Tietoja tästä YVA-hankkeesta on saatavissa seuraavilta tahoilta:
Hankkeesta vastaava
Yhteysviranomainen
YVA-konsultti
Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta tulee esittää yhteysvi- ranomaiselle kuulutus- ja nähtävilläoloaikana, joka ilmenee kuulutuksesta (ks. www.ely-keskus.fi/hame > Ajankohtaista > Kuulutukset).
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirkkokatu 12 (PL 29), 15141 Lahti
Puh. 020 636 0130 Faksi: 03 589 9520
kirjaamo.hame@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/hame/yva
Yhteyshenkilöt:
Riitta Turunen, yksikön päällikkö puh. 040 8422 680
Markku Paananen, erikoissuunnittelija puh. 050 575 6042
Insinööritoimisto Ecobio Oy Runeberginkatu 4 c B 21 00100 Helsinki
puh. 020 756 9450 etunimi.sukunimi@ecobio.fi www.ecobio.fi
Yhteyshenkilöt:
Sanna Vaalgamaa, johtava konsultti puh. 020 756 9454
Taru Halla, toimitusjohtaja puh. 020 756 9456 Kuusakoski Oy PL 9, Hyttipojankuja 2 02781 Espoo
etunimi.sukunimi@kuusakoski.com www.kuusakoski.fi
Yhteyshenkilöt:
Maija Oravala, ympäristöpäällikkö puh. 020 781 7472
Jari Johansson, projektipäällikkö puh. 020 781 7535
Tiivistelmä
Kuusakoski suunnittelee Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen perustamista Lah- teen Vipusenkadun teollisuusalueelle Myllypohjan kaupunginosaan. Laitok- sella tullaan vastaanottamaan ja käsittelemään esikäsiteltyä rakennus- ja purkujätettä sekä kaupan ja teollisuuden energia- ja pakkausjätettä.
Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen toiminnan aloittamisen vaikutukset on selvitetty YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenet- telystä 468/1994) ja YVA-asetuksen (asetus ympäristövaikutusten arviointi- menettelystä 713/2006) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenette- lyssä. YVA-menettelyn tarkoitus on tuottaa tietoa ympäristövaikutuksista suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. YVA-menettely on vuorovaikutteinen, joten kansalaiset ja sidosryhmät voivat osallistua siihen mielipiteillään.
Hankkeesta vastaava on Kuusakoski Oy ja yhteysviranomaisena toimii Hä- meen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YVA-konsulttina hankkeessa toimii Insinööritoimisto Ecobio Oy. Lausuntoja ja mielipiteitä nyt julkaistusta YVA-selostuksesta voi antaa yhteysviranomaiselle kuulutusaikana.
Hankevaihtoehtoja YVA-selostuksessa esitetään kaksi; 0-vaihtoehto (VE0) sekä toteutusvaihtoehto (VE1). 0-vaihtoehdon mukaan kierrätyslaitoksen toimintaa ei aloiteta lainkaan. Toteutusvaihtoehdossa (VE1) toiminta aloite- taan suunnitellun mukaisesti ja sen pääpiirteet on esitelty seuraavassa.
Laitokselle saapuva purku-, rakennus- ja energiajäte sisältää mm. muovia, pahvia, puuta, villaa, metallia ja betonia. Prosessointilinjasto sijaitsee koko- naisuudessaan laitoksen sisällä, jolloin itse käsittelytoiminnan pöly- ja melu- päästöt lähiympäristöön jäävät pieniksi. Tuotteena syntyy kierrätyspoltto- ainetta, mineraaliaineksia, puuta, muovia ja metalleja. Jätteestä voidaan erottaa myös muita kierrätettäviä jakeita. Käsiteltävän materiaalin määrä tu- lee olemaan vuositasolla enimmillään noin 350 000 tonnia. Kierrätyspoltto- ainetta hyödynnetään muun muassa kierrätyslaitoksen viereen rakenteilla olevan Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksella (KYVO2).
Seuraavassa on esitetty tiivistetysti hankkeen ympäristövaikutukset.
Päästöt ilmaan ja ilmanlaatu
Materiaalin käsittelystä aiheutuvien pölypäästöjen vaikutukset alueen ilman- laatuun arvioidaan vähäisiksi. Käsittelyprosessista syntyvä pöly ohjataan kohdepoistoin pölynerotusjärjestelmiin. Pölynerotus tehdään tekstiilisuodat- timin, joiden pölynerottimen teho on sellainen, ettei ulosjohdettavan ilman hiukkaspitoisuus ylitä 5 mg/m3.
Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen aiheuttama raskas liikenne aiheuttaisi ar- vioilta 5 % lisäyksen Holman-Kymijärven maantien nykyisiin raskaan liiken- teen päästöihin. Huomioiden alueen kokonaisliikennemäärä, myös raskaan liikenteen aiheuttama päästöjen lisäys arvioidaan vähäiseksi.
Melu
Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen toiminnassa merkittävin melulähde on lii- kenne. Koska toiminta jakautuu tasaisesti vuorokauden ympäri, melutilanne on samanlainen sekä päivällä että yöllä. Kierrätyslaitoksen toiminnasta ai- heutuva yli 45 dB:n meluvyöhyke rajoittuu lähinnä laitosalueelle ja laitokselle kulkevan liikennereitin välittömään läheisyyteen, jolloin toiminnasta aiheutu- vat melutasot lähimpien asuintalojen luona ovat sekä päivällä että yöllä alle 45 dB. Laskentaepävarmuus huomioiden kierrätyslaitoksen toiminnasta ai- heutuva melu alittaa melutasoille annetut ohjearvot lähimpien asuintalojen kohdalla.
Lavojen vaihdosta aiheutuu kolahduksia, mutta melun ei arvioida olevan im- pulssimaista enää asuintalojen luona. Impulssimaisen melun havaitsemista vähentää myös alueella vallitseva taustamelu. Melumallinnuksen tulosten perusteella voidaan arvioida, ettei kierrätyslaitoksen toiminnalla ole vaikutus- ta lähimpien asuintalojen melutilanteeseen.
Tärinä
Toiminnasta arvioidaan aiheutuvan tärinää ympäristöön hyvin vähän eikä prosessilinjastosta aiheutuvan tärinän vaikutusten mallintamista katsottu tar- peelliseksi. Materiaalin murskaamisesta mahdollisesti aiheutuvaa tärinää pystytään tehokkaasti vaimentamaan rakennusteknisillä ratkaisuilla.
Arvioinnin perusteella hanke ei aiheuta muutosta liikenteen aiheuttamaan tä- rinään. Laskelmien mukaan laitos tulisi kasvattamaan Holman-Kymijärven maantien raskasta liikennettä enimmillään noin 5 %. Toiminnan käynnistämi- sen tärinävaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi.
Pinta- ja pohjavedet, maa- ja kallioperä
Toiminnassa muodostuvien hulevesien uskotaan olevan laadultaan normaa- lin kaupunkialueen hulevesien kaltaisia. Kierrätyslaitoksen pihalla ei tule olemaan mitään sellaista toimintaa, minkä johdosta hulevedet poikkeaisivat normaaleista kaupunkialueen hulevesistä. Laitoksen normaalitoiminnalla ei nähdä olevan suoria vaikutuksia vedenlaatuun. Kierrätyslaitos ei sijaitse yh- dyskunnan vedenkäyttöön soveltuvalla luokitellulla pohjavesialueella.
Koskien vaikutuksia maa- ja kallioperään, ainoastaan rakennusvaiheen suunniteltu louhiminen aiheuttaa muutoksia kallioperään. Laitoksen alueella maaperä on täytemaata ja jo valmiiksi ihmisen muokkaamaa, joten muita
muutoksia maaperään ei nähdä todennäköisinä. Maaperää likaavia las- keumia ilmaan pääsevien pölyn, hiukkasten ja hienojakoisten partikkeleiden johdosta ei juurikaan pääse syntymään, sillä saapuvien kuormien purkami- nen tapahtuu sisätiloissa vastaanottohallissa ja sisätilojen pölypitoisuuksia kontrolloidaan soveltuvalla suodatustekniikalla. Ekopark Lahti -kierrä- tyslaitoksen vaikutukset maaperään tulevat näin ollen olemaan vähäisiä.
Luontovaikutukset
Hankealueen luontoarvot ovat vähäiset, sillä alue on pääosin asfaltoitua ja ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaamaa. Laitoksen toiminnan käynnistä- misellä ei arvioida olevan vaikutuksia alueen suojeluarvoihin, sillä lähimmät suojelualueet sijaitsevat yli kolmen kilometrin etäisyydellä suunnitellusta lai- toksesta.
