4. Säätämisjärjestys
4.7. Säätämisjärjestyksen arviointi
kat-soo, että ehdotetut lait voidaan säätää tavalli-sen lain säätämisjärjestyksessä. Koska asiaan kuitenkin liittyy perustuslain tulkintaan liit-tyviä tärkeitä näkökohtia, esityksestä olisi suotavaa hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-tukset:
—————
Lakiehdotukset
1.
Päästökauppalaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Yleiset säännökset
1 § Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää kasvi-huonekaasupäästöjen vähentämistä kustan-nustehokkaasti ja taloudellisesti.
Tällä lailla pannaan täytäntöön kasvihuo-nekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjetelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvo s-ton direktiivin 96/61/EY muuttamisesta an-nettu Euroopan parlamentin ja neuvoston di-rektiivi (2003/87/EY), jäljempänä päästö-kauppadirektiivi.
2 § Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan seuraavien toiminto-jen hiilidioksidipäästöihin:
1) energia-ala:
a) polttolaitokset, joiden nimellinen lämpö-teho on enemmän kuin 20 megawattia, ei kuitenkaan polttolaitokset, joiden pääasialli-nen tarkoitus on ongelmajätteen tai yhdys-kuntajätteen poltto;
b) öljynjalostamot;
c) koksaamot;
2) terästeollisuus:
a) malmien, mukaan lukien sulfidimalmit, pasutuslaitokset ja sintraamot;
b) rauta- ja terästehtaat, mukaan lukien jat-kuva valu, joiden kapasiteetti ylittää 2,5 ton-nia tunnissa;
3) mineraaliteollisuus:
a) laitokset, jotka tuottavat sementtiklink-keriä kiertouuneissa, joiden tuotantokapasi-teetti ylittää 500 tonnia päivässä;
b) laitokset, jotka tuottavat kalkkia kierto-uuneissa 50 tonnia päivässä, tai muun tyyp-pisissä uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 50 tonnia päivässä;
c) lasia ja lasikuituja valmistavat laitokset, joiden sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia päivässä;
d) laitokset, joissa valmistetaan keraamisia tuotteita polttamalla, erityisesti kattotiiliä, tii-liä, tulenkestäviä rakennustiitii-liä, laattoja, ki-vitavaraa tai posliinia ja joiden tuotantokapa-siteetti ylittää 75 tonnia päivässä ja uunin ti-lavuus ylittää 4 m3 ja lastaustiheys ylittää 300 kg/m3 uunia kohden;
4) metsäteollisuus:
a) massatehtaat;
b) paperi- ja kartonkitehtaat, joiden kapasi-teetti ylittää 20 tonnia päivässä.
Tätä lakia ei sovelleta laitokseen tai sen
osaan, jonka pääasiallinen tarkoitus on uusi-en tuotteiduusi-en tai muusi-enetelmiuusi-en tutkiminuusi-en, kehittäminen tai testaaminen.
3 §
Kapasiteetin yhteen laskeminen Jos sama toiminnanharjoittaja harjoittaa useampaa saman 2 §:n 1 momentissa tarkoi-tetun alakohdan piiriin kuuluvaa toimintaa samassa laitoksessa tai samalla sijaintipaikal-la, toimintojen kapasiteetit lasketaan yhteen.
Toimintojen kuuluminen täm än lain sovelta-misalaan ratkaistaan yhteenlaskettujen kapa-siteettien perusteella.
Yhteenlasketut sellaisten toimintojen kapa-siteetit, joilla lain voimaan tullessa on sama toiminnanharjoittaja, kuuluvat päästökaup-pakaudella 2005—2007 lain soveltamisalaan päästökauppakauden loppuun saakka, vaikka jonkun tai joidenkin toimintojen toiminnan-harjoittaja vaihtuu. Seuraavilla päästökaup-pakausilla yhteenlasketut sellaisten toiminto-jen kapasiteetit, jotka sisältyvät asianomaisen päästökauppakauden kansalliseen jakosuun-nitelmaesitykseen, kuuluvat lain sovelta-misalaan asianomaisen kauden loppuun, vaikka jonkun tai joidenkin toimintojen toi-minnanharjoittaja vaihtuu. Toiminnanharjoit-tajien velvollisuuksista säädetään 6 §:ssä.
4 §
Lain soveltaminen kaukolämpöverkkoon lii-tettyihin laitoksiin
Tätä lakia sovelletaan myös 2 §:n 1 mo-mentin 1 kohdan a alakohdan mainitun kapa-siteetin alittavien laitosten hiilidioksidipääs-töihin, jos laitoksen pääasiallinen tarkoitus on lämmön tuottaminen kaukolämpöverk-koon. Lisäksi edellytetään, että vähintään yhden samaan kaukolämpöverkkoon liitetyn polttolaitoksen nimellinen lämpöteho on yli 20 megawattia ja se tuottaa lämpöä toimitet-tavaksi pääasiassa kaukolämpöverkkoon. So-veltamisen edellytyksenä on myös, että Eu-roopan yhteisöjen komissio hyväksyy kyseis-ten laitoskyseis-ten sisällyttämisen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut laitokset
sisällytetään 34 §:ssä tarkoitettuun kansalli-seen jakosuunnitelmaesitykkansalli-seen. Komission hyväksymistä haetaan 36 §:ssä tarkoitetun ilmoittamisen yhteydessä.
