• Ei tuloksia

4. Esityksen vaikutukset

4.2. Yritysvaikutukset

Puun ja turpeen yhteiskäyttö kasvaisi erityi-sesti, jos nykyiset energiaverot ja energiave-rotuet jäisivät voimaan myös EY:n päästö-kaupan alkaessa. Tällaisessa tilanteessa uu-siutuvien energialähteiden kilpailuasema yleensäkin paranisi. Samoin kohentuisi maa-kaasun kilpailuasema muihin fossiilisiin polt-toaineisiin ja turpeeseen nähden. Pelkästään sähköä tuottavissa laitoksissa turpeen asema heikkenisi sitä enemmän mitä korkeammalle päästöoikeuden hinta nousisi.

Turpeen, energiapuun ja muiden kotimais-ten energialähteiden käyttö turvaa hyvin kai-kissa olosuhteissa energian saatavuutta niin valtakunnan mitassa kuin maamme eri alueil-la. Tämän lisäksi kotimaisten polttoaineiden tuotanto on alueellisesti tärkeä elinkeinoala, jonka tarjoamat työllisyystilaisuudet ovat tuotantopaikkakunnilla ja niiden lähiympäris-tössä useimmiten miltei korvaamattomia.

Kotimaisista energialähteistä turve ja ener-giapuu ovat nykyisin kilpailukyvyltään par-hai mmat ja tuotantovolyymeiltään merkittä-vimmät. Niiden ki lpailukyky ja käyttö ener-gian tuotannossa on säilytettävä myös pääs-tökaupan olosuhteissa siten, että fossiiliset polttoaineet eivät pääse kaventamaan niiden kehitysmahdollisuuksia. Muiden kotimaisten energialähteiden kohdalla toimenpiteitä on kohdistettava siten, että niiden kustannuste-hokkuus paranisi ja ne voisivat ajan mittaan kilpailla muiden energiamuotojen kanssa markkinaehtoisesti.

Energian tuotannon ja polttoaineiden kil-pailuasetelmat EY:n päästökaupan oloissa riippuvat pitkälle siitä, mitä tapahtuu muiden energiapolitiikan toimenpiteiden, kuten ener-giaverojärjestelmän ja energiatukien, kohdal-la. Muutostarpeet arvioidaan kansallisen il-mastostrategian uudistamisen yhteydessä.

kustannuksen lisäys olisi 0,7 prosenttia. Öl-jynjalostuksessa vastaava vaihteluväli oli 0,3 —0,4 prosenttia, rauta- ja terästeollisuu-dessa 0,1—0,3 prosenttia ja mineraaliteolli-suuden 0,1 —0,2 prosenttia.

Sähkön ja lämmön tuotannon osalta julki-nen tilastoaineisto ei sovellu tuotantotekno-logiakohtaisten arvioiden tekemiseen. Te h-dyssä selvityksessä oli tyydyttävä tarkaste-lemaan kokonaisuutta, joka kattoi sähkön erillistuotannon, siirron, jakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon. Kaukolämmön erillistuotannon ja jakelun kustannusraken-teet sen sijaan ovat julkisista tilastoaineistois-ta saatilastoaineistois-tavilla. Keskimääräiset kustilastoaineistois-tannukset nousisivat edellä kuvatuilla oletuksilla pääs-tökaupan vaikutuksesta kaukolämmön erillis-tuotannossa 1,0—2,3 pr osenttia. Sähkön eril-listuotannossa, siirrossa, jakelussa sekä säh-kön ja lämmön yhteistuotannossa vas taava kustannusten nousu olisi 0,3 —0,7 prosenttia.

On selvää, että tarkasteltaessa pelkästään tuo-tantoa päästökaupan aiheuttamat kustannuk-set olisivat huomattavasti korkeammat. Eril-lisessä sähkön tuotannossa uuden kivihiili-voimalan tuotantokustannuksista polttoai-neen osuus lähes puolet. Päästöoikeuden hin-nalla 20 €/tCO2 polttoainekustannus suunnil-leen kaksinkertaistuisi, jolloin keskimääräiset tuotantokustannukset kohoaisivat noin 50 prosentilla.

