• Ei tuloksia

Tiedoksi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tiedoksi"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Muodot uudet, perusta pysyy -journalismi elää verkoissa

E:dais:a JOd'1alistis:a JOS mu1takin verc:koju!kaisuja on lnternetin vallisen laaJEwlukser Word \Mae Web \/'fvVW c oi1ri,r syntynyt noin kolmen vuoden a1kana enemnän ku1n kukaan ta:~aa vaivautua .askemaankaan. Keh;tys vuorova1-

~utte1Seen moniviestlnverkkotek- n;lk<aan, r1in sanottuun 'hyoer- rnediaan". perustuvalla alal'a on o''ut nooeata.

Ju'kaiSuJen- l1ene e"ää syyta purua "verkkolehdistä' ulkoasu on tår1än asti koko kehitynyt 'ähemmas pape11s:a. Alun perin

viestin s1sä!tö ja muu!:o vat erotettav,ssa to sistaan WWWn kehitys on kuitenKin joh-

;nandoli:stavaa valitystapaa.

Julka!SJJen u'koasu- ja raken- neasioissa 'Joi eroa papecHie pa:- narn:seen verraten olettaa alkavan pian syntyä uudnqeen, kun ''eto- konelstettuJen verkkoJen mahdol·

lisuu'-sia aletaan täysirnitta:ses:i kayttaä. Paper~siin lehtiin verraten verkolla on vänintään viisi etua·.

jatkuva pä!VItettävyys, asiayhteyk- siin perustuvien 1 nkitysten mah- doll suus, :ietokoneen kyky no- peasti ets1ä Ja esittää kaikenlaista, monlviestino..,.,ina!suudet seka vuorovaiku~leJsu;.;s,

Jutturakenteiden varsinainen keMys verkossa ei ole vielä alka- nutkaan KL ten samasta kertovaa uut:sta e1 kir;o.teta aivan samalla tavoin paperLie painetta- vaan lehteen Ja radioon, e1 myös- kään o!e syytä aJacella Jockin er- ruudestaan tutc,n muodon soot- van suoraan se~laisenaan tietoko- neistet:uun iulka1senctseer ta~>eksi JUttujen rakenteet ovat ku::enkm noudatelleet oaperille pa,nettavlen mailia, use:n JUtl,t jopa ovat täysin samo1a Verk~o­

tekn:'kar r'iahaollisuuksia e1 vielä käy~etä pal;onkaan 11yväks:, vanha pa noiast' rasi::aa, oMakohtamer

a,·k,kokemus kyliä on, paperi- lehteen kirjoitetun JUtun lukee mlelel',äär'. va·,n papenlta, ainakin JOS sen pituus näytöllä ruc- dullisen tai pari.

saman sisällönk1n väl!t- täminer-: nnnakkaisesti sekä pape- r,- ettå verk<oto<>t0tOna va1kuttaa tarpeettocraltakin, el'eivät vas- taanottaJakunnat ole erilliset JOS verkkojalkaisc~n merkitä jO- cak:n myös paper lehden :uk1joille, se~ tultsi olla erii<seen Ja cavalla cehty

Muotojen kehittyessä uuden väl:r,een edellyttä;nällä mabdol- l:stamalla taval:a ei silti liene syytä uskoa, että Journai1srn:n perusteet il''ks1kään rn0uttuistvat. AjanKOb- taise~, tos:asiaooh;a1sen, tär- keisiin asioihin keskit:yvän ja Jour- naiististn periaatte:n toirnitetLn

;iedo~. rniel·ptteden Ja ;nuun ai- ne:ston tarve ~uskin rlaaiir:Jassa mihinkään katoaa, 01 pa tekniiki<a

Toimituksellisen iimoitusaineis- ton välinen ra;a on pidettävä eh- dottoman selvänä ja merkittynä myös verkkojulkaisussa, missa on muuten li1ankin helppoa !inkittää mitä tahansa m1hin hyvänsä.

Myös julkaisun Ja sen ulkopuoli- sen verkkomaailma'lkaikkeuden eron on oltava t!man erehtymisen mahdollisuutta havaittavissa.

m1kä tahansa ja esitt;vätpä verk- koJen 'nnokkaimmat apostolit ku:nka haihatte!ev1a käsityksiä hy- vänsä

To1m1tta:an työnkuva muuttu- nee uuden välineen myötä ,onkin verran Kun vuorovaikLtteinen r1on v:est1nverkkoteknii<ka mah- do:lstaa samassa tietokonevälit- teisessä yhteydessä Ja julkatsussa useimmat tunnetut i:maisJ-

muodot kirjoitetusta sanasta ku · vi,r~ ja liiKkuviin kuvi1r;, ään:in, gra- 'likkaan Ja an'maattoihin, on toi- mileaJan epäilemättä hall1ttava en- useampril ilmaisurnuo:oja tosaa:ta a OJen osaaj,en muka- nao:o ryhmätyön merkitys JU- tunteossa ja lehden kokoamisessa ta~dentynevät. Toirr,!ltaJan työr- kr.va myös laajenee esimerkiksi ohje ;noint~ruti:n en suuntaan, va'kka te<Cr!sen henkilöstön Ja tomaaticn osuudet n11den hoita- misessa lisääntyvätkin, lin'c,tyscat- ka!sut ovat kuite~k:n a'na to:mi- tukselliser päätölcsen:eon p1inin KUU'uvla asioita, merkitysyhteyk-

perustuvia.

