Kappaleessa 2 tarkasteltiin litiumioniakun elinkaarta ja siihen liittyviä vaiheita (tuotanto- käyttö- ja kierrätysvaihe). Aiemmin tässä kappaleessa eritellyt haasteet ja kannustimet voidaan jakaa näiden vaiheiden alle, jolloin nähdään paremmin, missä elinkaaren vaiheessa on eniten kannustimia tai haittoja akkujen käyttöönot-toon liittyen. Taulukossa 3 esitetään elinkaaren vaiheisiin jaoteltuja haasteita ja kannustimia.
Taulukko 3: Tunnistettuja haasteita ja kannustimia einkaaren eri vaiheissa.
Osa tunnistetuista haasteista tai kannustimista näkyy kaikissa akun elinkaaren vaiheissa. Sääntely ja uudet linjaukset voisivat toimia myös kannustimina, jos esimer-kiksi akkujen kanssa kilpailevaa teknologiaa rajoitettaisiin enemmän. Tässä työssä ne
48
on kuitenkin tunnistettu haasteiksi, koska ne lisäävät epävarmuutta akkujen käyttä-misen ympärillä. Eniten kannustimia ja haasteita on eritelty käyttövaiheeseen, missä on myös tämän työn fokus.
Brändihyöty on vaikea segmentoida, koska teoriassa sitä on saatavilla oikeanlai-sella viestinnällä kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kuitenkin tuotantovaiheeseen liittyvät haasteet luonnovarojen riittävyyteen tai eettisyyteen liittyen vaikeuttavat brändihyö-dyn saamista tässä elinkaaren vaiheessa.
Oppiminen liittyy kaikkiin akun elinkaaren vaiheisiin, koska vaikka työssä aiemmin on puhuttu nimenomaan käyttöön liittyvästä oppimisesta, prosessit paranevat kaikissa vaiheissa, joissa toimintaa akkuihin liittyen on. Kaikki toiminta toimii esimerkkinä tuleville päätöksille ja investoinneille, ja antaa uutta tietoa jolla päätöksentekoa voidaan parantaa.
Kannustimia ja haasteita voidaan myös tarkastella sen mukaan, ovatko aiheutu-neet hyödyt tai haitat välillisiä vai välittömiä. Välitön hyöty tuo yhtiölle esimerkiksi suoraan rahallista hyötyä, kun välillinen hyöty voi aiheutua esimerkiksi brändin pa-rantumisena. Taulukossa 4 on eritelty taulukossa 3 mainitut haasteet ja kannustimet sen mukaan, ovatko ne välillisiä vai välittömiä.
Taulukko 4: Sähkövarastojen käytön välillisiä ja välittömiä haasteita ja kannustimia.
Teknologian keskeneräisyys voitaisiin ajatella myös välillisenä haasteena siinä mielessä, että se rohkaisee käyttämään muita sähkövarastoteknologioita litiumio-niakkujen sijaan. Keskeneräinen teknologia on kuitenkin myös välitön haaste, kun teknologian keskeneräisyys itsessään ei kannusta investointiin.
Raaka-aineiden arvokkuus voidaan myös ajatella siinä mielessä välittömänä hyötynä, että yhtiö joka hankkii akun sijoittaa myös heti siinä esiintyviin raaka-aineisiin. Hyöty aiheutuu kuitenkin juuri akun sisältämistä raaka-aineista eikä sen käytöstä, joten se on eritelty välilliseksi hyödyksi.
Haasteiden ja kannustimien erittely sekä elinkaaren vaiheisiin että välillisiin ja välittömiin vaikutuksiin ei ole täydellistä, ja jokaisesta haasteesta tai kannustimesta voitaisiin käydä oma keskustelu sen mukaan, mitä kaikkia ulottuvuuksia sillä on. Yllä olevissa jaotteluissa on ajateltu akkua nimenomaan käytön näkökulmasta, vaikka myös tuotanto ja kierrätysvaihe on huomioitu. Ristiriitaisissa tilanteissa käyttövaihe on määrittänyt haasteen tai kannustimen sijoittumisen taulukoissa.
Yleisenä huomiona voidaan nähdä, että haasteita liittyy paljon akun elinkaaren alkupäähän tuotanto- ja käyttövaiheisiin, kun kannustimet korostuvat käyttö- ja kierrätysvaiheissa. Välillisten ja välittömien haasteiden ja kannustimien suhteen jakautuminen on tasaista.
50
6 Menetelmä
Tässä kappaleessa esitetään metodi, millä tutkimuskysymyksiin vastattiin, sekä kerätyn datan lähteet. Metodi-osiossa perustellaan valitut toimintatavat ja data-osio erittelee tarkemmin, millä perusteella kerätyn datan lähteet valittiin.
