Lehtinen (2016) tiivistää yrittäjyyden pro gradu-tutkielmassaan näin:
Yrittäjyys on laaja käsite. Sitä on kuitenkin tutkittu varsin vähän verrattuna muihin taloustieteen käsitteisiin (Shane, 2003, 1-2). Huomionarvoista on, että yrittäjyys ei ole pelkästään taloustieteellinen käsite.
Shane ja Venkatamaran (2000) määrittelevät yrittäjyyden sellaiseksi toi-minnaksi, joka sisältää uuden luomista, arvioimista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Yrityksen perustamisessa voidaan käyttää niin uusia orga-nisointimenetelmiä, markkina-alueita, tuotantomenetelmiä sekä materi-aalin käyttötarkoituksia (Shane & Venkatamaran, 2000, 13-17.). Reynold-sin ym. (1999, 3) mukaan maissa, joissa talousajattelu perustuu kasvuun, yrittäjyydeksi on määriteltävissä jokainen kokeilu tai toiminta, jolla aloite-taan uusi liiketoiminta, oli se sitten oman itsensä työllistämistä, uuden lii-ketoiminnan rakentamista tai olemassa olevan toiminnan laajentamista tai kehittämistä yksityisen henkilön, tiimin toimesta
Schumpeterin (1934) mukaan yrittäjyys merkitsee oikeutta muuttaa jo jär-jestyneitä markkinoita ja asettua niitä vastaan. Shane (2003, 3) toteaa yrit-täjyyden olevan itsellistä toimintaa, johon esimerkiksi teknologia-alan muutokset eivät suoraan vaikuta. Yrittäjyyttä voidaan hänen mukaansa
kuvata henkilöillä, jotka pyrkivät luomaan ja tuomaan esiin uusia mahdol-lisuuksia. Shanen (2003, 3) mukaan yksikään tutkimus ei yksimielisesti kerro sitä, että ympäristö itsessään muodostaisi yrittäjyyttä. Psykologi McClellandin (1961, 210-211) mukaan yrittäjät ovat yksilöitä, jotka ovat valmiita tekemään valintoja ja ottamaan suuriakin riskejä tilanteesta riip-pumatta. He haluavat päästä tekemään valintoja epävarmoissa tilanteissa ja kykenevät toimimaan jopa paremmin paineen alla kuin normaalitilan-teessa. (McClelland, 1961, 210-211). Nuoria yrittäjiä tutkittaessa onkin huomattu, että monet heistä ovat suuntautuneet yrittäjiksi jo nuorina ja omanneet yrittäjämäisiä piirteitä jo yrittäjäuran alkutaipaleella. (Steven-son, 1987).
3.2 Yrittäminen EU-maissa ja Suomessa
EU-maissa yrittäjyysaste on keskimäärin noin 15,1%, tämä selviää teolli-suusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n ja Euroopan komission vuonna 2010 tehdystä tutkimuksesta. Keskimäärin yrittäjyysaste kasvaa sitä mu-kaan, mitä etelämmäksi mennään. Esimerkiksi Kreikassa (29,5%) ja Itali-assa (23,4%) yrittäjyysaste on huomattavasti korkeampi kuin muualla Eu-roopassa. Kreikassa ja Italiassa on myös huomattavasti korkeampi kes-kiarvo nuorten yrittäjien määrässä verrattuna muuhun Eurooppaan. Tämä osittain selittyy sillä, että pohjoismaissa koulutuksen kesto on huomatta-vasti pitkäkestoisempi kuin Etelä-Euroopan maissa. (Yrittäjyysaste eräissä EU-maissa, 2010)
Suomessa yrittäjien osuus työvoimasta on keskimäärin matalampi verrat-tuna muihin EU-maihin. Suomen yrittäjyysaste on 12,9%, kun EU-maiden keskiarvo yrittäjien määrästä on 15,1%. Nuorten yrittäjien määrä on suo-messa 3,2%. Tämä selittyy osittain ainakin sillä, että Suosuo-messa on nuorilla pitkä koulutus, jonka aikana käydään pikemminkin palkkatöissä. Tämä sel-viää hyvin vuoden 2015 opiskelijabarometristä, jossa 5805 vastanneesta
