VALVONTASUUNNITELMA
Vesi-, jäte- ja ympäristönsuojelulaki
Sisällys
KESKEISET LYHENTEET...4
JOHDANTO...5
1 TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA ...7
2 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA JÄTELAIN VALVONTASUUNNITELMA...7
2.1 Valvonnalle asetetut tavoitteet ...7
2.2 Valvonnan tehtävät ja tehtävien priorisointi...9
2.3 Ympäristölupavelvolliset toiminnot Pirkanmaalla ...12
2.3.1 Ympäristölupavelvollisuuden peruste ...12
2.3.2 Laitokset toimialoittain ...12
Puolustusvoimien toiminta ja ampumaradat ...12
Jätevedenpuhdistamot ...12
Eläinsuojat ja kalankasvatus ...12
Jätteenkäsittely...12
Kaivosteollisuus...13
Satamat ja lentokentät...13
Elintarviketeollisuus ...13
Energiantuotanto ...13
Kemianteollisuus ja varastot (polttoaine, kemikaali)...13
Metalliteollisuus ...14
Metsäteollisuus...14
a) Kemiallinen puunjalostusteollisuus ...14
b) Mekaaninen puunjalostusteollisuus ...14
Tekstiiliteollisuus ...14
Turvetuotanto...14
2.4 Tarkastukset...14
2.5 Muu laitosvalvonta...15
2.5.1 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet ...15
2.5.2 Tarkkailusuunnitelmat ...16
2.5.3 Kemikaalilain edellyttämä valvonta ...16
2.6 Valvonnan maksullisuus...17
2.7 Lausunnot ...18
2.8 Jätelain valvonta ...19
2.8.1 Roskaantuminen ...19
2.8.2 Jätteen ammattimainen kuljettaminen ...19
2.8.3 Jätteen ammattimaisen kuljettamisen valvonta...20
2.8.4 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta ...21
2.8.5 Jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailu...21
2.9 Ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitukset ...21

2.9.1 Ilmoitukset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja puhdistuksien valvonta ..22
2.10 Hallintopakkoasiat ja tutkintapyynnöt ...22
2.11 Tietojärjestelmät ...23
2.12 Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen ...24
2.13 Osaamisen ylläpito ja kehittäminen...25
2.14 Valvontasuunnitelman tarkistaminen ja valvontaohjelma ...25
3 VESILAIN VALVONTASUUNNITELMA ...26
3.1 Lainsäädännöllistä taustaa ...26
3.2 Valvonta ja valvontaviranomaiset ...26
3.3 Yleisen ja yksityisen edun valvonta ...27
3.4 Ennakkovalvonta ...27
3.5 Laillisuusvalvonta ...29
3.6 Jälkivalvonta...29
3.7 Valvonnan työkalut ja valvontatoimet...30
MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SISÄLTÖ ...31
PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2021 ...34
1
KESKEISET LYHENTEET
Direktiivilaitos Teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluva laitos
ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (tässä Pirkanmaan ELY-keskus) E-PRTR Euroopan päästö- ja siirtorekisteri
IED/IE-direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä, (teollisuuspäästö- 2010/75/EU
direktiivi)
LSSAVI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
SYKE Suomen ympäristökeskus
YLVA Ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen asiointijärjestelmä
MATTI Maaperän tilan tietojärjestelmä
YM Ympäristöministeriö
JOHDANTO
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma kattaa ympäristönsuojelulain, kemikaalilain, jätelain, maa-aineslain ja vesilain sekä niiden nojalla annettujen säännösten mukaiset valvontatoimet, joista vastaa ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksikkö, lukuun ottamatta valtakunnallista tuottajavastuuvalvontaa.
Tämän valvontasuunnitelman tavoitteena on mm. yhtenäistää ja tehostaa valvontaa ELY-keskuksen toimialueella.
ELY-keskukset ovat toimineen valtion valvontaviranomaisina 1.1.2010 alkaen. Vuoden 2014 ympäristönsuojelulaki ja sen muutokset aiheuttivat muutoksia sääntelyyn ja viranomaisten toimivaltajakoon, ja siinä on mm. otettu huomioon vuonna 2013 voimaan tullut IE- eli teollisuuspäästödirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä 2010/75/EU). Osaltaan merkittävä muutos valvontaviranomaisen toiminnassa on ollut osan valvontatoimista muuttuminen maksulliseksi. Tätä maksullisuutta on vuoden 2019 alusta laajennettu, ja maksullisuus kattaa jatkossa entistä suuremman osan valvontaviranomaisen suorittamista valvontatoimenpiteistä. Uusimpana mukaan tuotiin pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen maksullinen valvonta sekä jätelain mukainen valvonta.
Joitain muutoksia valvontaviranomaisen toimintaan on tuonut myös Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017), joka astui voimaan 1.1.2018. Asetuksen tavoitteena on helpottaa eräiden jätteiden käyttöä maarakentamisessa ja näin tukea kiertotalouden tavoitteita. Asetuksen soveltamisalan laajeneminen uusiin käyttökohteisiin ja jätemateriaaleihin on lisännyt ilmoitusten määrää ja niiden määrä tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan.
Lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (1166/2018) myötä osan laitoksista siirtäminen lupamenettelystä uuteen ilmoitusmenettelyyn on aiheuttanut myös muutoksia viranomaisten toimivaltajakoon, jolloin osa uuden ilmoitusmenettelyn piiriin siirtyvistä toiminnoista on siirtynyt uudistuksen myötä valtion valvonnasta kunnan valvonnan piiriin.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 §:ssä ja jätelain (646/2011) 124 §:n velvoitetaan ELY-keskus laatimaan valvontasuunnitelma ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaista säännöllistä valvontaa varten.
Tämän valvontasuunnitelman laadinnassa on huomioitu
- Ympäristövalvonnan ohje (Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016)
- Ohje riskinarvioinnista ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan suunnittelussa (Ympäristöministeriö 20.12.2017)
- Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas 2014 (Elina Linnove (toim.), Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014)
- Ympäristönsuojelun valvonnan kehittämistyöryhmän (VALSU) ehdotukset valvonnan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (VALSU-työryhmän loppuraportti, 14.12.2010)
- Ympäristöriskien arviointi valvontaohjelman laadinnassa (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2013)
- Euroopan Unionin neuvoston suositus ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista (2001/331/EY, 4.4.2001)
Ympäristönsuojeluyksikössä tehdään jäte-, vesi-, kemikaali-, maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaista laillisuus- ja yleisen edun valvontaa.
Laillisuusvalvontaa toteutetaan säännösten ja päätösten noudattamisen valvonnan kautta, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi päätösten täytäntöönpanon valvontaa, valvontaan liittyviin kirjeisiin ja lausuntopyyntöihin vastaamista, velvoite- ja vaikutustarkkailuohjelmien hyväksymistä, teollisuuslaitosten mittaussuunnitelmien ja - raporttien tarkastamista ja hyväksymistä, kontrollinäytteenottoa sekä valvonta- ja määräaikaistarkastusten tekemistä. Valvonta-asioissa annetaan myös neuvontaa ja ohjausta puhelimitse ja sähköpostitse yrityksille, kuntien viranhaltijoille ja yksityisille kansalaisille.
Yleisen edun valvonta merkitsee yksityistä intressiä laajempien etukysymysten valvontaa. Yleisen edun valvojana ELY-keskus edustaa ympäristönsuojelu-, jäte-, maa-aines- ja vesilain nojalla valtiota tuomioistuimissa, aluehallintovirastoissa sekä muissa viranomaisissa. Yleisen edun valvontaa toteutetaan mm. antamalla lausuntoja aluehallintovirastoille (LSSAVI) ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille lupahakemuksista ja käyttämällä tarvittaessa valitusoikeutta näiden antamista päätöksistä. Lisäksi ELY-keskuksella on ympäristönsuojelu-, vesi- ja jätelakien mukaan rikosasioissa asianomistajan asema, jos yleistä etua on loukattu.
Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa myös Pirkanmaan alueen ELY-keskukselle kuuluvista öljyvahinkojen torjuntatehtävistä. Tehtäviin kuuluu muun muassa toimiminen asiantuntijana öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa. Lisäksi ELY-keskus ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan sekä antaa lausuntoja Öljynsuojarahastolle osoitetuista korvaushakemuksista. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) on kumottu ja osa öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa koskevista säädöksistä on siirretty vuoden 2019 alusta pelastuslakiin. Tämä on vaikuttanut jonkin verran ELY-keskusten asemaan öljyvahinkojen torjuntaan liittyvissä tehtävissä.
Yksikössä käsitellään lisäksi erilaisia ilmoituksia koskien pilaantuneita maita, tilapäistä melua ja poikkeuksellisia tilanteita sekä jätteen hyödyntämistä maarakentamisessa.
Lisäksi päätöksiä tehdään jätehuoltorekisteriin hyväksymistä koskevista hakemuksista.