5 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan:
1) kasvihuonekaasuilla hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4), typpioksiduulia (N2O), fluorihiilivetyjä (HFC-yhdisteet), per-fluorihiilivetyjä (PFC-yhdisteet) ja rikkihek-safluoridia (SF6);
2) päästöillä laitoksesta ilmaan päästettyjä kasvihuonekaasuja;
3) päästöoikeudella päästökauppadirektii-vissä tarkoitettua oikeutta päästää kasvihuo-nekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona;
4) päästökauppakaudella ajanjaksoa, jota varten laaditaan kansallinen päästöoikeuksi-en jakosuunnitelmaesitys 14 §:n mukaisesti;
5) laitoksella kiinteää teknistä kokonaisuut-ta, jossa harjoitetaan yhtä tai useampaa 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa sekä siihen tek-nisesti tai toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa, joka mahdollisesti vaikuttaa pääs-töihin ja pilaantumiseen;
6) toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tosiasi-allinen määräysvalta laitoksen toiminnasta;
7) hiilidioksiditonnia vastaavalla määrällä tai hiilidioksidiekvivalenttitonnilla yhtä ton-nia hiilidioksidia tai muun kasvihuonekaasun määrää, jolla on vastaava vaikutus maapallon lämpenemiseen; sekä
8) päästökauppaviranomaisella Energia-markkinavirastoa.
6 §
Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet Toiminnanharjoittajan on:
1) haettava laitokselle kasvihuonekaasujen päästölupa;
2) tarkkailtava päästöjään, laadittava vuo-sittain selvitys päästöistään ja huolehdittava selvityksen todentamisesta;
3) palautettava päästökauppaviranomaiselle vuosittain edellisenä kalenterivuotena aiheu-tuneita laitoksen kokonaispäästöjä vastaava määrää päästöoikeuksia;
4) toimitettava päästöoikeuksien jakosuun-nitelmaa varten tarpeelliset tiedot kauppa- ja teollisuusministeriölle ja haettava päästöoi-keuksia; sekä
5) ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle laitoksen toiminnan muutoksista, päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista taikka toiminnanharjoittajan muuttumisesta.
2 luku
Kasvihuonekaasujen päästölupa 7 §
Luvan tarve
Laitoksella on oltava kasvihuonekaasujen päästölupa. Luvan myöntää päästökauppavi-ranomainen. Lupa myönnetään toistaiseksi tai erityisistä syistä määräajaksi.
Velvoite hakea lupa koskee päästökauppa-kaudella 2005—2007 ainoastaan hiilidioksi-dipäästöjä.
Edellä 4 §:ssä tarkoitetuille laitoksille on haettava lupaa ja lupa voidaan myöntää 8—
10 §:n mukaisesti ehdolla, että lupa on vo i-massa, jos Euroopan yhteisöjen komissio hy-väksyy kyseiset laitokset päästöoikeuksien kaupan järjestelmään. Jos komission hyväk-syntää ei saada, lupahakemuksen käsittely, tai jos lupa on jo myönnetty, kasvihuonekaa-sujen päästölupa raukeaa.
8 § Lupahakemus
Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys laitoksesta, sen toiminnasta ja päästöjen lähteistä sekä suun-nitelma päästöjen tarkkailemiseksi ja pääs-töistä laadittavien selvitysten toimittamiseksi päästökauppaviranomaiselle. Lisäksi päästö-kauppaviranomaiselle on ennen luvan myö n-tämistä toimitettava selvitys siitä, että laitok-sen toimintaa saa harjoittaa ympäristö nsuoje-lulainsäädännön nojalla. Lupahakemuksen
tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneu-voston asetuksella.
Lupahakemus on toimitettava päästökaup-paviranomaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan suunniteltua aloittamista.
Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa oleville laitoksille on haettava kasvihuone-kaasujen päästölupa kahden kuukauden kulu-essa lain voimaantulosta. Lupahakemukseen liitettävää päästöjen tarkkailusuunnitelmaa voidaan täydentää neljän kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Päästökauppaviran-omaisen on tehtävä lupaa koskeva päätös nel-jän kuukauden kuluessa lain voimaantulosta tai viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus ja sen täydennykset on toimitettu päästökauppaviranomaiselle, jos jälkimmäinen ajankohta on myöhempi.