Maankäyttö, kaavoitus ja maisema
Laitoksen sijoittaminen Lahti Energia Oy:n KYVO2-voimalaitoksen viereen tukee alueidenkäyttötavoitteita. Hanke luo toimivan yhteysverkoston jätepe- räisiä polttoaineita käyttävän ja niitä tuottavan laitoksen välille. Hanke ei ole ristiriidassa maakuntakaavan eikä yleiskaavan kanssa. Kuusakoski Oy:n lai- tokselle suunniteltu toiminta ei myöskään estä lähialueiden kaavamuutoksien toteutumista, eikä ole ristiriidassa niiden kanssa. Hankkeen toteuttamiselle on saatu poikkeamislupa asemakaavan mukaisesta toiminnasta.
Toimenpiteet tai toiminnat laitoksen käynnistämiseksi eivät vaikuta merkit- tävästi maisemaan, koska ne ovat hyvin ominaisia teollisuusalueelle, jollais- ta alue on jo ennestään. Myöskään kaupunkikuvaan ei hankkeella ole vai- kutuksia, sillä kohde sijaitsee olemassa olevalla teollisuusalueella.
Muinaisjäännökset ja kulttuuriperintö
Suunnittelukohde sijaitsee teollisuusalueella, eikä kohteen välittömässä lä- heisyydessä ole kulttuurihistoriallisia rakennuksia tai kohteita. Tarkastelta- valla vaikutusalueella ei sijaitse Museoviraston ylläpitämään muinaismuisto- rekisteriin merkittyjä kohteita. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Heinlammintiellä sijaitseviin kaupunginmuseon suojelemiin puutaloihin, koska liikenne ei tule kulkemaan Heinlammintien kautta vaan Holman- Kymijärven maantietä.
Luonnonvarojen hyödyntäminen ja vaikutukset jätehuoltoon
Laitoksen normaalitoiminta ei tule kuluttamaan merkittävästi luonnonvaroja.
Kuusakoski Oy:n toiminta on luonnonvaroja säästävää, sillä rakennus- ja purkumateriaalista sekä energiajätteestä eroteltavien jakeiden kierrättämi- nen vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta. Kierrätyspoltto- aineen valmistaminen vähentää neitseellisen polttoaineen kulutusta.
Hanke liittyy kiinteästi uudessa jätelaissa sekä valtakunnallisessa ja alueel- lisessa jätesuunnitelmassa esitettyihin jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön lisäämistä koskeviin tavoitteisiin olemalla yksi niistä käsittelylaitoksista, jos- sa jätteestä valmistetaan tuotteita materiaali- ja energiahyötykäyttöön.
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen (sosiaali- set vaikutukset)
Mahdollisia suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen voivat aiheuttaa laitoksen toiminnan ja liikenteen aiheuttama melu, tärinä ja päästöt ilmaan. Lisäksi lii- kenneonnettomuusriskin kasvamisella on terveysvaikutuksia. Kokonaisuu- dessaan hankkeen sosiaaliset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
Laitoksen toiminnan ja lisääntyvän raskaan liikenteen aiheuttamien päästö- jen vaikutukset arvioidaan terveysvaikutuksiltaan vähäisiksi. Raskas liikenne ei tule kulkemaan asuinalueiden läpi, vaan Holman-Kymijärven maantien kautta. Kun liikenne kulkee suunnitelluilla reiteillä, ei liikenne aiheuta merkit- täviä vaikutuksia asuinalueille.
Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen toiminnan meluvaikutukset lähialueen asu- tukseen ja sitä kautta asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen arvioidaan ko- konaisuudessaan vähäisiksi. On arvioitu ettei hanke aiheuta muutosta liiken- teen aiheuttamaan tärinään nykytasosta ja täten mahdolliset vaikutukset asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen arvioidaan vähäisiksi.
Huomioiden alueen nykyiset päästöt ilmaan, raskaan liikenteen lisäyksestä aiheutuva päästöjen kasvu arvioidaan terveysvaikutuksiltaan vähäiseksi. Lai- toksen käsittelylinjaston toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt ovat hallittavissa suodatustekniikan avulla.
Elinkeinoelämä, työllisyys ja talous
Laitos tulee työllistämään toiminnan laajuudesta riippuen suoraan 15-30 henkeä ja välillisesti kuljetusalan yrittäjiä. Hallin yhteydessä sijaitsevia toimi- tiloja on mahdollista vuokrata ulkopuolisille. Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitok- sen käyttöönotto Lahdessa edesauttaa monipuolisen elinkeinorakenteen säi- lymistä alueella. Lahti Energia Oy:n KYVO2-voimalaitos tulee alustavasti olemaan merkittävä asiakas. Polttoaineeksi kelpaamattomat jakeet tullaan kuljettamaan muualle hyötykäyttöön, joka hyödyttää eri toimialojen mahdol- lista materiaalintarvetta.
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 8
2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 9
2.1 HANKKEESTA VASTAAVA –KUUSAKOSKI OY 9
2.2 HANKKEEN TAVOITE JA TARVE 10
2.3 LIITTYMINEN MUIHIN SUUNNITELMIIN JA HANKKEISIIN 10
2.3.1 Hankkeen kannalta olennaiset luonnonvarojen käyttöä koskevat suunnitelmat ja ohjelmat 11
2.3.2 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin 14
2.4 HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU 18
3 EKOPARK LAHTI -KIERRÄTYSLAITOKSEN HANKEKUVAUS 18
3.1 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 18
3.2 HANKKEEN SIJAINTI 19
3.3 KUVAUS SUUNNITTELUALUEEN NYKYISESTÄ TOIMINNASTA 20
3.4 SUUNNITELLUN KIERRÄTYSLAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 20
3.4.1 Yleiskuvaus 20
3.4.2 Toiminta-aika 21
3.4.3 Vastaanotettavan materiaalin määrä ja laatu 21
3.4.4 Toiminnan pääprosessit ja syntyvät jakeet 22
3.4.5 Hulevesien johtaminen ja viemäröinti 26
3.4.6 Liikenne 28
3.4.7 Tarvittavat rakennus- ja muutostyöt 30
3.4.8 Toiminnassa käytettävät kemikaalit 32
3.4.9 Laitoksen mahdolliset käyttökatkokset 32
4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 33
4.1 KAAVOITUS 33
4.2 MAANKÄYTTÖ JA ELINKEINOTOIMINTA ALUEELLA 38
4.3 LIIKENNE JA LIIKENNEYHTEYDET 40
4.4 KALLIO- JA MAAPERÄ 41
4.5 PINTA- JA POHJAVEDET 42
4.6 LUONTO- JA SUOJELUALUEET 45
4.7 MAISEMA 46
4.8 MELU JA TÄRINÄ 47
4.9 ILMANLAATU 48
5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA-MENETTELY) 50
5.1 YLEISTÄ 50
5.2 YVA-MENETTELYN AIKATAULU 51
5.3 YVA-MENETTELYN OSAPUOLET 51
5.4 VUOROVAIKUTUS JA OSALLISTUMINEN 51
5.4.1 Yhteysviranomaisen järjestämä kuuleminen 51
5.4.2 Yleisötilaisuudet 52
5.4.3 Internet-sivut 52
5.4.4 Ohjelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot 52
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO JA MENETELMÄT 54
6.1 ARVIOINTI JA SEN RAJAUS 54
6.2 ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO JA MENETELMÄT 55
6.3 ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET JA VIRHELÄHTEET 63
7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 66
7.1 RAKENNUSVAIHEEN AIKAISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 66
7.2 LIIKENNE 66
7.3 PÄÄSTÖT ILMAAN JA ILMANLAATU 67
7.4 MELU 70
7.5 TÄRINÄ 71
7.6 PINTA- JA POHJAVEDET, MAA- JA KALLIOPERÄ 74
7.7 LUONTOVAIKUTUKSET 75
7.8 MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA MAISEMA 76
7.9 MUINAISJÄÄNNÖKSET JA KULTTUURIPERINTÖ 76
7.10 LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN JA VAIKUTUKSET JÄTEHUOLTOON 77 7.11 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN (SOSIAALISET VAIKUTUKSET) 78
7.11.1 Liikennemäärät ja liikenneturvallisuus 78
7.11.2 Melu 79
7.11.3 Tärinä 79
7.11.4 Päästöt ilmaan ja roskaantuminen 79
7.11.5 Virkistyskäyttö ja liikkuminen 80
7.11.6 Yhteenveto sosiaalisten vaikutusten arvioinnista 81
7.12 ELINKEINOELÄMÄ, TYÖLLISYYS JA TALOUS 81
7.13 LAITOKSEN PURKAMISEN VAIKUTUKSET 82
7.14 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KESKINÄISET VUOROVAIKUTUSSUHTEET 82
7.15 HANKKEEN YHTEISVAIKUTUKSET ALUEELLA OLEVIEN MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 83
7.16 YHTEENVETO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA 86
8 YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET 88
8.1 RISKIEN TUNNISTAMINEN JA HALLINTA 88
8.2 LIIKENNE 89
8.3 MATERIAALIEN NOSTOT 89
8.4 TYÖKONEET JA LAITTEET 89
8.5 SADE- JA HULEVEDET 89
8.6 TULIPALOT 90
8.7 RÄJÄHDYSVAARA 91
8.8 SUODATINRIKKO 92
8.9 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 92
9 HANKKEEN RAKENTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 93
9.1 YMPÄRISTÖLUPA 93
9.2 POIKKEAMISLUPA ASEMAKAAVAAN MERKITYSTÄ TOIMINNASTA 93
9.3 RAKENNUSLUPA JA TOIMENPIDELUPA 93
9.4 MUUT LUVAT 93
10 EHDOTUS TOIMIKSI, JOILLA EHKÄISTÄÄN JA RAJOITETAAN HAITALLISIA
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA 94
10.1 RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 94
10.2 LIIKENTEEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 94
10.3 MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 95
10.4 ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN 95
10.5 PÄÄSTÖJEN VESISTÖÖN VÄHENTÄMINEN 96
10.6 MAAPERÄVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 96
11 SEURANTAOHJELMA 96
11.1 YLEISTÄ 96
11.2 KÄYTTÖTARKKAILU 97
11.3 PÄÄSTÖTARKKAILU 97
11.4 VAIKUTUSTARKKAILU 97
12 HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS 98
LIITE 1 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta
1 JOHDANTO
Kuusakoski Oy suunnittelee Lahteen uuden purku-, rakennus-, energia- ja pakkausjätteen käsittelylaitoksen rakentamista. Ekopark Lahti -kierrä- tyslaitoksen tavoitteena on vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää sekä vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä lajittelemalla ja käsittelemällä jäte soveltuvin osin materiaalihyötykäytettäviksi jakeiksi ja polttoaineeksi.