Päästöoikeuksien kansallinen jakosuunni-telma ei vaikuta yritysten rajakustannuksiin, vaan tärkein niihin vaikuttava tekijä on pääs-töoikeuden hinta. Rajakustannuksilla mitat-tuna öljynjalostuksen sekä rauta- ja terästeol-lisuuden rajakustannukset nousisivat päästö-kaupan piiriin kuuluvista prosessiteollisuu-den toimialoista eniten. Rajakustannusten nousu olisi 0,5 —2,5 prosenttia riippuen pääs-töoikeuden hinnoista, joita arvioita tehtäessä olivat 5—20 €/tCO2. Massa- ja paperiteolli-suudessa sekä mineraalien valmistuksessa ra-jakustannusten nousu olisi pienempi. Kauko-lämmön erillistuotannon rajakustannukset nousisivat 5—20 prosenttia. Sähkön erillis-tuotannossa, siirrossa, jakelussa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa vastaava raja-kustannusten nousu olisi 2,7—10,6 prosent-tia. Tuotantoteknologiakohtaiset rajakustan-nusten vaihtelut sähkön tuotannossa ovat kui-tenkin erittäin suuret, kuten keskimääräisten

kustannusten tarkastelusta ilmenee.

Edellä kuvatut kustannusten muutokset il-maisevat päästöoikeuksien hankinnasta toi-mialoille keskimäärin tulevia kustannuspai-neita. Niissä ei ole huomioitu päästökaupan kerrannai svaikutuksena syntyviä kustannuk-sia, jotka voivat olla huomattavasti suurem-piakin kuin suorat vaikutukset. EY:n päästö-kaupan merkittävimmäksi kustannusvaiku-tukseksi niin päästökaupan piiriin kuuluville teollisuusyrityksille kuin muillekin teolli-suus- ja palveluyrityksille sekä kotitalouksil-le voi aikaa myöten muodostua sähkön hin-nan kautta syntyvät kustannuspaineet. Te h-tyihin arvioihin liittyy kuitenkin erittäin suu-ria epävarmuustekijöitä.

EY:n päästökaupan ensimmäiselle jaksolle, vuosille 2005 —2007, päästöoikeuksia vo i-daan jakaa päästökaupan piirissä oleville yri-tyksille vähemmän kuin niiden hiilidioksidi-päästöt tulevat ennusteiden mukaan olemaan.

Päästöjen vähennysvelvoitteen jakautumisel-la yritysten kesken, ts. pääs tökauppasektorin päästöoikeusmäärän jaolla yrityksille, on täs-säkin tapauksessa tärkeä merkitys yritysten kustannuksille, mutta kansantalouden tasolla kustannusvaikutukset ovat olemattomat. Toi-sella päästökauppajaksolla, vuosina 2008 — 2012, kun vähennystavo ite tuntuvasti tiuken-tuu tulevat päästöoikeuksien jaon kansanta-loudelliset vaikutuksetkin jo jossain määrin näkyviin. VATT:n kansantaloudellisilla me-netelmillä tekemässä päästöoikeuksien vaih-toehtoisia jakomalleja tarkastelevassa tutki-muksessa ei löytynyt selviä voittajia. Hieman muita paremmaksi osoittautui päästöoikeuk-sien jakomallivaihtoehto, jossa otetaan erityi-sesti huomioon teollisuuden prosessien vä-häiset mahdollisuudet päästöjen vähentämi-seen samoin kuin teollisuuden energiantuo-tannon näkökohdat.

4.2.2. Vaikutukset sähkön ja lämmön hin-taan

Päästökaupalla on arvioitu olevan merkit-tävä vaikutus sähkön hintaan avoimilla säh-kömarkkinoilla, missä sähkön hinnan muo-dostuminen perustuu keskeisesti tuotannon rajakustannuksiin. Pohjoismaiset sähkö-markkinat ovat EY-alueella toimivin esi-merkki tällaisista markkinoista.

Päästökau-pan vaikutuksesta sähkömarkkinoiden toi-mintaan ei ole vielä käytännön kokemuksia, joten arviot markkinoiden reaktioista päästö-kauppaan perustuvat pitkälle etukäteisnäke-myksiin mahdollisista vaikutuksista. Tämän vuoksi vaikutusarvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.