9 §
Luvan myöntämisen edellytykset Kasvihuonekaasujen päästölupa myönne-tään toiminnanharjoittajalle laitoksen tai sen osaa koskien, jos:
1) toiminnanharjoittajan suunnitelmat pääs-töjen tarkkailemiseksi ja päästöistä laaditta-vien selvitysten toimittamiseksi päästökaup-paviranomaiselle ovat riittävät ja asianmu-kaiset; ja
2) toiminnanharjoittaja saa ympäristönsuo-jelulainsäädännön nojalla harjoittaa toimin-taa.
Päästölupa voidaan myöntää, vaikka päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesta luvasta ei ole lainvoimainen.
10 § Lupapäätös
Kasvihuonekaasujen päästölupa voi koskea saman toiminnanharjoittajan samalla sijainti-paikalla olevaa yhtä tai useampaa laitosta.
Kasvihuonekaasujen päästölupa voi erityi-sestä syystä koskea useamman toiminnanhar-joittajan samalla sijaintipaikalla olevaa yhtä tai useampaa laitosta.
Jos useampi toiminnanharjoittaja on hake-nut yhdessä päästölupaa, vastaavat ne luvan velvoitteiden täyttämisestä
yhteisvastuulli-sesti. Toiminnanharjoittajien on lupaa haki-essaan nimettävä taho, joka vastaa yhteyden-pidosta viranomaisiin.
Luvan tulee sisältää tiedot toiminnanhar-joittajasta, päästöistä ja niiden lähteistä, lai-toksen toiminnasta sekä seuraavat lupaehdot:
1) päästöjen tarkkailua koskevat vaatimuk-set, joissa määritetään tarkkailumenetelmät ja -taajuus; sekä
2) päästöistä laadittavien selvitysten toimit-tamista päästökauppaviranomaiselle koskevat vaatimukset.
11 §
Luvan muuttaminen ja tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava en-nakkoon päästökauppaviranomaiselle kaikis-ta sellaisiskaikis-ta laitoksen laajennuksiskaikis-ta, toimin-nan muutoksista taikka päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista, jotka voivat edellyt-tää kasvihuonekaasujen päästöluvan muut-tamista tai päästöjen tarkkailua koskevien lu-paehtojen tarkistamista.
Toiminnanharjoittajan ilmoituksen johdos-ta päästökauppaviranomainen voi muutjohdos-taa luvan tai tarkistaa päästöjen tarkkailua kos-kevia lupaehtoja. Päästökauppaviranomaisen on käsiteltävä luvan muuttamista ja lupaehto-jen tarkistamista koskeva asia kuten lupaha-kemus.
Jos Euroopan yhteisöjen komission päästö-kauppadirektiivin nojalla antamat päästöjen tarkkailua koskevat ohjeet edellyttävät lupa-ehtojen tarkistamista, on päästökauppaviran-omaisen kehotettava toiminnanharjoittajaa esittämään lupaehtojen tarkistamista varten tarkistettu suunnitelma päästöjen tarkkaile-miseksi. Toiminnanharjoittajan on toimitet-tava tarkistettu suunnitelma päästökauppavi-ranomaisen asettamassa määräajassa.
12 §
Toiminnanharjoittajan vaihtuminen Uuden toiminnanharjoittaj an on ilmoitetta-va päästökauppaviranomaiselle toiminnan-harjoittajan vaihtumisesta. Päästökauppavi-ranomaisen on ilmoituksen johdosta tarkistet-tava kasvihuonekaasujen päästölupa
30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tar-peelliset selvitykset on toimitettu viranomai-selle, tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhemmästä ajankohdasta lukien. Lupaan on merkittävä tiedot uudesta toiminnanhar-joittajasta. Uusi toiminnanharjoittaja vastaa 6 §:ssä tarkoitetuista velvollisuuksista ja 10 §:ssä tarkoitettujen lupaeht ojen täyttämi-sestä luvan tarkistamispäivästä alkaen.
Jos samaan kasvihuonekaasujen päästölu-paan sisältyvästä laitoksen tai laitosten minnasta ainoastaan osa siirtyy uudelle toi-minnanharjoittajalle, on noudatettava luvan myöntämistä ja muuttamista koskevia sään-nöksiä lukuun ottamatta luvan hakemiselle 8 §:n 2 momentissa asetettua määräaikaa.
Päästökauppaviranomaisen on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös luvan myöntämisestä ja muuttamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset ja suunnitelmat on toimitettu viranomaiselle, tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhe m-mästä ajankohdasta lukien. Uusi toiminnan-harjoittaja vastaa määräysvallassaan olevan laitoksen osalta 6 §:ssä tarkoitetuista velvo l-lisuuksista ja 10 §:ssä tarkoitett ujen lupaeh-tojen täyttämisestä siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty kasvihuonekaasujen päästölu-pa.
13 §
Luvan peruuttaminen
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle laitoksen pysy-västä käytöstä poistamisesta ja laitoksen toi-mintaa koskevan luvan raukeamisesta ympä-ristönsuojelulain 57 §:n perusteella tai luvan peruuttamisesta ympäristönsuojelulain 59 §:n perusteella.