97 ilmoitti työskennelleensä omassa yrityksessä ja 12 ilmoitti työskennel-leensä kevytyrittäjänä. (Yrittäjyysaste eräissä EU-maissa, 2010)
3.3 Yrittäjäksi ryhtymisen tekijät
Lehtinen (2016) tutkielmassaan listaa psykologisia henkilötekijöitä yrittä-jäksi ryhtymisen taustalla. Shanen (2003) mukaan yksilön mahdolliset yrit-täjämäiset ominaisuudet ja piirteet määrittävät sen, ryhtyykö henkilö hyö-dyntämään huomaaviaan mahdollisuuksia. On olemassa useita psykologi-sia ominaisuukpsykologi-sia ja piirteitä, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymisen taus-talla. Osalla henkilöistä on enemmän yrittäjämäisiä kykyjä ja rohkeutta läh-teä hyödyntämään ja toteuttamaan havaittuja liiketoimintamahdollisuuk-sia. Psykologiset ominaisuudet eivät yksinään tarkoita sitä, että yksilö ky-kenee havaitsemaan liiketoimintamahdollisuudet, mutta ne auttavat nii-den havaitsemisessa. Psykologisten henkilötekijöinii-den vaikutus on merkit-tävämmillään varsinkin silloin, kun henkilö tekee päätöksen ryhtyä yrittä-jäksi. (Shane, 2003; Lehtinen 2016.).
Persoonallisuus ja motiivit ovat perustavanlaatuisia ominaisuuksia, jotka ohjaavat toimimaan tietynlaisella tavalla, ja ne toimivat myös ratkaisevina tekijöinä silloin, kun henkilö tekee päätöksensä liiketoimintamahdollisuu-den hyödyntämisestä ja yrittäjäksi ryhtymisestä. Vaikka kahdella eri henki-löllä olisi täysin samat taidot, resurssit ja tietämys tietystä liiketoiminnasta, toisella voi olla synnynnäisesti enemmän motivaatiota ja halua ryhtyä to-teuttamaan liiketoimintaa (Shane 2003; Lehtinen 2016.).
Huuskonen (1992) on lisäksi tutkinut yrittäjäksi ryhtymisen prosessin yh-tenä osana henkilötekijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymisen taus-talla. Huuskonen käyttää psykologisista henkilötekijöistä termiä lyhenne-tysti henkilötekijöinä. Huuskonen (1992, 90) on tehnyt prosessimallin yrit-täjäksi ryhtymiseen taustalla vaikuttavista tekijöistä ja piirteistä.
Huuskonen (1992, 90) esittelee kuviossaan prosessimalli yrittäjäksi ryhty-misessä (Kuvio 2) mallin siitä, miten yrittäjän yleiset taustatekijät, henkilön objektiivinen todellisuus, sekä henkilötekijät ovat vaikuttaneet päätökseen yrittäjäksi ryhtymisen taustalla.
Kuva 2. Prosessimalli yrittäjäksi ryhtymisessä (Huuskonen, 1992, 90)
Huuskonen (1992) on tutkinut henkilötekijöitä, jotka ovat yleisiä yrittäjäksi ryhtyvillä henkilöillä. Henkilötekijöillä tarkoitetaan persoonan eri osa-alu-eita, jotka vaikuttavat siihen minkälaisia strategioita ja tekniikoita henkilö käyttää päättäessään työurastaan (Huuskonen, 1992, 69.). Henkilötekijöitä on tutkimuksen mukaan kuusi. Ensimmäinen henkilötekijä on yleinen per-soonallisuus.
Tyytymättömyyden tunne, merkityksettömyys, impulsiivisuus, , sekä hei-kohko itsearvostuksen tunne kuuluvat yrittäjien yleiseen persoonaan.
Tästä voidaankin osittain Huuskosen (1992, 57) mukaan johtaa, että yrittä-jiä on todettu yleisesti vaivaavan stressi, jännittyneisyyttä, sekä syyllisyy-dentunnetta (Huuskonen, 1992, 57). Heille yleistä ovat myös ja epäluulo ja epäluottamus auktoriteetteja kohtaan, jotka puolestaan johtavat siihen, että yrittäjä alkaa etsimään sellaisia tilanteita, joissa hän kokee hallitse-vansa tilanteen ja olehallitse-vansa riippumaton muista.