Kuten aiemmin työssä on näytetty, litiumioniakuista ja niiden potentiaalisista käyttökohteista on jo paljon olemassa olevaa tutkimusta. Lisäksi litiumioniakkujen ja muiden sähkövarastojen hyöty tulevaisuuden energiajärjestelmälle on kiistaton, uusiu-tuvien energialähteiden yleistyessä. Johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan vertaamalla ja yhdistämällä kirjallisuudesta ja asiantuntijoilta saatua tietoa, sekä tekemällä muutamia talouslaskelmia akkujen hyödyntämisestä.
6.1 Metodi
Tutkimuskysymyksiin vastattiin sekä suorittamalla kirjallisuuskatsaus litiumioniak-kujen nykyiseen käyttöön ja markkinaan liittyen, että asiakashaastattelujen avulla kerätyn tiedon perusteella. Kirjallisuuskatsaus on työn ensimmäinen osa, ja haastat-teluista saatua tietoa hyödynnettiin työn loppupuolella.
Kirjallisuuskatsauksella ja asiakashaastatteluilla oli molemmilla työn kannalta oma roolinsa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli luoda pohjaa haastatteluille, ja auttaa haastattelukysymysten rajaamisessa. Lisäksi kirjallisuuskatsaus antaa lukijalle hyvän yleiskuvan litiumioniakkujen nykyisestä markkinasta ja niiden käyttökohteista.
Pelkkä kirjallisuuskatsaus ei olisi tarjonnut riittävästi tietoa litiumioniakkujen käyttöönottoon liittyvistä haasteista tai kannustimista, sillä esimerkiksi markki-noiden kehittymisen ja tieteellisten artikkeleiden välillä on jonkin verran viivettä.
(Baumgarte et al. 2020) Näin ollen tukeutuminen pelkkään julkaistuun tutkimukseen olisi voinut antaa väärän tai vanhentuneen kuvan tilanteesta. Haastattelujen tar-koitus oli osaltaan tukea kirjallisuuskatsauksessa paljastuneita ilmiöitä, ja toisaalta kertoa asiantuntijoiden ajankohtaisesta suhtautumisesta litiumioniakkuihin.
Litiumioniakkujen käyttäminen energiajärjestelmässä ei ole triviaalia, eivätkä niiden hyödyt ole täysin yksiselitteisiä. Haastatteluista haluttiin saada laadullista tietoa, ja aiheen monimutkaisuuden vuoksi kyselylomakkeet suljettiin metodina pois.
Valitessa haastattelutyyppiä päädyttiin teemahaastatteluihin niiden vastavuoroisuu-den vuoksi sekä sen takia, että tämä haastattelutyyppi on yksinkertainen toteuttaa, vaikka työn tekijällä ei olisi vielä paljoa tutkimuskokemusta. Ajateltiin myös, että avainhenkilöt, jotka voisivat tarjota uutta informaatiota aiheeseen, olisi helpompi saada mukaan haastatteluun, jos heille tarjoaisi vastavuoroista haastattelua jossa myös heillä on mahdollisuus kysyä aiheesta lisää. (Rowley 2012)
Kirjallisuuskatsaus ja haastattelut suoritettiin osittain päällekkäin. Työn tekijä syvensi omaa osaamistaan suorittamalla kirjallisuuskatsausta, ja haastattelurunkoa muokattiin sekä työn tekijän ymmärryksen kehittyessä että muiden asiantuntijoiden kommenttien perusteella. Kirjallisuudesta muodostettiin hypoteeseja asiakaskäyttäy-tymisestä, joiden perusteella muodostettiin sopivia kysymyksiä. Haastatteluihin ei myöskään olisi voitu ryhtyä ilman haastattelijan vahvaa omaa tuntemusta aiheesta, jotta keskustelu olisi ollut luontevaa ja haastattelija osaisi esittää sopivia
jatkokysy-myksiä. Ilman riittävää asiantuntijuutta osa haastattelijan keskittymiskyvystä voisi kulua epäoleellisiin asioihin haastattelutilanteessa. (Roulston 2017)
Kirjallisuuskatsauksesta tunnistettiin sekä haasteita että kannustimia, joita li-tiumioniakkujen käyttöönottoon liittyy. Näitä haasteita verrattiin ja yhdistettiin haastatteluissa esiin nousseihin seikkoihin, ja pyrittiin erittelemään yritysprofiilien mukaisesti tuloksissa. Kirjallisuuskatsauksessa löytyneitä piirteitä energiayhtiön nä-kökulmasta kiinnostavista yrityksistä käytettiin myös kartoitettaessa haastatteluun sopivia yritysasiakkaita.