Data

Työhön kerätty ja analysointiin käytetty data saatiin asiantuntijahaastatteluista.

Haastatteluja suoritettiin 7 kappaletta, joista kuusi touko-kesäkuussa ja yksi elokuus-sa. Kaikki haastattelut suoritettiin Teams-videopuheluina ja nauhoitettiin, ja haas-tattelun jälkeen haastattelija kirjoitti nauhoitteiden avulla haashaas-tattelun tärkeimmät huomiot puhtaaksi. Kaikki haastattelut ovat luottamuksellisia, eikä haastateltujen tai yritysten nimiä käytetä työssä. Haastattelunauhoitukset ovat pelkästään työn kirjoittajan käytössä.

Asiakasyritysten valinnassa käytettiin avuksi Helenin yritysmyyjiä, joilta saatiin sopivien yritysten yhteystietoja. Haastateltaviksi yrityksiksi kartoitettiin luvussa 4 esiteltyjen perusteiden mukaan mielenkiintoisiksi katsottuja yrityksiä. Haastattelija lähetti sähköpostiviestin jokaisen sopivaksi katsotun yrityksen edustajalle, missä hän kertoi tekevänsä diplomityötä ja haastattelun luonteesta. Yhteensä haastattelukutsuja lähetettiin 12 yritykselle. Ne yritykset, jotka eivät halunneet osallistua haastatteluun, vetosivat ajanpuutteeseen tai teknologian (litiumioniakkujen) epäkiinnostavuuteen.

Muutama kontaktoitu yritys ei vastannut kutsuun mitään. Haastattelukutsussa var-mistettiin, että henkilö johon oli otettu yhteyttä olisi yrityksessä sopivin vastaamaan kysymyksiin, ja kerrottiin hieman diplomityön taustaa ja tavoitteita. Haastatellut henkilöt saivat halutessaan valmiin työn itselleen luettavaksi.

Haastattelut olivat kestoltaan noin 20-45 minuuttia pitkiä. Liitteessä 1 on näh-tävissä haastattelurunko, jonka kysymykset kysyttiin pääsääntöisesti esitetyssä jär-jestyksessä. Teemahaastattelut olivat vapaamuotoisia, joten joissain tapauksissa johonkin tulevaan kysymykseen saatiin vastaus jo aiemmassa kysymyksessä, jolloin varsinaista kysymystä ei kysytty uudestaan toiston välttämiseksi. Yhteen haastatte-luista osallistui haastateltavan yrityksen puolesta 2 osallistujaa, muissa tapauksissa haastateltavia oli 1.

Haastatteludatasta oli tarkoitus selvittää, minkälaisessa toiminnassa yritykset voi-sivat nähdä akkujen käyttämisen potentiaalisena, ja mitä hyötyä asiakkaat uskoivat akuista voivan heille olla. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä seikat eivät kannusta yri-tyksiä investoimaan akkuihin. Haastatteluja ei litteroitu täydellisesti, vaan pelkästään tärkeimmät huomiot kirjattiin ylös.

52

7 Tulokset

Tässä kappaleessa käsitellään sekä haastatteluista saadut tulokset, että jaotellaan haastatellut yritykset kappaleessa 4 eriteltyjen jaotteluperusteiden mukaisiin profii-leihin. Tämän jälkeen tarkastellaan, mitkä kappaleessa 3 esitellyistä akkujen käyttö-kohteista tarjoavat eniten potentiaalia millekin asiakasprofiilille. Kappaleen lopussa on myös esitetty talouslaskelmia muutamasta akkujen käytön skenaariosta.

7.1 Haastattelujen tulokset

Haastatteluiden perusteella luotiin kolme erilaista yritysprofiilia, jotka on esitetty kuvassa 17. Ensimmäisen profiilin (Profiili A) yritys on suuri teollinen toimija, jolla on kulutuksessa korkeita piikkejä ja iso sähköenergian tarve. A-profiilin yritysten toimintaa ohjaa vahvasti ratkaisujen taloudellisuus, mutta ympäristöasiat vaikuttavat enenevissä määrin esimerkiksi tuleviin investointeihin. Näitä yrityksiä oli haastatel-luista 2. Toinen profiili (Profiili B) on yritys, jolla ei ole A-profiilin kanssa yhtä suuria hetkittäisiä kulutuspiikkejä, ja joissa energiatehokkuus ja talous olivat tärkeimpiä ajureita, mutta myös uudet ratkaisut ja kokeilut kiinnostivat yrityksiä. Kulutus-profiili oli suhteellisen tasainen. B-Kulutus-profiilin yrityksiä oli haastatelluista 4. Kolmas profiili (Profiili C) oli yritykset, joiden energiaratkaisujen määräävänä tekijänä oli ratkaisujen ympäristöystävällisyys ja esimerkiksi energian omavaraisuuteen tähtäävä toiminta. C-profiilin yrityksillä kulutusprofiilissa oli jonkin verran piikkejä, mutta ei yhtä merkittävästi kuin A-profiilin yrityksillä, samoin kuin huipputehontarve oli maltillisempaa. Jonkin verran haasteita aiheutui kulutuksen vuorokausivaihtelusta.