EY:n päästökaupan vaikutusta sähkön hin-taan Suomessa arvioitiin kahdessa selvityk-sessä, joissa peruslähtökohtana oli rajakus-tannuksiin perustuva sähkön pörssihinnan muodostus. Toisen selvityksen tekijänä oli Electrowatt-Ekono Oy ja toisen VTT. Ky-seessä olevissa selvityksissä lähtökohdat, eri-tyisesti sähkön kysyntä Pohjoismaissa, poik-kesivat hieman toisistaan, joka pääosin selit-tää myös tulosten eroavaisuuksia.

Molempien selvi tysten mukaan hiililauh-devoiman tuotanto on useimmiten se tuotan-tomuoto, jonka perusteella sähkön pörssihin-ta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla mää-räytyy. Mitä suurempi sähkön kysyntä on, si-tä useammin hiililauhdevoiman tuotantokus-tannukset lähitulevaisuudessa ovat pohjana sähkön pörssihinnalle. Tehtyjen selvitysten keskeisimpiä lähtökohtia oli, että päästöoi-keuden hinta siirtyy kokonaisuudessaan säh-kön hintaan. Electrowatt-Ekono Oy:n teke-mässä selvityksessä sähkön hinta nousisi päästökaupan oloissa 5 €:n päästöoikeuden hinnalla noin 4 €/MWh, 10 €:n hinnalla noin 8 €/MWh ja 20 €:n hinnalla noin 16 €/MWh.

Sähkön kuluttajahintoihin siirtyessään pääs-tökaupan kustannuksilla olisi siten suuri vai-kutus. Sähkölämmitetyn (suora sähkölämmi-tys) omakotitalon lämmityskustannukset nousisivat 5 € päästöoikeuden hinnalla vuo-dessa noin 5 prosenttia ja 20 € päästöoikeu-den hinnalla runsaan viipäästöoikeu-denneksen. Teolli-suuden ostosähkön osalta hinnan suhteellinen nousu olisi huomattavasti suurempi. Selvi-tyksen tekijät korostavat, että päästöoikeuden hintavaikutus on erittäin herkkä oletuksille sähkön kulutukselle Pohjoismaissa. Jo parin prosentin kysynnän aleneminen lieventäisi vaikutusta kolmanneksen.

VTT:n tekemässä selvityksessä lähtöko h-dat ovat pääpiirteissään samat kuin Electro-watt-Ekono Oy:n selvityksessä. Sähkön kulu-tusarvio Pohjoismaille on kuitenkin alempi, joka aiheuttaa VTT:n selvityksessä Electro-watt-Ekono Oy:n tuloksia alhaisemman

säh-kön hinnan nousuun pohjoismaisilla sähkö-markkinoilla. VTT:n selvityksen mukaan sähkön pörssihinta nousisi 5—7 €/MWh, jos päästöoikeuden hinta olisi 20 €/tCO2. Pääs-töoikeuden hinnalla 10 €/t CO2 sähkön hin-nan nousu jäisi arviolta puoleen tästä. VTT:n arvio sähkön hinnan no ususta on vain 30—

40 prosenttia Electrowatt-Ekono Oy:n arvios-ta.

Sähkön hinnan muodostusmekanismi pääs-tökaupan oloissa on vielä epäselvä. Ei ole varmaa, että päästöoikeuden hinta siirtyy ko-konaisuudessaan sähkön hintaan. Tuottajat voivat pitää varsinkin valtiolta maksutta saa-tuja päästöoikeuksia osittain eräänlaisina

"pehmeinä" arvopapereina, joita ei kaikissa kilpailutilanteissa arvostettaisi täyteen mark-kinahintaan.

Vaikka päästökaupan ja sähkön pörssihin-nan välisiä kytkentöjä ei vielä tunnetakaan, näyttäisi ilmeiseltä, että päästökaupalla on huomattava vaikutus sähkömarkkinoihin tu-levaisuudessa.

