• Ei tuloksia

Tasa-arvo ja sukupuoli oppimateriaaleissa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tasa-arvo ja sukupuoli oppimateriaaleissa"

Copied!
6
0
0

Kokoteksti

(1)

1

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

Muistiot 2011:1

(2)

© Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1

ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896

ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

www.oph.fi /julkaisut

(3)

3

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

Suomalaisia oppimateriaaleja arvostetaan, koska ne ovat asiantuntevia, ajantasaisia ja ne toteuttavat koulutuksen yhteisesti sovittua arvopohjaa. Tähän arvopohjaan kuuluvat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia.

Opetushallituksen teettämän selvityksen1 mukaan miessukupuoli on edelleen esillä nais- sukupuolta enemmän useimmissa oppimateriaaleissa. Sukupuolet myös kuvataan usein niin, että tytöille ja pojille välittyy erilainen käsitys toimintamahdollisuuksistaan yhteis- kunnassa. Myös tavoitteet ja keinot käsitellä sukupuolta sekä tasa-arvoa vaihtelevat eri oppiaineissa ja eri-ikäisille oppijoille suunnatuissa oppimateriaaleissa.

Opetushallitus toivoo tässä muistiossa kuvatulla tavalla oppimateriaalien tekijöiden ja kustantajien edistävän osaltaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista kaikissa oppimate- riaaleissa. Muistio tukee oppimateriaalin tekijöitä avaamalla käytännöllisten esimerkkien kautta sitä, miten sukupuolten tasapuolinen ja avarakatseinen käsittely voidaan toteuttaa materiaalien laadinnan eri vaiheissa.

Tasa-arvonäkökulmat tulisi pitää mielessä oppimateriaalien teon kaikissa vaiheissa:

• Työryhmän kokoaminen

Oppimateriaalit kirjoitetaan ja tuotetaan tavallisimmin työryhmissä. On tärkeää varmistaa, että työryhmällä on käytössään riittävästi asiantuntemusta kyseisen oppi- aineen tarkastelemiseen tasa-arvon ja sukupuolen tutkimuksen näkökulmasta. Työ- ryhmän olisi hyvä kustantajan myötävaikutuksella perehtyä tasa-arvokysymyksiin jo työn alkuvaiheessa.

• Sisällön suunnittelu

Oppimateriaalien sisältöä suunniteltaessa tulisi varmistaa, että opetettavia asioita käsitellään myös sukupuolen näkökulmasta. Sukupuolen käsitettä tulisi avata tar- kastelemalla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta silloin, kun se esiteltävän asian näkö- kulmasta on mahdollista. Käsittelyssä tulisi huomioida myös sukupuolen moni- naisuus. Kun sisältösuunnitelma on tehty, olisi hyvä ennen käytännön toteutusta varmistaa, että tekijät kokevat tasa-arvoisuuden toteutuvan suunnitelmassa riittä- vällä tavalla.

”Oppimateriaalilla on merkitystä koululaisten nais- ja mieskuvan muotoutumisessa ja siinä, minkälaisia käsityksiä oppilaille eri ammateista muodostuu. Oppimateriaaleista tulisi välittyä ennakkoluuloton, avarakatseinen käsitys siitä, mikä on naisille ja miehille sopivaa ja mahdollista, eikä oppimateriaalin tulisi vahvistaa stereotyyppisiä sukupuolirooleja teks- tien tai kuvaston kautta.”

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008 −2011

1 Tainio, Liisa ja Teräs, Tiina 2010: Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa.

Raportit ja selvitykset 2010:8. Opetushallitus. Luettavissa osoitteessa:

http://www.oph.fi/julkaisut/2010/sukupuolijasennys_perusopetuksen_oppikirjoissa

(4)

• Tekstin kirjoittaminen ja kuvitus

Kaikkiin teksteihin rakentuu tietty kuva maailmasta. Erityisesti oppimateriaaleissa on tärkeää, että lukijalle välittyy tasapuolinen ja avarakatseinen kuva myös sukupuo- lista. Seuraavien kysymysten avulla tekijät voivat tarkastella valmistelemaansa tekstiä ja suunniteltua kuvitusta sekä arvioida, toteuttavatko ne edellä mainittuja päämääriä:

– Esiintyykö tekstissä naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia, feminiinisiä ja masku- liinisia hahmoja yhtä usein?

– Minkälaisia ulkoisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä eri sukupuoliin liite- tään? Pitääkö teksti yllä perinnäisiä käsityksiä siitä, millaisia tytöt, pojat, nai- set ja miehet ovat? Kuka tekstissä on esimerkiksi rohkea, kuka menestyvä?

– Minkälaisina toimijoina sukupuolet kuvataan? Kuka on aktiivinen ja kuka passiivinen? Kuka puhuu ja kuka kuuntelee?

– Miten perhe kuvataan? Onko kodin askareet kuvattu stereotyyppisesti nais- ten ja miesten töinä?

– Miten ammatit ja johtajuus kuvataan? Kirjoitetaanko hoiva-alalla toimivista miehistä? Entä tekniikan parissa työskentelevistä naisista?

– Esiintyvätkö teksteissä ja siteerattuina asiantuntijoina sekä naiset että miehet?