Profiilin C yritys on kiinnostunut etsimään tapoja hyödyntää uusia energiaratkaisuja, kuten akkuja, päästäkseen kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiinsa. Haastatelluista yrityksistä profiiliin C kuului 1 yritys. Tuloksissa puhutaan tästä eteenpäin yrityksistä A1, A2, B1, B2, B3, B4 ja C1, kun eritellään yksittäisiä haastattelukommentteja.

Profiilien tarkoitus on konkretisoida sitä, miten erilaiset yritykset suhtautuvat akkuihin. Haastatteluja käytettiin avuksi profiilien luomisessa, mutta haastattelujen vähäisen määrän perusteella ei voida esimerkiksi sanoa, että kaikki yritykset omaisivat jonkin näistä profiileista. Niitä voi kuitenkin käyttää avuksi yrityksiä vertaillessa.

Kuva 17: Haastatteluiden avulla luotiin kolme erilaista yritysprofiilia.

Profiilin A molemmat yritykset A1 ja A2 näkivät akuissa potentiaalia huipunleik-kaukseen, ja A2 käyttikin yhtä akkua tähän tarkoitukseen. Tämä akku oli kuitenkin hankittu ensisijaisesti käytönopettelua varten, eikä se tuonut yhtiölle merkittäviä voittoja. A1 painotti, että akun tulisi olla teholtaan merkittävästi suurempi kuin ny-kyään yleiset akut, jotta siitä olisi huipunleikkauksessa hyötyä (teholtaan kymmeniä megawatteja). A1 nosti esiin sen, että modernit laitteet ovat hyvin herkkiä virran jännitevaihteluille, ja yrityksellä oli käytössä pienempiä akkuja takaamaan tasainen virta laitteille.

A1 ja A2 näkivät akkujen hintakehityksen eri tavalla. A1 uskoi vahvasti, että ak-kujen hinnat jatkavat laskua, kun A2 nosti esiin huolen raaka-aineiden riittävyydestä ja kysynnän lisääntymisestä, mitkä voisivat vaikuttaa hintoihin nousevasti. Toisaalta teknologian kehitys voisi taas edesauttaa hintojen laskua.

Sekä A1 että A2 nostivat energian hinnan tärkeimmäksi ohjaavaksi tekijäksi energiaratkaisuja valitessa. A1 kertoi, että energiaintensiivisellä toimialalla kilpailu ei onnistu, jos hintaa ei ole ensisijainen kriteeri päätöksenteossa, sillä asiakkaat eivät ainakaan toistaiseksi ole olleet kovin kiinnostuneita ympäristöasioista, tai valmiita maksamaan lisää ympäristöystävällisyydestä. Molemmat yritykset kertoivat kuitenkin ympäristöasioiden olevan esillä päätettäessä energiaratkaisuista, ja korostivat niiden tulevan jatkuvasti yhä tärkeämmiksi.

Sekä A1 että A2 nostivat energia-asioihin liittyväksi haasteeksi hintaheilahtelun, joka vaikeuttaa kustannusten ennakointia. A1 mainitsi uhkaksi myös mahdollisen sähkön ja päästöoikeuksien hinnan nousun. A2 puhui myös tehotarpeen kasvamises-ta, jos esimerkiksi polttamalla tuotettua lämpöä aiotaan korvata sähkökäyttöisillä lämpöpumpuilla.

Molemmat A-profiilin yritykset arvelivat, että sähkönkulutus tulee nousemaan lähitulevaisuudessa. A1:llä tämä perustui liiketoiminnan laajenemiseen, ja A2 taas ennusti sähkönkulutuksen nousua, kun kokonaisenergiankulutus pysyisi suurinpiirtein samana (lämmitysratkaisujen sähköistyessä).

Yleiskuva akuista B-profiilin yritysten välillä vaihteli hieman. B1:llä oli jo

käytös-54

sään suurempi akku, jota käytettiin pääsääntöisesti reservimarkkinoilla toimimiseen, mutta myös hintaoptimointiin. Reservimarkkinatoiminnasta saatavat rahalliset hyö-dyt mahdollistivat investoinnin. Akkujärjestelmä oli leasattu ja akkumoduulien vaihto oli tehty helpoksi. Muilla B-profiilin yrityksillä akkuja oli käytössä pienimuotoisesti sähköisten liikennevälineiden muodossa ja B3 tapauksessa myös UPS-järjestelmissä.