Päästökauppaviranomaisen on peruutettava kasvihuonekaasujen päästölupa, jos:
1) laitoksen toimintaa koskeva lupa on rau-ennut ympäristönsuojelulain 57 §:n perus-teella tai lupa on peruutettu ympäristönsuoje-lulain 59 §:n perusteella;
2) laitos on poistettu käytöstä pysyvästi; tai 3) luvanhaltija ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta.
Päästökauppaviranomainen voi peruuttaa kasvihuonekaasujen päästöluvan, jos:
l) luvanhaltija on olennaisesti rikkonut päästöoikeuksien vuosittaista palauttamista tai päästöjen tarkkailua, ilmoittamista ja to-dentamista koskevia velvoitteitaan; tai
2) luvanhaltija ei päästökauppaviranomai-sen kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut laitoksen laajennuksesta tai toiminnan muu-toksista tai päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista, jotka voivat edellyttää päästö-luvan muuttamista tai lupaehtojen tarkista-mista.
Kasvihuonekaasujen päästöluvan peruut-tamista koskevan asian voi panna vireille toiminnanharjoittaja tai päästökauppaviran-omainen.
3 luku
Kansallinen jakosuunnitelmaesitys ja pääs-töoikeuksien jakoperusteet
14 §
Kansallinen jakosuunnitelmaesitys Kansallinen jakosuunnitelmaesitys laadi-taan tämän lain soveltamisalaan kuuluville toiminnoille myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärästä ja siitä, miten päästöoi-keudet on tarkoitus jakaa kunkin laitoksen toiminnanharjoittajalle.
Jakosuunnitelma laaditaan päästökauppa-kausittain. Ensimmäinen päästökauppakausi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007. Toinen päästö-kauppakausi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2008 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012.
Sen jälkeen kansallinen jakosuunnitelma laa-ditaan kutakin seuraavaa viisivuotiskautta varten.
15 §
Jakomenetelmä päästökauppakaudelle 2005—2007
Päästökauppakaudelle 2005—2007 päästö-oikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille mak-sutta.
16 §
Päästöoikeuksien kokonaismäärä Päästöoikeuksien kokonaismäärän on pääs-tökauppakaudella 2008—2012 vastattava il-mastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pö y-täkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen täyttämisestä yhteisesti tehdyn neuvoston päätöksen 2002/358/EY, jäljempänä taakanjakoa koskeva päätös, ja Kioton pöytäkirjan (laki ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puite-sopimuksen Kioton pöytäkirjan lainsäädän-nön alaan kuuluvien määräysten voimaan-saattamisesta, 383/2002) päästörajoitusvel-voitetta. Kokonaismäärää määriteltäessä ote-taan huomioon lain soveltamisalaan kuulu-vista ja kuulumattomista lähteistä aiheutuvat tavoitteelliset, kansalliseen energia- ja ilmas-tostrategiaan perustuvat kasvihuonekaasu-päästöt.
Päästökauppakaudella 2005—2007 päästö-oikeuksien kokonaismäärän on oltava joh-donmukainen niiden toimien kanssa, joilla pyritään saavuttamaan taakanjakoa koskevan päätöksen ja Kioton pöytäkirjan päästörajoi-tusvelvoite.
17 §
Laitosten ryhmittely alaryhmiin Kansallista jakosuunnitelmaesitystä varten laitokset, joissa harjoitetaan 2—4 §:ssä tar-koitettuja toimintoja, ryhmitellään toiminnan luonteen tai tuotettavan tuotteen perusteella alaryhmiin. Samaan alaryhmään kuuluville laitoksille jaetaan päästöoikeuksia samoilla perusteilla.
Laitoksen päästöoikeudet lasketaan laitok-sen tai laitok-sen tuotannon osien osalta erikseen ja laitoksen kokonaispäästöoikeudet saadaan erikseen laskettujen päästöoikeuksien sum-mana. Jos laitos tai sen tuotanto jakaantuvat useampaan 18 §:ssä tarkoitettuun alaryh-mään, päästöoikeudet lasketaan erikseen kul-lekin laitoksen tai sen tuotannon osalle sen alaryhmän jakoperusteiden mukaan, mihin alaryhmään nämä kuuluvat.