Kierrätyslaitoksen toiminnan aloittaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä YVA- asetuksen (2. luku) hankeluettelon 6 §:n kohdan 11 b perusteella. Hank- keessa on kyse muiden kuin ongelmajätteiden fysikaalis-kemiallisesta käsit- telylaitoksesta, jossa käsitellään yli 100 tonnia jätettä vuorokaudessa.
Ympäristövaikutusten (YVA) tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen vaiku- tuksista päätöksentekoa varten ja ohjata suunnittelua ympäristöä säästä- vään suuntaan. Arviointiprosessin tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja tiedonsaantia hankkeesta.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) ja asetuksen (713/2006) mukainen asiakirja, jossa on mm. tiedot hankkeesta, hankkeen toteutusvaihtoehdoista ja niiden toteut- tamiskelpoisuudesta, selvitys ympäristöstä ja selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen. Tässä YVA-selostuksessa esitetään mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot laitoshankkeesta sekä tiedot hank- keen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista ja luvista.
YVA-lain mukaisesti hankkeesta tulee esittää toteuttamisvaihtoehdot, tässä tapauksessa 0-vaihtoehto (VE0) ja vaihtoehto 1 (VE1). YVA-ohjelmassa esi- tettyä vaikutusaluetta on tarkistettu tässä YVA-selostuksessa. Ympäristövai- kutusten arviointi tehtiin hankesuunnitelman ja arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen, mielipiteiden ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lau- sunnon mukaisesti.
Tämän ympäristövaikutusten arviointihankkeen yhteysviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Ympäristö- vaikutusten arvioinnin teki Kuusakoski Oy:n toimeksiannosta Insinööritoimis- to Ecobio Oy, josta arviointiselostuksen laadintaan osallistuivat FT Sanna Vaalgamaa, DI Taru Halla, MMM Pauliina Upla sekä LuK. Maija Taka.
2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 2.1 Hankkeesta vastaava – Kuusakoski Oy
Kuusakoski Oy on pohjoisen Euroopan johtava teollinen kierrättäjä ja kierrä- tysmetallien jalostaja ja toimittaja. Vuonna 1914 Viipurissa perustetun yhtiön toiminta-ajatuksena on alusta alkaen ollut kierrätysmateriaalien tehokas tal- teenotto ja jalostaminen teollisuuden korkealaatuisiksi raaka- ja seosaineiksi.
Maailmanlaajuisesti yrityksellä on yli 100 toimipistettä, joista noin 20 sijaitsee Suomessa. Kuusakoski toimii lisäksi Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuas- sa, Puolassa, Ruotsissa, Englannissa, Kiinassa, Taiwanissa, Tanskassa ja USA:ssa.
Kuusakoski Group Oy käsittää kierrätysliiketoimintaa harjoittavan Kuusakos- ki Oy:n tytäryhtiöineen sekä valimoliiketoimintaan erikoistuneen Alteams Oy:n tytäryhtiöineen. Kuusakoski Oy on kulkenut pitkän tien viipurilaisesta romuliikkeestä pohjoisen Euroopan johtavaksi teolliseksi kierrättäjäksi. Yli 90-vuotisen historian kasvun paikkoja ovat olleet Suomen teollistumisen aika sotien jälkeen sekä yrityksen voimakas kansainvälistyminen 1970-1990- luvuilla. 2000-luvulla Kuusakoski on panostanut voimakkaasti materiaalin hankintaverkoston laajentamiseen ja kehittämiseen. Recycling Technologies -yksikkö suunnittelee, valmistaa ja asentaa metallien kierrätykseen ja lisäksi ympäristöhuoltoon käytettäviä koneita ja laitoksia.
Kuusakosken kierrätysliiketoiminta perustuu moderniin tuotantoprosessiin, logistiikkaan ja oivaltavaan asiakastyöskentelyyn. Ilman jatkuvaa tuotesuun- nittelua ja korkeaan teknologiaan perustuvaa kierrättämisprosessia uusioma- teriaalien tuotanto ja kierrättämiseen ohjattavat materiaalivirrat hidastuisivat.
Kuusakoski tarjoaa kierrätyspalveluiden kautta asiakkailleen luotettavan ja asiakaskohtaisesti toteutettavan kokonaisuuden. Materiaalien käsittely on ympäristövastuullista, tietoturvasuojattua ja kustannustehokasta.
Markkinoilta kierrätykseen palautuneet tuotteet puretaan, lajitellaan ja murs- kataan prosessin läpiajoon sopiviksi pieniksi palasiksi. Nämä jakeet ovat eri- laisia aineksia kuten muovia, metalleja, kiviainesta, lasia, kumia, kuituja ja puuta. Automatisoidut tuotantolinjat seulovat jakeet eri prosesseihin. Alumiini päätyy esimerkiksi sulatusuuniin ja uusiometallituotantoon, puuainesta hyö- dynnetään energiantuotannossa. Jakeet kulkevat kierrätyslaitosten tuotanto- linjojen läpi nopeasti.
Kuusakoski on tuotteistanut rakennusmateriaalien kierrättämisen mallin, jon- ka avulla voidaan ottaa talteen rakennustyömailla syntyvä kierrätysmateriaa- li. Kuusakoski on kouluttanut rakentajia ja tiedottanut uusista kierrättämisen mahdollisuuksista. Rakennusmateriaalien kierrätysprosessista syntyviä ma- teriaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energiatuotannossa polttoaineena tai uusiometallituotannossa raaka-aineena.
Vuonna 2010 Kuusakoski Group Oy:n liikevaihto oli noin 810 miljoonaa eu- roa ja työntekijöitä oli liki 3 000. Kierrätysliiketoiminta työllisti näistä henkilöis- tä noin 1 500 ja osuus liikevaihdosta oli noin 710 miljoonaa euroa. Kuusa- koski Oy:n kierrätysliiketoiminnan materiaalivirta oli noin 2,5 miljoonaa ton- nia.
Kuusakoski Oy:n visio on olla asiakaslähtöinen kierrätysliiketoiminnan edel- läkävijä, ympäristöstä huolehtiva kierrätyspalveluratkaisujen tuottaja - kan- sainvälinen osaaja.
Tietoja yhtiöstä ja sen tuotteista sekä palveluista löytyy Internet-sivuilla osoit- teessa http://www.kuusakoski.fi.
2.2 Hankkeen tavoite ja tarve
Hankkeen yleisenä tavoitteena on vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää sekä vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä lajitte- lemalla ja käsittelemällä jäte soveltuvin osin materiaalihyötykäytettäviksi ja- keiksi ja polttoaineeksi.
Kasvavien jätteiden hyötykäyttövaatimusten vuoksi Suomessa joudutaan kä- sittelemään yhä enemmän erilaisia jätteitä. Kuusakoski Oy haluaa lisätä ja laajentaa käsittelykapasiteettiaan kierrätysliiketoiminnassa pystyäkseen vas- taamaan yhteiskunnan jätteiden hyödyntämisen kasvaviin tarpeisiin. Tässä yhtiö pystyy hyödyntämään pitkäaikaista kokemustaan ja osaamistaan.
Kierrätyslaitoksen rakentaminen Lahden Vipusenkadun teollisuusalueelle Lahti Energia Oy:n uuden Kymijärven voimalaitoksen (KYVO2) viereen vä- hentää energiahyödynnettävien jätteiden kuljetusetäisyyttä ja sitä kautta kul- jetuksesta aiheutuvia päästöjä.
