Yhtiön toimintastrategiaan voivat vaikuttaa myös muut kuin edellä mainitut seikat.
Jo aiemmin työssä on keskusteltu erilaisen sääntelyn mahdollisista vaikutuksista akkuteollisuuden eri vaiheisiin, ja sen lisäksi että sääntelyllä voidaan suoraan pa-kottaa yrityksiä esimerkiksi käyttämään tuotteissaan tiettyä määrää kierrätettyjä materiaaleja, sääntely voi myös epäsuorasti ohjata sitä, millainen liiketoiminta on kannattavaa.
Hyvä esimerkki tällaisesta ohjausvoimasta on EU:n päästökauppa. Kuvassa 15 on esitetty, miten EU:n päästökaupan yhden päästöoikeuden hinta on kehittynyt vuoden 2020 toukokuusta lähtien, saavuttaen toistaiseksi suurimmat arvonsa vuoden 2021 toukokuussa. (Ember 2021) Päästöoikeuden suuri hinta voi tehdä joistakin aiem-min kannattavista liiketoiaiem-minnoista kannattamattomia, ja johtaa näin nopeisiinkin muutoksiin energiaintensiivisten yritysten kohdalla. EU:n päästökaupan ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet vähenevät tietyillä toimialoilla vuoteen 2030 saakka, jolloin ilmaisia päästöoikeuksia näillä toimialoilla ei enää jaeta. (Council directive 2018/410 2018)
Kuva 15: Yhden päästöoikeuden hintakehitys EU:n päästökaupassa. Lähde: Ember (2021)
Päästöoikeuden hintakehityksen epävarmuus sekä muut sääntelyyn liittyvät toi-met, sekä positiiviset (esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden mahdollinen hiilitulli) tai negatiiviset (esimerkiksi direktiivien kiristykset) vähentävät toiminnan ennustettavuutta, mikä vähentää yritysten intoa erilaisiin kokeiluihin.
42
5 Kirjallisuuskatsauksesta tunnistetut haitat ja kan-nustimet
Työssä on aiemmin tutustuttu kirjallisuuskatsauksen kautta litiumioniakkujen nykyi-seen elinkaareen, erilaisiin käyttökohteisiin ja niiden potentiaaliin osana tulevaisuuden energiajärjestelmää. Tässä osiossa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksesta paljastuneita haittoja ja kannustimia, eritellen nämä rahallisiin ja muihin haittoihin ja kannusti-miin. Tämän lisäksi haittoja jaotellaan elinkaaren eri vaiheisiin, sekä välillisiin ja välittömiin haittoihin ja kannustimiin.
Kirjallisuuskatsauksessa enemmänkin tarkasteltiin akkuja ylipäänsä, joten tämä kappale toimii eräänlaisena yhteenvetona, joka erittelee kaikesta tarkastelusta juuri haittoja ja kannustimia. Rahallisia haittoja ja kannustimia on tunnistettu yleisesti, eikä talouslaskelmia ole tässä tehty. Talouslaskelmat vaatisivat jonkin tietyn tapauk-sen tai kohteen tarkastelua ja tarkkoja lähtöarvoja. Tuloksissa on esitetty joitakin tarkempia taloudellisia laskelmia.
5.1 Haitat
Tarkastelu aloitetaan litiumioniakkuihin liittyvistä haitoista, tarkastellen ensin niistä aiheutuvia rahallisia haittoja, ja tämän jälkeen muita haittoja. Myös muissa haitoissa kuvattavilla ilmiöillä voi olla rahallisia seurauksia tai niitä voisi tarkastella myös rahallisesta näkökulmasta (esimerkiksi ympäristöongelmiin voi liittyä sakkoja tai sakkouhkia), mutta tässä tarkastelu on niiden osalta kohdistettu yleisemmin kyseiseen ilmiöön.