Suomessa kulutetusta sähköstä vain osa on hankittu sähköpörssin kautta. Merkittävä osa toimituksista perustuu pidempiaikaisiin so-pimuksiin, jolloin sähkön pörssi-hinnan hei-laht elut eivät välittömästi vaikuta kuluttaja-hintaan. Lisäksi sähkön hinnan satunnaisilta vaihteluilta voidaan suojautua eri sähkö-markkinoiden menettelyillä. Sähkön pörssi-hinnan trendikehitys on kuitenkin merkittävä tekijä kuluttajahintojen kehityksen taustalla ja jatkossa päästökaupalla on siihen oma osuutensa.

Arviot kaukolämmön tuotannolle tuleviin lisäkustannuksiin perustuvat oletuksiin pääs-töoikeuden hinnasta ja valtiolta saaduista päästöoikeuksista. Jos kaukolämmön tuotta-jat saisivat 95 prosenttia tarvitsemistaan päästöoikeuksista valtiolta maksutta, nousisi turpeella tuotetun kaukolämmön kuluttaja-hinta Electrowatt-Ekono Oy:n tekemän selvi-tyksen perusteella keskimäärin vain prosen-tilla päästöoikeuden hinnan ollessa niinkin korkea kuin 20 €/tCO2. Muilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön hinta nousisi tätä vä-hemmän. Vaikutusarviossa lähdetään siitä, että kaukolämmön tuottajat siirtävät hin-toihinsa vain todelliset lisäkustannukset.

Esimerkkilaskelmassa lisäkustannuksina on otettu huomioon tarvittavat päästöoikeuksien

lisäostot (5 prosenttia). Lämmöntuottajien ei odoteta käyttävän määräävää markkina-asemaansa hyväkseen siirtääkseen kauko-lämmön hintaan myös maksutta saatujen päästöoikeuksien arvon. Esimerkkilaskelma ei sisällä kaikkia polttoainemarkkinoiden so-peutumisesta aiheutuvia kustannuksia.

Päästökaupan suora vaikut us öljylämmittä-jän kustannuksiin tulee jalostamoiden päästö-rajoitteen kautta. Kustannusten lisäys on mi-nimaalinen, jos päästöoikeudet jaetaan jalos-tamoille suurimmaksi osaksi maksutta.

Päästökaupan merkittävin vaikutus lämmi-tyskustannuksiin tulee sähkölämmitettyihin rakennuksiin. Edellä on todettu sähkön hin-nan muodostukseen liittyvät epävarmuudet, mutta näyttää selvältä, että sähkölämmityk-sen kilpailuasema muihin lämmitysmuotoi-hin heikkenee.

4.2.3. Yritysten kulut päästökauppajärjes-telmään kuulumisesta

Päästökauppajärjestelmä aiheuttaa yrityk-selle ja muille lain soveltamisalaan kuuluvil-le toimijoilkuuluvil-le erilaisia kuluja. Toiminnanhar-joittajien tulee hakea kasvihuonekaasujen päästölupaa ja tehdä sitä varten päästöjen tarkkailusuunnitelma sekä järjestää lain so-veltamisalaan kuuluvien laitosten päästöjen tarkkailu ja todentaminen. Päästöjen luotet-tavasta tarkkailusta ja todentamisesta aiheu-tuu toiminnanharjoittajille vuosittaisia kus-tannuksia. Toiminnanharjoittajan tulee toi-mittaa kauppa- ja teollisuusministeriölle tie-toja kansallista jakosuunnitelm aesitystä var-ten sekä hakea päästöoikeuksia päästökaup-pakausittain. Tietojen tuottamisesta aiheutuu toiminnanharjoittajille kustannuksia. Myös päästöoikeuksien kaupasta aiheutuu kustan-nuksia. Kustannusten tasoon vaikuttaa kes-keisesti se, miten aktiivisesti toiminnanhar-joittaja toimii päästöoikeusmarkkinoilla.

Päästökauppaviranomainen voi periä luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä mak-suja. Rekisterinpitäjän on tarkoitus periä ti-linhoitomaksuja. Edellä mainitut maksut määräyt yvät valtion maksuperustelain mu-kaan.