Seuraavaksi tarkastellaan litiumioniakkuihin liittyviä kannustimia, eli millaisia in-sentiivejä akkujen käyttöönotolla on. Aluksi tarkastellaan millaisia rahallisia etuja akuilla voitaisiin saavuttaa, ja tämän jälkeen muita kannustimia. Muut kannustimet eivät tuo suoraan säästöjä tai voittoja, mutta kannustavat silti yrityksiä investoimaan akkuihin.
5.2.1 Rahalliset kannustimet
Akuista saatavat rahalliset kannustimet liittyvät pitkälti kappaleessa 3 käsiteltyihin käyttökohteisiin ja niiden tuomiin hyötyihin tai säästöihin, mutta myös akkujen raaka-aineintensiiviseen kustannusrakenteeseen. Rahalliset kannustimet voivat ai-heuttaa investoivalle yritykselle suoraan tuottoa tai säästöjä esimerkiksi sähköverkon uudistuksen tarpeen pienentämisessä. Operaatioiden sähköistyessä voidaan myös säästää esimerkiksi polttoainekuluissa.
Säätömarkkinoilta saatava korvaus on suoraa rahallista hyötyä yritykselle, mikäli investoiva yritys itse operoi ja omistaa akun kokonaisuudessaan. Mikäli akku on sellainen, että se soveltuu aiemmin esitellyille reservimarkkinoille, sitä voidaan tarjota sinne akun haltijan parhaaksi katsomalla logiikalla, ja saada siitä näin tuottoa. Kuten aiemmin on mainittu, akkua tulee todennäköisesti hyödyntää myös jossakin toisessa käyttötarkoituksessa, jotta investointi olisi kannattava.
Oman tuotannon kulutuksen maksimointi oli myös yleisesti tunnistettu kohde johon akkua voidaan käyttää saavuttaen sillä rahallista hyötyä. Tilanteessa, jossa oma ylituotanto jouduttaisiin siirtämään/myymään sähköverkkoon, siitä saatu kom-pensaatio on vain noin 1/3 siitä hinnasta, mitä verkosta ostetusta sähköstä joutuu maksamaan (ks. luku 3.1.2). Jos omaa ylituotantoa kykenee varastoimaan akkuun ja hyödyntämään sitä myöhemmin, kun ilman varastoa olisi sähkö täytynyt ostaa verkosta, rahallinen hyöty on 2/3 sähkön ostokustannuksesta.
3. Kappaleessa esiteltyyn Peak Shavingiin liittyy kahdenlaisia rahallisia hyötyjä.
Yritys voi säästää huipputehomaksuissa niiden pienentyessä, kun huippukulutus vähe-nee, ja sen lisäksi joissakin kohteissa voidaan välttyä sähköliittymän kasvattamiselta.
Kun akku huolehtii hyvin hetkittäisistä suurista kulutuspiikeistä, sähköliittymä ei koe yhtä suurta rasitusta ja riski sen ylikuormittumiseen pienenee. Näin käyttöpai-kalle ei välttämättä tarvitse kasvattaa sähköliittymän kokoa, vaikka esimerkiksi jokin prosessi sähköistyisi.
Eräs rahallinen kannustin akusta liittyy sen sisältämiin raaka-aineisiin. Kuten luvussa 2.3 mainittiin, täysin uudenkin akun valmistuskustannuksista yli 50 % liittyy raaka-ainekustannuksiin. Kun hankittu akku siis tulee elinkaarensa päähän, se sisältää yhä rahallisestikin arvokkaita metalleja. Yksi kannustin voisi olla, että käytöstä poistuvan akun voisi mahdollisesti myydä jollekin kierrättävälle taholle, joka on valmis maksamaan siitä, että saa käytetyn akun arvometallit itselleen.
Akut tarjoavat säästöpotentiaalia myös polttoaineiden suhteen. Sähköistämällä prosesseja voidaan joissakin tilanteissa luopua esimerkiksi diesel-generaattoreista ja näin vapautua dieselin tarpeesta. Esimerkiksi sähköautojen yksi kannustin on juuri polttoainekulujen väheneminen, sähköenergian ollessa kuljetustarkoituksiin huomattavasti halvempaa kuin bensiini tai diesel. (Borlaug et al. 2020) Sähköistyksellä voidaan myös mahdollisesti välttyä päästökaupalta, jossa päästöoikeuksien hinnat ovat nousussa, kuten nähtiin luvussa 4.
5.2.2 Muut kannustimet
Akkujen käyttöönottoon liittyviä muita kannustimia ovat esimerkiksi ympäristölle saatava hyöty, joka voi näkyä yhtiön parempana julkikuvana, käytöstä oppiminen,
46
joka voi helpottaa uusia investointeja ja uusien käyttökohteiden tai uusien liiketoi-mintakenttien löytäminen tulevaisuudessa. Uudet liiketoimintakentät liittyvät myös rahallisiin hyötyihin, mutta liiketoiminnan kehittäminen on myös itsessään yhtiölle arvokasta.