Ympäristönsuojelu-, kemikaali- ja jätelain valvontaan käytetään vuosittain noin 10 henkilötyövuotta (HTV) ja vesilain valvontaan noin 2 HTV. Ympäristönsuojelulain mukaisessa valvonnassa painopiste on ennakkovalvonnassa, eli lausuntoja antamalla pyritään vaikuttamaan toimintojen ympäristölupapäätöksiin ja ympäristövaikutusten minimoimiseen jo ennakolta. Määräaikaistarkastusten osuus kokonaisvalvonnasta on noin 2 HTV.
Monet valvonta-asiat tulevat vireille ennalta arvaamatta ja ne on käsiteltävä nopealla aikataululla. Lausunnot on annettava ja ilmoitukset käsiteltävä määräaikojen puitteissa.
Lisäksi tehdään ympäristölupavelvollisten laitosten valvontaan liittyvää säännöllistä ennalta suunniteltua valvontaa. Säännöllistä valvontaa varten laaditaan vuosittain valvontaohjelma, jossa esitetään mm. luettelo määräaikaistarkastuksen kohteena olevista laitoksista (liite 2).
1 TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA
Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaan keskus ja kuuluu kolmen Suomen nopeimmin kehittyvän alueen joukkoon. Pirkanmaahan kuuluu 23 kuntaa.
Pirkanmaa on väestöltään ja taloudelliselta toimeliaisuudeltaan Suomen toiseksi suurin maakunta. Väkiluku kasvaa muuttovoiton tuodessa maakuntaan jatkuvasti lisää väkeä.
Vilkkaassa maakunnassa rakentaminen, energiantuotanto, teollisuus ja liikenne kuormittavat ympäristöä, ja luonnonvarojen kulutus on suurta.
Kehityksen ohessa lähiympäristön suojelu maakunnassa on edennyt hyvin viime vuosikymmeninä. Pahimmat paikalliset päästölähteet sekä ilmaan että vesiin on saatu kuriin, ja näin ollen ilman ja pintavesien laatu on valtaosin hyvä. Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat lähinnä ruuhkainen liikenne ja keväinen katupöly. Pintavesiä rehevöittää merkittävimmin hajakuormitus, joka paikoin näkyy laajoina leväesiintyminä sekä pienissä järvissä että reittivesillä.
Ympäristön tilan seuranta Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella painottuu vesiympäristön seurantaan. Vesiympäristön säännöllisissä seurannoissa tarkkaillaan sekä vesien laatua että hydrologiaa. Seurantaohjelmat on laadittu vesipuitedirektiivin mukaisesti.
ELY-keskuksen oman seurannan lisäksi vesistövaikutuksia seurataan velvoitetarkkailuissa. Velvoitetarkkailut perustuvat vesistöä kuormittaville laitoksille myönnettyihin jäteveden laskulupiin, joissa laitokset on velvoitettu tarkkailemaan jätevesiensä vaikutusta vesistössä. Tarkkailujen tuloksista raportoidaan ELY- keskukselle.
Pohjaveden seuranta perustuu vesienhoitolainsäädännön velvoittamaan seurantaohjelmaan. Ohjelmaan sisältyy pohjaveden ottajien, teollisten toimintojen ja ELY-keskuksen suorittamat tarkkailut.
Valvonnassa otetaan huomioon myös Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma (ELSU), Pirkanmaan ympäristöohjelma sekä vesienhoitosuunnitelma.
2 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA JÄTELAIN VALVONTASUUNNITELMA 2.1 Valvonnalle asetetut tavoitteet
Ympäristönsuojelulain 167 §:n mukaan valvontaviranomaisen tulee järjestää valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä, tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti.
Ympäristövalvonnalla varmistetaan ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattaminen sekä haitallisten ympäristömuutosten estäminen tai poistaminen.
Valvonnalla seurataan toimintojen lainmukaisuutta, toimintojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Valvonnalla varmistetaan, että ELY-keskuksen toiminta-alueella toimitaan lakien, asetusten, lupien, ilmoituksien
ja päätösten mukaisesti. Valvonnan avulla vähennetään päästöjä pinta- ja pohjavesiin, ilmaan sekä maaperään, edistetään meluntorjuntaa sekä vähennetään haitallisten aineiden käyttöä. Valvonnalla ja tarkastuksilla välitetään tietoa lainsäädännön vaatimuksista, ympäristön pilaantumisherkkyydestä, toiminnan ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP). Valvontaa tehdään suunnitelmallisesti ja riippumattomasti, ja toiminnassa pyritään keskittymään ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta keskeisiin valvontatehtäviin. Työssä korostetaan puolueettomuutta, esteettömyyttä, avoimuutta sekä hyvää asiakaspalvelua.
Asiakkaiden kanssa tehtävä tiedonvaihto on siirtynyt valtaosin sähköpostin välityksellä tehtäväksi, mikä edellyttää myös sähköpostin välityksellä hoidettujen asioiden ja viestien asianmukaista kirjaamista ja arkistointia.
ELY-keskus tekee valvontaa yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten, mm. TUKESin ja pelastuslaitoksen, kanssa. Yhteistyötä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.12.
Valvonnassa esiin tulevat ongelmatilanteet ratkaistaan ensisijaisesti toiminnanharjoittajaa kuulemalla ja sopimalla tarvittavista korjaustoimista. Valvonnan hallinnollisina keinoina käytetään kirjallista kehotusta ja sen jälkeen tarvittaessa hallintopakkoa. Kaikista valvontatoimista tehdään kirjallinen dokumentti, joka kirjataan tietojärjestelmään tai asianhallintajärjestelmään. Asiasta riippuen se voi olla esimerkiksi tarkastusmuistio, puhelinmuistio tai sähköpostiviesti. Ongelmatilanteiden ratkaiseminen edellyttää valvojilta riittävää asiantuntemusta.
Valvonnan tukena toimivien tietojärjestelmien sekä yksikön käytössä olevien erilaisten taulukoiden sisältö pidetään ajantasaisena. Tietojärjestelmiin tallennettavat tiedot saadaan tietojen toimittajilta sähköisesti. Tietojärjestelmien kehittämiseen vaikutetaan osallistumalla työryhmiin, kuten esimerkiksi YLVA:n kehittämisen ja tiedolla johtamisen työryhmiin.
Lupahakemuksista annettavilla lausunnoilla välitetään ELY-keskuksella oleva tieto laitoksesta ja sen ympäristöolosuhteista olennaisilta osilta lupaviranomaiselle.
Lausunnoilla pyritään myös ehkäisemään mahdollisia tulevia ympäristöongelmia. ELY- keskus tekee myös luvantarpeen harkinnan aluehallintoviraston luvittamien laitosten osalta.
Akuutteihin valvontatapauksiin, kuten laitosten häiriöilmoituksiin, häiriötilanteisiin, havaittuihin tai epäiltyihin lupamääräysten rikkomisiin, ympäristövahinkoihin sekä asukkaiden tekemiin valituksiin ja ilmoituksiin, reagoidaan ympäristöministeriön asettamien tavoiteaikojen mukaisesti esim. tarkastuksilla, näytteenotoilla ja selvityspyynnöllä toiminnanharjoittajalta. Erityistä huomiota kiinnitetään päästöjen määrittämiseen sekä päästöjen vaikutusten arviointiin ja seurantaan.
Määräaikaistarkastuksia tehdään vuosittaisen valvontaohjelman mukaisesti. Luvan myöntämisen jälkeen tehdään tarpeen mukaan tarkastus, jossa käydään läpi uuden ympäristöluvan määräykset.
Vireille tulevat ilmoitukset käsitellään lainsäädännön edellyttämissä aikatauluissa.
Pilaantuneiden maiden puhdistamisesta tehtyjen ilmoitusten hyväksymispäätöksillä, puhdistuskohteiden valvonnalla ja loppuraporttien tarkastamisella varmistetaan puhdistusten hyvä ympäristönsuojelullinen taso. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen parantaa maaperän tilaa ja rakennettavien alueiden osalta valvonnalla pyritään takaamaan elinympäristön hyvä laatu ja turvallisuus. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa oman alueensa maaperätietojen kokoamisesta ja päivittämisestä maaperän tilan tietojärjestämään (MATTI-tietojärjestelmä). Järjestelmässä on vuoden 2021 alussa noin 27900 kohdetta, joista runsas 2230 kohdetta sijaitsee Pirkanmaalla.
Järjestelmään merkitään noin 500 uutta kohdetta vuosittain. Pirkanmaan alueella uusia kohteita merkitään järjestelmään vuosittain noin 30-50 kpl.
2.2 Valvonnan tehtävät ja tehtävien priorisointi
Valvontaan liittyviä työtehtäviä joudutaan priorisoimaan ja pääpaino priorisoinnissa on ennakkovalvonnassa, mikä vähentää jälkivalvonnan osuutta. Ennakkovalvontaa toteutetaan arvioimalla luvanvaraisuutta, antamalla lausuntoja lupahakemuksista, käsittelemällä ilmoituksia, osallistumalla luvan käsittelyyn liittyviin tarkastuksiin ja neuvotteluihin sekä käyttämällä tarvittaessa muutoksenhakua. Ennakkovalvontaan liittyy myös toiminnanharjoittajan informointi ja ohjaus nykyisestä ja valmisteilla olevasta lainsäädännöstä ja lainsäädännön edellyttämistä suunnitelmista. Lausunto- ja ilmoitusmenettelyillä pyritään ehkäisemään ympäristöhaittoja jo ennakolta ja vähentämään työlästä jälkivalvontaa, kuten onnettomuuksia ja rikostapauksia.
