• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y05-015: Kiviniemi (Parikkala). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y05-015: Kiviniemi (Parikkala). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007."

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y05-015

4481000

4481000

4482000

4482000

4483000

4483000

6834000 6834000

6835000 6835000

6836000 6836000

6837000 6837000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

KIVINIEMI PARIKKALA

Tietokantatunnus MOR-Y05-015 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 4 Karttalehti:4124 07 Alueen pinta-ala: 13,8 ha

Korkeus: 91 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 16 m Muodon suhteellinen korkeus: 10m Moreenimuodostuman sijainti: Inventointikohteeksi valittu drumliini sijaitsee Parikkalan kunnassa,

noin 500 metriä Simpelejärven Muukkosenselän itäpuolella, Kiviniemessä.

Geologia

Kiviniemessä inventointikohteeksi valittu drumliini on I ja II Salpausselkien välisessä vyöhykkeessä ja kuuluu ilmeisesti Laatokan Karjalan drumliinikenttään. Kentän syntyessä jäätikön virtaus suuntautui kaakkoon,

Salpausselkiä vanhempaan jäätikön reuna-asemaan. Epätodennäköisempi vaihtoehto on selänteiden synty liittyy jäätikön virtaukseen I Salpausselän jäätikön reuna-asemaan, noin 10 kilometriä kaakkoon. Selänteen korkeus ympäristöstään vaihtelee koillis- ja lounaissivun hieman yli 10 metristä itä- ja kaakkoisosan hyvin loivaan, vain muutaman metrin korkeuseroon. Rinteet ovat pääosin suhteellisen loivia. Poikkeuksen muodostavat edellä mainitut lakiosan koillis- ja lounaissivut. Selänteen luoteisosa (proksimaaliosa) on epäsymmetrinen, länsikulmassa on symmetrisestä muodosta poikkeava täydentävä selännemuoto. Mahdollisesti

epäsymmetrisyyden aiheuttaa kalliokohouma muodostuman tässä osassa. Selänne kuuluu drumliiniryhmään, jossa inventointikohteen luoteispuolella on Harjunmäen muodostuma, moreenipeitteinen (noin metri peittävää moreenia) jäätikköjokisyntyinen muodostuma, joka on muotonsa puolesta puhdaspiirteinen drumliini.

Kiviniemenpellon eteläpuolella, inventointikohteen lounaispuolella oleva muodoltaan epämääräinen selänne on tehtyjen kalliopaljastumahavaintojen perusteella pääasiassa kalliomuoto. Selänteessä ei ole

leikkauksia. Selänteen pintalohkareisuus on vähäinen, alle 1 lohkare aarilla. Paikoin, lähinnä selänteen koillisosassa on joitakin isoja siirtolohkareita.

Biologia

Kiviniemen kasvillisuus on keskimääräistä rehevämpää ja kulttuurin vaikutus lajistoon on suuri. Alueella on runsaasti nuoria kuusikoita ja lehtisekametsiä, joiden aluskasvillisuudessa sekoittuvat lehto- ja niittylajit.

Maaperän ravinteisuus ilmenee myös proksimaaliosan nuoren sekataimikon kasvillisuudesta: lehtopensaat ovat yleisiä ja hakkuulajisto ei kykene täysin syrjäyttämään vaateliaampaa lajistoa. Distaaliosan nuoret metsiköt vaihtelevat kuusikoista mäntytaimikoihin ja reheviin, viidakkomaisiin lehtisekametsiin. Aluskasvillisuus on hyvinvaihtelevaa ja moni-ilmeistä. Kaakkoisosassa on kiviaidoilla rajattuja alueita, joiden puusto on koivikkoa, harmaaleppämetsää sekä lehtisekametsää. Koivikoissa on edustavaa, tuoretta niittykasvillisuutta ja

harmaaleppämetsässä rehevää kostean lehdon kasvillisuutta. Lehtimetsissä kasvaa mm. sinivuokkoa, mäkiminttua, korpinurmikkaa (RT), kevätleinikkiä, kaiheorvokkia, velholehteä, punakoisoa, lehtomaitikkaa, sudenmarjaa ja lehtokortetta. Velholehti, kaihe- sekä korpiorvokki muodostavat laajoja kasvustoja kostealle, tasaiselle maalle. Paikoitellen vallitsevista niittylajeista mainittakoon peurankello, nurmikaunokki,

päivänkakkara, takiainen, nokkonen, tädykkeet, pukinjuuri, ruusuruoho, särmäkuisma, keltanot, paimenmatara, kissan- ja harakankello, karhun- ja vuohenputki sekä kärsämöt. Drumliinin lounaisrinteellä on kohteen ainoa, järeäpuustoinen alue. Avoimessa rinnemetsässä kasvaa suurirunkoisia mäntyjä ja pensaskerroksessa katajia.

Aluskasvillisuus on monipuolista, lehtojen ja niittyjen lajistoista muodostunutta.

Maisema ja muut arvot

Drumliini hahmottuu ympäristöstään Kaksosenmäen suunnalta, josta selänteen muoto on tarkasteltavissa.

Selänteen muoto hahmottuu lähinnä metsärajan vaihteluna, puuston korkeuden tosin vaihdellessa

metsänhoidollisen tilanteen mukaan. Selänteeltä hahmottuu maisemia hyvin rajoitetusti, lähinnä koilliseen Kaksosenmäen suuntaan, selänteen rajautuessa itäreunaltaan peltoaukeaan, jonka yli avautuu Kaksosenmäen viljelty kulttuurimaisema. Drumliinin sisäinen maisema on suhteellisen yksitoikkoinen. Muodostuma on muodoltaan muodostuman ollessa laakean. Lakiosalla kulkiessa selänteen muoto hahmottuu ympäristöstään vaihtelevasti, metsänhoidollisesta vaiheesta riippuen.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Niinimäen lakiosan kaakkoispuolella (alempana rinteessä) moreenipeite ilmeisesti vain verhoaa kalliokorkokuvaa Ylimmän rannan taso on seudulla noin 105 metriä mpy, jonka

Ukonmäen vastasivun drumliinin rajautuminen ympäristöön on suhteellisen selkeää Varpaanlahden suuntaan ja toisaalta aivan.. eteläpäässä lakiosassa rajautuminen kallioalueeseen

Korkeus: 97,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Käyräkoivunvuoret sijaitsee Valkealan Vuolenkoskella..

Korkeus: 133 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 38 m Muodon suhteellinen korkeus: 23 m Moreenimuodostuman sijainti: Nihvakankaan kumpumoreenikohde sijaitsee Lemin

Vahteristonlammit on reunamoreeniselänne, joka on ilmeisesti syntynyt Itämeren muinaisen vedenpinnan pudotessa noin 25 metriä Baltian jääjärven tasosta Yoldiameren vaiheen

Korkeus: 113 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 12,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 12,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Pukkikankaan reunamoreenimuodostuma sijaitsee Iitin..

Noin 400 metriä muodostumalta länsi-luoteeseen sijaitsee Tykölänjärven Natura-kohde (FI0349006), joka kuuluu myös Tykölänjärven lintuvesien suojeluohjelmaan

Selänne on siis syntynyt ylimmän rannan tasoon, osittain arviolta noin 10 metriä syvään veteen ja osittain ylimmän rannan tason yläpuolelle.. Selänteen syntyä ylimmän