Toinen henkilötekijä on yleinen elämänhallinta. Elämänhallinnaksi määri-tellään yksilön oma usko siihen, että hän kykenee vaikuttamaan tapahtu-miinsa ympärillään. (Rotter, 1966). Yrittäjäksi ryhtyminen on epätodennä-köistä, mikäli henkilö kokee, että tulokset eivät ole kiinni hänen oman vai-vannäkönsä määrästä tai kyvykkyydestään, koska silloin hän epätodennä-köisesti altistaa itsensä sellaiseen tilanteeseen, jossa epäonnistumisen mahdollisuus on suuri (Brockhaus, 1982). Persoonallisuus vaikuttaa myös siihen, millainen jännitystä lieventävä käyttäytymismalli on kullekin syn-nynnäinen ja vallitseva. Jos henkilö kokee halutun toiminnan kohteen ole-van mahdotonta, voi seurauksena olla pois vetäytyvää tai korvaavaa käyt-täytymistä. (Huuskonen, 1992). Mikäli taas henkilö kokee tai tietää omalla toiminnalla olevan selvä vaikutus tilanteeseen, silloin hän myös todennä-köisemmin pyrkii edistämään tilannetta (Robbins, 1983). Yrittäjien sisäisen hallinnan uskotaan Huuskonen (1992) mukaan olevan keskimäärin voimak-kaampaa verrattuna yleisesti muihin ihmisiin. Huuskonen (1992) toteaa, että voimakas sisäinen hallinta lisää omaehtoista ja aloitteellista toimintaa.
Kokemus oman elämän hallinnasta vaikuttaa päätökseen yrittäjäksi ryhty-misen taustalla ja kasvattaa jo havaittujen toimintavaihtoehtojen määrää.
Kolmas henkilötekijä on riskisuuntautuneisuus. Brockhaus (1980) määrit-tää riskisuuntautumisen omakohtaiseksi todennäköisyydeksi sen onnistu-miselle, ennen kuin henkilö asettaa itsensä tilanteeseen, jossa on mahdol-lisuus epäonnistumiselle. Huuskosen (1992) mukaan riskeihin
suhtautuminen ei erottele yrittäjiä muista merkittävästi. Riskisuuntautu-neisuus mielletään usein yhteyteen yrittäjämäisestä persoonasta. Lisäksi Brockhausin (1982) mukaan tutkimuksissa yrittäjistä yrittäjät kokevat it-sensä hallituiksi riskin ottajiksi ja sopiva riskinotto sopii yhteen korkean suoritustarpeen kanssa. Yrittäjien uskotaan kuitenkin sietävän epävarmuu-den tunnetta muita paremmin (Low & Mcmillan, 1988).
Neljäs henkilötekijä on Huuskosen (1992) mukaan suoriutumistarve. Tarve suoriutua on useilla yrittäjillä synnynnäisesti korkea, jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Shane (2003) määrittelee suoriutumistarpeen motivaatioteki-jäksi, joka johtaa henkilön ryhtymään sellaisiin toimintoihin ja tehtäviin, jotka sisältävät vastuuta tuloksesta, ja jotka edellyttävät yksilöllisiä taitoja ja tehokkuutta, sekä sisältävät kohtuullisia riskejä, jotka voivat johtaa hen-kilökohtaisiin tuloksiin tai saavutuksiin (Shane, 2003, s. 99.). Suoriutumis-tarve on korkeampi yrittäjillä, joiden yritykset kasvavat nopeammin verrat-tuina yrittäjiin, joiden yritykset kasvavat maltillisemmin (Huuskonen, 1992). Huuskonen (1992) myös toteaa, että suoriutumistarve motivoi hen-kilöä tavoittelemaan menestystä ja luomaan suoritushakuista käyttäyty-mistä, mutta ei kohdenna sitä tiettyihin asioihin. Korkea suoriutumistarve ei ole ainoastaan yrittäjille ominainen piirre, vaan se on myös hyvin yleinen taiteilijoilla ja urheilijoilla (Low & McMillan, 1988).