B1 ja B3 nostivat esiin huolen akkujen turvallisuudesta ja niiden fyysisestä sijain-nista. B3 painotti sitä, että akun käyttäminen lisähyödyn saamiseksi esimerkiksi reservimarkkinoilla ei saa vaarantaa yrityksen ensisijaista liiketoimintaa.

Akkujen hinnan suhteen B-profiilin yritykset kiinnittivät huomiota raaka-aineiden riittävyyteen, mutta yleinen asenne oli sen puolesta, että hinnat laskisivat. B1 korosti alhaisten hintojen tärkeyttä akkukehityksen kannalta. B2 arvioi hintojen pysyvän noin nykyisellä tasolla johtuen raaka-aineiden hintaa nostavasta paineesta, mitä kuitenkin kompensoi massatuotannon hintoja alentava vaikutus. B3 ja B4 arvioivat varovaisesti hintojen laskevan, ja molemmat nostivat esiin huomion siitä, että nykyisenkaltaiset akut eivät välttämättä ole niitä, jotka yleistyvät tulevaisuudessakin. B3 mainitsi, että staattisissa akuissa energiatiheyden ei tarvitse enää olla yhtä suuri kuin sähköisen liikenteen sovelluksissa, joten vaihtoehtoja on useampia.

B1 ja B3 nostivat energiaratkaisuja ohjaaviksi tekijöiksi taloudellisen kannatta-vuuden. B3 korosti myös, että energia-asioiden pitää hoitua helposti ja ratkaisujen olla kokonaisvaltaisia. B2 piti tärkeimpänä piirteenä energiatehokkuutta, energianku-lutuksen tulisi olla mahdollisimman vähäistä. B4 piti myös tärkeänä energiansäästöä ja yrityksellä oli energiansäästötavoitteet joita päivitetään tietyin väliajoin.

B1 kertoi, että he arvostavat uusissa energiaratkaisuissa myös niistä saatavaa oppia. B2 nosti esiin pitkäjänteisyyden ratkaisuja mietittäessä, koska esimerkiksi toimintojen sähköistyminen voi aiheuttaa haasteita tulevaisuudessa, jos niiden ai-heuttamia muutoksia ei mietitä hyvissä ajoin etukäteen. B2, B3 ja B4 mainitsivat myös kaikki ympäristönäkökulmasta. B2 nosti esiin, että jos toimiala saa valmiiksi kritiikkiä ympäristön kuormittavuudesta, ympäristöystävällisillä energiaratkaisuilla voidaan kompensoida tätä brändihaittaa. B3 toi esiin ympäristöystävällisillä ratkai-suilla saatavat brändihyödyt, ja painotti sitä, että jotkin ratkaisut voivat tuottaa enemmän brändihyötyä aikaisemmassa vaiheessa, jos yritys toimii ratkaisun osalta edelläkävijänä.

B1, B3 ja B4 mainitsivat energia-asioihin liittyviksi haasteiksi kustannusten nousun. Kustannusten nousu aiheutui B1:n osalta kulutuksen noususta, kun B3 ja B4 nostivat esiin kaukolämmön hinnankorotukset. Sekä B3 että B4 mainitsi-vat kustannuksiin liittyviksi haasteiksi hintojen vaikean ennustettavuuden, mikä aiheuttaa haasteita budjetointiin. B2 ongelmat liittyivät toimintojen sähköistyksestä aiheutuviin muutoksiin ja oman sähköntuotannon lisäämiseen.

B2 odotti lähitulevaisuudessa sähkönkulutuksen kasvua operaatioiden sähköis-tyessä, ja B4 liiketoiminnan lisääntymisen seurauksena. B3:n sähkönkulutus saattaa nousta, mikäli joitakin sähköistykseen liittyviä uudistuksia toteutetaan. B1 ei odot-tanut merkittävää sähkönkulutuksen kasvua.

C-profiilin yritys oli kiinnostunut akuista useissa eri käyttötarkoituksissa. C1 mainitsi oman tuotannon kulutuksen maksimoimisen (yrityksellä oli omaa aurinkosäh-kötuotantoa), diesel-varavoiman korvaamisen ja huipunleikkaustoiminnan yrityksen

mahdollisina akkujen käyttökohteina.

C1 oletti akkujen hintojen yhä laskevan, kun akut yleistyvät ja niiden valmis-tusprosessit kehittyvät. Yritys myös näki, että akkujen tuotannon lisääntyminen Suomessa ratkaisee esimerkiksi kuljetukseen liittyviä ongelmia ja siitä syntyviä kustannuksia.