Priorisointi tehdään ympäristönsuojelullisen vaikuttavuuden ja toiminnan riskien perusteella.
ELY-keskusten sopeuttamistoimissa on kannustettu priorisointiin myös lausuntojen antamisen tarpeellisuushankinnassa ja annettavien lausuntojen laajuudessa.
Lausuntoja ja niitä koskevia priorisointeja on käsitelty tarkemmin luvussa 2.7.
Jälkivalvonta on laillisuusvalvontaa, joka käsittää valvontaviranomaisten toimet ympäristölainsäädännön noudattamisen, tarvittavien lupien ja lupamääräysten valvomiseksi toiminnan aikana ja toiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristölupien jälkivalvonta kohdennetaan ensisijaisesti ympäristön pilaantumisen kannalta keskeisiin ja kiireellisiin valvontatehtäviin, kuten poikkeuksellisiin tilanteisiin, luparikkomuksiin ja yleisöilmoitusten käsittelyyn. Esille tulleiden tapausten selvittäminen vie merkittävästi työaikaa, mikä vähentää vastaavasti suunnitelmallisen säännönmukaisen valvonnan osuutta.
Säännönmukainen valvonta käsittää valvontaohjelman mukaiset määräaikaistarkastukset ja toiminnanharjoittajien luvan mukaisten määräaikaisraporttien ja tarkkailutulosten seurannan.
Määräaikaistarkastusten tiheys määritetään Valtioneuvoston asetuksen
ympäristönsuojelusta (713/2014) 29 §:n edellyttämällä tavalla ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella.
Arvioinnissa käytetään mm. seuraavia perusteita:
1) toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
2) ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa;
3) toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään;
4) muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan ympäristönsuojelulain mukaista valvontaa.
Ympäristöministeriö on antanut ohjeen riskinarvioinnista ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan suunnittelussa. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ELY- keskusten tekemää riskinarviointia ja auttaa mitoittamaan ja kohdentamaan valvontaresursseja riskinarviointiin perustuen. Yhteinen riskinarviointimenetelmä auttaa sijoittamaan toiminnot valvontaluokkiin maan eri osissa samojen periaatteiden mukaisesti ja turvaa myös toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun.
Laitoskohtainen riskinarviointi tehdään nykyisin YLVA:ssa.
Lainsäädäntö velvoittaa tekemään määräaikaistarkastuksen teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluville ns. direktiivilaitoksille toiminnan riskitason mukaisesti 1-3 vuoden välein. Tällaisella laitoksella on tehtävä 6 kuukauden kuluessa ylimääräinen tarkastus, jos valvonnassa havaitaan, että laitokselle ympäristönsuojelulaissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia on huomattavasti rikottu.
Valvottavat laitokset on jaettu neljään valvontaluokkaan riippuen tarvittavasta tarkastustiheydestä. Valvontaluokan määrittämiseen vaikuttavat toiminnan laajuus, sijainti, riskit ja ympäristövaikutukset. Valvontaluokat otetaan huomioon vuosittaista valvontaohjelmaa laadittaessa.
Luokittelu eri valvontaluokkiin on tehty ympäristöministeriön ohje ja valtioneuvoston asetuksessa ympäristönsuojelusta 29 §:ssä säädetty huomioon ottaen seuraavien kriteerien pohjalta:
- toiminta ja sen laajuus (kapasiteetti, varastomäärät, prosessit ja raaka-aineet, kemikaalit, vaaralliset jätteet)
- sijaintipaikka ja sen ympäristö (pohjavesialue, vesistövaikutukset, luontoarvot, häiriintyvien kohteiden etäisyys, muut päästölähteet)
- ympäristövaikutukset (päästöjen määrä ja laatu)
- häiriöilmoitusten ja yleisöilmoitusten määrä ja niihin reagoiminen
- toiminnan luvanmukaisuus, huomautukset tarkastuksilla ja niihin reagoiminen, mahdolliset kehotukset
- toimialakohtainen ja laitoskohtainen riskinarviointi valvontaluokka 1
(11 % % laitoksista)
tarkastus vähintään kerran vuodessa
valvontaluokka 2 (13 % laitoksista)
tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa
valvontaluokka 3 (58 % laitoksista)
tarkastus vähintään kerran kolmessa vuodessa
valvontaluokka 4 (27 % laitoksista)
valvontaluokka 0
tarkastus satunnaisotantaan tai riskinarviointiin perustuen (pyritään tarkastamaan 4-10 v. välein)
(1 % laitoksista) valvontaluokkaan 0 on luokiteltu laitoksia, joille ei tehdä
määräaikaistarkastuksia, mutta joilla on esim. vielä jälkitarkkailua.
Toimialakohtaiset valvontaluokkaoletukset ja laitoskohtainen arviointipohja on YLVA- tietojärjestelmässä. Myös valvontaluokkaan 4 kuuluvien laitosten osalta tarkastustarve määritetään riskinarvioinnin perusteella. Satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia ei toistaiseksi ole tehty. Jokaisella laitokselle on nimetty vastuuvalvoja. Yksittäisen laitoksen valvontaan osallistuu tarpeen mukaan useamman alan asiantuntijoita, esimerkiksi pohja- ja pintavesien sekä meluntorjunnan asiantuntija. Muiden yksiköiden asiantuntemusta hyödynnetään valvonnassa esimerkiksi luonnonarvojen ja maankäytön muutoksien osalta.
Yleisen edun valvonnan tehtäviä ovat:
lausunnot lupa- ja muutoksenhakuviranomaisille
ympäristövahinkoasiat
ympäristörikosasiat
tietopalvelupyynnöt Laitosvalvonnan tehtäviä ovat:
ympäristövaikutusten kannalta merkittävien häiriö- ja yleisöilmoitusten käsittely
luparikkomuksiin liittyvät valvontatoimenpiteet
määräaikaistarkastukset
luvassa määrättyjen selvitysten sekä kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraporttien tarkastaminen
ympäristönsuojelulain 186 §:n mukaisten vireillepanojen käsittely
E-PRTR -asetuksen (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri) mukainen raportointi
Ilmoituksien käsittelyn ja valvonnan tehtäviä ovat:
ilmoituksien ja hakemusten käsittely
pilaantuneiden maiden (PIMA) loppu-, tarkkailu- ja riskinarviointiin liittyvien raporttien tarkastaminen
ympäristön kannalta merkittävien tai suunnitellusta poikkeavien maaperän kunnostusten valvonta ja tarkastuskäynnit
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusten ja loppuraporttien tietojen päivittämien maaperän tilan tietojärjestelmään
Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella on ympäristölupavelvollisia, ELY-keskuksen valvonnassa olevia laitoksia tällä hetkellä noin 280 kpl, joista ns. direktiivilaitoksia on noin 25 %. Vaikka suurin osa luvanvaraisista laitoksista ei ole direktiivilaitoksia, ovat ne ympäristövaikutuksiltaan niin merkittäviä, että niissä vaaditaan säännöllisiä tarkastuksia (esim. kaivosteollisuus, jätevedenpuhdistamot ja turvetuotanto).
Määräaikaistarkastuksia pyritään sovittamaan luvittamisen yhteyteen, muuttamistarpeen harkinta-ajankohtaan sekä erityisesti uusien toimintojen osalta
ajankohtaan, jolloin toiminta alkaa. Tarkastuksissa huomioidaan myös mahdolliset laitoksen toimintaan kohdistuneet valitukset ja kantelut.
2.3 Ympäristölupavelvolliset toiminnot Pirkanmaalla
ELY-keskuksen valvontaan kuuluvat laitokset Pirkanmaalla jakautuvat monipuolisesti eri toimialoille käsittäen pääasiassa teollisuutta, jätteenkäsittelyä, puolustusvoimien toimintoja sekä maataloutta ja turvetuotantoa.
2.3.1 Ympäristölupavelvollisuuden peruste
Laitosten ympäristölupavelvollisuus määräytyy teollisuuspäästödirektiivin tai sen ulkopuolella kansallisen lainsäädännön (ympäristönsuojelulaki) mukaan.
Teollisuuspäästödirektiivin mukaisia ns. direktiivilaitoksia on Pirkanmaalla tämän hetkisen tiedon mukaan 69 kpl, joista eniten kuuluu energiatuotannon, teollisuuden ja jätteenkäsittelyn toimialoille. Eläinsuojista direktiivilaitoksiin kuuluu siipikarjatiloja ja sikaloita.
Direktiivilaitosten ulkopuolisia ns. kansallisia lupavelvollisia laitoksia ovat esim.
turvetuotanto, eläinsuojista nautakarjatilat, kaivosteollisuus sekä jätevedenpuhdistamot, jotka aiheuttavat merkittävää kuormitusta ympäristöön. Myös suurteollisuudesta osa kuuluu tähän kategoriaan, mm. rengastehdas.