Viides henkilötekijä on Huuskosen (1992) mukaan autonomian ja vallan-halu. Halu riippumattomuuden tunteeseen määritellään persoonallisuus-tekijäksi, jossa yksilö tuntee voimakasta halua tehdä asioita ennemmin itse kuin muiden kanssa (Shane, 2003). Yrittäjiä pidetäänkin joskus hankalina työskentelykollegoina koska heidän on hankala sopeutua työskentele-mään alaisena. Yrittäjät usein myös muovaavat työympäristöjään itsel-lensä sopivammaksi (Low & Mcmillan, 1988). Yrittäjät yleisesti ovatkin muita enemmän riippumattomuuteen haluavia, ja joissain tapauksissa val-lanhakuisia tai jopa hallitsevia persoonia. (Huuskonen, 1992)
Kuudenneksi henkilötekijäksi Huuskonen (1992) määrittää asenteet, arvot ja uskomukset. Henkilön arvomaailma vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä ja maailmankuvaansa. Arvot vaikuttavat myös yksilön muodostamiin käsi-tyksiin yrittäjyydestä ja siihen, että ryhtyykö hän yrittäjäksi (Haahti, 1983).
Yrittäjien arvomaailmoja tutkittaessa (Brockhaus, 1982) on havainnut, että heidän arvonsa ja heidän yrittäjyydelleen antamansa syyt ovat hyvin yh-teensopivia. Yrittäjät arvostavat itsellisyyttä, onnistumista ja riippumatto-muutta muista, eivätkä ole erittäin kiinnostuneita taloudellisesta menes-tymisestä tai heille annetusta sosiaalisesta tuesta (Brockhaus, 1982). Ha-vainnot ympäristöstä ja tulkinnat sen sisältämistä syy ja seuraussuhteista muodostavat asenteita ja uskomuksia. Nämä puolestaan määrittävät sen, että millainen kuva yrittäjällä on yrittäjyyden ja muiden vaihtoehtojen si-joitus-tuottosuhteella. Huuskonen (1992) sanoo, että henkilölle syntyy yk-silöllinen kuva siitä, kuinka arvokkaita eri tavoitteet ja päämäärät ovat hä-nelle ja, että voiko yrittäjyyden avulla saavuttaa kyseiset tavoitteet. Ajan kuluessa henkilölle muodostuu asenne siihen, että kannattaako pyrkiä jo-honkin sellaiseen johon yrittäjyys olisi väline, vai onko yrittäjyys ollenkaan oikea keino tässä tapauksessa. Lisäksi pitää tiedostaa, että onko yrittäjyy-teen liittyvät uhraukset oikeassa suhteessa odotettaviin tuloksiin.
3.4 Motivaatiotekijät yrittäjäksi ryhtymisen taustalla
Carter ym. (2003, 14) käyvät artikkelissaan läpi kuusi motivaatiotekijää, jotka ovat tutkitusti yleisimmät motivaatiotekijät yrittäjäksi ryhtymisen taustalla. Näitä motivaatiotekijöitä on yhteensä kuusi kategoriaa, jotka esiintyivät muita huomattavasti enemmän. Nämä motivaatiotekijät ovat:
1. Innovaatiot motivoivat yrittäjäksi ryhtymisessä, koska innovaatioiden avulla luodaan jotain uutta. Yrittäjä pyrkii luomaan tai kehittämään uu-den palvelun tai tuotteen, tai vaihtoehtoisesti erilaisen tavan tai keinon tuottaa jo keksittyä palvelua tai tuotetta.
2. Itsenäisyys motivoi yrittäjäksi ryhtymisessä, koska yksilö haluaa itse johtaa itseään. Yrittäjä haluaa itse määrätä oman työaikansa, työpaik-kansa sijainnin ja lisäksi sen miten ja mitä hän työkseen tekee. Samalla yksilö kokee vapauden toimia niin kuin itse haluaa.
3. Huomatuksi tuleminen ja statusarvon nosto toimivat motivaatioteki-jänä, kun yksilö pyrkii tulemaan huomatuksi niin läheisten ihmisten, sekä ympäristössään olevien ihmisten toimesta. Yrittäjänä toimiessaan henkilö pystyy tuomaan esille omaa substanssiosaamistaan ja työnku-vaansa yrityksensä kautta.