Saattaapa ajatel!a niinkin, että toimittajan Ja valokuvaajan työpa-

valokuvaaJa, vioeokuvaaJa, graa+ik':o, 1nformaatik·

ko Ja orJelmo.Ja - sekä kokonai- hallitsemaa~ lolmituss;h.

kaikkea journal sti, mutta samalia a nak1n JOnkin verran seivi'la kal- kista ec' aloista.

Asioista puhuttaessa olisi syytä pyrk•ä täsMällisyyteen. myös nyky- aikana Erity serc kammottava merkki, käsittämättömasti yleisty- nyt 'lmaus "media", on epämää- räicen Ja huonoa kie;tä. mutta VIe-

pahempi ongelma on, todellakaan edes "mediume,ta"- hakevat se- koittava: näkö,ään keskenään ai- nak:n kolme täysin as1aa, JOuk- kotiedotusvälineet, väi'tysteknll- kat viestin muodot. mikä verk- Koyhtey<s!ssä näkyy aivan erityi- sen selvästi.

Tämä juttu papenile painet0ssa Tiedotustutkimuksen numerossa o'l Liivistelmä, e1 fT,Luta. Varsina!- nen aineisto on verkossa, Hannele Fabritiuksen Ja Pas1 Karosen aihe- sivusta Tärkeät asiat: journalismi, jonka lähtö osoite http://www. uta. fi!-typakarljrl Si- vut julkistettiin vuode~ 1996 loka- kuun 12. päivän alkuhetk,llä, ne ovat si.tä pitäen eläneet Ja saatta- vat T:edotustutki;nuksen :lmes- tyessä olla JO e~kä hyv nkin tolsen-

!a'set. Tarkoitus on. että s1vusto pysyy nähtäv111ä ja keskustelupals- tallaan suo,aa:l puheenalaisena a ~akin vuoden 1997 elokuun loopuun.

PASI KARONEN

(2)

Tredotustutkrmus 1996 4 102

KIRJAT JA RAPORTIT

Kirjat Ja raportit -uutuusluetteloa laatii Eija Poteri Nordicomissa.

Hän ottaa mielel!ä!in vastaan tie- toja julkaistusta kirjallisuudesta.

Nordicomin kautta tieto julkaisus- ta tai artikkelista menee koti- maisiin Kati- ja Arto-tietokantoi- hin sekä pohjoismaiseen NCOM- tietokantaan.

DIGITALISOINTITYÖRYHMÄ Yleisradiotoiminnan digrtalisointr Suomessa. - Helsinki Liikennemi- nisteriö, 1996. - 24 s. (Liikenne- ministeriön JUlkaisuJa, V 20/96) 951-723-079-6

ELOKUVA Ja arkkrtehtuuri 1 pää- toimrttaJa Mrkael Sundman.- Hel- sinki Rakennustaiteen seura, 1996.- 125 s.- 952-90-7819-6.

Semi naariJ ui kaisu.

HELMINEN, MarJut

Etniset vähemmistöt- maahan- muuttajat- ulkomaalaiset kuin- ka raportorda7 käytännön ai- neistoa JOurnalisteille - Helsinki Journalrstien eettinen toimikunta 1 Suomen Journalistllritto, 1996.

46 s. - (SJL n mediakriittinen jul- kaisusarJa, 4).

HUHTAMO, Erkki

Elävän kuvan arkeologia. - Helsrn- kr YLE-Opetuspalvelut, 1996.

180 S. -951-43-0730-5.

JULKISESTI palveluksessanne parkallrsviestinnän trenv11ttoja 1 Tormrttanut MarJatta Pöllänen.- Tampere Monivrestrntä, 1996.-

131 s -951-97236-1-7.- Teos si- sältää artikkeleita julkishallinnon tredottamrsesta ja organisaa- tioviestmnästä.

KUNELIUS, Risto

The news, textually speakrng w11tings on news JOurnalism and JOurnalism research.- Tampere Tampereen ylropisto, 1996 - 415 S. (Acta unrversitatrs Tamperensis, ser A, vol520) -951-44-4067-6 -VäitöskirJa

LOUHIVUORI, Leena

Sparraus11nki elokuvan tekemi- sen varkea taito. - Helsrnki AVEK, 1996.- 147 s. (AVEK-Jul- karsut, 1/96) -952-5152-00-6

PETRELL, Kata11na

Kvinnan som medel för mark- nadsför~ngsåtgärder . en kvrnno- rättslig studre av reklamens kvin- nobild och jämställdheten mellan könen. - Helsingfors Helsingfors universitet, 1996. - 121 s. (Publi- kationer av institutionen för pri- vaträtt vrd Helsingfors universitet, 48) -951-45-7441-9.