Lähes kaikessa suuria akkuja käsittelevässä kirjallisuudessa mainittiin, että suur-ten akkujen käyttö edesauttaa uusiutuvien energialähteiden lisääntymistä energiajär-jestelmässä. Yksi kannustin yrityksille siis on, että investoimalla suuren kokoluokan akkuihin yritys edesauttaisi suoraan toiminnallaan myös ympäristöystävällisen säh-kön tuotantoa. Jotkin suuret yhtiöt kuten Google investoivat jo paljon uusiutuvan energian tuotantoon esimerkiksi omilla tuuli- tai aurinkovoimapuistoilla (Google 2021), joten akut voisivat toimia samantyylisinä puhtaan energian projekteina. Kuten kappaleessa 3 esitettiin, pelkästään uusiutuvan energian lisääntyminen ei energiajär-jestelmän kannalta riitä, vaan myös tasapainottavia elementtejä tarvitaan. Luvussa 4.1.3 esitettiin, että ympäristöystävällisyyteen ja kestävyyteen liittyvät toimet kiin-nostavat yrityksiä enenevissä määrin.
Ympäristöystävällisyyteen liittyy myös akkujen lisääntyvä kierrätys ja sen eteen tehtävät investoinnit. Akkujen kiertotalouden konkretisoituessa esimerkiksi EU:n kierrätys- ja keräystavoitteiden muodossa yhtiön ei enää tarvitse punnita, onko sähkövarasto itsessään ympäristöystävällinen. Cerdas et al. (2018) esittävät kirjas-sa Recycling of lithium-ion batteries, että kierrättämällä litiumioniakkuja voidaan saavuttaa eri mittareilla mitattuna huomattavia hyötyjä päästöjen ja ympäristövai-kutusten näkökulmasta. Kirjassa on huomioitu myös kierrätysprosessissa syntyvät päästöt, mutta silti esimerkiksi kierrätyksellä saavutettava lämmityspotentiaalin alenema on yli 2 kertaa niin suuri, kuin kierrätyksestä aiheutuva lämmityspotentiaali.
Akkujen vuokraaminen voisi myös poistaa huolen akkujen ympäistövaikutuksista.
Toisaalta kierrättämällä omat akkunsa yhtiö voi edesauttaa akkujen kiertotaloutta, mikä voi itsessään olla ympäristöteko.
Ympäristöystävällisyys on yhtiöille merkittävä kannustin sekä kappaleessa 4.1.3 mainitun CSR:n että brändin vuoksi. Hyvällä brändikuvalla on lukuisia hyötyjä;
uusien asiakkaiden helpompi houkuttelu, korkeampien hintojen hyväksyttävyys, myynnin helppous, markkinointikustannusten väheneminen ja yrityksen arvon ko-hoaminen. (Grosu et al. 2019) Investoinnit uusiin ratkaisuihin voivat siis edesauttaa yhtiötä myös brändimielikuvan parantumisen avulla.
Toinen tunnistettu hyöty liittyy sähkövarastojen monimutkaisuuteen ja niiden käytöstä oppimiseen. Tämän voi nähdä johtuvan siitä, että suuria akkuja on käy-tetty vielä verrattain vähän, kuten mainittiin jo haittojen tarkastelussa. Akkujen käytön suunnittelu voi olla vaikeaa, ja toisaalta tahot, jotka eivät ole energia-alan asiantuntijoita, voivat nähdä akut vielä itselleen sopimattomina ratkaisuina. Akkujen käyttöönottoon voi kuitenkin kannustaa se, että akkua käyttämällä sen toiminnasta oppii, ja esimerkiksi tulevaisuudessa uudet investoinnit voivat olla selkeämpiä. Esi-merkiksi tilanteessa, jossa akkujen hinnat tulevat yhä alemmas ja niille avautuu yhä uusia käyttömahdollisuuksia, yritys voi hyötyä siitä, että heille on jo kertynyt tietoa akkujen käyttämisestä. Tätä kautta yritysten tekemät pilottihankkeet tuovat paitsi käytöstä syntyviä hyötyjä, myös oppeja tulevaisuutta varten.
Yksi akuille tunnistettu kannustin liittyy uusiin yhtiön toimintamahdollisuuksiin.
Kirjallisuudessa tarkasteltiin akkuja usein yhdessä paikallistuotannon kanssa. Ak-kujen hankintaan kannustaa siis todennäköisesti myös se, jos kyseessä oleva yhtiö panostaa esimerkiksi aurinkopaneelien hankintaan. Akuilla ja muilla kehittyneillä energiaratkaisuilla voi siis olla synergiaetuja. Akut voivat tukea sellaista toimintaa, mitä yrityksillä ei vielä ole, mutta mikä on yleistymässä tai tulossa ajankohtaisiksi.
Kirjallisuudessa keskityttiin paljon ratkaisujen kustannustehokkuuteen, mutta myös ilman rahallista insentiiviä on selvää, että akkujen tarjoamille ratkaisuille on tarvetta. Kirjallisuuden perusteella voisi arvioida, että koko energiajärjestelmä on murroksessa, ja tulevaisuuden energiajärjestelmän yksi kiinteä osa ovat erilaiset sähkövarastot, kuten akut. Tätä myöten myös yritysten, erityisesti energiainten-siivisten sellaisten, kiinnostus akkuja kohtaan kasvaa, kun niiden tulee varautua energiamarkkinoiden muuttuviin tilanteisiin.