2.3.2 Laitokset toimialoittain
Puolustusvoimien toiminta ja ampumaradat
ELY-keskuksen valvottavia puolustusvoimien toimintoja on tällä hetkellä 4 kpl. Niihin sisältyy mm. ampumarata sekä polttonesteiden ja kemikaalien varastointia ja Satakunnan lennoston toiminnot. Puolustusvoimien toiminnoiksi on luokiteltu myös ns.
polttonesteiden varmuusvarastot. Tällä hetkellä myös yksi siviiliampumarata on ELY- keskuksen valvonnassa.
Jätevedenpuhdistamot
Valvottavia yhdyskuntajäteveden puhdistamoita on tällä hetkellä 30 kpl. Lukumäärä tulee vähentymään alueellisten ja seudullisten keskuspuhdistamoiden sekä yhdys- ja siirtoviemärien rakentamisen myötä.
Eläinsuojat ja kalankasvatus
Eläinsuojista yli puolet siirtyi kuntien valvontaan 1.1.2020 lähtien. Valvottavia eläinsuojia on 29 kpl, joista maito- ja nautakarjatiloja on 7 (siirtyi kuntaan 22 kpl), sikaloita 6 (siirtyi kuntaan 6 kpl), siipikarjatiloja 15 kpl ja turkistarhoja yksi. Lisäksi Pirkanmaalla sijaitsee yksi kalankasvattamo, mutta sen toimintaa valvoo pääsääntöisesti Varsinais-Suomen ELY-keskus keskinäisen sopimuksen mukaisesti.
Jätteenkäsittely
Erilaisia jätteenkäsittelylaitoksia on Pirkanmaalla noin 70 kpl ja niiden määrä on ollut kasvava. Lupavelvolliset jätteenkäsittelylaitokset Pirkanmaalla ovat pääasiassa yhdyskuntajätteen, teollisuuden ja puhtaan maa-aineksen kaatopaikkoja, kierrätyspolttoaineita valmistavia ja materiaalikierrätystä harjoittavia suurehkoja laitoksia, pienempiä hyötyjätteenkäsittely- ja siirtokuormausasemia, kompostointilaitoksia, betonijätteen murskaamoja sekä jätemateriaalien käyttöä maanrakentamisessa harjoittavia yrityksiä. Lisäksi rakenteilla on biokaasulaitos, joka valmistuessaan vuonna 2021 käsittelee puhdistamolietteitä sekä biojätteitä.
Suuria, monia jätteenkäsittelytoimintoja harjoittavia jätteenkäsittelykeskuksia Pirkanmaalla on kaksi kappaletta, Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset, jotka toimivat myös jätteiden loppusijoitusalueina.
Toiminnassa olevia teollisuuskaatopaikkoja on myös kaksi. Vuoden 2016 alusta rajoitettiin biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen sekä rakennus- ja purkujätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytöissä. Pirkanmaalla toimii yksi jätteenpolttolaitos, jonne toimitetaan syntypaikkalajiteltu sekajätejae, joka aiemmin sijoitettiin kaatopaikalle.
Pirkanmaan ELY-keskuksen valvottavia maankaatopaikkoja on neljä kappaletta.
Valvottavien maankaatopaikkojen määrä on viime vuosina vähentynyt, sillä pienet maankaatopaikat on siirretty kuntien valvottaviksi.
Suljettuja yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on yli 20 kpl, jotka myös työllistävät valvontaa. Valvonta keskittyy vesistövaikutusraporttien tarkistamiseen ja tarvittaessa tehtävään vesinäytteenottoon paikan päällä.
Kaivosteollisuus
Pirkanmaalla toimii yksi kultakaivos Valkeakoskella ja Orivedellä aikaisemmin toimineella kultakaivoksella on vielä sulkemistoimenpiteet kesken. Sastamalassa toimii rikastamo, jossa rikastetaan Valkeakosken sekä Huittisten Jokisivun kaivosten tuotanto.
Satamat ja lentokentät
Tampere-Pirkkalan lentokenttä on ns. yhteistoimintalentokenttä, jossa on sekä puolustusvoimien että siviililentotoimintaa. Ympäristölupavelvollisia satamia ei Pirkanmaalla ole.
Elintarviketeollisuus
Elintarvikealan teollisuuslaitoksia on 3 kpl. Kahdessa suurimmassa laitoksessa valmistetaan lihavalmisteita ja valmisruokia. Lisäksi Pirkanmaalla toimii yksi mylly.
Energiantuotanto
Energiantuotantolaitoksia on tällä hetkellä 17 kpl. Suuri osa näistä on teollisuuslaitosten yhteydessä toimivia laitoksia. Pirkanmaalla on käytetty varsin paljon maakaasua energiantuotannossa, mutta sen käyttö on kuitenkin tällä hetkellä vähentymässä ja maakaasun sijaan lisätään puuperäisten polttoaineiden käyttöä. Puupolttoaineet ovat osin korvanneet myös turpeen käyttöä. Jätteenpolttolaitoksen toiminta käynnistyi vuoden 2016 alusta.
Kemianteollisuus ja varastot (polttoaine, kemikaali)
Kemianteollisuudeksi luokiteltuja laitoksia on 27 kpl. Varsinaisen kemikaalien valmistuksen, käytön ja varastoinnin lisäksi tähän kuuluvat myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävät ns. VOC-laitokset sekä polttonesteiden ja kemikaalien varastointi.
Pirkanmaalle on keskittynyt myös kemianteollisuuteen luettavaa kumiteollisuutta, johon kuuluvia laitoksia on 9 kpl.
Metalliteollisuus
Metalliteollisuuslaitoksia on 13 kpl. Laitokset ovat pääasiassa valimoita ja pintakäsittelylaitoksia.
Metsäteollisuus
a) Kemiallinen puunjalostusteollisuus
Kemialliseksi puunjalostusteollisuudeksi luokiteltavia laitoksia on tällä hetkellä 5 kpl, joista kaksi on pehmopaperitehtaita, kaksi kartonkitehtaita ja yksi paperitehdas.
Selluntuotantoa ei Pirkanmaalla enää ole.
b) Mekaaninen puunjalostusteollisuus
Mekaanisen puunjalostusteollisuuden laitoksia on 5 kpl. Näihin kuuluu vaneritehdas, saha sekä kyllästämöjä.
Tekstiiliteollisuus
Pirkanmaalla toimii yksi tekstiilikuitujen esikäsittelylaitos.
Turvetuotanto
Pirkanmaalla on 65 turvetuotantoaluetta. Uuden ympäristönsuojelulain myötä kaikki turvetuotanto kotitarveottoa lukuun ottamatta muuttui luvanvaraiseksi, ja tämän myötä valvottavien turvetuotantoalueiden määrä lisääntyi usealla alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueella. Ilman lupaa olemassa oleville alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueille on annettu laissa siirtymäaika luvan hakemiselle, joka päättyi 1.9.2020.
Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain yhteisluvat
Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt on yhdistetty siten, että yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä. Pirkanmaalla on yksi maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupa, jota valvoo Pirkanmaan ELY-keskus.
Kallionlouhinnan ja murskauksen lisäksi alueella on puhtaiden maiden maankaatopaikka sekä rakentamisessa syntyvän louheen, betonin ja tiilen vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia.
2.4 Tarkastukset
Tarkastustoiminnassa huomio kohdistuu laitoksiin ja toimintoihin, joilla todetut ympäristövaikutukset ja arvioidut riskit ovat suurimmat.
Määräaikaistarkastuksella tarkoitetaan suunnitelmallisesti määräajoin tehtävää tarkastusta, jossa käydään läpi laitoksen toimintaa, päästöjä ja ympäristövaikutuksia ottaen huomioon laitoksen toiminnan luonne. Tarkastuksella varmistetaan, että toiminta on ympäristöluvan mukaista. Tapauksesta riippuen määräaikaistarkastuksella käydään läpi koko toiminta tai osa toiminnasta. Ympäristönsuojelulakia muutettiin niin,
että valvontaviranomainen arvioi luvan tarkistamisen tarpeen vuoden kuluessa luvassa määritetyn tarkastamisajan päättymisestä ja muutoin säännönmukaisen valvonnan yhteydessä.
Määräaikaistarkastukselle kutsutaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muut asioiden läpikäynnin kannalta tarpeelliset viranomaiset. Tarkastuksen aika ja asialista sovitaan etukäteen toiminnanharjoittajan ja tarvittaessa muiden tarkastukselle osallistuvien viranomaisten kanssa. Muistilista määräaikaistarkastuksella käsiteltävistä asioista on liitteenä 1.
Määräaikaistarkastuksien kohteet ja tiheys määritellään ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Tarkastuksia tehdään valvontaluokkien mukaisessa tiheydessä.
Määräaikaistarkastuksia tehdään noin 80 kpl vuodessa.
Ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaiset tarkastukset (tarkastus onnettomuus-, haitta ja rikkomustilanteissa) tulevat vireille ja hoidetaan ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisesti.