5.1.1 Rahalliset haitat
Rahallisista haitoista kirjallisuudessa nousi esille litiumioniakkujen yhä korkea hinta-taso, akkujen hintakehityksen vaikea ennustettavuus ja akkujen käyttöikään liittyvät epäselvyydet.
Litiumioniakkujen hinta on tullut merkittävästi alas kuten nähtiin johdannossa kuvasta 1, mutta edelleen niiden hinta energiayksikköä kohden on korkeampi kuin esimerkiksi vesireserveillä tai paineilmavarastoissa. (Jülch 2016) Erityisesti suurissa sähkövarastoissa energiaperusteinen kustannus on merkittävä, joten teollisen kokoluo-kan litiumioniakut ovat edelleen isoja investointeja. Osittain tästä syystä kappaleessa 4 mainittiin epäkiinnostaviksi asiakasprofiileiksi pienen kulutuksen yritykset. Jos energiakustannukset ovat yhtiölle jo valmiiksi melko vähäisiä, voi asiakasta olla vai-keaa houkutella tekemään suurta investointia sähkövarastoon, vaikka investointi olisikin perusteltavissa esimerkiksi rahallisilla hyödyillä.
Toinen akkujen hintaan liittyvä haitta tai uhka on hintakehitys. Koska akkujen hinnat ovat pudonneet viimevuosina nopeasti, potentiaalinen investoija voi olettaa hintojen yhä laskevan tulevina vuosina. Akuille on ennustettu hyvinkin alhaisia hinto-ja jo lähitulevaisuudessa, kuten johdannossa mainittu 100 €/kWh, joten investointehinto-ja voidaan haluta vielä lykätä lisäkehityksen toivossa. Toisaalta akkujen halpeneva hinta ei myöskään ole täysin varma trendi, esimerkiksi kappaleessa 2 käsiteltyjen
raaka-aineiden saannin vuoksi, joten yleinen epävarmuus akkujen hintakehityksestä voi varjostaa investointeja.
Eräs epävarmuuksiin liittyvä rahallinen haitta on akun elinikä. Kirjallisuudesta tunnistettiin, että akkujen elinikään vaikuttaa merkittävästi se, miten akkua käy-tetään. Kun lasketaan akun kustannuksia esimerkiksi vuositasolla, sitä vaikeuttaa se, että akun elinikää on vaikea ennustaa. Tämän ongelman voi toisaalta ratkaista kappaleessa 2 mainituilla akkujen kunnon seurantapalveluilla.
5.1.2 Muut haitat
Litiumioniakkuihin kohdistuvia muita haittoja tai uhkia liittyy poliittiseen ilmapiiriin, luonnonvaroihin ja yleiseen epävarmuuteen litiumioniakkuja ja niiden teknologiaa kohtaan. Näistä haitoista ja epävarmuuksista useat liittyvät toisiinsa, ja esimerkik-si luonnonvarakysymykset aiheuttavat epävarmuutta sen suhteen, syntyykö uuesimerkik-sia, tiukentavia poliittisia päätöksiä tai rajoituksia.
Luonnonvaroihin ja niiden saatavuuteen liittyviä asioita nousi kirjallisuuskat-sauksessa säännöllisesti pinnalle. Erityisesti koboltin ja litiumin saatavuuteen ja riittävyyteen liittyi huolta, ja varsinkin koboltin suhteen myös Kongoon, mikä on suurin yksittäinen koboltin tuottajamaa. Erityisesti nämä huolet raaka-aineista ja niiden saatavuudesta liittyvät akkujen valmistajiin, mutta kuten kappaleessa 2 to-dettiin, EU suunnittelee myös akkujen alueelletuontiin rajoituksia. Vaikka akkuja olisi siis mahdollista hankkia raaka-aineista johtuvista riittävyysongelmista huo-limatta, saattavat uudet rajoitukset vaatia esimerkiksi suurempaa kierrätettyjen raaka-aineiden konsentraatiota akuilta, jolloin kaikkien toimittajien akut eivät enää soveltuisi EU-alueelle. Potentiaaliselle akkukäyttäjälle voi siis aiheutua haittoja siitä, että suunnitellaan akkujen käyttöönottoa joka ei pääsekään toteutumaan esimerkiksi uusien rajoituksien vuoksi.