4. Roolimallit toimivat motivaatiotekijänä sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö esimerkiksi ottaa vaikutteita muista yrittäjätaustaisista henki-löistä tai haluaa kunnioittaa suvun yrittäjäperinteitä.
5. Taloudellinen menestyminen motivoi henkilöä, joka haluaa varmistaa itselleen taloudellisen menestymisen. Kyseisessä tilanteessa yksilö ko-kee, että yrittäjänä hän pystyy paremmin takaamaan itsellensä talou-dellista menestymistä.
6. Omien tavoitteiden saavuttaminen toimii motivaatiotekijänä yksilölle, joka on asettanut itsellensä tavoitteita työelämään ja pyrkii yrittämisen avulla saavuttamaan tavoitteensa.
Myös Stephan ym. (2015, ss. 15-16) tuovat esille samat kuusi motivaa-tiotekijää yrittäjäksi ryhtymisen taustalla, mutta eri termeillä kuin Carter ym. (2003, 15) Eroavaisuutena on se, että Stephan ym. ovat tutkimuksis-saan nostaneet vielä seitsemänneksi motivaatiotekijäksi tyytymättömyy-den nykyiseen työnantajaan ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Aloittelevalla yrittäjällä tärkeimpänä motivaatiotekijänä on edellä mainituista motivaa-tiotekijöistä huomatuksi tuleminen ja roolimallit. (Carter ym., 2003, s. 15)
3.5 Arvot ja motivaatio
Arvot, persoonallisuus ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa. Kaikella toi-minnallamme pyrimme tavoittelemaan meille henkilökohtaisesti arvok-kaita päämääriä persoonallisuutemme suuntaamana. Puhuaksemme minnasta tarvitaan tekijä, sekä kaksi vaihtoehtoista tapaa, päämäärä ja toi-mintaympäristö. Tekijän on kyettävä ymmärtämään päämäärien ja keino-jen välinen suhde. Lisäksi tulee olla mahdollisuus valita yhden tai useam-man keinon välillä. Muuten toiminta tapahtuisi pakon edellyttämänä. (Ar-gyris, Putnam & Smith, 1985; Heiskala 2000; Lehkonen 2009)
Yksilön arvot ovat kulttuurisesti muodostunut abstraktio. Arvot ohjaavat käyttäytymistämme ja toimivat päämääriemme lähtökohtina. Arvoilla on välitön yhteys yksilön motivaatioon. Arvot ovat suhteellisen pysyviä, mutta erilaiset kokemukset tietyissä tilanteissa muodostavat asenteet. (Hirsijärvi 1975; Ruohotie 1998; Lehmuskallio 2003; Lehkonen 2009)
Arvot ohjaavat jokapäiväisiä valintojamme ja toimintojamme. Arvot ote-taan käyttöön silloin, kun kaikkea ei ole mahdollista tehdä. Toiminta suun-nataan silloin joko itselle henkilökohtaisesti tärkeiden arvojen mukaan, tai alistutaan muiden näkemyksiin. (Puohiniemi 2002) Arvojen vastainen toi-minta on ihmisen persoonallisuudelle haitallista. (Rogers 1951; Lehmuskal-lio 2003; Puolimatka 2004; Lehkonen 2009)
Kuva 3. Boydenin (1987,229) kaavio kuvaa perusarvojemme ja uskomusten ja tietojen yhteydestä motivoiviin arvoihin, jotka ohjaavat valintojamme.
Arvojen motivoiva vaikutus toimintaamme on yhteydessä siihen, että ar-vostammeko arvon tavoittelemisen arvoiseksi. Lisäksi tiedämmekö tai us-kommeko, että on keinoja miten arvo kyetään saavuttamaan ja miten ar-vokkaana pidämme toimintamme kautta saavutettavaa päämäärää. Har-kintamme on yhteydessä persoonallisuuteemme ja tiedolliseen pää-omaamme ja sen rakenteeseen. Rationaalisesti ajatteleva ihminen ei yritä toteuttaa mahdottomaksi kokemiaan tavoitteita. (Åhlberg 1989, 4; Lehko-nen 2009, 53)
Kuten Huuskonen (1992) totesi, että henkilötekijät yrittäjyyden taustalla vaikuttavat siihen, että motivoituuko yrittäjäksi ryhtyvä toteuttamaan toi-mintaansa. Yrittäjäksi ryhtyvällä täytyy olla päämääriä mihin hän pyrkii ja usko tai tieto, jopa laskelmat siitä, että hän pääsee tavoitteisiinsa. Monet yrittäjät sanovatkin ensisijaiseksi syyksi yrittäjäksi ryhtymiseen sen, että he haluavat toteuttaa omia tavoitteitansa.
