raskasmetallien pitoi suuksia. Arseenin (62 pg/l), kadmiumin (1 pg/l), koboltin (97 pg/l), kro min (40 pg/l), kuparin (130 pg/l), lyijyn (63 pg/l), nikkelin (72 pg/l) ja sin km (83 pg/l) pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 341/2009 mukaiset ympäristölaatunormit. Arseenin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet ylittivät myös talousveden laatuvaatimukset. Vesinäytteessä todettiin glykolin hajoamistuotteista asetaldehydiä (4 pg/l) ja muurahaishappoa 31 mg/l. Lisäksi vesinäytteessä todettiin dietyleeniglykolia 4 mg/I ja trietyleeniglykolia 7 mg/l.

Koekuopasta KK RVL1O otetussa vesinäytteessä todettiin öljyhHlivetyjä 42 mg/l. Näytteessä todettiin pääasiassa raskaita öljyjakeita. Lisäksi to dettiin ympäristölaatunormit ylittävät arseenin (63 pg/l), elohopean (0,7 pg/l), kadmiumin (2,1 pg/l), koboltin (136 pg/l), kromin (384 pg/l), kuparin (746 pg/l), lyijyn (446 pg/l), nikkelin (236 pg/l) ja sinkin (8 428 pg/l) pitoisuudet. Arseenin, kromin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet

ylittivät myös talousveden laatuvaatimukset. Vesinäytteessä todettiin myös kohonneita fosforin ja typpiyhdisteiden pitoisuuksia.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kunnostusalueella todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia maape rässä kahdessa koekuopassa. Koekuopan KK RVL 5 alueella arvioi daan olevan rakentamisen takia poistettavaa, haitta-ainepitoisuuksiltaan valtioneuvoston asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävää jät teensekaista maata noin 300 m2:n alueella yhteensä noin 1 500 tonnia.

Rakentamisen vaatiman kaivutason alapuolella arvioidaan olevan hait ta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävää jätteellistä maata noin 600 tonnia sekä muuta jätteellistä maata noin 600 tonnia.

Koekuopan RVL1O alueella arvioidaan olevan haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävää, mutta ylemmän ohjearvon alittavaa maata noin 300 m2:n alueella noin 600 tonnia rakentamistason alapuolella.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa kohtees sa todetuista haitta-aineista tarkemmin tarkasteltaviksi krNttisiksi haitta aineiksi on valittu haitta-aineet, joita on todettu alueella rakentamisen vaatiman kaivutason alapuolella valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina (arseeni, antimoni, lyijy, sinkki, bentso(a)pyreeni, öljy-yhdisteet Cio ^— Co) sekä kohonneina pi toisuuksina todetut etikkahappo, propionihappo, muurahaishappo ja asetaldehydi.

Arvioinnissa on todettu, että haitta-aineet jäävät rakentamistason ala puolelle, joten niille altistuminen suoraan pölyämisen, maansyönnin tai ihokosketuksen kautta ei ole mahdollista. Alkuaineet eivät ole myös kään haihtuvia, mutta orgaanisista yhdisteistä asetaldehydit voivat haih tua märästä pinnasta. Myös osa öljyhhlivedyistä saattaa olla haihtuvia.

Haitta-aineiden kulkeutumisesta arvioinnissa todetaan, että alkuaineista liukoisimmat, arseeni ja antimoni, esiintyvät maaperässä niin pieninä pi toisuuksina, ettei niiden liukenemisen veteen katsota olevan merkittä vää. Lyijypitoisuuden on todettu olevan koholla vain hyvin pienellä alu eella, eikä sen kulkeutumisriskiä katsota myöskään merkittäväksi. Haih tuvat rasvahapot ja aldehydit ovat helposti vesiliukoisia ja kulkeutuvia.

Ne hajoavat sekä anaerobisissa että aerobisissa olosuhteissa. Yhdis teiden pitoisuudet maaperässä ovat hyvin alhaisia lukuun ottamatta muurahaishappoa. Pieninä pitoisuuksina esiintyvien yhdisteiden arvioi daan hajoavan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä eikä niistä aiheudu merkittävää kulkeutumisriskiä. Muurahaishapon pitoisuus on merkittävästi kohonnut, mutta biohajoavana yhdisteenä sen ei katsota aiheuttavan merkittävää riskiä pohjavedelle. Kohteessa todetut öljyhhli vetyjakeet luokitellaan niukkaliukoisiksi tai hyvin niukkaliukoisiksi. Koe kuopan KK RVLIQ vesinäytteessä todettiin öljyhhlivetypitoisuus 42 mgIl.

