OPETTAJAN AMMATTIETIIKKA
Olli Vesterinen Yliopettaja
Sulautuva oppiminen ja digitaalinen pedagogiikka
Opettajan ammattietiikka
Kyse on opettajan ammattitaidosta ja arvopohjasta. Opettajan toiminnan vastuullisuus perustuu sekä tietotaitoon että työn arvo- ja normipohjaan.
Juridiset ja eettiset kysymykset ovat erillään. Ammattietiikka perustuu opettajan sisäistämään käsitykseen ammatin moraalisista vaateista.
(Lähde: https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/)
Opettajan ammattietiikan pääkohdat on esitetty opettajan eettisissä periaatteissa
Opettajan arvot ja eettiset periaatteet: Opettajan sitoutuminen – oppijan ainutkertaisuuden tunnustaminen – työtovereiden kunnioitus – yhteiskunnassa kasvatuksen ja kasvun
mahdollisuuksien edistäminen – yhteistyö muiden koulutuksesta – kasvatuksesta ja
hyvinvoinnista vastuussa olevien kanssa – oppijoiden ja heidän perheidensä kulttuurien ja maailmankatsomusten kunnioittaminen.
Opettajalla on valta ja vastuu. Esimerkiksi arvioinnissa ei moraalisesti toimiva opettaja käytä asemaansa väärin.
Opettajan eettisissä periaatteissa nostetaan esiin ihmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus sekä vapaus omaan arvomaailmaansa.
Opetusalan eettinen neuvottelukunta on valtakunnallinen riippumaton elin, joka ottaa
kantaa opetusalan eettisiin kysymyksiin ja edistää keskustelua opettajan ammattietiikasta.
Comeniuksen vala eli opettajan vala
Educa-messuilla vuonna 2017 julkistettu opettajien vala on saanut nimen 1600-luvulla eläneen kasvatusajattelija Johan Comeniuksen mukaan.
Valan teksti:
”Opettajana osallistun uuden sukupolven kasvattamiseen, joka on inhimillisistä tehtävistä merkittävimpiä. Päämääräni on uudistaa ja välittää ihmiskunnan yhteistä tieto-, kulttuuri- ja osaamisvarantoa. Pyrin aina toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Edistän oppilaiden ja opiskelijoiden kehitystä niin, että jokainen voi kasvaa taipumustensa ja lahjojensa mukaiseen täyteen ihmisyyteen. Tuen huoltajia ja muita lasten ja nuorten hyväksi toimivia heidän kasvatustehtävässään. En paljasta enkä levitä minulle luottamuksellisesti uskottuja tietoja. Kunnioitan lasten ja nuorten yksityisyyttä ja suojaan heidän oikeuttaan henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen.
Puolustan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvurauhaa poliittisia ja taloudellisia hyötymispyrkimyksiä vastaan. Tuen kaikkien oikeutta muodostaa itse katsomukselliset ja poliittiset vakaumuksensa. Pidän yllä ja syvennän ammattitaitoani kehittämällä itseäni jatkuvasti.
Sitoudun yhteisiin tavoitteisiin ja tuen kollegoitani. Toimin yhteisöni parhaaksi ja pyrin vahvistamaan opetusalan yleistä arvostusta.”
(OAJ, 2019)
Vala on rinnastettavissa lääkäreiden Hippokrateen valaan ja insinöörien Arkhimedeen valaan.
Opettajan ammattietiikan aineksia (Oser 1991)
• Opettajan ammatillinen eetos (professional ethos) kuvaa, miten opettajan ammattieettisiä kysymyksiä voidaan tutkia (Oser 1991, 202).
• Opettaja kohtaa jatkuvasti työssään moraalisia tilanteita, joiden ratkaiseminen ei ole helppoa. Voidaan puhua ammattietiikan alueelle tulevista moraalisista dilemmoista. Moraaliset dilemmat (tai konfliktit) syntyvät, kun kolmea eri näkökulmaa ei saada tasapainoon eli ne aiheuttavat ristivetoa: oikeudenmukaisuus, huolenpito ja totuudellisuus (justice, care, truthfulness).
• Nämä kolme näkökulmaa ovat keskeisiä opettajan ratkaistessa moraalisia dilemmoja työssään. Yksilön moraaliset lähestymistavat voidaan nähdä eroavan opettajan moraalisten dilemmojen ratkaisuista ja ratkaisujen perusteluista siinä, miten näiden kolmen näkökulman suhteet rakentuvat.
Lue lisää: Tirri, K. (1999). Teachers’ perceptions of moral dilemmas at school.
Oser, F. (1991). Professional morality: A discourse approach (the case of the teaching profession).
Viisi orientaatiota moraalisiin dilemmoihin
Oser (1991, 191–205) on tunnistanut viisi erilaista orientaatiota opettajan työn ammatillisten dilemmojen ratkaisemisessa:
avoiding – Ongelma yritetään ratkaista sillä, ettei ongelmaa kohdata.
delegating – Ongelmaa ei haluta ratkaista itse, joten päätöksenteko delegoidaan jollekin toiselle.
single-handed decision-making – Ongelman ratkaisu otetaan hoidettavaksi yksin.
Discourse I (incomplete discourse) –Hyväksytään oma vastuu ongelman ratkaisemisessa ja tuodaan ratkaisun yhteydessä esille perustelut, mikä kyseisessä tilanteessa on ohjannut päätöstä.
Discourse II (complete discourse) – Oletetaan edellisen lisäksi, että myös muut tilanteeseen liittyvät ihmiset haluavat ja pystyvät tuomaan esille tasapainosuuden oikeudenmukaisuuden, huolenpidon ja totuudellisuuden välillä.
Oser, F. (1991). Professional morality: A discourse approach (the case of the teaching profession).
In Handbook of moral behavior and development, Vol. 2, ed. W. Kurtines and J. Gewirtz, 191–228.
Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.
olli.vesterinen@diak.fi