Lahti on keskeisellä paikalla Etelä- ja Itä-Suomen jätehuoltoa ajatellen ja kulkuyhteydet ovat hyvät monelta suunnalta. Tämä helpottaa osaltaan raa- ka-aineiden ja muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi toimitettavien tuot- teiden kuljetuksia.
2.3 Liittyminen muihin suunnitelmiin ja hankkeisiin
Kuusakoski Oy:n on kyettävä vastaamaan asiakkaidensa vaatimuksiin ja tuotteidensa kysyntään. Hanke on osa Kuusakoski Oy:n toiminnan kehittä- mistä. Yritys haluaa lisätä ja laajentaa tuotantokapasiteettiaan ja tehostaa toimintaansa, jotta se pystyisi turvaamaan ja kehittämään toimintaansa. Yri- tys pystyy hyödyntämään hankkeen toteuttamisessa pitkäaikaista kierrätys- kokemusta ja -osaamista.
2.3.1 Hankkeen kannalta olennaiset luonnonvarojen käyttöä koskevat suun- nitelmat ja ohjelmat
Uusi jätelaki, valtakunnallinen jätesuunnitelma ja Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnitelma
Eduskunta hyväksyi uuden jätelain (646/2011) maaliskuussa 2011 ja se as- tuu voimaan 1.5.2012. Uudistuksen tavoitteena on päivittää jätealan lain- säädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painopisteitä sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Uudistuksen yhteydessä tarkasteltavia ky- symyksiä ovat mm. jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteiden kierrätyksen edistä- misen sääntely, tuottajavastuuseen liittyvä sääntely sekä jätehuollon valvon- nan riittävyys. (Ympäristöministeriö, 2011)
Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 valtakunnallisen jätesuunnitelman, jonka laatimista EU:n jätedirektiivi edellyttää. Suunnitelmassa asetettujen ta- voitteiden määräaika on vuonna 2016. (Ympäristöministeriö, 2008c) EU- direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot edistämään tuotteiden uudelleenkäyttöä ja uudelleenkäytettäviksi valmistelua erilaisilla toimenpiteillä. Laadukkaan kier- rätyksen edistämiseksi jäsenvaltioiden on otettava käyttöön jätteen erilliske- räysjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan. Direktiivin mukaan esimerkiksi vaarattoman rakennus- ja purkujätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja muuta materiaalien hyödyntämistä on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin vuoteen 2020 mennessä. (Euroopan parlamentti ja neuvos- to, 2008) Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa rakennusjätteen osalta ta- voitteeksi hyödyntämisestä materiaalina ja energiana on asetettu vähintään 70 % vuoteen 2016 mennessä (Ympäristöministeriö, 2008a).
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma 2020 on 11 maakunnan alueen kat- tava jätehuollon kehittämissuunnitelma, jossa esitetään jätehuollon nykytila, tavoitteet ja kehitystoimenpiteet. Vuodelle 2020 on asetettu erillisiä tavoitteita liittyen jätteen synnyn ehkäisyyn, jätteiden hyötykäytön lisäämiseen sekä jä- tehuollon suunnitelmallisuuteen. Jätesuunnittelun kuusi painopistealuetta ovat rakentamisen materiaalitehokkuus, biohajoavat jätteet, yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet, pilaantuneet maat, tuhkat ja kuonat sekä jätehuolto poik- keuksellisissa tilanteissa. (Pirkanmaan ELY-keskus, 2011a) Rakentamisen materiaalitehokkuuden suhteen pyritään ehkäisemään jätteen syntyä ja edis- tämään materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maa- ainesten hyödyntämistä (Pirkanmaan ELY-keskus, 2011b).
Suomessa jätteiden hyötykäyttöastetta on mahdollista nostaa jätteiden kier- rättämisellä ja energiahyötykäyttöä kasvattamalla. Asutuksen, kiinteistöjen ja rakennustyömaiden jätteestä on mahdollista valmistaa soveltuvalla tekniikal- la ympäristönsuojelun laatu- ja tekniset vaatimukset täyttävää polttoainetta.
Jätepolttoaineen käyttö energialaitoksissa edistää sekä luonnonvarojen kes- tävää käyttöä että ilmastopoliittisia tavoitteita vähentämällä neitseellisten ja fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta ja hyödyntämistä. Jätteen esilajitte-
lun ja käsittelyn ansiosta myös materiaalihyötykäytettävät jakeet saadaan entistä paremmin eroteltua jatkokäsittelyyn.
Hanke liittyy kiinteästi uudessa jätelaissa sekä valtakunnallisessa ja alueelli- sessa jätesuunnitelmassa esitettyihin jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön lisäämistä koskeviin tavoitteisiin olemalla yksi niistä käsittelylaitoksista, jois- sa jätteestä valmistetaan tuotteita materiaali- ja energiahyötykäyttöön.
Hämeen ympäristöstrategia, Päijät-Hämeen maakuntaohjelma
Hämeen ympäristöstrategia perustuu pääpiirteissään uudistettuun strategi- aan, jonka Hämeen ympäristökeskuksen ohjausryhmä hyväksyi 2008. Stra- tegia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys hyvästä hämäläisestä ympä- ristöstä vuonna 2020. Visiossa vuoteen 2020 korostuvat muun muassa hyvä ilmanlaatu, monimuotoinen luonto ja terveellinen elinympäristö toteuttavina teemoina energia ja ympäristö, yhdyskunta sekä luonnon monimuotoisuus.
Energiakysymysten kohdalla osaamista kohdennetaan ja teknologiaa kehite- tään tavoitteena Hämeen uusiutuvien luonnonvarojen energiatehokas ja kes- tävä hyödyntäminen välttäen elinkaaren haitalliset vaikutukset ennakolta. Li- säksi tavoitteena on kehittää aineeseen, kuten biomassaan ja kierrätyskel- vottomiin jätteisiin sidotun energian muuttamista sekä sähköksi että läm- möksi ja vähentää erityisesti haitallisia päästöjä. (Hämeen ELY-keskus, 2011) Asuinympäristöön liittyen tavoitteena on vähentää melulle altistuvien asukkaiden määrää ja osuutta väestöstä sekä eheyttää yhdyskuntia niin, et- tä liikennetarve ja -määrä ja edelleen liikenteen energiankulutus ja ilman- päästöt vähenevät. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen energia-, vesi-, jätevesi- ja jätehuollon tulisi toimia ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. (Hämeen ympäristöstrategia, 2011)
Päijät-Hämeen tulevaisuuden visiot ja tavoitteet on esitelty Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa 2011 – 2014. Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat -vision tavoitteisiin kuuluvat mm. kivihiilen käytön vähentäminen ja uusiutuvien energiamuotojen edistämisen ohella myös kierrätysmateriaa- lienergian lisääminen. Materiaalien kiertoastetta pyritään nostamaan, jolloin käytöstä poistuvia materiaaleja hyödynnetään jalostamalla ne esimerkiksi käytettäväksi energiantuotannossa. Luonnonvarojen kulutusta tulee vähen- tää. Toimenpiteinä on mainittu mm. Heinolan ja Lahden alueella toimivan materiaalien kierrätysliiketoiminnan ja siihen liittyvän teknologiaosaamisen kehittäminen sekä materiaalitehokkuuden parantamisen hankkeet. (Päijät- Hämeen liitto, 2010)
Hanke liittyy Hämeen ympäristöstrategiassa ja Päijät-Hämeen maakuntaoh- jelmassa mainittuihin tavoitteisiin kierrätyskelvottoman jätteen muuttamisesta sähköksi ja lämmöksi tekemällä jätteistä polttoainetta sähkön- ja lämmöntuo- tannon tarpeisiin. Hanke vaikuttaa myös materiaalin kiertoasteen kasvami- seen ja luonnonvarojen kulutuksen vähenemiseen.
Ilmasto- ja energiastrategia
Valtioneuvosto hyväksyi nykyisen ilmasto- ja energiastrategian vuonna 2008, joka ulottaa ilmasto- ja energiapoliittiset toimenpiteet vuoteen 2020. Strategi- sena tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen lopulta laskuun siten, että energian loppukulutus vuonna 2020 vastaisi suunnilleen nykytasoa. Uusiutuvan energiantuotannon osuus noste- taan 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä, jonka toteutuminen edellyttää muun muassa jätepolttoaineiden voimakasta lisäämistä energiantuotannossa.