Koekuopan maanäytteissä todetut öljyhNlivetyfraktiot eivät ole sellaisia, että ne todennäköisesti aiheuttaisivat vesinäytteessä todetun korkean äljyhiilivetypitoisuuden. Kohteessa tai sen lähistöllä arvioidaan maape rässä olevan korkeampia öljypitoisuuksia, joiden vuoksi veden pitoisuu det ovat merkittävästi koholla. Koska pilaantuneisuus sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella, voidaan merkittävimpänä haitallisena vaikutuksena pitää pohjaveden pilaantumista.

Terveysriskien osalta todetaan, että todennäköisin altistumisreitti maa- perässä oleville haitta-aineille on pohjaveden käytön kautta. Altistumi nen on mahdollista mutta hyvin epätodennäköistä.

Maaperässä todetuista haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittä vää ekologista riskiä.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoifteet

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Maaperän kunnostustavoit teeksi epäorgaanisille haitta-aineille esitetään pohjaveden pilaantumis riskin perusteella määritettyjä vHtearvoja (SHPPV, esitetty julkaisussa:

Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Suomen ympäristö 23/2007), jotka ovat sinkille 3000 mglkg, arseenille 10 mg/kg, lyijylle 100 mg/kg ja antimonille 4,3 mg/kg. Öljyhhlivetyjakeille C10 ^— C21 esite tään kunnostustavoitteeksi ylempää ohjearvopitoisuutta 1 000 mg/kg.

Kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostusalue sijaitsee rakennustyömaalla, joka aidataan. Alueet, joilla kaivetaan alemman ohjearvon ylittäviä maita, merkitään Iippushmalla ja kulkureitit kaivantoon estetään esimerkiksi puomein.

Kunnostus suoritetaan rakentamisen vuoksi tehtävän kaivun määrittä mässä järjestyksessä. Pilaantuneet maat toimitetaan luvalliseen vas taanottopaikkaan. Pilaantuneiden maiden välivarastointia alueella pyri tään välttämään. Hyödynnettäviä tai käsiteltäviä (välppäys tai seulonta), haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet alittavia maa-aineksia voidaan varastoida alueella.

Jos maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä epäorgaanisia haitta ainepitoisuuksia, joita ei voida kaivuteknisistä syitä kaivaa pois, ne mer kitään huomioverkolla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla rakenteella.

Maaperään jäävät, kunnostustavoitteet ylittävät äljyhNlivetypitoisuudet eristetään tarkoitukseen soveltuvalla kalvomateriaalilla, bentoniitilla tai muulla vastaavalla rakenteella. Alueelle jäävien haitta-aineiden ja haitta ainepitoisten massojen määrät arvioidaan kunnostuksen jälkeisessä

loppuraportissa. Loppuraportissa esitetään lisäksi riskinarvio maape rään jääville haitta-aineille.

Työn aikainen näytteenotto

Ennen kunnostuksen aloittamista tai kunnostuksen aikana pyritään sel vittämään esimerkiksi koekuopituksin vesinäytteessä havaitun öljyn al kuperä. Koekuoppia kaivetaan pohjaveden virtaussuunnassa ylävirtaan koekuopasta KK RVL 10.

Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostustyötä maaperän pilaantuneisuus tutkimuksissa todeilujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettujen näytteiden analyysitulosten avulla. Kaivun ohjausnäytteet otetaan noin 6-10 osanäytteen kokoomanäytteinä vastamaan kaivettavaa ja pois vietävää maa-ainesta.

Koekuopan KK RVL 5 alueen maaperästä otettavista näytteistä analy soidaan XRF-kenttämittarilla metallit ja koekuopan KK RVL 10 alueen maaperästä otettavista näytteistä Petroflag-kenttäanalysaattorilla äljyhii livedyt. Näytteistä noin 10 % lähetetään analysoitavaksi laboratorioon, jossa analysoidaan tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (äljyhDlivedyt tai As, Sb, Pb, Zn ja PAH-yhdisteet).

Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan aistinvaraisesti aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita, otetaan kyseisistä maamas soista erilliset näytteet laboratorioanalyysejä varten. Kunnostuksen ai kana näytteitä otetaan siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin.

Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivualueilta, joissa on kaivettu pi laantuneita maita ja joissa maa-ainesta ei poisteta kallioon saakka.

Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivannon pohjalta siten, että yksi näyte kuvaa korkeintaan 100 m2:n aluetta. J05 kaivantaihin muodostuu reuna, otetaan jäännäspitoisuusnäytteet kaivannon reunoilta siten, että yksi kokoomanäyte vastaa noin 10 metriä leveää ja korkeintaan metrin korkuista seinämää. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan kaivualueilla tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut halila-aineet (öljyhNlivedyt C10 ^— C40, As, Sb, Zn, Pb ja PAH). Vähintään yhdestä jäännöspitoisuusnäytteestä tehdään äljyhNlivetyjen fraktiointi kunnostus toimenpiteiden dittävyyden arvioimiseksi.

Kaivettujen maa-ainesten käsittely

Maa-ainekset lajitellaan haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti. Kaivettavat maamassat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vas taan kyseistä maa-ainesta. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoit teet alittavia ja rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvia maa massoja voidaan hyötykäyttää alueella. J05 haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittäviä, mutta aIemmat ohjearvot alittavia maa-aineksia ei

voida hyötykäyttää lentoasema-alueella, kuljetetaan maat luvalliseen vastaanottopaikkaan, esimerkiksi maankaatopaikalle. Jätteet erotellaan kaivumassoista työmaalla ja kuljetetaan lajiteltuina kierrätykseen tai jät teiden käsittelyyn. Vaihtoehtoisesti erottelu tehdään ulkopuolisessa vas taanottopaikassa.

Vesien käsittely

Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä ote taan näyte, jos sitä joudutaan pumppaamaan. Näyte otetaan ennen pumppausta. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa maaperässä tode tut haitta-aineet (öljyhhlivedyt sekä metallit). Tulosten perusteella pääte tään vesien käsittelytavasta. Mahdolliseen viemäröintNn pyydetään lupa HSY:ltä. Jos kaivantovesissä havaitaan öljykalvo, vesi poistetaan imu autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Kunnostuksen aikaisten ympäristävaikutusten ehkäisy

Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdiste taan tarvittaessa pilaantuneiden maiden leviämisen estämiseksi. Työ- maa rajataan selkeästi siten, ettei kukaan pääse tahattomasti kulke maan tai ajamaan työmaa-alueelle ja kaivantoihin. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa me

lua ja tärinää.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos pilaantuminen jatkuu rakentamisalueen ulkopuolelle, kunnostusta ei jatketa, vaan kaivuraja merkitään/eristetään ja maaperän jäävien haitta- aineiden aiheuttamat riskit arvioidaan. Jos kunnostuksen aikana tode taan uusia haitta-aineita tai jos pitoisuustasot kasvavat huomattavasti arvioiduista, ollaan yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja sovi taan tarvittavista toimenpiteistä.

Kirjanpito ja

raportointi

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suo ritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Otetuista kontrollinäytteistä pidetään kirjaa ja ne esitetään loppuraportin yhteydessä.

Kunnostamisesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. kunnos tuksen toteutus ja lopputulos, näytteenotto- ja analytNkkamenetelmät, alueen vHmeistely, hyötykäytetyt maat ja suoitusalueet, riskinarvio ja jäi kiseuranta tarvittaessa sekä johtopäätökset. Raportissa esitetään myös pNrustus kunnostetuista alueista, massaseuranta, yhteenveto mittaustu loksista ja laboratorion tutkimustodistukset. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan ympäristökeskukseen kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen päättymisestä.

