Kirjailija Eero Tuomaala:
Kahdeksan kirjan tekijä, Keuruun kulttuuripalkinnolla palkittu kirjailija Eero Tuomaala on jättänyt sota-aiheet lopullisesti. "Siviiliin” siirtyminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.
2 2
”Nyt on tullut aika kirjoittaa juuri siitä mistä itse haluan”
Kun Keuruun kaupungin kulttuuripalkinto vuonna 1987 ojennettiin kirjailija Eero Tuomaalal
le, ihmetteli moni mielessään: ”Mikä Eero Tuomaala”. Eikä syyttä. Jos johonkin sopii m ahdolli
simman huonosti määritelmä "julkkis”, niin juuri Tuomaalaan. Hän ei ole tupannut itseään ju l
kisuuteen, ei ottanut kantaa yleisönosastoissa. Sanottavansa hän on sanonut kirjoissaan, joita vuodesta 1964 alkaen on ilmestynyt tasaiseen tahtiin yhteensä kahdeksan.
Eero Itiom aala tunnetaan sotakirjailijana. Kahdeksasta kirjasta seitsemän käsittelee sotaa. Se ainokainen rauhanaikaa käsittelevä teos "Unohdettu kansa” ei käynyt kaupaksi. Kirjan kohtalo ei kuitenkaan Tuomaalaa pelota. "Sotakirjoja en enää tee. Nyt kirjoitan täsmälleen siitä mistä haluan, kävi sitten miten tahansa", sanoo Tuomaala.
Se, että Eero T uom aalasta tuli so tak irjaili
ja, jo h tu u lähinnä kustannuspolitiikasta. "S o
ta k irja t käyvät kaupaksi ja kun on saan u t yh
den hyvän aikaiseksi, k u sta n ta ja o tta a m ielel
lään jatk o a. N iitä on helppo m yydä”, kertoo Tuom aala.
K ahdeksan ju lk aistu n k irjan jälkeen Tuo
m aalalla on runsaasti kokem uksia ku stan n u s
to im in n asta yleensä. "K yllä ju ttu o n niin, et
tä heikkoherm oisen ei kannata yrittääkään kir
jailija k si”, T uom aala p au k a u tta a.
Vuosien m ittaan h ä n on jo u tu n u t näke
m ään, että k irjailija o n melko vähäinen peli
n ap p u la kovassa kustan n u sp o litiik an m aail
m assa. "O te ta a n esim erkiksi vaikka sellainen asia kuin k irjan nim i. V uonna 1971 ilmestyi k irjan i "S issipartio Sääm äjärvellä". O m a ni
m iehdotukseni sille oli "R ajan tak an a”, se kun kuvasi m ielestäni p arh aiten sisältöä. K ustan
ta ja n m ielestä nim i ei kuiten k aan ollut ta r
peeksi myyvä. Nim eä vaihdetuinkin sitten noin vain, edes m inulta kysym ättä”, kertoo Tuo
m aala.
K irjailijan om a näkem ys ja rehellisyys voi
vat jo u tu a myös kovalle koetukselle k irjojen kansikuvissa. "S issipartio Sääm äjärvellä -kir- ja n kannessa oli kuva paraatiasuisista, hyvin va
rustetuista sotilaista, vaikka todellisuus kirjas
sa oli jo ta in aivan m uuta. Itse olisin laittan u t kuvan, jo ssa näkyisi nälkiintyneitä, repaleisia m iehiä, ju u ri sellaisia kuin he todellisuudessa olivatkin”, sanoo T uom aala.
K irjo ja tehdessään T uom aala kertoo hel
poim m aksi vaiheeksi itse kirjoittam isen. ” Kun on päässyt vauhtiin ja teksti luistaa, kaikki ym pärillä unohtuu. Pahin vaihe on silloin, kun kirja tulee p ain o sta kauppoihin. K oskaan ei etukäteen tiedä, m itä sille oikein on tehty ja
jo painovirheetkin jän n ittäv ät. Ei tarvitse ol
la kuin yksi k irjain väärin, niin koko ajatu s sa a tta a m en n ä om ituiseksi”, sanoo T uom aa
la.
Esim erkkinä painovirhepaholaisen tem puis
ta T uom aala kertoo k o h talo k k aasta o-kirjai- m esta: "O lin k irjo itta n u t, että idästä tulee panssarituristeja, m u tta sitten kirjassa luki, et
tä ponssarituristeja. Yksi ain o a kirjaim en vaihtum inen riitti m u u ttam aan ajatuksen p ä ä laelleen”.