Muita tarkastuksia tehdään tarpeen mukaan mm. liittyen laitoksilla tapahtuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin, yleisöilmoituksiin, kaatopaikkarakentamiseen sekä ympäristöluvassa ja muissa päätöksissä, laeissa sekä asetuksissa asetettujen määräysten rikkomistapauksiin. Tarkastuksia tehdään tarvittaessa myös toiminnanharjoittajan pyynnöstä. Tarkastuksesta laaditaan aina muistio. Vuosittain tehdään muita tarkastuksia noin 20-30 kpl.
Tarkastusten lisäksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitoksien jätevesistä otetaan kontrollinäytteitä vuosittain tehtävien näytteenottosuunnitelmien mukaisesti. Kontrollinäytteitä otetaan myös tarpeen mukaan poikkeuksellisissa tilanteissa sekä riitatilanteissa. Vesistöistä valvontanäytteitä otetaan tarvittaessa esimerkiksi pilaantumistapauksissa. Näytteenotossa ja mittaustoiminnassa käytetään konsulttia.
2.5 Muu laitosvalvonta
Tarkastusten lisäksi valvontaa suoritetaan tarkastamalla toiminnanharjoittajan toimittamia raportteja, kuten mittaus-, kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportit sekä ympäristöluvassa edellytettyjä selvityksiä. Päästötietojen, tarkkailutulosten, toiminnan vuositietojen ja kirjallisten vuosiraporttien tarkastaminen on keskeinen osa luvanvaraisten laitosten valvontaa.
Tavoitteena on saada jatkossa kaikki YLVA-tietojärjestelmään talletettavat tiedot toiminnanharjoittajilta sähköisinä. Määräaikaisraportit, esimerkiksi vuosiraportit, tarkastetaan ja käsitellään ympäristöministeriön asettamien tavoiteaikojen puitteissa.
Raporteista ja tarkkailusuunnitelmista tarkastetaan, että ne sisältävät luvassa määrätyt tiedot ja ne on tuotettu luotettavilla menetelmillä. Päästöjen kehitykseen ja ylityksiin kiinnitetään huomiota.
Määräaikaisraporteissa oleviin puutteisiin ja virheisiin puututaan. Merkittävä osa laitosten raportointia on myös vaikutustarkkailun, esim. vesistövaikutusten, raportointi.
Myös kuntien ja teollisuuslaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailutyöryhmiin (Tampere)
osallistuu ELY-keskuksen edustaja ja raportit tulevat neljännesvuosittain ELY- keskukseen.
Ympäristöluvissa on määrätty tehtäväksi ja valvontaviranomaiselle toimitettavaksi erilaisia selvityksiä. Osa selvityksistä on määrätty toimitettavaksi hyväksyttäväksi ja osa tiedoksi. Hyväksyttäväksi määrätyt selvitykset käsitellään hallintolain mukaisesti.
Tiedoksi määrätyt selvitykset käydään läpi, ja tarvittaessa niihin reagoidaan valvonnan keinoin. Selvityksiä käsitellään myös tarkastusten yhteydessä.
2.5.1 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet
Toiminnanharjoittajilla on velvollisuus toimittaa ilmoitus viipymättä valvontaviranomaisille poikkeuksellisesta tilanteesta, kuten onnettomuudesta tai tuotantohäiriöstä, jos siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisvaaraa. Tiedot häiriötilanteista ja poikkeuksellisista tilanteista tallennetaan YLVA-tietojärjestelmään. Merkittävistä poikkeustilanteiden ilmoituksista ELY-keskus antaa erillisen päätöksen. Toiminnanharjoittajat on ohjeistettu tekemään ilmoitukset häiriötilanteista ensisijaisesti ne, jotka koskevat laitoksen toimintaa ja siitä aiheutuneita ympäristövaikutuksia. Ilmoituksien käsittelemiseksi pyydetään tarvittaessa lisäselvityksiä asiasta toiminnanharjoittajalta.
2.5.2 Tarkkailusuunnitelmat
Ympäristökuormituksen seuraamiseksi päätöksissä määrätään tarkkailusta.
Pääsääntöisesti tarkkailusuunnitelmat hyväksytään päätöksen yhteydessä, mutta osan tarkkailusuunnitelmista hyväksyy valvontaviranomainen. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmien käsittelyaikataulussa huomioidaan muutoksen tarpeellisuus ja kiireellisyys.
Uusien toimintojen tarkkailusuunnitelmat, yhteistarkkailusuunnitelmien uusimiset ja olemassa olevien suunnitelmien laajat muutokset on priorisoitu etusijalle. Päästö- ja vesistötarkkailujen sisältöä tarkistetaan ohjelmia käsiteltäessä erityisesti haitallisten aineiden ja ekologisen luokittelun edellyttämien biologisten tutkimusten osalta.
Tarkkailusuunnitelmapäätökset tehdään ympäristönsuojelulain 96 §:ää noudattaen.
Ilmanlaadun yhteistarkkailua tehdään tällä hetkellä vain Tampereella. Tarkkailu toteutetaan kaupungin ja lupavelvollisten laitosten yhteistyönä. Tarkkailun käytännön toteutuksesta ja raportoinnista huolehtii kaupunki. ELY-keskus hyväksyy viiden vuoden välein uusittavan tarkkailuohjelman lausuntomenettelyllä ja ELY-keskuksen edustaja on mukana ilmanlaadun tarkkailun työryhmissä.
2.5.3 Kemikaalilain edellyttämä valvonta
Nykyinen kemikaalilaki (599/2013) tuli voimaan 1.9.2013. Lain 11 §:n mukaan ELY- keskus valvoo toiminnanharjoittajan velvoitetta huolehtia ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta kemikaalin käytössä ja varastoinnissa. Velvoitteina ovat seuraavat:
1) kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattaminen
2) biosidiasetuksen 17 artiklassa tai kemikaalilain 30 §:ssä tarkoitetussa hyväksymispäätöksessä biosidivalmisteen käytölle asetettujen ehtojen ja edellytysten noudattaminen
3) POP-asetuksen (asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä) aineen käyttöä koskevien 3 ja 4 artiklan noudattaminen
4) REACH-asetuksen aineen käytön olosuhteita ja turvallisuustoimia koskevan 14 ja 37 artiklan, luvanvaraisten aineiden käyttöä koskevan VII osaston ja aineen rajoituksia koskevan 67 artiklan säännösten noudattaminen.
5) elohopea-asetuksen 7 artiklassa säädetyn elohopean, elohopeayhdisteiden ja elohopeaseosten käyttöä ja väliaikaista varastointia koskevien velvoitteiden noudattaminen sekä 8 artiklassa säädetyn lisätyn elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttöä ja 9 artiklassa säädetyn elohopean käyttöä koskevien kieltojen noudattaminen.
Lisäksi ELY-keskus ohjaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaista em. valvonnassa.
Käytännössä kemikaalilain mukainen valvonta tehdään ns. REACH-valvontana lähinnä määräaikaistarkastusten yhteydessä. Tarkastuksella selvitetään mm. onko laitokselle toimitettu kemikaalien altistumisskenaarioita ja onko toiminta niiden mukaista (artiklat 14 ja 37), käytetäänkö laitoksella REACH-asetuksen liitteessä XIV mainittuja luvanvaraisia aineita, onko käytölle asianmukaiset luvat ja noudatetaanko niiden ehtoja sekä käytetäänkö laitoksella asetuksen liitteessä XVII mainittuja kiellettyjä ja käyttörajoitettuja aineita ja noudatetaanko rajoituksia. Tarkempi ohjeistus asiasta löytyy REACH-valvontaoppaasta ympäristönsuojeluviranomaiselle (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2014). Valvonnassa käytetään apuna KemiDigi-järjestelmää.
REACH-asetuksen rinnalla toimii CLP-asetus (asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta), jonka tuntemus on oleellista kemikaalilain mukaisessa valvonnassa.
Vuonna 2020 toteutettiin ympäristöministeriön toimesta kaikkia ELY-keskuksia koskeva pilotti kemikaalilain mukaisen valvonnan tehostamiseksi. Pilotin perusteella tehdään ohje ja sähköiset valvontalomakkeet kemikaalilain valvontaa.
Kemikaalilain edellyttämän valvonnan lisäksi laitosvalvonta pitää sisällään myös perinteisen ympäristönsuojelulakiin ja ympäristölupapäätöksiin nojautuvan kemikaalivalvonnan, joka kattaa mm. kemikaalien varastoinnin, purun ja lastauksen sekä VOC-päästöt.
2.6 Valvonnan maksullisuus
Osa valvonnasta on maksullista. Maksullisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin, jonka mukaisista maksuista on annettu tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020).
Valvontamaksuja käytetään valvonnan kehittämiseen ja niillä turvataan laadukkaat valvontapalvelut sekä valvontasuunnitelman mukaiset valvontatehtävät.