Tiedotus

Kunnostuksesta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot il moitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan ympäristökeskuk selle ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan myös työn aloit tamisajankohta. Mahdollisista poikkeustilanteista informoidaan Uuden maan ELY-keskusta välittömästi.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Fi navia Oyj:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdista mista Helsinki-Vantaan lentoasemalla asemataso 4:n laajennusalueella, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien selvittäminen

1. Kunnostusalueen pahjaveden haitta-ainepitoisuudet on selvitettä vä asentamalla alueelle pohjavesiputki(a). Pohjavesiputkista on otettava vesinäytteet, joista on analysoitava vähintään alueelta ote tuissa maaperä- ja vesinäytteissä todeifujen haitta-aineiden pitoi suudet sekä ph, sähkönjohtokyky, kemiallinen ja biologinen ha penkulutus sekä typpi (ammoniumtyppi, nitraatti, nitriitti, kokonais typpi) ja fostori.

Pohjavesitulosten perusteella on arvioitava pohjaveden jatkoseu rantatarve alueella. Pohjavesitulokset ja selvitys jatkoseurantatar peesta on esitettävä määräyksessä 9.4. edellytetyssä loppurapor tissa.

Kunnostustavoilleet

2.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-aines, jonka sinkkipi toisuus on yli 3 000 mglkg, arseenipftoisuus yli 10 mglkg, lyijypi toisuus yli 100 mg!kg, antimonipitoisuus yli 4,3 mglkg tai öljyhiili vetyjen keskitisleiden (>C10^— C21) pitoisuus yli 1 000 mglkg.

Kunnostettavalta alueelta kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset ja jätteet on toimitettava käsiteltäviksi määräyksissä 7.1. ^— 7.3.

edellytetyn mukaisesti.

2.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoi suuksina muita kuin määräyksessä 2.1. mainittuja tai alueella ai kaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukai sesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 2.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kunnostustyön aikaiset maaperätutkimukset

3.1. Kunnostusalueen aikaisemmin tutkimaifoman länsiosan (tutki muspisteistä KK RVLI ja KK RVL 6 länteenllounaaseen) maaperän haitta-ainepitoisuudet on tutkittava ottamalla alueelta edustavia maaperänäytteitä. Maaperänäytteenotto on ulotettava mahdolli suuksien mukaan alueen alkuperäiseen luonnonmaahan asti. Maa peränäytteistä on tutkittava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden esiintyminen.

3.2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden maa-alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteet on otet tava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tut kimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustulok sista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava labo ratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähin tään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

4.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on erotettava muista alueista koh teen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kerta-

ym

kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

4.2. Kunnostusalueella voidaan tarvittaessa esikäsitellä kaivettua pi laantunutta maa-ainesta seulomalla tai välppäämällä. Esikäsittely on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua, maa perän pilaantumista, pilaantuneen maa-aineksen tai jätteiden pö lyämistä tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

4.3. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot totiheys on valittava siten, ^että kaivantojen seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otet tava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovuteftava jälleen vas taanollajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa vasti:

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset

- tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset

- vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Pilaantuneet maa-ainekset sekä alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynneifäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ym päristöluvassa on hyväksytty kyseisen jälleen käsittely.

7.2. Alueelta kaivettuja, määräyksen 2.1. mukaiset kunnostustavoilleet alillavia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia voidaan hyödyntää kunnostusalueen kaivantojen täytöissä pohjaveden pinnan yläpuolisissa kerroksissa. Hyödynnellävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet, määrät ja sijoituspaikat on dokumentoitava.

Selvitys maa-ainesten hyödyntämisestä on liitellävä määräyksen 9.4. mukaiseen loppuraporttiin.

7.3. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet ja jätetäyttö on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödyn nelläväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaik kaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jälleen kä sittely.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähin tään alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta- aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröin

tim

pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siir toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aika na ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. J05 kunnostuksen aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kunnostusalueen ulkopuolelle, on asiasta ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomista jalle.

9.2. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. VaI vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk sen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Van taan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9.3. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuk sista sekä haitta-ainepitoisen maa-aineksen määristä ja sijoitus kohteista.

9.4. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetel mistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpi totiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulok set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä se kä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pi laantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitet tävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä ristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviran omaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaatta misesta.

Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)

Päätöksen perustelut Käsitteet

Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tar koiteta maa-aineksia, joiden kohonneet hailla-ainepitoisuudet ovat ky seisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.

Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) INtteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (1705 03). Asetuksen liitteessä 3 on lueteltu vaara- ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi, ja osalle vaaraominaisuuksista niiden tulkinnassa sovellettavat raja arvot. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin jäteasetuksen INtteessä 3 mainituista vaaraominaisuuksista.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohja- veden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yh teydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä te kemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus). Val tion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantu neen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa- aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta.

Perustelut ku nnostusta koskeville määräyksille

Kunnostusalueella tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä koekuop phn kertyneestä vedestä otetuissa vesinäytteissä todettiin kohonneita pitoisuuksia mm. öljyhHlivetyjä, raskasmetalleja, glykoleja ja niiden ha joamistuotteita sekä ravinteita. Edellytetyillä pohjavesitutkimuksilla selvi tetään pohjaveden haitta-ainepitoisuudet ja mahdollisten haitta-aineiden esiintymisen laajuus. Pohjaveden tila on edellytetty selvitettäväksi, kos ka kohde sijaitsee 1-luokan tärkeällä pohjavesialueella. (Määräys 1.) Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, aIemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai INkennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn alemman ohjearvon.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 Ihtteessä on asetettu kynnys- ja ohjearvot arseenille ja raskasmetalleille ja öljyhhlivedyille seuraavasti:

Aine Kynnysarvo mg/kg Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo

mg/kg mg/kg

Antimoni 2 10 50

Arseeni 5 50 100

Elohopea 0,5 2 5

Kadmium 1 10 20

Kobolth 20 100 250

Kromi 100 200 300

Kupari 100 150 200

Lyijy 60 200 750

Nikkeli 50 100 150

Sinkki 200 250 400

vanadiini 100 150 250

oljyjakeet C,0^— 300

Keskitisleet >C10^—C2 300 1 000

Raskaat öljyjakeet >C21^—C40 600 2 000

Kunnostussuunnitelmassa esitetyssä riskinarviossa merkittävimmäksi maaperässä todetuista haitta-aineista aiheutuvaksi riskiksi on tunnistet tu pohjaveden pilaantumisriski. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten ohjearvojen määrityksessä ei ole otettu huomioon haitallisten aineiden mahdollista kulkeutumista pohjaveteen eikä niiden perusteella voi näin ollen suoraan arvioida pohjaveden pilaantumisriskiä. Kunnos

tussuunnitelmassa on esitetty käytettäväksi maaperän kunnostustavoit teena epäorgaanisille haitta-aineille pohjaveden pilaantumisriskin perus teella määritettyjä ohjeellisia viitearvoja (SHPPV), jotka on esitetty Suo men ympäristökeskuksen julkaisussa 23/2007, Maaperän kynnys- ja oh jearvojen määritysperusteet. Kohteessa todetuille epäorgaanisille haitta aineille kyseiset SHP-arvot ovat: sinkki 3 000 mg/kg, arseeni 10 mg/kg, lyijy 100 mg/kg ja antimoni 4,3 mg/kg. Kohteen maaperässä todetuille öljyhiilivetyjen keskitisleille on esitetty käytettäväksi kunnos tustavoitteena ylempää ohjearvoa (1 000 mg/kg), jonka on kunnostus suunnitelmassa arvioitu olevan riittävä myös pohjaveden pilaantumisris km kannalta. Päätöksessä on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esi tetyt kunnostustavoitteet. Kunnostustavoitteet on katsottu riittäviksi ky seisille haitta-aineille kohteen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huo mioon ottaen. (Määräys 2.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueen luontaiset taustapitoi suudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 2.1. mainittuja tai alueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta- aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvi oinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostusta voitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa- ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 2.1. mu kaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Mää räys 2.2.)

Kunnostusalueen lounais-/länsiosasta ei ole kunnostussuunnitelman mukaan otettu maaperänäytteitä. Kyseisellä alueella tai sen välittömäs sä läheisyydessä on harjoitettu ilmeisesti romuttamotoimintaa (Super metalli Oy) 1 970- ja 1980-luvuilla (lähde: Maaperän tilan tietojärjestelmä ja vanhat ilmakuvat alueelta). Romuttamotoiminnan jälkeen alueelle on tuotu täyttömaita. Kunnostussuunnitelman mukaan kyseisellä kunnos tusalueen osalla ei juurikaan tehdä kaivutöitä rakentamisen vuoksi.