(Työ- ja elinkeinoministeriö, 2008)
Hanke tukee jätepolttoaineiden lisäämistä energiantuotannossa valmistamal- la jätteistä polttokelpoisia tuotteita.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvosto suoritti vuonna 2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit- teiden tarkistamisen keskittyen muun muassa eheytyvään yhdyskuntaraken- teeseen ja elinympäristön laatuun. Näihin liittyvänä erityistavoitteena maa- kuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, et- tä pääosin kaikki syntyvä jäte on mahdollista hyödyntää tai käsitellä valta- kunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tai tarvittaessa ylimaa- kunnallisena yhteistyönä. Toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa kos- kevina erityistavoitteina alueidenkäytössä tulee varautua, osana alueen energia- ja jätehuoltoa, uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. (Valtioneuvos- to, 2008)
Hanke tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mahdollistamalla pur- ku-, rakennus- ja energiajätteiden hyödyntämistä materiaalina ja energiana ja käsittelemällä näitä jätejakeita. Laitoksen sijoittaminen Lahti Energia Oy:n KYVO2-voimalaitoksen viereen tukee alueidenkäyttötavoitteita. Vaikka toi- minta ei sijoitu jätteenkäsittelylaitoksille osoitetulle alueelle, eivät hankkeen ympäristövaikutukset merkittävästi eroa alueelle suunnitellun maankäytön, eli teollisuuden, ympäristövaikutuksista. Hanke ei vaikeuta alueen maankäyttöä suunnitelmien mukaisesti. Hanke luo toimivan yhteysverkoston jäteperäisiä polttoaineita käyttävän ja niitä tuottavan laitoksen välille.
Lahti ympäristöosaamisen keskittymänä
Lahdesta on viime vuosina muodostunut ympäristöliiketoiminnan ja - tutkimuksen merkittävin keskittymä Suomessa. Kaupunkiin on perustettu mm. Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria johtava tiede- ja yritys- puisto, minkä lisäksi neljä cleantech-osaamisen oppilaitosta toimii Lahdessa (Lahti Business and Science Park, 2011). Lahden kaupungin tavoitteena on olla kokonaisvaltainen kestävän kehityksen kaupunki ja ilmastotyön edellä- kävijä, jota varten on käynnistetty GreenCity -kehittämisohjelma. Ohjelma,
jonka käynnistämisestä päätettiin kesäkuussa 2010, sisältää laajoja kehittä- mishankkeita ja käytännön tekoja. (Lahden kaupunki, 2011a)
Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen käyttöönottaminen tukee kaupungin profiloitumista ympäristöalan suunnannäyttäjänä, sillä luonnonva- roja säästävä materiaalihyötykäyttö on merkittävä negatiivisia ympäristövai- kutuksia vähentävä toimiala. Lisäksi rakennus- ja energiajätettä kierrätyspolt- toaineen valmistuksessa hyödyntäviä laitoksia on Suomessa toistaiseksi vain muutama.
2.3.2 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitos KYVO2
Lahti Energia Oy:n olemassa olevan Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen rakennettava kaasutuslaitos, KYVO2, tulee hyödyntämään energiantuotan- nossaan kierrätyspolttoainetta. Kuusakoski Oy on yksi laitoksen pääpoltto- ainetoimittajista. Hämeen ympäristökeskus antoi lausunnon Kymijärven voi- malaitoksen KYVO2-kaasutuslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselos- tuksesta kesäkuussa 2005 ja ympäristölupa laitokselle myönnettiin marras- kuussa 2005.
KYVO2-laitoksen rakennustyöt ovat käynnissä ja laitos on määrä ottaa käyt- töön keväällä 2012. Jotta kierrätyspolttoaineen sujuva ja häiriötön toimitta- minen voimalaitokselle voitaisiin taata heti sen käyttöönotosta lähtien, Eko- park Lahti -kierrätyslaitoksen toiminnan on määrä käynnistyä samoihin aikoi- hin Lahti Energia Oy:n kaasutuslaitoksen kanssa. Mikäli kierrätyslaitoksen käyttöönotto viivästyy, joudutaan polttoaine kaasutuslaitokselle tuomaan vä- liaikaisesti muualta. Laitos on siis selvästi kytköksissä Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen polttoaineen toimituksiin.
Kymijärven voimalaitokselle on rakenteilla oma tie Kuusakoski Oy:n tontin koillispuolelle. Kymijärven voimalaitokselle kulkevan raskaan liikenteen suju- vuuden lisäämiseksi Kytölänkadun ja Vipusenkadun/Voimakadun risteyk- seen tullaan rakentamaan liikenneympyrä (Kuva 1). Tällöin Holman- Kymijärven maantieltä Kytölänkadulle kääntyvä ja edelleen Kymijärven voi- malaitokselle jatkava liikenne ei voi suoraan kääntyä voimalaitokselle johta- valle tielle vasemmalle, vaan tulee uuden järjestelyn myötä kulkemaan ensin Kytölänkadun päässä olevaan liikenneympyrään ja palaamaan takaisin Kytö- länkadulle voimalaitokselle johtavalle tielle kääntymistä varten. Voimalaitok- selta takaisin Kytölänkadulle palaava liikenne voi kääntyä suoraan oikealle ja edelleen Holman-Kymijärven maantielle. Uusilla järjestelyillä on tarkoitus pa- rantaa liikenteen sujuvuutta. Raskas liikenne Voimakadulla, joka on lähinnä asutusta oleva katu, tulee vähenemään merkittävästi, samoin liikenteen ai- heuttama melu.
Kymijärven voimalaitokselle kulkevan uuden tien rakentaminen on riippuma- ton Kuusakoski Oy:n suunnitellusta toiminnasta alueella, eikä Ekopark Lahti-
kierrätyslaitoksen liikenne tule kulkemaan uutta tietä pitkin. Kierrätyslaitok- selle toimitettavat kuormat kuljetetaan olemassa olevia reittejä pitkin Kytö- länkadun ja Voimakadun kautta, minkä lisäksi voimalaitokselle toimitettava valmis kierrätyspolttoaine siirretään kuljettimella. Olemassa oleva tieverkko siihen suunnitelluin muutoksin on riittävä kierrätyslaitoksen toiminnan vaati- man liikenteen kannalta.
Kuva 1. Liikenteen kulku Kymijärven voimalaitokselle. Suunnitteilla oleva liikenneympyrä tu- lee muuttamaan raskaan liikenteen kulkua voimalaitokselle, joka kulkee ennen uuden tien valmistumista voimalaitoksen tontille Voimakadun kautta. Pohjakartta © Lahden kaupunki, Maankäyttö 2011.
Muut alueella toimivat yritykset
Kohteen vieressä sijaitsevan Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen lisäksi muita toimijoita alueella ovat muun muassa Peikko Group Oy sekä Sandvik Oy. Peikko Group Oy valmistaa kiinnitysosia betonivalmisteisiin, ku- ten kiinnityslevyjä, pultteja sekä pilari- ja seinäkenkiä. Sandvik Oy puoles- taan valmistaa teknisiä laitteita kaivannais- ja rakennusteollisuuden käyttöön, kuten poria, murskaimia, maanalaisia lastausautoja sekä purkulaitteita.
Lisäksi alueella on muuta metalliteollisuutta ja tukkuliikkeitä sekä työterveys- asema. Alueella ei ole maa- tai metsätaloudelle varattuja alueita.
Hankkeella ei katsota olevan heikentävää vaikutusta muiden alueella toimi- vien yritysten toimintaan.
Muut vastaavat hankkeet
YVA-ohjelmasta saatujen lausuntojen perusteella vastaavanlaisia hankkeita on suunnitteilla useampia eri puolilla Suomea. Sekä Lahden teknisen ja ym- päristötoimialan Maankäytön osaston että Lahden seudun ympäristöpalve- luiden antaman lausunnon mukaan vastaavanlaisia kierrätyslaitoksia on tällä hetkellä toiminnassa vain muutama, mutta ala kasvaa voimakkaasti ja suun- nittelu- ja lupavaiheessa olevia laitoksia on useita. Täten on odotettavissa kilpailua jätemateriaalista eri laitosten kesken.
Toivonen Yhtiöt Oy suunnittelee Tampereella sijaitsevan Ruskon jätteenkä- sittelylaitoksen toiminnan laajentamista. YVA-menettely on parhaillaan käyn- nissä. Toiminnan laajentumisen toteutuessa Ruskossa vastaanotettavan ma- teriaalin kokonaismäärä on 300 000 tonnia vuodessa, eli hieman vähemmän kuin Kuusakoski Oy:n suunnittelukohteessa. Tästä kierrätyspolttoaineen raaka-aineiden osuus on 250 000 tonnia. Joulukuussa 2010 järjestetyn ylei- sötilaisuuden muistion mukaan Ruskon laitokselle tuodaan materiaalikuor- mia Helsingistä ja Lahdesta. Suunnitteilla on useita voimalaitoksia ja Toivo- nen Yhtiöt Oy:n tuottama kierrätyspolttoaine tullaan kuljettamaan Raumalle, Pietarsaareen ja Kotkaan. Tampereen kaupungilla on suunnitteilla Tarasten- järvelle rakennusjätteen murskaustoimintaa, jonka YVA-menettely on saatet- tu päätökseen. Myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on voimalaitoshanke vi- reillä. (Pirkanmaan ELY-keskus, 2011c)
Lassila & Tikanoja Oyj:n ja Keravan Energia Oy:n yhteistyössä perustama, polttoaineteholtaan 50-60 MW oleva Keravan biovoimalaitos käyttää pääpolt- toaineenaan rakennusjätepuuta. Kierrätyspolttoaine laitoksella on suunnitel- tu olemaan 80 % puuperäistä haketta, pahvia ja paperia ja 20 % kierrätyk- seen soveltumatonta muovia. Rakennusjätepuu kerätään Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta kaupan ja teollisuuden alalta, missä rakennusteolli- suuden orgaanista poltettavaa jätettä syntyy noin 100 000 tonnia vuodessa.