18 §
Kansallisen jakosuunnitelmaesityksen ala-ryhmät
Kansallista jakosuunnitelmaesitystä varten laitokset tai niiden osat ryhmitellään seuraa-viin alaryhmiin:
A1) Teollisuusprosessit, joissa päästöt ai-heutuvat tuotannon raaka-aineista;
A2) Teollisuusprosessit, joissa päästöt ai-heutuvat prosessipolttoaineista tai prosessiin kiinteästi sidoksissa olevista polttoaineiden käytöistä;
B1) Polttoaineita käyttävät laitokset, jotka tuottavat lämpöä tai höyryä teollisuuden tuo-tantoprosesseihin;
B2) Polttoaineita käyttävät laitokset, jotka tuottavat pääasiassa lämpöä tai höyryä teolli-suuden tuotantoprosesseihin ja lämpöä tai höyryä sähkön tuotantoon samalla tuotanto-paikalla (teollisuuden yhteistuotantolaitok-set). Alaryhmään kuuluvat myös teollisuus-laitosten yhteydessä olevat kaasuturpiinit ja muut vastaavat energian tuotantolaitokset;
C1) Polttoaineita käyttävät laitokset, jotka tuottavat lämpöä tai höyryä (kaukolämpö) toimitettavaksi tuotantopaikan ulkopuolelle lämmönjakoverkkoon ja edelleen loppukulu-tukseen;
C2) Polttoaineita käyttävät laitokset, jotka tuottavat lämpöä tai höyryä tuotantopaikalla tapahtuvaan sähkön tuotantoon (yhteistuotan-tosähkö) ja lämpöä toimitettavaksi pääasiassa tuotantopaikan ulkopuolelle lämmönjako-verkkoon ja edelleen loppukulutukseen ( yh-teistuotantolaitokset). Alaryhmään kuuluvat myös kaukolämpöä ja sähköä tuottavat kaa-suturpiinit sekä muut vastaavat energian tuo-tantolaitokset;
D) Polttolaitokset, jotka toimittavat höyryä samalla tuotantopaikalla olevaan pääasiassa sähkön tuotantoa varten rakennettuun höyry-turpiiniin (lauhdutusvoimalaitokset) sekä lauhdutusvoimaksi luettava osuus yhteistuo-tantolaitoksista;
E) Sähköä tuottavat huippu- ja varavoim a-laitokset ja muut satunnaisesti vähän sähköä tuottavat laitokset. Lisäksi alaryhmään kuu-luvat maakaasuverkoston kompressoriase-mat. Konventionaaliset lauhdutusvoimalai-tokset, jotka on alunperin rakennettu muuhun
tarkoitukseen kuin varavoimalaitoks iksi ja jotka on myöhemmin siirretty tai jätetty va-ravoimalaitostyyppisiksi laitoksiksi, kuuluvat kuitenkin alaryhmään D.
19 §
Kansallisen jakosuunnitelmaesityksen määri-telmät
Kansallisessa jakosuunnitelmaesityksessä tarkoitetaan:
1) ominaispäästökertoimella laitoksen, kat-tilan tai vastaavan polttolaitosyksikön vuo-dessa käyttämistä fossiilisista polttoaineista ja turpeesta tai raaka-aineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen ja näiden polttoainei-den lämpösisältöjen välistä suhdelukua; mas-sa- ja paperiteollisuuden laitoksen tai katti-loiden ominaispäästökerroin on näiden vuo-dessa käyttämistä fossiilisista polttoaineista ja turpeesta peräisin olevien hiilidioksidi-päästöjen ja näiden polttoaineiden lämpösi-sältöjen summan välinen suhdeluku; alaryh-missä A1 ja A2 ominaispäästökerroin on lai-toksen osaprosessien vuodessa käyttämistä raaka-aineista ja polttoaineista peräisin olevi-en hiilidioksidipäästöjolevi-en ja osaprosessiolevi-en vuodessa tuottamien tuotteiden kokonais-määrän välinen suhdeluku; jos osaprosessien tuotteiden määriä ei pystytä erottelemaan, käytetään laitoksen tuottamien tuotteiden ko-konaismäärää;
2) lämmitystarveluvulla vuosittaista ulko- ja sisälämpötilan välistä erotusta, joka saa-daan laskemalla yhteen jokaiselta kyseisen vuoden vuorokaudelta oletetun sisälämpöti-lan (+17°C) ja ulkoilman vuorokausilämpöti-lan erotus, jos vuorokauden keskilämpötila on alle 12°C syksyllä ja alle 10°C keväällä;
laitoskohtaisena lämmitystarvelukuna käyte-tään Ilmatieteen laitoksen sille suuralueelle määrittämää lämmitystarvelukua, jolla kysei-nen laitos sijaitsee;
3) laitoksen tuotantokapasiteetilla sitä teol-lisen tuotannon tuotantomäärää, jonka laitos pystyisi tuottamaan vuodessa toimiessaan 365 päivää 24 tuntia päivässä 100 prosentin teholla; jos tarkastelujaksolla tai sen jälkeen tuotantokapasiteetti on kasvanut tai laskenut, lasketaan keskimääräinen vuosikapasiteetti summaamalla kuukausikapasiteetit; jos
toi-minnanharjoittaja pystyy osoittamaan, että sen kapasiteetti voidaan määritellä ja laskea alalla yleisesti käytössä olevien sääntöjen pe-rusteella paremmin kuin edellä olevaa määri-telmää käyttämällä, voidaan tätä kapasiteet-timääritelmää käyttää päästöoikeuksien las-kennassa;
4) kapasiteetin käyttöastekertoimella lai-toksen vuosituotannon ja tuotantokapasitee-tin välistä suhdelukua.