Maksullisia valvontasuoritteita ovat:
a) ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaisesti viranomaisen hyväksyttyyn valvontaohjelmaan perustuva luvanvaraisen, ilmoituksenvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastus ja niiden muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta;
b) tarkastus onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteessa (ympäristönsuojelulaki 169 §),
c) tarkastus kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan lopettamista koskevan päätöksen noudattamisen valvomiseksi (ympäristönsuojelulaki 175, 176 ja 181 §), sekä
d) valvontatoimista, jotka ovat tarpeen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksesta annetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi (ympäristönsuojelulaki 136 §)
Lupavelvolliset ja rekisteröitävät toiminnot jaetaan arvioidun työmäärän perusteella kolmeen ryhmään. Valvontatoimenpiteet jakautuvat niiden osalta edelleen työmäärän perusteella kahteen luokkaan. Toiminnot jakautuvat ryhmiin seuraavasti:
A. Isot IED-laitokset, muut isot laitokset, isot laitoskokonaisuudet B. Pienet IED-laitokset, keskisuuret muut laitokset
C. Pienet muut lupavelvolliset ja rekisteröintivelvolliset laitokset
Ryhmiin A, B ja C jaettuihin laitoksiin ja toimintoihin kohdistuvat valvontatoimenpiteet jaetaan niistä aiheutuvan työmäärän ja kuluvan työajan perusteella laajoihin ja suppeisiin. Pääsääntöisesti määräaikaistarkastukset ovat laajoja, jolloin tarkastetaan osin tai kokonaan paikalla käyden kaikki laitoksen osatoiminnot, käydään läpi lupapäätös ja siinä määrätyt selvitykset ja raportoinnit. Myös ympäristönsuojelulain 169
§:n mukaisessa tilanteessa tehtävä tarkastus on laaja toimenpide, jos tilanne voi aiheuttaa terveyshaittaa tai päästön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista.
Suppeaksi luettavia valvontatoimenpiteitä ovat esimerkiksi määräaikaistarkastus, jossa käydään läpi vain osa laitoksen toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista, ympäristöluvassa määrätyn selvittämisvelvollisuuden täyttämiseksi toimitetun raportin tarkistaminen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet, sekä tarkastus tai laajuudeltaan siihen rinnastettava asian muu selvittäminen ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisessa tilanteessa, milloin kyse ei ole edellä kuvatusta laajasta toimenpiteestä.
YSL:n muutos YSL 205 § (HE 94/2018 vp) valvonnan maksullisuudesta on tullut voimaan 1.1.2019 lähtien. Lakimuutoksen myötä pilaantuneen maaperän kunnostamisesta annetun päätöksen valvonta tuli maksulliseksi. Tämä toi mukanaan muutoksia vuoden 2019 jälkeen vireille tulleiden ilmoitusten ja niistä annettavien päätösten sekä kunnostusten loppuraporttien käsittelyyn ja laskutukseen.
2.7 Lausunnot
Lupa- ja valitusasioista annettavissa lausunnoissa keskitytään ympäristön kannalta olennaisimpiin ja vaikuttavuudeltaan keskeisimpiin asioihin.
Lausuntoja ympäristölupahakemuksista annetaan lupaviranomaisille, joita ovat aluehallintovirastot ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Ympäristölupien valitusasioissa lausuntoja ja vastineita annetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausuntoihin kootaan valvonta-asioiden lisäksi asiantuntemusta kaikista vastuualueen yksiköiden asioista, kuten luonnonsuojeluun sekä kaavoitukseen ja alueiden käytön tavoitteisiin liittyvät asiat. Aluehallintovirasto pyytää kalatalousviranomaiselta oman erillisen lausunnon.
Aluehallintoviraston pyytämät lausunnot ympäristölupahakemuksista pääsääntöisesti annetaan, paitsi jos käsiteltävästä asiasta ei ole välitettävissä lupaviranomaiselle oleellista lisätietoa. Asian esittelijä ja ratkaisija arvioivat yhdessä lausunnon antamisen tarpeen aina tapauskohtaisesti. Lupaviranomaiselle ilmoitetaan, jos hakemuksesta ei anneta lausuntoa. Ympäristönsuojelulain mukaisia lausuntoja annetaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, aluehallintovirastoille ja hallinto-oikeuksille vuodessa noin 100 kpl.
Maa-ainesten ottaminen ja tähän liittyvä louhinta ja murskaus voidaan käsitellä yhteiskäsittelynä ympäristönsuojelulain mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaisia lausuntoja hakemuksista, joissa on mukana myös maa-aineslain mukainen asia, annetaan kuntien lupaviranomaisille noin 10 kpl vuodessa. Tämän lisäksi annetaan maa-aineslain mukaisia lausuntoja vuosittain noin 20 kpl.
Lupaviranomaiselle annettavissa lausunnoissa keskitytään käsiteltävän asian kannalta olennaisen tiedon välittämiseen. Lausunnossa esitetään käsitys, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää sekä tarvittaessa käsitys annettavista päästöraja-arvoista.
Lausunnossa esitetään kooste ympäristön kannalta olennaisista häiriöilmoituksista ja yleisövalituksista. Tarvittaessa esitetään näkemys siitä, millä aikataululla päästöjä on tarpeen vähentää sekä käsitys mahdollisista yhteisvaikutuksista alueen muiden luvanvaraisten toimijoiden kanssa. Lausunnossa otetaan kantaa, onko laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmia tarpeen muuttaa tai kehittää.
Lupamääräysten tarkistushakemuksista annettavissa lausunnoissa arvioidaan lupamääräysten ajantasaisuus. Erityisen tärkeää lausunnoissa on korostaa seikkoja, joita ei ole kerrottu ympäristölupahakemuksessa.
Alueen kunnille ympäristölupahakemuksista annettavia lausuntoja on vähennetty.
Ensisijaisesti lausunnot annetaan vain pohjavesialueilla sijaitsevista ja yleisen edun kannalta merkittävistä toiminnoista. Lausunnoissa keskitytään maaperä- ja pohjavesivaikutuksiin sekä maaperän ja pohjaveden suojaamiseen. Muita huomioitavia asioita voivat olla esimerkiksi luontoarvot, vesistövaikutukset ja maankäyttö.
Lupaviranomaisten myöntämät ympäristölupapäätökset sekä tuomioistuinten päätökset käydään läpi ja arvioidaan päätöksien ympäristönsuojelullisen tason riittävyys, sekä niiden lainmukaisuus. Tarvittaessa päätöksistä valitetaan hallinto- oikeuteen.
Lupaviranomaisten lisäksi annetaan asiantuntijalausuntoja mm. TUKESille ja poliisille, sekä säädöslausuntoja ministeriöille. Lausuntoja annetaan myös alueellisille jätehuoltoviranomaisille kunnallisista jätehuoltosuunnitelmista sekä kunnille ympäristönsuojelumääräyksistä.
2.8 Jätelain valvonta 2.8.1 Roskaantuminen
Vaikeiden roskaantumistapauksien ja laittomien kaatopaikkojen selvittämisessä tehdään yhteistyötä kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoiden kanssa. Poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tehdään yhteisiä tarkastuksia luvattomille jätteiden sijoituspaikoille. Valvontaa pyritään tehostamaan jatkamalla yhteistyön kehittämistä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Jätelain mukaisen valvonnan työnjakoa kuntien kanssa parannetaan ja pyritään näin varmistamaan tehokas resurssien käyttö.
2.8.2 Jätteen ammattimainen kuljettaminen
Jätelain mukaan sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista tai toimia jätteen välittäjänä, on tehtävä jätelain 94 §:n mukainen hakemus toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Rekisteröitymisvelvollisuus koskee sekä toiminnanharjoittajia, jotka toimivat pelkästään jätehuoltoalalla, että esimerkiksi kuljetusyrittäjiä, jotka muun kuljetustoiminnan ohessa kuljettavat myös jätteitä.
Rekisteröitymisvelvollisuus koskee sekä omia että muiden jätteitä kuljettavia toiminnanharjoittajia. Hyväksymismenettelyllä varmistetaan jätteen kuljetus- ja käsittelyketjun asiantuntemus jätejakeiden oikeasta käsittelystä ja sijoittamisesta.
Hakemus tehdään Pirkanmaan ELY-keskukselle, jos suurinta osaa jätteen kuljettajan tai välittäjän toiminnasta harjoitetaan Pirkanmaan alueella.
Jätteen ammattimaista kuljettamista ja välittämistä koskevat hakemukset käsitellään ja hyväksytään päätöksellä sekä merkitään jätehuoltorekisteriin. Pirkanmaan ELY- keskuksen tavoitteena on käsitellä uudet hakemukset 1-2 viikon kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajalta on saatu kaikki riittävät tiedot. ELY–keskus voi muuttaa päätöstä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet tai hyväksymisen perusteiden myöhemmin todetaan olleen olennaisesti erilaiset kuin päätöstä annettaessa on edellytetty. Toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen myöntämistä. Päätökseen on kirjattu, mitä jätteitä kyseisellä jätekuljettajalla on lupa kuljettaa, ja jätekuljetuksia koskevat määräykset.
Jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätöksen yhteydessä toiminnanharjoittaja saa myös jätehuoltorekisteriotteen, joka on pidettävä mukana jätekuljetusten aikana.