4 TUTKIMUS
Tässä kappaleessa käsitellään tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusmene-telmä. Lisäksi kappaleessa käsitellään tutkimusasetelma, otannan suuruus ja tutkimuskysymykset. Lopuksi kappaleessa käsitellään tutkimustulokset otantaryhmittäin.
4.1 Tutkimusasetelma ja tutkimuskysymykset
Tutkimus tehtiin Crazy Town yhteisön yrittäjille ja yhteisössä työskentele-ville työntekijöille. Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2020 ja siihen osal-listui 33 henkilöä, joista 15 toimi Crazy Town yhteisössä yrittäjinä ja 18 työntekijöinä. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden arvoprofiileja verrattiin 380:n eri alojen työntekijöiden arvoprofiileihin, jotka otettiin sa-tunnaisesti Tacit Oy:n tietokannasta.
Tutkimus järjestettiin etätilaisuutena ja jokainen tilaisuuteen osallistuja pääsi tekemään Työelämän arvotestin. Tutkimuksen tarkoituksena oli sel-vittää, että onko yrittäjien arvoprofiileissa yhteneväisyyksiä vai onko jokai-sen yrittäjän arvoprofiili erilainen. Hypoteesina tutkimukseen oli se, että yrittäjien arvoprofiilit ovat samankaltaiset. Lisäksi tutkimuksessa tarkastel-tiin, minkälaisia eroavaisuuksia löytyy yrittäjien ja työntekijöiden arvopro-fiileista. Tutkimuksessa käytettiin arvoprofiilien selvittämiseen Työelämän arvotestiä, joka kuvataan seuraavassa luvussa.
Crazy Town Oy on perustettu vuonna 2004 ja sen kotipaikkana toimii Jy-väskylän toimitilat. Crazy Townin toimitilat löytyvät myös Tampereelta, Po-rista ja Hämeenlinnasta. Crazy Town on 200 yrityksen yhteisö, jossa työs-kentelee niin yksinyrittäjiä, etätyöntekijöitä, mikroyrityksiä, startup-yrityk-siä, isojen organisaatioiden tiimejä ja julkisia kehittäjiä. Crazy Town tarjoaa
jäsenilleen työskentelytilat neljästä kaupungista ja mahdollisuuden esi-merkiksi osallistua ja pitää koulutuksia muille jäsenille. (Työn ja oppimisen yhteisö, 2020)
4.2 Työelämän arvotesti
Tutkimuksessa käytetty HL-concept Työelämän arvotesti perustuu profes-sori Shalom Schwartzin arvoteoriaan sekä kasvatustieteiden tohtorin He-lena Lehkosen tutkimuksiin työhön sisältyvästä hiljaisesta tiedosta ja niihin linkittyvistä arvoista. Testi sisältää 64 arvopäämäärää, joita arvioidaan as-teikolla 1-7. Mitä tärkeämmästä arvosta on kyse, sen suurempi numeeri-nen arvo sille tulee antaa. Testi nostaa esille kolme tärkeintä arvoa.
HL-concept Työelämän arvotesti tuo esille henkilön eri arvojen merkityk-sellisyyden. Arvot ovat muodostuneet elämänkokemuksen kautta. Tulok-set kuvastavat toisaalta työympäristön ja toisaalta elinympäristön arvoja.
Arvojen käsite on hämärä ja ongelmallinen ja harva pohtii niitä tietoisesti omassa työssään. Silti niiden merkitys työmotivaatiolle ja työn mielekkyy-delle on ilmeinen. Mitä arvokkaammasta asiasta on kyse, sen innokkaam-min motivoidutaan tekemään työtä sen eteen ja sen mielekkäämmältä työ
tuntuu. Alla olevassa kuviossa näkyy, että minkälaiselle ympyrälle vastaa-jan tulokset hahmottuvat.