Raaka-aineisiin liittyvien epävarmuuksien lisäksi myös monet eri katodikemiat aiheuttavat oman riskinsä. Vaikka eri katodikemioilla on omat vahvuutensa ja käyttösovelluksensa, kuten lyhyesti esiteltiin kappaleessa 2, eri kemioiden voidaan silti nähdä kilpailevan keskenään. Teknologiakenttä voidaan nähdä hieman keskeneräisenä, ja se voi rohkaista potentiaalisia käyttäjiä vielä odottamaan teknologian kypsymistä.
Katodikemioihinkin liittyvät haitat aiheutuvat epävarmuudesta ja tietystä teknologian harvinaisuudesta. Vaikka akkuja on käytetty jo 1990-luvulta ja ne ovat nykyään tavallisia, ne liitetään vahvasti vain pienelektroniikkaan tai nykyisin sähköautoihin.
Isot sovellukset eivät ole vielä yleistyneet.
Yksi kirjallisuudesta tunnistettu mahdollinen haitta akkujen käyttöönotolle oli niiden käytön vaikea optimointi. Battke et al. (2013) nostavat akkujen käyttöönoton hitauden yhdeksi tärkeimmäksi syyksi sovelluskohteiden moninaisuudesta johtuvat epävarmuudet liittyen niiden kannattavuuteen, ja tämä nousi muuallakin kirjal-lisuudessa esille (Lai & Locatelli 2021). Käyttökohteita on useita, mutta niiden yhteiskäyttäminen ja toisaalta juuri oikean käyttökohteen valitseminen voi olla vaike-aa ilman asivaike-aan perehtymistä. Monet tahot tvaike-aas eivät välttämättä ole kiinnostuneita perehtymään asiaan, jos se ei liity suoraan omaan liiketoimintaan. Esimerkiksi voi mai-nita kappaleessa 3 huomioidun seikan siitä, että akun käyttäminen useampaan kuin
44
yhteen käyttötarkoitukseen voi heikentää sen suoriutumista jossakin yksittäisessä käyttötarkoituksessa.
Epävarmuutta kirjallisuudessa herätti myös se, kenen "vastuulle"tai hallinnointiin akkujen tulisi energiajärjestelmässä asettua. Grünewald et al. (2012) tutkivat artik-kelissaan sitä, miten eri tahot haluaisivat, että akku asettuu markkinoilla, tai kenen vastuualueelle se sopii systeemissä. Kuvassa 16 on esitetty, miten akku yhdistää energiajärjestelmän eri toimijoita. Akku toimii järjestelmän kaikilla alueilla.
Kuva 16: Akun asettuminen markkinoille on herättänyt epävarmuutta. Tuottajil-la, kuluttajilla ja verkko-operaattoreilla on kaikilla omat toiminta-alueensa joihin liittyvät omat sääntönsä, joten akku, joka toimii useilla näistä alueista, aiheuttaa epäselvyyksiä. (Grünewald et al. 2012)
Lopuksi haitaksi tai epävarmuudeksi voisi mainita muiden sähkövarastojen kuin li-tiumioniakkujen kehityksen. Johdannossa mainittiin, että lili-tiumioniakkujen uskotaan olevan hallitseva akkuteknologia vielä pitkään, mutta investoijia kiinnostavat myös uudet teknologiat. Investointi teknologiaan, joka osoittautuu muutamien vuosien sisällä vanhaksi, ei välttämättä maksa itseään takaisin. Kyseessä on hieman sama asia kuin erilaisten katodikemioiden kanssa, eli on vielä epäselvää, onko teknologia kypsä.