SEPPÄLÄ, Ollr &

LATVANEN, Marko

Vapahtajra valkokankaalla . Jee- sus-hahmo elokuvassa. - Helsinki

· KirJapaJa, 1996. - 179 s. - 951- 625-359-8.

SILMÄ . näkökulmia visuaalrseen kulttuurirn 1 torm. Jukka Sihvo- nen. -Turku :Turun yliopisto, 1996. - 164 s. (Turun yliopisto, tarteiden tutkimuksen lartos. SarJa A; 35) - 951-29-0764-X.

THÖLIX, B~rger

Alla vara gårdagar · tidnrngen som historia och efterglöd. - Vasa

Vasabladet, 1996. - 399 s. - 952-90-7453-0.- Teos on Vasab- ladet -lehden historiikki 1912- 1962.

WIIK, Jan-Erik

Vigdade vyer, raserade gränser Finlandssvensk radio & TV i 70 år.

- Helsinki . Yleisradro, 1996.

267 s. - 951-43-0716-X.

VILHUNEN, Jukka

Lisääntyvä TV-tarjonta Ja riippu- mattomat tuotantoyhtiöt - Hel- srnki Liikenneministeriö, 1996. - 30 S.

(Liikennemrnrsteriön julkarsuja, V 26/96) -951-723-086-9.

ARTIKKELIT

ALASUUT ARI, Pertti Alkoholr- ja vrestintäpolitirkka kulttuur~sena protektionismrna.

Alkoholipolrtiikka 61 (1996) 4, ss 255-263.

ESKOLA, Kataliina

Kaipaako huomrspäivän lukija painettua sanaa7 Euroopan yh- dentymrnen ja tietoverkot asetta- vat haasteita sanomalehdille. - Kulttuuritutkimus 13 (1996) 3, ss.

17-20

HERBERTS, Kjell

Finlandssvensk!, frnskt och rikss- venskt · finlandssvenskarnas massmediavanor. -Åbo Åbo Akademi, 1995. (Meddelanden från ekonomisk-statsvetenskaplr- ga fakulteten vrd Åbo Akademr.

Ser. A441 ), ss. 143-156.

MONTONEN, MarJatta Alkoholimainonta etsii uusia ka- navia.- Alkoholipolitirkka 61 (1996) 3, SS. 217-229. -Artikkeli on julkarstu myös ruotsinkielrsena Nordisk Alkoholtrdskrift -lehdessä (1996) 2, SS. 92-104

PIETIKÄINEN, Sari &

LUOSTARINEN, Heikki Vähemmistöt suomalaisessa julki- suudessa.- Teoksessa: Vähem- mrstöt Ja nriden syrJrntä Suomessa 1 Toim. Taina Dahlgren et al.- Helsrnkr Yliopistoparno, 1996 951-570-299-2, SS 171-198.

SAUKKO, Paula

A little village in a brg world young squatters and the lrmits of news.- Teoksessa: Globalrzatron, communication and transnatronal civrl society 1 edited by Sandra Braman & Annabel Ie Sreberny- Mohammadi. - Cresskill Hamp- ton Press, 1996. - 1-57273-020- X, SS. 243-262

VÄRTÖ, Petteri

Hollywoodrn viskisrepot suomalai- sessa humalassa. - Alkoholrpolr- trikka 61 (1996) 1, ss. 9-17.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Järvellä kuulisi laineiden lip latu sta veneen laitaa vas­. ten, iltaisin kuuluisi kosken k o h in ak in

Mikäli osallistumisen tuottama infor- maatio jää suunnittelussa vain mielipiteiksi eikä sitä osata mieltää samalla tavoin tiedoksi kuin vaikkapa kaupunkiekologiaan

• Kampanjan tavoitteisto eroaa monista muis- ta kampanjoista siltä osin, että liikuntapalvelujen saatavuutta ja odotuksia vapaa-ajan harrastuksia luvataan tarkastella

Perinteisesti miesvaltaisilla tieteel- lis-teknisillä aloilla työskentelevien naisten asenteita työpaikkansa käytäntöihin tutki- neen Rhotonin (2011) mukaan naisten näkö-

– Jos kyselyn kohteiden poiminnassa on käytetty satunnaisotantaa, kyselyn tuloksiin sisältyvälle epävarmuudelle ja satunnaisuudelle voidaan muodostaa tilastollinen malli,

n ministereitä, jotka eivät anna muuttaa pilkkuakaan” (s. Lakien sisällön rinnalla, tai ehkäpä sen sijasta, eduskuntapoliitikot kamppai- levatkin

Jos meistä kaikista tahdotaan kaikkien alojen kevytasiantuntijoita, ketteriä ja mukautuvia tietota- louden konsultteja, joiden kysymyksenasettelut mää- rittää joku

Se ei kuitenkaan ole sama kuin ei-mitään, sillä maisemassa oleva usva, teos- pinnan vaalea, usein harmaaseen taittuva keveä alue on tyhjä vain suhteessa muuhun