Viime aikoina on k u stannuspolitiikka Tuo
m aalan havaintojen m u k aan yhä kiristynyt ja kiristynyt: "N ykyään tärkeintä on kirjan k an
nattavuus, siihen kiinnitetään kaikki huom io”.
T äm ä asenne on nyt aih eu tta n u t sen, että Tuom aalalla on käsikirjoitus, jo k a ei m u u ttu n u tk aan kirjaksi. "K un vein käsikirjoitukseni kustantajalle, k irjallinen osasto ilm oitti, että se oli parasta tekstiä, m itä olen koskaan kir
joittanut. Kun asia meni 'ekonomiportaaseen", aihe hylättiin, koska arveltiin, ettei se myisi tar
peeksi. Ju u ri sam alla tavalla on käynyt m onel
le m uullekin kirjailijalle viime aikoina”, ker
to o Tuom aala.
K ustantajalta p ala u te ttu käsikirjoitus saa toistaiseksi levätä. "K atselen nyt kaikessa rau hassa, voisiko sitä vielä p a ra n ta a ja sitten ta r
jo a n sitä toiselle kustantajalle. N yt, kun olen eläkkeellä, ei ole sellaisia paineita kuin ennen.
Voin k irjo itta a täsm älleen sellaisista aiheista kuin itse h alu an ”, san o o Tuom aala.
Vanha veto kirjoittam iseen Tuom aalalla on koko ajan tallella. ”Nyt odotan sellaista ”suur- ta aihetta”, jo h o n voisin oikein uppoutua. T äl
lä hetkellä sellaista ei ole käsillä, m u tta k u k a
pa tietää, m illoin se ilmestyy, sanoo T uom aa
la.
23
Joukkueen varajohtaja, kersantti Eero lU om aala Äänisen rannalla Paltegassa vuonna 1942. Kir
jailijan kainalossa on paikallinen mummu, jota koko joukkue piti ”vara-äitinään”. Mummu asui vastapäätä poikien majapaikkaa ja paistoi heille mustaa limppua, kun nälkä pääsi yllättämään.
Kuva: Eero Tuomaalan albumi.
"Pienellä paikkakunnalla on om at rajoituksensa”
E ero TUomaala kertoo pyrkineensä aivan tietoisesti pysyttelemään m ahdollisim m an tu n tem a tto m an a. H än jo p a eh d o tti k u sta n ta ja l
le itselleen u u tta nim eä, m u tta siihen ei suos
tu ttu . "O lisi pitänyt o tta a jo k u salanim i heti ensim m äiseen kirjaan, silloin se vielä olisi käy
nyt päinsä. Kesken k irja sa rja n nim eä ei k u i
ten k aan voinut vaihtaa, sillä k u stan tajan m u kaan siitä olisi ollut h a itta a m yynnille”, ker
to o TUomaala.
Jos aihe o n jo k u m u u kuin sota, tulee m u kaan ym päristön vaikutus. ”O nhan selvää, että jok ain en k irjo ittaa siitä eläm änpiiristä, jo n k a tuntee ja niistä ihm isistä, jo tk a o n o p p in u t tuntem aan. Jos nyt kirjoitan m aaseutukuvaus
ta, täytyy m ukana olla keuruulaisia ihm isiä ja tap ah tu m ia, siitähän ei pääse m ihinkään. T ä
m ä kuitenkin aiheuttaa tiettyjä rajoituksia. Jo ku sa a tta a su u ttu a, kun tu n n ista a tai luulee tu nnistavansa itsensä jo sta k u sta rom aanin henkilöstä. T ässä mielessä pieni p aik k ak u n ta ase tta a rajo itu k sia kirjoittam iselle. S u u rk au pungin asu k k aan a olisi vapaam pi k irjo itta m aan ”, sanoo TUomaala.
N äistä m ietteistä hu o lim atta Eero T uom aa
lalla ei ole aikeitakaan m u u tta a K euruulta m uualle. H än en ensi kesän suunnitelm iinsa kuuluu rakentam inen, jo k a on vanhastaan tu t
tua. H än en kätensä jä lk i näkyy vieläkin m o nessa K euruun keskustan talossa.
Jorma TUomi-Nikula
Eero Tuomaalan tuotanto
1964 Taistelupartio 102
1968 H ein äk u u n kym m enes 1941 1969 H yvästi Kannas
1970 Ilom antsin m o tti
1971 Sissipartio Sääm äjärvellä 1973 U n o h d ettu kansa 1974 H u o m en n a p a rtio o n 1984 Kovan o nnen p artio
24