Polttoaineiden polton hiilidioksidipäästöjä laskettaessa polttoaineiden ominaispäästöker-toimina ja hapettumiskerominaispäästöker-toimina käytetään ensisijaisesti kansallisesti määriteltyjä Tilas-tokeskuksen käyttämiä kertoimia ja toissijai-sesti hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n määrittelemiä kertoimia Jos toimin-nanharjoittaja pystyy komission kasvihuone-kaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista antamien ohjeiden (K(2004) 130 lopullinen) perusteella osoittamaan perustelluksi IPCC:n suuntaviivoissa määritellyistä kertoimista poikkeavien kertoimien käytön, voidaan näi-tä kertoimia käytnäi-tää kyseisen toiminnanhar-joittajan laitoksen päästöoikeuksia lasketta-essa.
20 §
Alaryhmien A1 ja A2 jakoperusteet päästö-kauppakaudelle 2005—2007
Alaryhmiin A1 ja A2 kuuluville laitoksille päästökauppakaudelle 2005—2007 myönnet-tävät päästöoikeudet lasketaan kertomalla te-ollisuusprosessin keskimääräisellä käyttöas-tekertoimella teollisuusprosessin keskimää-räinen ominaispäästökerroin ja kertomalla tällä tulolla laitoksen keskimääräisen tuotan-tokapasiteetin summa vuosina 2005—2007.
Öljynjalostamon päästöoikeudet lasketaan 21 §:n säännösten mukaisesti.
Kapasiteetin keskimääräinen käyttöasteker-roin lasketaan viidestä vuosihavainnosta vuo-silta 1998 —2002 siten, että suurin ja pienin kerroin jätetään huomiotta ja jäljelle jäävistä kolmesta kertoimesta lasketaan aritmeettinen keskiarvo.
Keskimääräinen ominaispäästökerroin las-ketaan viidestä vuosihavainnosta vuosilta 1998—2002 siten, että suurinta ja pienintä kerrointa ei oteta huomioon ja jäljelle
jäävis-tä kolmesta kertoimesta lasketaan aritmeetti-nen keskiarvo.
Vuosien 2005—2007 keskimääräinen tuo-tantokapasiteetti perustuu toiminnanharjoitta-jan arvioon. Tuotantokapasiteetin muutoksen vuosina 2005—2007 tulee perustua toimin-nanharjoittajan tekemiin hankkeen toteutta-misen kannalta sitoviin päätöksiin.
21 §
Öljynjalostamoiden jakoperusteet päästö-kauppakaudelle 2005—2007
Öljynjalostukselle päästökauppakaudelle 2005—2007 myönnettävät päästöoikeudet lasketaan kertomalla keskimääräinen poltto-ainekulutus keskimääräisellä ominaispäästö-kertoimella ja kertomalla tämä tulo kolmella.
Tähän päästöoikeusmäärään lisätään toimin-nanharjoittajan arvioima vedyntuotannon määrä vuosina 2005—2007 tonneina kerrot-tuna 5,6:lla. Näin saatuun lukuun lisätään se jalostamon polttoainekulutuksen kasvusta ai-heutuvan hiilidioksidipäästöjen määrä, joka on seurausta jalostamomuutoksen aiheutta-mista lopputuoterakenteen muutoksista vuo-sina 2005—2007.
Keskimääräinen ominaispäästökerroin las-ketaan viidestä vuosihavainnosta vuosilta 1998—2002 siten, että suurinta ja pienintä kerrointa ei oteta huomioon ja jäljelle jäävis-tä kolmesta kertoimesta lasketaan aritmeetti-nen keskiarvo.
Polttolaitoksen keskimääräinen polttoaine-kulutus lasketaan viidestä vuosihavainnosta vuosilta 1998—2002 siten, että vuosikulu-tuksesta vähennetään vastaavana aikana tuo-tetun vedyn valmistukseen käytetty polttoai-ne ja näin saaduista luvuista suurin ja pienin havainto jätetään huomiotta ja jäljelle jäävis-tä kolmesta havainnosta lasketaan aritmeetti-nen keskiarvo.
Vedyntuotannon ja jalostamomuutokseen liittyvästä polttoainekulutuksen kasvusta ai-heutuvien hiilidioksidipäästöjen määrät vuo-sina 2005 —2007 perustuvat toiminnanhar-joittajan arvioon. Laitoksen toiminnan muu-toksen vuosina 2005 —2007 tulee perustua toiminnanharjoittajan tekemiin hankkeen to-teuttamisen kannalta sitoviin päätöksiin.