Edellytetyillä lisätutkimuksilla selvitetään kyseisen alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet ja varmistetaan, ettei alueelle jää kunnostustavoit teet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia rakentamisen vaatiman kaivutason alapuolelle. Maaperätutkimukset on edellytetty ulotettavaksi riittävän sy välle, jotta myös mahdolliset romuttamotoiminnan vaikutukset maape rään saadaan selvitettyä. (Määräys 3.1.)

Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haitta ainepitoisuudet. Tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineserä kohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaral liseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-

ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimi tettavat maa-ainekset. (Määräys 3.2.)

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, esikäsittely ja muut työvaiheet on edellytetty tehtäväksi siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työ- maan ulkopuolisille tahoille. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1. ^—4.3. ja 6.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää räys 5.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava shr toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu kana jätteen shrron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisterhn hyväksytylle kuljettajalle. (Mää räys 5.)

Jätelain (646/2011) 8

§

edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1.

—7.3.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun valtioneuvos ton asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitetta viksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.)

Ilmoituksen mukaan kaivettavia, kunnostustavoitteet alittavia haitta ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia hyödynnetään alueen täytöis sä. Päätöksessä on hyväksytty haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyö dyntäminen kunnostusalueen kaivualueilla ympäristönsuojelulain 136 §:n perusteella. Päätöksessä on edellytetty kunnostusalueen täy töissä hyödynnettävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten haitta ainepitoisuuksien, määrien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haitta-ainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-

ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kai vutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jäteja keet ja jätetäyttö on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai lop pukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

(Määräys 7.3.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey delle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta kunnostusalueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpi teistä. (Määräys 9.1.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais valvonnan kannalta. (Määräys 9.2.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttäohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/

suomi/asioiverkossa/IomakkeeUym3m027 (Määräykset 9.3. ja 9.4.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 136, 190, 191

§

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26

§

Jätelaki (646/2011)6,8, 13, 15, 29, 121, 122

§

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24

§

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014)

Käsittelymaksun määräytyminen

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul lisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsitte lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 24 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Finavia Oyj PL 50

01531 Vantaa

Tiedoksi

Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön suojelulain 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Kiinteistöjen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakun nalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit teenä (INte 3.).

Ymparistoinsinoori Hannele Karkinen

Ylitarkastaja Vesa Suominen

Liifteet LNte 1. Kunnostusalueensijainti

Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus

Liittyy

Uudenmaan ELY

^-

keskuksen tänään antamaan päätökseen

ONRO c’tDtE2-/

1

Helsingissä

22.4.2015

/ /

KaftaI1flt Kaupunkikaftta

http://kartta.vantaa.fi!print.aspx?Iegend 1 &comment

L\flC

Z.

-cnIaLtuKdIoja(0-0,5ui)

-asfaIfflpIoJan.50%(0,5-1m

-asfalttipaojan.50%(1

-muovia,lå

-autonosia,(34m)

-nhiØm)

-metalfl8,

-metallia,

ToimenpideYmpäristötekninentutkimus

KohteennimijaosoiteFinaviaOy]Helsinki-VantaanlentoasemaAsemataso4

Suunnittelija

AHi/PSO Om7,5m

VahanenEnvironmentOy’2014—2015

yli

kynnysarvon ylialemman

yliylemmön ohjearvan Tutkimusalueenjaalustavankunnostusalueenrajaus

ohjeorvan -O.8mArvioitukaivu-taitäyttäsyvyys Helsingi/

Pilwstuksensisältä

Koekuoppiensjainh,todetutpitoisuustasotjajätteetArvioidutkai’vu-taitäyttösyvyydet

Projek’lnumernENV674

Lrr:tssti5.00GESPOOpiM0207Ent6S

tflg2075W2e

YNAVuai,anmtom Mittakaava1:750(A3’

YMP 674

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihenmuu

tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

—valittajan nimi ja kotikunta

-postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskiijelmään on liitettävä

-ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä olejo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

-asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 €.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 0295642611 Telekopio 0295642760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.ti

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello &00^- 16.15