– Lainataanko kaunokirjallisia tekstejä tasapuolisesti nais- ja mieskirjailijoilta?

Kumman sukupuolen edustajat esiintyvät tarinoiden päähenkilöinä?

– Tuotetaanko teksteissä toistuvasti maailmaa, joka jakautuu kahtia sukupuo- len mukaan, vaikka ihmisiä voisi jakaa ryhmiin muillakin perusteilla? Vah- vistetaanko oppimateriaaleissa esimerkiksi käsityksiä poikien paremmuudesta urheilussa tai naisten ja miesten harrastusten sekä mielenkiinnon kohteiden eroista?

– Antavatko tekstit ja kuvat välineitä tunnistaa eri aikakausien, kulttuureiden ja sosiaalisten ryhmien erilaisia käsityksiä sukupuolen merkityksistä?

Samoin kuin tekstin kirjoittamista myös kuvittamista suunniteltaessa on otettava huo- mioon tasapuolisuus ja avarakatseisuus. Kuvitusta voi tarkkailla esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

– Onko valokuvissa ja piirroskuvissa kuvattuna yhtä usein naisia ja miehiä, tyt- töjä ja poikia, feminiinisiä ja maskuliinisia hahmoja?

– Millaisina toimijoina sukupuolet on kuvituksessa esitetty?

– Minkälainen väri- ja tavaramaailma tyttöjen ja poikien ympärille rakentuu?

– Miten sukupuolia katsotaan? Onko jompikumpi sukupuoli tulkittavissa sek- sualisoivan katseen kohteeksi? Onko toinen sukupuoli kuvattu toista vahvem- pana toimijana ja osapuolena?

Edellä mainittujen kysymysten avulla voi tarkkailla sitä, rakentavatko oppimateriaalien tekstit ja kuvitukset perinteisiä perhe- ja ammattiroolimalleja tai käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta.

• Viimeisteleminen

Oppimateriaalin viimeistelyvaiheessa tulisi luonnoksen teksti ja kuvitus käydä lävitse, tarkastellen kriittisesti materiaalin yleistä tasa-arvoisuutta sekä sukupuolien ja sukupuoliroolien esittämistapoja.

(5)

5

• Opettajan opas

Opettajan opasta laadittaessa kannattaa edelleen hyödyntää tasa-arvo- ja sukupuo- lentutkimuksen asiantuntijuutta. Johdantoteksteissä ja oppikirjan tarjontaa avatta- essa näitä aihealueita tulisi käsitellä sekä yleisesti että ainespesifi stä näkökulmasta.

Erityisesti tällöin voi nostaa esiin ne oppimateriaalien kohdat, joiden kautta pääs- tään käsittelemään tasa-arvoa sekä sukupuolten moninaisuutta. Näiden kohtien opettamista tulisi avata ottaen huomioon oppilaiden erilaiset kehitysvaiheet.

• Julkistaminen ja markkinointi

Julkistamis- ja markkinointitilaisuuksissa oppimateriaalin tasa-arvoinen maailman- kuva sekä monipuolinen sukupuolen merkityksen pohtiminen kannattaa nostaa esiin vahvuutena ja ansiona.

Muistion laadinnassa asiantuntijoina ovat toimineet Helsingin yliopistosta dosentti Tarja Palmu ja professori Liisa Tainio, jotka ovat myös kokeneita oppimateriaalien tekijöitä.

(6)

Opetushallitus www.oph.fi /julkaisut

ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896

ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Hyvin toimivassa koulussa yhteisöllinen toimintakulttuuri rakentuu yhdessä opiskelijoiden, opettajien, rehtorien ja koulun muun henkilökunnan sekä huoltajien kanssa. Eriarvoisuutta

Muualla kuin äidillis-sosiaalisessa toiminnassa naiset eivät ole politiikan ”luonnollisia” toimijoita, vaan heidän on aina uudestaan osoitettava pystyvänsä siihen toisin

Siniset palkit ovat hyvän elämän arvoja, oranssit palkit oikeudenmukaisen elämän arvoja, vihreät palkit kulttuurielämän arvoja ja keltaiset palkit kestävän

Koulumaailmassa voidaan puhua myös monikulttuurisesta kasvatuksesta, jonka avulla pyritään edistämään sosiaa- lista tasa-arvoa, yksilöiden oikeudenmukaisuutta, samanarvoisuutta

Huxley pelkäsi niitä, jotka jakaisivat niin val- tavasti tietoa, että meistä tulisi passiivisia ja vain omista asioistamme välittäviä, itsekkäi- tä ihmisiä.. Orwell pelkäsi,

Johtoryhmän mukaan tasa-arvoehtona perus- ja keskiasteen koulutuksessa on, että käytännöllisesti katsoen oppimistulokset ovat samat kaikilla tietyn perusjoukon

Jotta opiskelijoilta saadaan kyselyn avulla tarkoituksenmukaista tietoa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteesta, heille on ensin perusteltua järjestää yksi tai useampi

1) Hyville kansainvälistymisen käytännöille ja kokemuksille voisi perustaa materiaalipankin – se tehostaisi tulosten levittämistä. 2) Myös mentorointi voisi olla hyvä