22 §
Alaryhmien B1 ja B2 jakoperusteet päästö-kauppakaudelle 2005—2007
Alaryhmään B1 ja B2 kuuluville laitoksille päästökauppakaudelle 2005—2007 myönnet-tävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan kertomalla keskimääräinen poltto-ainekulutus keskimääräisellä ominaispäästö-kertoimella. Massa- ja paperiteollisuuden, metallien valmistuksen sekä kemianteolli-suuden alaryhmiin B1 ja B2 kuuluvien laitos-ten päästöoikeudet lasketaan kertomalla edel-lä saatu tulo laitoksen energian tuotantoon kiinteästi liittyvän teollisuusprosessin kapasi-teetin tiedossa olevalla vuoden 2005 tammi-kuun 1 päivän ja vuoden 2000 kesätammi-kuun 30 päivän kapasiteettien suhteella.
Polttolaitoksen keskimääräinen polttoaine-kulutus lasketaan viidestä vuosihavainnosta vuosilta 1998—2002 siten, että suurin ja pie-nin havainto jätetään huomiotta ja jäljelle jäävistä kolmesta havainnosta lasketaan arit-meettinen keskiarvo. Massa- ja paperiteolli-suuden osalta polttoainekulutus lasketaan vain fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osalta.
Alaryhmään B2 kuuluvan laitoksen vuotui-sesta polttoainekulutukvuotui-sesta vähennetään lai-toksen tuottaman lauhdesähkön laskennalli-nen polttoainetarve käyttäen hyötysuhteena arvoa 0,4. Lauhdesähkön tuotannon osalta päästöoikeudet lasketaan alaryhmän D jako-perusteiden mukaisesti. Massa- ja paperiteol-lisuuden sekä öljynjalostuksen alaryhmään B2 kuuluvien laitosten lauhdesähkön tuotan-non päästöoikeudet lasketaan alaryhmän B2 jakoperusteiden mukaisesti eikä polttoaine-kulutuksen vuosihavainnoista poisteta lauh-desähkön laskennallisia polttoaineita.
Keskimääräinen ominaispäästökerroin las-ketaan viidestä vuosihavainnosta vuosilta 1998—2002 siten, että suurinta ja pienintä kerrointa ei oteta huomioon ja jäljelle jäävis-tä kolmesta kertoimesta lasketaan aritmeetti-nen keskiarvo.
Jos alaryhmään B1 tai B2 kuuluvan laitok-sen lämmöntuotannosta keskimäärin yli 20 prosenttia on vuosina 1998—2002 ollut kau-kolämmön tuotantoa, kaukau-kolämmön ja sitä vastaavan yhteistuotantosähkön osalta
pääs-töoikeuksia laskettaessa tehdään 23 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu lämpöti-lakorjaus sekä käytetään lisäksi 23 §:n 1 momentin 4 kohdassa määriteltyä kerrointa.
Jos alaryhmään B1 tai B2 kuuluvan laitok-sen laitospaikalle on vuoden 1998 jälkeen tullut uusi, merkittävä polttolaitos, joka on korvannut laitospaikan muiden polttolaitos-ten yhteenlasketusta tuotannosta yli puolet, ja korvatut polttolaitokset tai pääosa niistä on jäänyt toimintaan esimerkiksi vara- ja huip-pulaitoksina, lasketaan kunkin laitoksen päästöoikeudet erikseen siten, että laskenta-kautena käytetään laitosten pisintä mahdollis-ta yhteistä ajanjaksoa ja muuten päästöoi-keudet lasketaan 1—5 momentin mukaisesti.
23 §
Alaryhmien C1 ja C2 jakoperusteet päästö-kauppakaudelle 2005—2007
Alaryhmään C1 ja C2 kuuluville laitoksille päästökauppakaudelle 2005—2007 myönnet-tävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan siten, että:
1) alaryhmään C2 kuuluvan laitoksen vuo-tuisesta polttoainekulutuksesta vähennetään laitoksen tuottaman lauhdesähkön laskennal-linen polttoainetarve käyttäen hyötysuhteena arvoa 0,4 ja käyttäen lauhdesähkön polttoai-nejakautumana laitoksen kyseisen vuoden polttoainejakautumaa;
2) laitoksen vuotuinen polttoainekulutus korjataan vastaamaan pitkän aikavälin ulko-lämpötilaa kertomalla kyseiset polttoaineku-lutukset kertoimella, joka saadaan, kun ker-rotaan luku 0,65 kyseisen suuralueen toteu-tuneen lämmitystarveluvun ja vuosien 1971—2000 keskimääräisellä sam an suur-alueen lämmitystarveluvun suhteella ja kun näin saatuun tuloon lisätään 0,35; alaryh-mään C2 kuuluvan laitoksen osalta lämpöti-lakorjaus tehdään polttoainekulutuksille, jois-ta on poistettu kohdassa 1 mainittu polttoai-nekulutus;
3) edellä määritellyllä tavalla laskettu kimääräinen polttoainekulutus kerrotaan kes-kimääräisellä ominaispäästökertoimella;
4) edellä laskettu luku kerrotaan laitoksen tai mahdollisesti muiden samaan kaukoläm-pöverkkoon liitettyjen saman
toiminnanhar-joittajan laitosten vuoden 2002 loppuun mennessä tehtyjen kaukolämpöasiakkaiden lämpösopimusten tilaustehojen summalla ja jaetaan vuoden 1997 loppuun mennessä teh-tyjen lämpösopimusten tilaustehojen sum-malla;
5) näin saatuun päästöoikeuksien määrään lisätään kohdassa 1 tarkoitettu alaryhmän D jakoperusteiden mukaisesti laskettu päästö-oikeuksien määrä.