Jätehuoltorekisteriotteeseen on merkitty tärkeimmät tiedot jätehuoltorekisterin hyväksymispäätöksestä. Jätehuoltorekisteriotteen ajantasaisuus tarkistetaan valvontaviranomaisen toimesta aina kolmen vuoden välein.
Jätehuoltorekisterissä on Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella n. 200 kpl jätteen ammattimaista kuljettajaa ja muutama jätteen välittäjä. Yhteensä 79 kpl laitoksista ja yrityksistä, jotka harjoittavat jätteenkuljetusta, on merkinnyt kuljettavansa vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä. Jätehuoltorekisteriin rekisteröityneistä 11 kpl on ilmoittanut harjoittavansa myös jätteen kuljettamista ulkomaille. Uusia hakemuksia toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin tulee vuosittain 10-20 kpl.
2.8.3 Jätteen ammattimaisen kuljettamisen valvonta
Vuoden 2018 alussa astui voimaan jätelain 124 §:n muutos, jonka mukaan ELY- keskuksen oli laadittava jätteen ammattimaisen kuljettamisen ja jätteen välittämisen valvontatarkastuksia varten suunnitelma. Pirkanmaalla tätä valvontatehtävää on hoidettu projektiluonteisena. Vuonna 2018 luotiin pohja suunnitelmallisen valvonnan toteuttamiselle jatkossa, kerättiin tietoa valvontaan liittyvistä ongelmakohdista ja
mahdollisista kehitystarpeista sekä saatettiin valvontatehtävä alkuun aloittamalla jätekuljettajia- ja välittäjiä koskevat määräaikaistarkastukset. Vuosittain suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään noin 5-10 Kpl.
Jätelain 124 §:n muutoksen mukaan valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava sellaiset laitokset ja yritykset, joiden toiminnassa:
1. harjoitetaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä, 2. syntyy vaarallista jätettä,
3. harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä, 4. toimitaan jätteen välittäjinä tai
5. toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja.
Jätekuljettajan toiminnan tarkastuskäynnillä tarkastetaan:
1. Toimintaa koskevien määräysten noudattaminen
2. Jätehuoltorekisterin hyväksymispäätöksen mukainen vuosiraportti
3. Jätekirjanpito (jätteiden ominaisuudet ja koostumus, vaaralliset jätteet, jätteiden luovuttajan ja vastaanottajan yhteystiedot, jätteiden vastaanoton ja luovutuksen päivämäärät)
4. Siirtoasiakirjat (koskee vaarallista jätettä, sako-ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietettä, rakennus- ja purkujätettä ja pilaantunutta maa- ainesta) (Jätelaki 121§)
5. Kuljetusvälineiden soveltuvuus jätteiden kuljettamiseen
6. Kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvät asiakirjat (jätteensiirtoasetuksen liite IB ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisen lupapäätökset
7. Vihreiden jätteiden siirroissa on mukana jätteensiirtoasetuksen Liite VII (siirtoasiakirja)
2.8.4 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta
Jätelain muutoksella (1518/2015) lakiin lisättiin säännökset valvontaviranomaisten velvollisuudesta laatia riskinarviointiin perustuva suunnitelma sellaisten laitosten ja yritysten tarkastuksista, joiden toimintaan liittyy tai voidaan perustellusti olettaa liittyvän jätteen kansainvälisiä siirtoja.
Suomen ympäristökeskus on laatinut Kansainvälisten jätesiirtojen tarkastussuunnitelman vuosille 2020-2022 (28.2.2020). Pirkanmaan ELY-keskus valvoo omalta osaltaan kansainvälisiä jätesiirtoja yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Tullin kanssa osallistumalla pyydettäessä tarkastuskäynneille.
Ympäristöluvanvaraisten toimintojen tarkastuksiin sisällytetään kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvien asioiden läpikäynti, erityisesti jätteen siirtoja koskeva kirjanpito, jos ko. toimintaan kuuluu jätteen siirto Suomeen tai Suomesta. Mikäli tarkastettavalla kohteella on lupa kansainväliseen jätesiirtoon, voidaan sen seurantatiedot pyytää tiedoksi Suomen ympäristökeskukselta. Laittomia jätesiirtoja koskevista epäilyistä tehdään viivytyksettä ilmoitus Suomen ympäristökeskukselle.
2.8.5 Jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailu
ELY-keskus valvoo myös, että ympäristöluvanvaraiset jätteenkäsittelyä harjoittavat yritykset ovat laatineet jätelain (646/2011) 120 §:n mukaisen suunnitelman jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi. Suunnitelma toimitetaan lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi joko ympäristölupakäsittelyn yhteydessä tai erikseen. ELY-keskus antaa suunnitelmasta lausunnon aluehallintovirastolle.
2.9 Ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitukset
Ilmoituksia melua ja tärinää aiheuttavista tilapäisistä toiminnoista tulee ELY- keskukseen vireille lähinnä moottoriurheilukilpailuista vuosittain noin 2-5 kpl. Tällöin toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle. Vireille tulleet ilmoitukset on käsiteltävä lain mukaan 30 päivän sisällä. Pääosin meluilmoitukset käsitellään kunnissa.
Ilmoituksien eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa käsittelyssä on tarkoituksena edistää jätteiden hyötykäyttöä maarakentamisessa, silloin kun hyödynnettävät jätteet täyttävät valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaiset edellytykset. Vireille tulevat ilmoitukset käsitellään ja merkitään ympäristösuojelun tietojärjestelmään. Ilmoituksia käsitellään vuodessa noin 40-50 kpl. Kohteisiin tehdään tarkastuksia pistokoeluonteisesti tai ELY-keskukselle tulleiden ilmoitusten perusteella.
2.9.1 Ilmoitukset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja puhdistusten valvonta
Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevia ilmoituksia tulee vireille vuodessa noin 20-30 kpl. Vireille tulleet ilmoitukset käsitellään ympäristönsuojelulain (45 päivää) ja puhdistushankkeiden edellyttämissä aikatauluissa.
Pienimuotoisissa maaperän pilaantumistapauksissa ja onnettomuustapauksissa mahdollistetaan maan kaivu ilman ilmoitusmenettelyä, sähköpostilla erikseen sovittujen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Myös näistä kunnostuksista edellytetään loppuraportin laatimista ja toimittamista ELY-keskukselle. Tällaisia tapauksia on vuodessa noin 30 kpl.
Pirkanmaalla sattuu vuosittain noin 300 öljyvahinkoa, joista 30–40 tapahtuu pohjavesialueella. ELY-keskukselle ilmoitetaan vuosittain noin 40 öljyvahinkotapauksesta. Kaikki tapaukset kirjataan ylös ja kiinteistö, jolla vahinko on sattunut, merkitään tarvittaessa maaperän tilan tietojärjestelmään.
Kiinteistönomistajalle lähetetään tieto kiinteistön merkitsemisestä tietojärjestelmään.
Pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyviä tarkkailu-, riskinarviointi- ja puhdistamisesta laadittuja loppuraportteja toimitetaan ELY-keskukseen noin 100 kpl vuodessa.
Lausuntoja maaperän tutkimusraporteista sekä maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta tehdyistä arvioinneista annetaan vuosittain noin 60-70 kpl.
Kunnostettujen kohteiden tiedot merkitään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) ja päivitetty kohderaportti lähetetään kiinteistönomistajalle tiedoksi. Pilaantuneiden maiden puhdistamisen valvonnassa priorisoidaan pohjavesialueella ja asutulla alueella olevat kohteet. Erityistä huomiota kiinnitetään kohteisiin, joissa kunnostustyön aikana paljastuu ilmoituksesta oleellisesti poikkeavia olosuhteita. Tarvittaessa tehdään
valvontakäyntejä työmaille. Vuositasolla valvontatarkastuksia pilaantuneisiin kohteisiin tehdään kaikkiaan 20-30 kpl.
Epäselvissä ja riitaisissa puhdistamista edellyttävissä tapauksissa ELY-keskus selvittää kunnostusvastuita ja käyttää tarvittaessa hallintopakkoa.
Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden valvonnasta on laadittu oma erillinen valvontasuunnitelma ja – ohjelma.
2.10 Hallintopakkoasiat ja tutkintapyynnöt
Valvontaviranomaisella on velvollisuus ryhtyä toimiin havaitsemansa lainvastaisen tilan oikaisemiseksi. Lainvastaisen toiminnan harjoittajaa kehotetaan saattamaan tilanne lainmukaiseksi. Tarvittaessa valvontaviranomainen tekee hallintopakkopäätöksen tai hallintopakkohakemuksen toimivaltaiselle viranomaiselle. Hallintopakkopäätöksessä lain tai luvan vastaisesti toimiva määrätään toimimaan lain edellyttämällä tavalla tai keskeyttämään laiton toiminta. Määräystä tehostetaan yleensä uhkasakolla.
ELY-keskus on hallintopakkoa käyttävä viranomainen ympäristönsuojelulain nojalla toiminnoissa, joiden ympäristölupien käsittely kuuluu aluehallintovirastolle, pilaantuneen maaperän tai pohjaveden selvitys- ja kunnostustyötä koskevissa asioissa sekä jätelain 57 §:n tarkoittamissa asioissa (jätelain säännösten rikkominen jätehuollossa tai muussa jätelain tarkoittamassa toiminnassa). Kunnat ovat hallintopakkoviranomaisia muissa ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa sekä pääsääntöisesti jätelain mukaisissa roskaamisasioissa.