Keravan laitos hyödyntää tästä määrästä noin 50 %. Laitoksen laskennalli- nen polttoainemäärän tarve on noin 60 000-100 000 tonnia vuodessa. Tä- män lisäksi laitos käyttää viereisen, käytöstä poistettavan kaatopaikan bio- kaasua. (Insinööritoimisto Paavo Ristola, 2004a)
Seppälänkankaan teollisuusalueella sijaitseva Lassila & Tikanoja Oyj:n ym- päristöpalveluiden Jyväskylän toimipiste on jätteenkäsittelylaitos, joka tuot- taa muun muassa kierrätyspolttoainetta. Ympäristöluvan mukaan laitoksella tuotetaan kierrätyspolttoainetta vuosittain 15 000 tonnia, jonka valmistuk- seen käytetään rakennustoiminnan ja teollisuuden sekä kaupan ja palvelu- toiminnan sivutuotteita sekä yhdyskuntajätteitä. (Keski-Suomen ympäristö- keskus, 2006)
Kuusakoski Oy:n suunnitteleman laitoksen hankinta-alue leikkaa joidenkin vastaavien laitosten hankinta-alueita. Näistä Toivonen Yhtiöt Oy:n laitos Tampereella sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n laitokset Keravalla ja Jyväskyläs- sä kilpailevat osin samoista jätteistä. Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen perus-
taminen luonnollisesti kiristää kilpailutilannetta, sillä käsiteltävistä jätemateri- aaleista kilpailee tulevaisuudessa yhä useampi toimija.
Kuusakoski Oy:llä on toiminnassa yksi suunniteltavaa hanketta vastaava purku-, rakennus-, pakkaus- ja energiajätteen käsittelylaitos Espoon Äm- mässuolla, Ekopark Espoo. Laitoksen ympäristöluvan mukaiset käsittely- määrät ovat noin 320 000 tonnia vuodessa. Verrattuna suunniteltuun Eko- park Lahti -kierrätyslaitokseen, toiminta Espoossa on laajempaa ja siellä kä- sitellään myös muita materiaaleja. Toiminta Espoossa tapahtuu myös osin ulkona. Pääosa Espoon laitoksessa käsiteltävästä materiaalista tulee pää- kaupunkiseudulta ja muualta Uudeltamaalta. Vaikka laitoksessa käsitellään myös samoja jätejakeita samantyyppisellä prosessilla kuin Lahteen suunni- tellussa laitoksessa, eivät laitokset kilpaile keskenään samoista jätteistä.
Kaksi samantyyppistä käsittelylaitosta sen sijaan tukevat toisiaan, jolloin esimerkiksi huoltoseisakkien tai mahdollisten prosessihäiriöiden sattuessa materiaalia pystytään käsittelemään vastaavan tyyppisellä laitoksella.
Kuusakoski Oy on suunnitellut muun muassa rakennusjätteen käsittelylai- toksen perustamista myös Heinolan Rajavuoreen. Rajavuoren kierrätyslai- toshankkeen YVA-menettely valmistui vuonna 2009. Ympäristölupahakemus muun muassa rakennusjätteen käsittelyprosessin rakentamisesta Rajavuo- reen on jätetty keväällä 2011. Lupahakemuksen mukaan Rajavuoressa voi- taisiin käsitellä rakennus- ja energiajätettä yhteensä noin 170 000 tonnia vuodessa. Lupahakemus pitää sisällään myös muita toimintoja, kuten kierrä- tyskelvottomien jätteiden loppusijoitustoiminnan. Lahden laitos tulee suurelta osin korvaamaan Rajavuoreen suunnitellun rakennusjätteen käsittelylaitok- sen. Rajavuoressa kuitenkin varaudutaan mahdollisesti esikäsittelemään ja varastoimaan Lahdessa käsiteltävää purku-, rakennus- ja energiajätettä. Ra- javuoren loppusijoitusalueelle ollaan myös käsittelyssä olevassa ympäristö- lupahakemuksessa haettu lupaa loppusijoittaa rakennusjätteen käsittelyssä syntyvät kierrätyskelvottomat jakeet kaatopaikalle. Rajavuoren toiminnot siis tukevat Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen toimintoja.
Kuusakoskella on suunniteltavan laitoksen lisäksi Lahdessa myös toinen toimipiste, Kujalan jätehuoltoalueella sijaitseva Lahden palvelupiste. Lahden palvelupisteen toiminta on luonteeltaan täysin erityyppistä kuin suunnitelta- van käsittelylaitoksen. Palvelupiste toimii pääosin materiaalien vastaanotto- pisteenä, jonne myös yksityishenkilöt voivat toimittaa kierrätettäviä jätteitään.
Ympäristöluvan mukaan palvelupisteellä voidaan vastaanottaa ja käsitellä vuodessa yhteensä enintään 50 000 tonnia kierrätettäviä materiaaleja. Tästä määrästä rakennus-, energia- ja pakkausjätteen määrä on noin 22 000 ton- nia vuodessa. Luvan mukaan palvelupisteellä voidaan tehdä em. jakeiden lajittelua ja pakkaamista. Lahden palvelupiste tukee suunnitellun kierrätyslai- toksen toimintaa, mahdollistaen käsiteltävän materiaalin vastaanoton, lajitte- lun ja välivarastoinnin myös Kujalassa. Etenkin suunnitellun laitoksen huol- toseisakkien ja mahdollisten linjahäiriöiden sattuessa materiaalia voidaan ohjata myös Lahden palvelupisteelle mikäli suunnitellulla kierrätyslaitoksella
2.4 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu
YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2012 alussa. Hank- keelle tullaan hakemaan ympäristölupaa välittömästi YVA-menettelyn päät- tymisen jälkeen ja laitoksen toiminta pyritään aloittamaan kesällä 2012.
Lahden yleiskaavassa suunnittelualue on luokiteltu yleiskaavamerkinnällä TO/P, joka on pääosin palveluille tarkoitettu toimitila-alue. Ajantasaisessa asemakaavassa alue on luokiteltu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli- alueeksi. Jätteenkäsittelyalueille on olemassa oma asemakaavamerkintä EJ.
Koska hankkeen suunnittelualue ei sijaitse asemakaavassa jätteenkäsittely- alueeksi merkityllä alueella, on toiminnalle haettu poikkeamislupa asema- kaavan mukaisesta toiminnasta. Päätös on annettu 18.11.2011, ja se tulee lainvoimaiseksi joulukuussa, jos päätöksestä ei valiteta. Päätös mahdollistaa suunnitellun toiminnan suunnittelualueella. Rakennuslupahakemus jätetään viranomaiselle joulukuussa 2011. Laitoksen suunnittelu on meneillään ja ra- kentaminen on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2012. Laitoksen toiminta on tavoitteena aloittaa kesällä 2012.
3 EKOPARK LAHTI -KIERRÄTYSLAITOKSEN HANKEKUVAUS 3.1 YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot
YVA-menettelyssä tulee verrata erilaisten vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikutuksia. Tällä tavoin saadaan jo suunnitteluvaiheessa hyödyllistä tietoa siitä, kuinka hankkeen ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa. Yhtenä ver- tailtavana vaihtoehtona YVA-menettelyssä on lähes poikkeuksetta myös alueen nykytilannetta tai tiettyä kehityssuuntaa vastaava 0-vaihtoehto, joka todennäköisesti toteutuu, mikäli uutta hanketta ei toteuteta.
Hanketta ei toteuteta (0-vaihtoehto)
0-vaihtoehdossa käsitellään tilannetta, jossa Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen toimintaa ei aloiteta. Tällä saattaa olla negatiivisia vaiku- tuksia kierrätyspolttoainetta käyttävien voimalaitosten polttoaineiden saan- tiin. 0-vaihtoehdon toteutuessa kiinteistön toiminta palautuu todennäköisesti aiempaa toimintaa vastaavaksi, eli pääosin toimistokäyttöön.
Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto (vaih- toehto 1)
Ekopark Lahti -kierrätyslaitos valmistaa purku- ja rakennusjätteestä sekä energia- ja pakkausjätteestä kierrätyspolttoainetta. Käsiteltäväksi tuotava materiaali sisältää mm. muovia, pahvia, puuta, villaa, metallia ja betonia.
Tuotteena syntyy kierrätyspolttoainetta, mineraaliaineksia, puuta, muovia ja metalleja sekä muita kierrätettäviä jakeita. Käsiteltävän materiaalin määrä tu- lee olemaan vuositasolla enimmillään noin 350 000 tonnia. Kierrätyspoltto-
ainetta hyödynnetään muun muassa kierrätyslaitoksen viereen rakenteilla olevan Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksella (KYVO2).