Polttolaitoksen keskimääräinen polttoaine-kulutus lasketaan viidestä 1 momentin 1 kohdan mukaisella vähennyksellä korjatusta sekä 1 momentin 2 kohdassa määritellyllä ta-valla lämpötilakorjatusta vuosihavainnosta vuosilta 1998—2002 siten, että suurin ja pie-nin havainto jätetään huomiotta ja jäljelle jäävistä kolmesta havainnosta lasketaan arit-meettinen keskiarvo.
Keskimääräinen ominaispäästökerroin las-ketaan viidestä 1 momentin 1 kohdan mukai-sella vähennyksellä korjatusta vuosihavain-nosta vuosilta 1998 —2002 siten, että suurin-ta ja pienintä kerroinsuurin-ta ei otesuurin-ta huomioon ja jäljelle jäävistä kolmesta kertoimesta laske-taan aritmeettinen keskiarvo.
24 §
Kaukolämpölaitosten käsittely yhtenä koko-naisuutena
Samaan kaukolämpöverkkoon kaukoläm-pöä tuottavien alaryhmään C1 ja C2 kuulu-ville laitoksille päästöoikeudet lasketaan si-ten, että:
1) näitä laitoksia käsitellään yhtenä koko-naisuutena laskemalla niiden kaukolämmön tuotannon polttoainekulutukset ja hiilidioksi-dipäästöt yhteen kunakin tarkastelujakson vuonna;
2) näin käsitellylle kokonaisuudelle määri-tellään päästöoikeudet 23 §:n mukaisesti ja näin saadut päästöoikeudet kohdistetaan yk-sittäisille laitoksille siinä suhteessa kuin niil-lä on ollut hiilidioksidipäästöjä yhteisinä toimintavuosina vuoden 1998 jälkeen.
Kun päästöoikeuksia jaetaan 1 momentin mukaisesti sellaisille laitoksille, jotka tuotta-vat kaukolämpöä eri kaukolämpöverkkoihin, lasketaan kutakin kaukolämpöverkkoa kos-keva lämpösopimusten tilaustehojen
kehitys-tä kuvaava 23 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu kerroin kyseisen verkon loppu-asiakkaiden lämpösopimusten tilaustehojen avulla.
25 §
Alaryhmien D ja E jakoperusteet päästö-kauppakaudelle 2005-2007
Alaryhmään D kuuluville laitoksille pääs-tökauppakaudelle 2005—2007 myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet laske-taan kertomalla vuosien 2000 —2003 keski-määräinen vuotuinen polttoainekulutus vuo-sien 2000 —2003 keskimääräisellä ominais-päästökertoimella. Polttoainekulutus ja omi-naispäästökerroin lasketaan vuosien 2000 — 2003 aritmeettisena keskiarvona.
Alaryhmään E kuuluville laitoksille pääs-tökauppakaudelle 2005—2007 myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet laske-taan kertomalla vuosien 1998 —2002 keski-määräinen vuotuinen polttoainekulutus vuo-sien 1998 —2002 keskimääräisellä ominais-päästökertoimella. Polttoainekulutus ja omi-naispäästökerroin lasketaan vuosien 1998 — 2002 aritmeettisena keskiarvona.
26 §
Vuonna 1998 tai sen jälkeen valmistuneet laitokset
Laitoksille tai niiden osille, jotka ovat val-mistuneet vuonna 1998 tai sen jälkeen, pääs-tökauppakaudelle 2005—2007 myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet laske-taan seuraavasti:
1) laitoksille, jotka ovat valmistuneet vuonna 1998 ja joilla oli vuoden 2002 lop-puun mennessä neljä täyttä toimintavuotta, myönnetään päästöoikeuksia kyseisen ala-ryhmän jakoperusteiden mukaan siten, että laskennassa poistetaan laitosten toteutunei-den polttoainekulutuksen ja ominaispäästöjen suurimmat ja pienimmät vuosiarvot ja las-kentakaavassa käytetään polttoainekulutuk-sen ja ominaispäästöjen keskiarvona kahden jäljelle jääneen vuoden aritmeettista keskiar-voa;