Kuva 4. Työelämän arvotestistä muodostuva arvoympyrä
4.3 Työelämän arvotestien tulos Crazy Townin yrittäjillä
Tutkimuksen yrittäjien otanta tehtiin Crazy Town- yhteisön yrittäjille. Yrit-täjistä 15 henkilöä teki Työelämän arvotestin. Tutkimuksessa tuli ilmi se, että yrittäjien tärkeimmät arvot ovat: itsellisyys, lähipiirin hyvä, universaali hyvä ja neljäs tärkein arvo on suoriutuminen. Lisäksi tuloksista käy ilmi se, että miten yrittäjäyhteisössä universaalia hyvää arvostetaan. Se näkyy yh-teisössä niin, että enimmäkseen yrittäjät työskentelevät yksin, mutta tar-peen tullen yhteisö on apuna. Alla olevassa kuviossa näkyy arvojen tarkat prosenttiosuudet
Kuva 5. Crazy Town-yhteisön yrittäjien arvoprofiilit
0,00%
4.4 Työelämän arvotestien tulos Crazy Townin työntekijöillä
Toisena otantana tutkimukseen osallistuivat Crazy Town – yhteisössä työs-kentelevät työntekijät. Työntekijöistä Työelämän arvotestin teki 18 henki-löä. Tuloksista tulee ilmi se, että yhteisössä työskentelevät työntekijät so-pivat arvoprofiililtaan suhteellisen vapaaseen ja avoimeen työympäris-töön. Suuria eroavaisuuksia yrittäjien arvoprofiileihin ei ole, sillä kaikki ar-vostivat Itsellisyyttä, Lähipiirin hyvää ja universaalia hyvää. Alla olevassa kuviossa näkyy Crazy Town-yhteisön työntekijöiden arvojen tarkat pro-senttiosuudet
Kuva 6. Crazy Town-yhteisön työntekijöiden arvoprofiilit
0,00%
5,00%
10,00%
15,00%
20,00%
25,00%
30,00%
17,65%
15,69%
1,96%5,88% 5,88%
1,96%
9,80%
1,96%
11,76%
27,45%
4.5 Työelämän arvotestien tulokset yleisesti työntekijöillä
Kolmantena otantana tutkimuksessani on yleisesti erilaisten yritysten työntekijöiden arvoprofiilit n:380. Arvoprofiilit otettiin Tacit Oy:n tietokan-nasta satunnaisotantana. Tuloksista tulee ilmi se, että yleisesti työntekijät arvostavat muiden huomiointia ja pysyvyyttä. Tärkeimmät kolme arvoa ovat lähipiirin hyvä, turvallisuus ja yhdenmukaisuus. Neljäntenä arvona on itsellisyys. Alla olevassa kuviossa näkyy yleisesti eri toimialojen työntekijöi-den tarkat prosenttiosuudet.
Kuva 7. Eri toimialojen työntekijöiden arvoprofiilit
4.6 Yhteenveto tuloksista
Tulosten mukaan Crazy Town-yhteisössä työskentelevät sellaiset ihmiset, joiden tärkeimpänä arvona on itsellisyys. Itsellisyyden jälkeen eniten ar-vostetaan muiden huomiointiin koskevia arvoja. Yhteisössä työskentele-vien yrittäjien ja työntekijöiden arvoprofiilit eroavat paljonkin verrattuna yleisesti eri toimialojen työntekijöiden arvoprofiileihin. Yleisesti eri toi-mialojen työntekijät arvostavat eniten lähipiirin hyvää ja sen jälkeen tule-vat pysyvyyteen liittyvät arvot.