C-profiilin yrityksellä energiaratkaisuja ohjaavat piirteet linkittyivät vahvasti ym-päristönäkökulmaan. Yrityksellä oli jo tällä hetkellä korkea energiaomavaraisuusaste, joten uusien investointien tuli tukea omavaraisuusasteen säilymistä tai parantumista.

Yrityksen haasteet liittyivät omavaraisuusasteen ylläpitämiseen ja oman säh-köntuotannon kuluttamiseen. Yrityksellä oli aika ajoin tilanteita, joissa sen oma tuotanto ylitti kulutuksen. Lisäksi haasteiksi mainittiin vuorokausitason kulutus-vaihtelut ja toimintakatkot. C1 oli myös kiinnostunut sähköenergian varastoimisesta niitä tilanteita varten, kun heillä ei ole omaa kulutustaan vastaavaa tuotantoa.

C1:n odottamat muutokset energiankulutuksessa liittyivät sekä energiankulutuk-sen kasvuun, että oman tuotannon lisääntyvään määrää.

Kaikilta yhtiöiltä kysyttiin myös, mitä mieltä he olisivat projektista jossa he investoisivat yhteiskäyttöakkuun, joka palvelisi myös muita käyttäjiä heidän lisäk-seen. Toisaalta investointikustannus olisi yksittäiselle taholle maltillisempi. Suurin osa yrityksistä piti tätä mielenkiintoisena vaihtoehtona, mutta konseptin pitäisi olla selkeä. A1 mainitsi, että yritys on jo esimerkiksi ollut mukana tuotantolaitosten osaomistajana, joten konsepti olisi tuttu. A2 ei ollut tällä hetkellä kiinnostunut tämänkaltaisesta vaihtoehdosta. B2 yrityksellä oli kiinnostusta, mutta oma sähkö-varastoprojekti voisi olla etusijalla. B3 nosti esille, että investoivien tahojen tulisi hyötyä akusta tasapuolisesti suhteessa investointiin.

Kuvassa 18 on eritelty tunnistettuja asiakasprofiileja mahdollisesti eniten kiinnos-tavia akkujen käyttösovelluksia. Kuten aiemmin työssä on todettu, akun käyttäminen useampaan käyttötarkoitukseen on suotavaa sen käyttöasteen maksimoimiseksi, mut-ta toiset käyttökohteet voivat olla kiinnosmut-tavampia kuin toiset. Yleisesti voidaan sanoa, että profiilin A yritykset, joilla on kulutuksessa hetkittäisiä piikkejä ja suuri huipputehontarve ja joiden päätöksentekoa vastuullisuus ei vielä ohjaa merkittävästi, omaavat suurta potentialia huipunleikkaustoimintaa . Profiilin B ja C yritykset, joiden huipputehontarve on vähäisempää, eivät kaipaa huipunleikkausratkaisuja yh-tä vahvasti. Toisaalta profiilin C yritykset voisivat saada hyötyä oman tuotannon kulutuksen maksimoinnista, koska se auttaisi lisäämään omaa, puhdasta energiantuo-tantoa. Säätövoima on kaikille profiileille sopiva käyttökohde, koska se mahdollistaa investointeja riippumatta siitä, mihin muihin käyttötarkoituksiin akkua aiotaan käyttää.

56

Kuva 18: Akkujen käyttökohteita arvioituna sen mukaan, miten mielenkiintoisia ne ovat eri yritysprofiileille.

Akun käyttökohteita tulisi aina arvioida tapauskohtaisesti. Esimerkiksi B- tai C-profiilin yrityksistä voi löytyä myös huipunleikkauspotentiaalia yritystoiminnan luonteen vuoksi. Kappaleessa 3.2 esiteltiin myös kuvassa käsittelemättömiä käyttö-kohteita, jotka voivat luoda akusta arvoa yritykselle.

Säätövoimatoiminta vaikuttaa haastatteluiden perusteella tunnetuimmalta ja kiinnostavimmalta käyttökohteelta akuille, ja se olikin esimerkiksi B1 yrityksen koh-dalla välttämättömyys, jotta akkuinvestointi saatiin tehtyä. Säätövoiman etuna on, että reservimarkkinoilla voivat toimia erisuuruiset ja ominaisuuksiltaan erilaiset akut.

Oman tuotannon kulutuksen maksimointi nähtiin kiinnostavana, mutta esimerkiksi A-profiilin yrityksiltä ylimääräistä tuotantoa voi tulla vain vähän jatkuvan energia-tarpeen vuoksi. Huipunleikkaustoiminta oli luonnollisesti kiinnostavinta A-profiilin yritysten kohdalla, joilla syntyi tehomaksuista merkittäviä kustannuksia.