Suunnitellun laitoksen toimintaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 3.4.
Käyttöönoton ympäristövaikutuksia on arvioitu osiossa 7.
3.2 Hankkeen sijainti
Suunnittelukohde sijaitsee Lahdessa Myllypohjan kaupunginosassa Vi- pusenkadun teollisuusalueella osoitteessa Norokatu 5 (Kuva 2). Kierrätyslai- toksen toiminnalle on varattu 1,6 hehtaarin kokoinen tontti, joka rajautuu Ky- tölänkatuun ja Voimakatuun sekä Lahden kaupungin ja Lahti Energia Oy:n omistamiin tontteihin. Tonttia kiertävät Joutjoki sekä rautatieraide tontin koil- lis- ja eteläpuolelta. Kiinteistön kiinteistörekisteritunnus on 398-15-489-10.
Hankkeen toteutuessa tontin ja kiinteistön tulee omistamaan Kuusakoski- konserni, joka vuokraa tilat Kuusakoski Oy:lle.
Alue sijaitsee noin 3,5 kilometriä Lahden keskustasta koilliseen ja 1,5 kilo- metriä Valtatie 4:stä (E75, ohitustie) luoteeseen. Holman-Kymijärven maan- tie (n:o 24) kulkee tontin koillispuolelta noin 250 metrin päässä.
Kuva 2. Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen suunniteltu sijainti (merkitty sini- sellä ympyrällä). Pohjakartta © Lahden kaupunki, Maankäyttö 2011.
1
5 4
3 2
Lähimmät asuinrakennukset teollisuusalueella sijaitsevat Vipusenkadun var- ressa, noin 270 metrin etäisyydellä laitoksen tontin rajasta mitattuna (kuvan 2 merkintä 1), sekä Ratavartijankadun läheisyydessä, noin 350 metriä laitok- sen tontin rajasta (kuvan 2 merkintä 2). Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä Joutjoentien alueella laitoksesta etelään (kuvan 2 merkintä 3). Lähimmän asutuksen sijainti on esitetty tarkemmin kappa- leessa 4.2.
Muualla tontin läheisyydessä ympärivuotista asutusta on erityisesti Myllypoh- jan, Möysän ja Kiveriön alueella. Kokonaisuudessaan asutusta on melko vä- hän. Vapaa-ajan asuntoja alueen välittömässä läheisyydessä ei ole. Useim- mat laitoksen lähimmistä tonteista ovat teollisuuskäytössä. Noin 600 metrin etäisyydellä suunnittelukohteesta sijaitsee Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Vipusenkadun kampus (kuvan 2 merkintä 4). Holman-Kymijärven maantien pohjoispuolella sijaitsevaa Kytölän asuinalueelle kaavoitetaan uutta pienta- loaluetta, jonka lähimmät asuintalot tulevat sijaitsemaan Kuusakoski Oy:n suunnittelukohteesta noin 600 metrin etäisyydellä (kuvan 2 merkintä 5).
3.3 Kuvaus suunnittelualueen nykyisestä toiminnasta
Suunniteltu laitos tulee sijaitsemaan olemassa olevalla teollisuusalueella, missä toimii nykyisellään lähinnä metalliteollisuutta, tukkuliikkeitä ja työterve- ysasema.
Suunnittelukohteen kiinteistössä nykyinen toiminta on melko pienimuotoista huomioon ottaen rakennuksen koon. Aiemmin kiinteistössä toimi Eimo Oyj, jonka toimialaan kuului ruiskupuristettujen muoviosien maalaamo ja pintakä- sittely-yksikkö. Vuonna 2003 Foxconn Oy osti Eimo Oyj:n osakekannan, mutta lopetti tehdastyöt Lahdessa vuonna 2009. Kohteessa on tällä hetkellä Foxconn Oy:n projektitoimintaa ja tuotekehittelyä. Työntekijöitä on noin 15.
Lisäksi kohteessa toimivat IT-verkko- ja tietoliikennejärjestelmiä sekä sähkö- alan töitä tekevä Eltel Networks Oy ja Makron Engineering Oy toimialanaan metallituotteiden suunnittelu, välitys ja kauppa.
3.4 Suunnitellun kierrätyslaitoksen toiminnan kuvaus 3.4.1 Yleiskuvaus
Kierrätyslaitoksen pääasiallisia toimintoja ovat purku- ja rakennusjätteen se- kä erilliskerätyn kaupan ja teollisuuden energia- ja pakkausjätteen käsittely kierrätettäviksi jakeiksi sekä kierrätyspolttoaineeksi. Kierrätyslaitoksella ei tulla käsittelemään yhdyskuntajätettä eikä biojätettä.
3.4.2 Toiminta-aika
Pääsääntöisesti kierrätyslaitos toimii ympäri vuoden. Maksimikapasiteetilla toimiessaan laitos vastaanottaa ja käsittelee materiaalia vuorokauden ympä- ri, viikon jokaisena päivänä.
Mikäli laitoksella käsiteltävän materiaalin määrä on maksimimäärää pienem- pi, rajoitetaan toiminta-aikaa ensimmäiseksi öisin ja viikonloppuisin. Liikenne laitokselle jakautuu melko tasaisesti laitoksen toiminta-ajalle, koska alueella ei ole mahdollista varastoida materiaalia kovinkaan suuria määriä. Vaikka lii- kenne keskittyy päiväsaikaan, on laitoksen toimiessa keskeytyksettä vuoro- kauden ympäri liikennettä myös öisin. Mahdollisten huoltoseisakkien aikaan laitos ei ole käynnissä ja tarvittava kierrätyspolttoaine tuotetaan Kuusakoski Oy:n muilla tuotantolaitoksilla.
3.4.3 Vastaanotettavan materiaalin määrä ja laatu
Vuosittain laitokselle toimitetaan materiaalia enimmillään noin 350 000 ton- nia. Oheisessa taulukossa (Taulukko 1) on eritelty tarkemmin saapuvan ma- teriaalin ominaisuuksia.
Taulukko 1. Vastaanotettavien materiaalien määrä ja laatu.
Vastaanotettava
materiaali EWC-koodi Määrä (t/a)
Rakennus- ja purkujäte 17 19 04 200 000 - 250 000
Energia- ja pakkausjäte
Useita, mm. 15 01 02, 19 12 10, 02 01 04, 12
01 05 100 000 - 150 000
Yhteensä 350 000
Vastaanotettavasta materiaalista noin 55-80 % on rakennus- ja purkujätettä, kuten puupohjaisia tuotteita, muovia, pahvia, paperia, tiiltä, betonia, lasia, metallia, lattiamattoa, kipsilevyä ja eristeitä. Loput 20-45 % on erilliskerättyä kaupan- ja teollisuuden energiajätettä, kuten muovia, pahvia ja puuta. Mate- riaalimäärien tarkkaa jakautumista ei vielä tiedetä, vaan se voi vaihdella alu- eellisten kertymien ja valmistettavien tuotteiden laatuvaatimusten mukaan.
Käsiteltävä materiaali toimitetaan laitokselle lähinnä Lahden ympäristöstä noin 100-150 kilometrin etäisyydeltä ja muualta Etelä-Suomesta. Lahdessa käsiteltävä materiaali on peräisin Kuusakosken omasta toiminnasta, muilta toimijoilta, kaupasta ja teollisuudesta sekä yksityisiltä henkilöiltä.
3.4.4 Toiminnan pääprosessit ja syntyvät jakeet
Materiaalin käsittelyprosessissa erotellaan kunnallisen jätehuollon ulkopuo- lelle jäävästä kaupan ja teollisuuden erilliskerätystä pakkaus- ja energiajät- teestä sekä purku- ja rakennusjätteestä mahdollisimman tarkasti kaikki ma- teriaalihyötykäyttöön soveltuvat jakeet sekä jalostetaan polttokelpoisesta materiaalista kierrätyspolttoainetta.
Materiaalia ei juurikaan varastoida laitoksella, vaan se ohjataan suoraan kä- siteltäväksi. Koneellisessa esilajittelussa materiaalista poistetaan murskauk- sen ja kierrätyspolttoaineen prosessoinnin kannalta haitalliset jakeet sillä tarkkuudella, kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Käsiteltäväs- tä materiaalista erotetaan myös kierrätettäväksi kelpaavat jakeet. Kaikkiaan materiaalista erotellaan puuta, pahvia, paperia, betonia, muovia, kiviainesta, metalleja ja hyödyntämiskelvoton jäte. Kierrätyskelpoiset jakeet ohjataan esi- lajittelusta edelleen kierrätykseen ja hyödyntämiskelvoton jae loppusijoituk- seen. Vastaanotto- ja esilajitteluhallissa syntyvää pölyä sidotaan vesisumu- tuksen avulla.
Kierrätyspolttoaineen raaka-aine, eli esilajiteltu purku- ja rakennusjäte pro- sessoidaan hallissa olevalla käsittelylinjastolla. Pääprosessivaiheet toimivat sähköllä ja ne ovat
• murskaus
• magneettierotus
• seulonta
• ilmaluokitus
• upotus-kellutus
• käsinlajittelu
• jäännösmetallien erotus ja talteenotto.