0,00%
5 POHDINTA
Tutkimukseni tarkoituksena on ollut tutkia Työelämän arvotestin avulla Crazy Townissa toimivien yrittäjien arvoja ja tarkastella löytyykö eri alojen yrittäjien arvoista yhteneväisyyksiä ja lisäksi, että onko yrittäjien arvoissa eroavaisuuksia verrattuna yleisesti eri aloilla työskentelevien työntekijöi-den arvoihin. Tutkimuksesta tuli hyvin esille se, että ainakin tähän tutki-mukseen osallistuvilla yrittäjillä on yhdistäviä arvoja. Yrittäjille kolme tär-keintä arvoa ovat: itsellisyys, lähipiirin hyvä, universaali hyvä ja lisäksi nel-jäntenä arvona on suoriutuminen. Lisäksi tutkimuksessa tuli esille se, että saman yhteisön työntekijöillä oli suhteellisen samankaltainen arvoprofiili, mutta verratessa tuloksia muiden alojen työntekijöihin eroavaisuudet oli-vat selkeästi nähtävissä. Muiden alojen työntekijät arvostaoli-vat pysyvyyttä enemmän, kun taas Crazy Town-yhteisön yrittäjät ja työntekijät olivat muutokselle avoimempia.
Tutkimuksen tulos vahvistaa hyvin tutkimuksen viitekehyksessä esille tuo-tuja tutkimuksia, joissa käsiteltiin yrittäjille tärkeitä henkilö-, ja motivaa-tiotekijöitä yrityksen menestymisen kannalta. Yrittäjälle tärkeät henkilö-piirteet olivat yleinen persoonallisuus, hallinta, riskisuuntautuneisuus, suoriutumistarve, autonomian- ja vallanhalu, arvot ja asenteet. (Lehtinen 2016; Huuskonen 1992) Näistä riskisuuntautuneisuus, autonomian- ja val-lanhalu ovat yhteydessä itsellisyys arvoon, joka oli tärkein tutkimukseen osallistuneiden arvoista.
Opinnäytetyötä tehdessäni, ja varsinkin viitekehyksen rakentamisen ai-kana huomasin, että miten vähän arvot näkyvät arkielämässä. Arvojen ole-massaolo ja niiden tärkeys tiedostetaan, mutta hyvin harva oikeasti ym-märtää arvojen laajempaa vaikutusta. Opinnäytetyötä tehdessäni ainakin oma käsitykseni ja ammattitaitoni aihealueeseen kasvoi huomattavasti. Li-säksi oma käsitykseni ja ammattitaitoni aihealueeseen kasvoi huomatta-vasti.
Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli saada selville, että onko yrit-täjillä yhdistäviä arvoja ja lisäksi laajentaa omaa käsitystä ja ymmärrystä arvoista. Mielestäni onnistuin hyvin tiivistämään teoriaosuuteen olennai-simmat kohdat yrittäjyyteen liittyvistä arvoista, että mitä arvoista pitää tie-tää pystyäkseen tulkitsemaan tutkimuksen tuloksia ja saada käsitys siitä, että mitä tulokset tarkoittavat todella. Tutkimuksen luotettavuus olisi hie-man parempi, jos yrittäjien osalta olisin saanut hiehie-man laajemmalta alu-eelta ja enemmän vastaajia. Työelämän arvotestin yrittäjistä teki 15 hen-kilöä.
Jatkotutkimusaiheena, olisi mielenkiintoista tietää, että muokkaako yh-teisö sinne tulevien henkilöiden arvoja, vai hakeutuvatko tietynlaisen ar-voprofiilin omaavat henkilöt työskentelemään yhteisön tiloihin. Yleisesti työntekijöiden kohdalla olisi myös mielenkiintoista tietää, että onko orga-nisaatio muokannut heidän arvoprofiiliaan vai onko se ollut jo tietynlainen jo organisaatioon mennessä. Oman lyhyen yrittäjätaipaleeni varrella olen
Jatkotutkimusaiheena, olisi mielenkiintoista tietää, että muokkaako yh-teisö sinne tulevien henkilöiden arvoja, vai hakeutuvatko tietynlaisen ar-voprofiilin omaavat henkilöt työskentelemään yhteisön tiloihin. Yleisesti työntekijöiden kohdalla olisi myös mielenkiintoista tietää, että onko orga-nisaatio muokannut heidän arvoprofiiliaan vai onko se ollut jo tietynlainen jo organisaatioon mennessä. Oman lyhyen yrittäjätaipaleeni varrella olen