Ympäristönsuojelulain 188 §:ssä velvoitetaan valvontaviranomainen tekemään ilmoitus havaitsemistaan lainvastaisuuksista poliisille esitutkintaa varten.
Valvontaviranomainen voi jättää ilmoituksen tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Ilmoittamatta jättäminen harkitaan tapauskohtaisesti.
ELY-keskuksessa arvioitaessa ympäristösäännösten rikkomisen vähäisyyttä tietyissä olosuhteissa otetaan huomioon suoranaisesti tekoon liittyviä seikkoja, kuten seurauksen tai vaaran laatu, laajuus, kesto ja pysyvyys, laiminlyönnin tai teon tarkoituksellisuus, otetun riskin tietoisuus ja suuruus sekä teosta saadut taloudelliset hyödyt. Lisäksi vähäisyyden arviointiin liittyvinä olosuhteina kiinnitetään huomiota, onko kyseessä ensimmäinen kerta vai onko tekijän toiminnassa havaittu aikaisemminkin puutteita.
Hallintopakko- ja tutkintapyyntöasioita on käsitelty tarkemmin Laillisuusvalvontaoppaassa, jossa on mm. mallipohjia erilaisiin asiakirjoihin.
2.11 Tietojärjestelmät
Osana valvontaa pidetään yllä monia tietojärjestelmiä ja toimitetaan pyynnöstä tietoa erilaisia raportointeja varten. Valvonnassa keskeinen tietojärjestelmä on ns. valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä YLVA. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja tiedon jalostamiseen erilaisia kyselyitä varten kuluu myös työaikaa.
Valtakunnallinen Maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI) helpottaa maankäytön suunnittelua ja rakennusvalvontaa, on apuna pohjavesiselvityksissä ja muussa ympäristönsuojelussa sekä auttaa suunnittelemaan maaperän tutkimuksia ja kunnostuksia paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävä on ylläpitää ja varmistaa järjestelmän tietojen ajantasaisuus Pirkanmaan maa- alueiden osalta. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus antaa kysyttäessä maaperätietoa tietojärjestelmästä yrityksille ja kansalaisille.
Kaikkiin järjestelmiin pyritään saamaan tiedot sähköisesti. Monet sähköiset järjestelmät ovat parhaillaan kehitystyön alla.
Valvonnassa on otettu käyttöön myös uusia sähköisiä työkaluja, kuten Taimin (intranet) työtilat ja Teams.
2.12 Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen
Aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen kanssa tehdään yhteistyötä eri tasoilla. Yhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään YLVA- ja VALSU- työryhmien tuloksia. Yhteistyötä syvennetään palavereilla, joita pyritään järjestämään vuosittain. Palavereihin osallistuvat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupakäsittelijät ja sen toimialueen ELY-keskusten valvojat. Tiedonsiirtoa tapahtuu myös lausunnoissa, neuvotteluissa sekä sähköpostilla ja puhelimitse tapahtuvissa yhteydenotoissa. Lisäksi tärkeitä tiedonvaihdon foorumeita ovat ympäristöhallinnon neuvottelupäivät ja BREF-ryhmien työskentely. Toimintatapoja kehitetään ja yhtenäistetään aluehallintoviraston ja muiden ELY-keskusten kanssa.
Valvontakäynneistä ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen aina, kun se on mahdollista. Määräaikaistarkastuksista ilmoitetaan aina kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja varataan mahdollisuus osallistua tarkastukselle.
Muiden viranomaisten, kuten esim. TUKESin tarkastuksiin osallistutaan, kun se on tarpeen ja mahdollista. Yhteistyötä tehdään kuntien ja muiden viranomaisten, kuten poliisin ja syyttäjän kanssa, myös valvontakäyntien ulkopuolella mm. yhteisten koulutuspäivien muodossa. Ympäristönsuojelulain 21 § mukaan ELY-keskus tukee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimintaa toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Tarvittaessa tarkastuksesta ilmoitetaan myös kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja/tai pelastuslaitokselle. Lupakäsittelijöille ilmoitetaan etukäteen heidän käsittelemien lupahakemuksien johdosta annettaviin lausuntoihin liittyvistä tarkastuksista.
Lupaviranomaisen järjestämiin tarkastuksiin osallistutaan pääsääntöisesti.
Ympäristöhallinnon sisällä toimivien toimialakohtaisten ryhmien toimintaan osallistutaan aktiivisesti.
Yhteistyötä mm. aluehallintoviraston, kalatalousviranomaisen, SYKEn, kuntien, TUKESin, poliisin, pelastuslaitoksen ja Ruokaviraston kanssa kehitetään edelleen.
Yhteisiä tarkastuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään kriittisiin kohteisiin sekä kohteisiin, joissa yhteistarkastuksella saadaan synergiaetua. Muiden viranomaisten kanssa järjestetään myös yhteistapaamisia, joissa pohditaan yhteistyön kehittämistä.
ELY-keskus tiedottaa merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavista tilanteista ja niiden vaatimista toimenpiteistä, ja akuuteissa tilanteissa yhdessä pelastuslaitoksen ja paikallisten viranomaisten kanssa. Onnettomuus- ja ympäristövahinkotapauksissa yhteistyötä tehdään pelastuslaitoksen ja kuntien jälkitorjuntaviranomaisten sekä SYKEn ympäristövahinkopäivitysorganisaation kanssa. Myös ympäristöministeriölle ilmoitetaan poikkeuksellisista tapahtumista. Pelastuslaitoksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja järjestetään tapaamisia, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja uusia toimintatapoja. Poliisin ja syyttäjän kanssa järjestetään vuosittain ympäristörikoksiin liittyvä koulutuspäivä. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan kuntien ympäristöviranhaltijoille ympäristönsuojelupäivät noin kerran vuodessa, joissa käsitellään mm. uuden lainsäädännön toimeenpanoon liittyviä asioita.
Valvontatehtävien suunnitelmallista priorisointia ja valvonnan kehittämistä jatketaan yhdessä muiden ELY-keskusten ympäristövastuualueiden kanssa. Valvontaa tukevat myös YM:n ohjaus, toimialaryhmät ja valvonnasta vastaavien päälliköiden yhteistyö.
ELY-keskus julkaisee tiivistelmän valvontasuunnitelmasta internetissä. Internetissä ovat nähtävillä myös ELY-keskuksen valvomat laitokset, laitoksien vastuuvalvojat, tehdyt tarkastukset ja ilmoituksien johdosta tehdyt päätökset.
Valvonnasta tehdään vuosittain valvonnan vuosikertomus, jossa arvioidaan edellisen vuoden toteutunutta valvontaa verrattuna valvontasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Valvonnan vuosikertomuksessa on myös ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johdon arvio valvonnasta. Johdon arvio tehdään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Yksittäisistä valvonnallisista toimenpiteistä tiedotetaan tarpeen mukaan.
2.13 Osaamisen ylläpito ja kehittäminen
Valvojien osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä pidetään huolta koulutuksien ja eri yhteistyökanavien kautta tapahtuvan yhteydenpidon avulla. SYKE ja Ympäristöministeriö järjestävät vuosittain eri toimialojen valvojille neuvottelu- ja koulutuspäiviä, joihin valvojat osallistuvat. Hallinnon omat neuvottelupäivät ovat myös tärkeä verkostoitumisen kanava eri toimialan vastuuvalvojien osaamisen ja yhteistyön kannalta. Merkittäviä yhteistyökanavia ovat myös toimialakohtaiset työryhmät ja BAT- työ. Näissä tehdään yhteistyötä muiden ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen kanssa. TUKESin kanssa tehdään yhteistyötä kemikaaleja käyttävien ja varastoivien laitosten valvonnassa.
Laitosvalvonnassa tehtävien jaossa on huomioitu sijaisuuksien järjestäminen jakamalla mahdollisuuksien mukaan samaan laitostyyppiin kuuluvia laitoksia vähintään kahdelle eri valvojalle. Valvontatiimien avulla jaetaan vastuuta valvonnasta ja varmistetaan tiedon siirtyminen kaikille valvontaan osallistuville. Suurten laitosten vaatima moniosaaminen tehdään valvojien yhteistyönä.
2.14 Valvontasuunnitelman tarkistaminen ja valvontaohjelma
Valvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa, jolloin tehdään myös vuosittainen valvontaohjelma. Valvontaohjelmassa kuvataan vuoden aikana tehtävät
valvontaluokkien mukaan määräytyvät luvanvaraisten, ilmoituksenvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastukset sekä muu niiden säännöllinen valvonta, kuten raportoinnin tarkastaminen. Valvontaohjelmassa on oltava tiedot valvottavista kohteista ja niihin kohdistettavista säännöllisistä valvontatoimista.
Valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla.
Internetissä olevaan valvontasuunnitelman tiivistelmään tehdään tarvittavat muutokset vuosittain tammikuun loppuun mennessä.