Ekopark Lahti -kierrätyslaitos on jätteiden käsittelyteollisuudesta annetun BREF-asiakirjan (Reference Document on Best Available Techniques) koh- dan 4.5.3.1 mukainen, sisältäen seuraavat prosessivaiheet:
1. suurikokoinen sekalainen rakennusjäte murskataan ennen erottelua;
2. metallien erottamiseen käytetään useita magneettierottimia, pyörrevir- ta-erotinta ja induktiivista erotinta;
3. materiaalin kokoluokittamiseen käytetyt seulat ovat rakenteeltaan sul- jettuja ja ne sisältävät pölynpoiston.
Suurikokoinen sekalainen rakennusjätemateriaali murskataan kahdessa vai- heessa oikeaan kokoluokkaan. Näin pyritään vähentämään energian kulutus- ta. Esilajittelussa materiaalista on erotettu betoni ja muut kovat aineet, mikä vähentää murskauksesta aiheutuvaa tärinää.
Murskausta seuraavan magneettierotuksen avulla syötteestä saadaan erotel- tua kierrätyskelpoinen rauta, joka ohjataan laitokselta jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille. Magneettisen materiaalin erotuksessa toimitaan BREF- asiakirjan kohdan 4.5.3.3 mukaisesti käyttäen kahta hihnamagneettia, ja ve- torumpumagneettia varmistamassa lopputuotteen puhtaus raudasta. Ei- rautametallien erotuksessa käytetään pyörrevirtaerotinta. Pyörrevirtaerotin täyttää kaikki BREF:n kohdan 4.5.3.4 listaamat ominaisuudet. Metallien ero- tuksessa käytetään myös kaikki metallit erottavaa BREF-asiakirjan 4.5.3.5- kohdan mukaista induktiivista erotinta.
Mahdollisimman hyvän erottelutarkkuuden saamiseksi materiaalia jaetaan seulomalla eri kappalekokoihin. Seulonta erottelee jakeesta seula-alitteen eli hienoaineksen, joka välivarastoidaan pihalle rakennettavaan, tilavuudeltaan noin 200 m3:n siiloon. Hienoaines siirretään linjastolta siiloon kuljettimella, josta se siilon täyttyessä puretaan lavoille, jotka kuljetetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Lavat suojataan pressuilla. Hienoaines ohjataan edel- leen kierrätykseen tai loppusijoitukseen.
Ilmaluokituksen aikana materiaali lajitellaan kappaleen painon ja pinta-alan mukaan käyttäen BREF-asiakirjan kohdan 4.5.3.9 mukaisia ilmaerottimia sul- jetulla ilmankierrolla. Ilmaerottimien puhaltimien painepuolelta ilmaa johde- taan suodattimelle noin 20 % kokonaisilmamäärästä. Laitoksessa käytettävät suodattimet täyttävät BREF:n kohdan 4.6.5 vaatimukset.
Laitoksessa käytetään raskaiden kappaleiden erotukseen upotuskellutusme- netelmää, jonka avulla kierrätykseen voidaan erotella muut metallijakeet se- kä kivi, lasi, tiili ja keramiikka. Kierrätykseen kelpaamattomat jakeet menevät loppusijoitukseen. Upotuskellutusmenetelmän vesikierto on suljettu ja sen vesimäärä vähäinen, alle 50 m3. Vettä poistuu jonkin verran käsiteltävän ma- teriaalin mukana, joten vettä joudutaan lisäämään prosessiin ajoittain. Synty- nyt liete poistetaan tarvittaessa imuautolla ja toimitetaan joko loppusijoituk- seen luvan omaavalle laitokselle tai hyötykäyttöön. Laitoksessa materiaalille tehdään BREF-asiakirjan kohdan 4.5.3.6 mukainen negatiivinen manuaali- nen lajittelu ja laadun tarkastus. Negatiivinen lajittelu vähentää haitta- aineiden määrää lopputuotteessa.
Kuva 3. Rakennusjätteen lajittelua manuaalisesti. (Kuva: Kuusakoski Oy).
Purku- ja rakennusjätteen käsittelyssä muodostuu kierrätyspolttoaineen ohella
• sekajätettä, joka sisältää mm. kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC- muovia, eristeitä ja tekstiilejä, ja joka loppusijoitetaan Kuusakosken omistamalle Rajavuoren kaatopaikalle Heinolaan tai muulle luvan omaavalle kaatopaikalle;
• seulonnan ja vesien käsittelyn hienoainesta, jolle pyritään löytämään hyötykäyttö- tai jatkokäsittelymahdollisuus tai se loppusijoitetaan Ra- javuoren kaatopaikalle tai muulle luvan omaavalle kaatopaikalle;
• käsinlajittelussa eroteltuja poltolle haitallisia jakeita (muun muassa kipsipohjaiset rakennusaineet, PVC-muovi, eristeet, tekstiilit, metallit, betoni, kivet, keramiikka, lasi ja tiili), joille pyritään löytämään hyöty- käyttö- tai jatkokäsittelymahdollisuus tai jotka loppusijoitetaan Raja- vuoren kaatopaikalle tai muulle luvan omaavalle kaatopaikalle;
• suodatinpölyä, joka loppusijoitetaan Rajavuoren kaatopaikalle tai toi- mitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.
Rakennusjätteen käsittelylinjaston loppupäässä linjastolle on mahdollista oh- jata sivusyöttönä kaupan ja teollisuuden pakkaus- ja energiajaetta. Pakkaus- ja energiajae murskataan ja siitä erotellaan sen mahdollisesti sisältämät me- tallit. Tuotteina syntyy kierrätyspolttoainetta sekä metallipitoinen jae, joka oh- jataan jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille.
Tuotteet pyritään jätehierarkian mukaisesti ohjaamaan ensisijaisesti materi- aalihyötykäyttöön ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön.
Kaaviossa (Kuva 4) on havainnollistettu materiaalin käsittelyprosessia ja sii- nä syntyviä jätejakeita.
Oheisessa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty käsittelyprosessin tuloksena syntyvien tuotteiden ja jätteiden määrät ja ominaisuudet. On huomioitava, et- tä määrät voivat vaihdella muun muassa käsiteltävän materiaalin koostu- muksen mukaan, eli taulukon luvut ovat arvioita.
Taulukko 2. Kierrätyspolttoaineen valmistusprosessissa syntyvät tuotteet ja jätteet
Tuote EWC-koodi Määrä, arvioitu
(t/a) R/D-koodi
Kierrätyspolttoaine 19 12 10 126 000 R01
Metallit 19 12 02, 19 12 03 26 000 R041
Kiviaines 19 12 09 81 000 R052
Jätteet (mm. seula- alite, esi- ja käsinlajit- telun jätteet, upotus- kellutuksen sakka)
19 12 12 117 000
R052, D01, D10 (eri laatui- sia jätteitä, pyritään löy-
tämään hyötykäyttö- mahdollisuuksia)
Taulukossa esitetyt luvut syntyvien jakeiden määristä ovat suuntaa-antavia, sillä toteutuviin määriin vaikuttavat purku- ja rakennusjätteen ja energia- ja pakkausjätteen välinen suhde sekä käsiteltävien jakeiden laatu.
Käsittelyprosessista syntyvät jakeet sijoitetaan katetuille lavoille piha- alueella, mistä täydet lavat kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Lahti Energia Oy:lle ohjattava kierrätyspolttoaine siirretään kuljettimella suoraan voimalaitokselle.
Kuva 4. Yleispiirteinen kuva käsittelyprosessista ja siinä syntyvistä jakeista.
3.4.5 Hulevesien johtaminen ja viemäröinti
Koko piha-alue on asfaltoitu. Prosessissa syntyvät jatkokäsittelyyn ohjattavat jakeet sijoitetaan piha-alueen takaosaan katetuille lavoille poiskuljetusta var- ten, jolloin materiaali ei pääse kosketuksiin sadeveden kanssa. Lavojen va- rastointi- ja kasetointialueella, eli paikalla, missä lavojen vaihdot suoritetaan,
Syöte
Murskaus
Magneettierotus Esilajittelu Paperi, pahvi, metalli,
betoni, kiviaines, muovi yms. hyötykäytettävä
Seulonta
Ilmaluokitus
Upotus-kellutus
Käsinlajittelu
Energiajakeen tai puun sivusyöttö
Metallipitoinen jae
Kierrätyspolttoaine RDF Kierrätys
Kierrätys
Hyödyntämiskelvoton jäte
Loppusijoitus
Erotus Murskaus
Rauta
Kierrätys Hienoaine
Loppusijoitus tai kierrätys
Metallijakeet
Kierrätys
Kivi, tiili, lasi, keramiikka yms.
Loppusijoitus tai kierrätys
Poltolle haitalliset jakeet
Loppusijoitus tai kierrätys
Energian- tuotanto
