Kylmävalssaamo 2 eli RAP5 Peittaushappojen regenerointilaitos
5.3 Osahankkeiden tarkempi kuvaus .1 Metallipölyn kierrätyslaitos
5.3.3 Lämmityskapasiteetin lisärakentaminen
5.3.3.3 Ympäristökuormitus Päästöt ilmaan
erik-seen sähkösuodatin, turpeen vastaanottoasema, polttoainemurskaamo, kaksi polttoai-nesiiloa, ym. Koko voimalaitoksen vaatima alue on noin 9000 m2.
Kuvassa 5/8 on havainnollistettu voimalaitoksen laitosrakennuksia. Leijukerroskattila on korkeammassa rakennusosassa ja sen ulkopuolella on sähkösuodatin. Turbiiniraken-nus on kattilarakenTurbiiniraken-nusta matalampi rakenTurbiiniraken-nus. Pyöreissä siiloissa on polttoainevarastot.
KUVA 5/8
Havainnekuva voimalaitoksesta
Uusi voimalaitos voidaan sijoittaa joko nykyisen lämpökeskuksen läheisyyteen (LK3) tai Sahanlahden seudulle (LK4). Teknistaloudelliselta kannalta sijoitus nykyisen lämpö-keskuksen läheisyyteen (LK3) olisi parempi.
5.3.3.3 Ympäristökuormitus
TAULUKKO 5-14
Öljykattiloiden ja voimalaitoksen päästöarvot
Päästökomponentti Öljykattila (LK1)
Pitoisuus savukaasuissa, mg/m3(n)
Voimalaitos (LK2) Pitoisuus savukaasuissa, mg/m3(n)
Rikkidioksidi 1600 200
Typenoksidit (NO2:na ilmoitettuna)
600 300 biopolttoaine
200 turve
Hiukkaspäästöt 40 30
Päästöarvot on ilmoitettu 6 %:n happipitoisuudessa poltettaessa biopolttoainetta tai turvetta ja 3 %:n hap-pipitoisuudessa poltettaessa öljyä.
Tornion tehtailla käytetyn raskaan polttoöljyn päästökerroin on 78,2 g CO2/MJ ja hape-tuskertoimena päästötarkkailussa käytetään EU:n kasvihuonekaasujen tarkkailuohjeen mukaista kerrointa 0,995. Häkäkaasulla ominaispäästö on keskimäärin 154 g CO2/MJ hapetuskertoimen ollessa myös 0,995. Turpeen ominaispäästökerroin on 105 g CO2/MJ.
Puuperäisiä polttoaineita poltettaessa hiilidioksidipäästöjä ei lasketa syntyvän.
Sekä öljykattiloilla (LK1) että voimalaitoksella (LK2) syntyvistä savukaasupäästöistä merkittävimpiä ovat rikkidioksidi (SO2)-, typenoksidi (NOx)-, hiilidioksidi (CO2)- ja hiukkaspäästöt. Lisäksi muodostuu myös pieniä määriä metalleja. Kiertoleijupoltossa rikkidioksidipäästöt ovat alhaiset, sillä niitä alennetaan syöttämällä kattilaan rikkiä sito-vaa kalkkikiveä. Lisäksi hakkeen rikkipitoisuus on alhainen ja myös puutuhka sitoo rik-kidioksidia. Voimalaitosvaihtoehdossa hiilidioksidipäästöjen suuruus riippuu siitä, kuinka suuri osuus poltettavasta polttoaineesta on puuperäistä, sillä puusta ei poltettaes-sa lasketa syntyvän hiilidioksidipäästöjä.
Taulukoissa 5-15 … 5-19 on esitetty uusien öljykattiloiden (LK1), uuden voimalaitok-sen (LK2) ja olemassa olevien öljykattiloiden vuosittaiset päästöt ilmaan. Päästöt on laskettu siten, että uusissa öljykattiloissa poltetaan raskasta polttoöljyä ja häkäkaasua yhteensä noin 30 000 tonnia vuodessa (raskaana polttoöljynä laskettuna) raskaan poltto-öljyn ja häkäkaasun osuuden ollessa 93 %/7 % ja 71 %/29%. Ensimmäinen tarkastelu kuvaa tilannetta, jossa kolmatta ferrokromiuunia ei rakenneta. Jälkimmäisessä tarkaste-lussa kolmas ferrokromiuuni rakennetaan ja siitä saatavaa häkäkaasua poltetaan uusilla ja vanhoilla öljykattiloilla13. Uuden voimalaitoksen päästöt on laskettu kahdelle poltto-ainevaihtoehdolle: turvetta 100 % tai turvetta 70 % ja biopolttoainetta 30 %. Taulukossa esitettyjen nikkelin, vanadiinin ja lyijyn lisäksi muodostuu pieniä määriä muita metalli-päästöjä – elohopea, kromi, arseeni, kadmium, kupari, ja sinkki - metallista riippuen öl-jykattilavaihtoehdossa 0,1 – 13 kg vuodessa ja voimalaitosvaihtoehdossa 0,2 – 21 kg vuodessa.
13 Kattiloissa ei polteta kaikkea kolmannelta ferrokromiuunilta tulevaa häkäkaasumäärää, koska osa häkäkaasusta käyte-tään tuotanto-osastoilla.
TAULUKKO 5-15
Uusien öljykattiloiden (LK1) ja vanhojen öljykattiloiden arvioidut päästöt ilmaan (tonnia vuodessa), polttoaineena raskas polttoöljy ja häkäkaasu (93 %/7 %), ei kolmatta ferrokromiuunia
Uudet öljy-kattilat LK1
Vanhat öljykattilat Yhteensä (uudet ja vanhat öljykattilat)
Rikkidioksidi t/a 516 516 1033
Typenoksidit (NO2:na ilmoitettuna)
t/a 203 203 406
Hiukkaspäästöt t/a 13 13 26
Hiilidioksidi t/a 100 000 100 000 200 000
Vanadiini kg/a 502 502 1004
Nikkeli kg/a 167 167 335
Lyijy kg/a 11 11 22
TAULUKKO 5-16
Uusien öljykattiloiden (LK1) ja vanhojen öljykattiloiden arvioidut päästöt ilmaan (tonnia vuodessa), polttoaineena raskas polttoöljy ja häkäkaasu (71 %/29 %), kol-mas ferrokromiuuni mukana
Uudet öljy-kattilat LK1
Vanhat öljykattilat Yhteensä (uudet ja vanhat öljykattilat)
Rikkidioksidi, SO2 t/a 398 398 796
Typenoksidit, NOx
(NO2:na ilmoitettuna)
t/a 208 208 417
Hiukkaspäästöt t/a 11 11 22
Hiilidioksidi, CO2 t/a 120 000 120 000 240 000
Vanadiini kg/a 387 387 774
Nikkeli kg/a 129 129 258
Lyijy kg/a 8 8 17
TAULUKKO 5-17
Uuden voimalaitoksen (LK2) ja vanhojen öljykattiloiden arvioidut päästöt ilmaan (tonnia vuodessa), voimalaitoksen polttoaineena turve 100 %
Uusi voima-laitos LK2
Vanhat öljykattilat Yhteensä (voimalaitos ja vanhat öljykattilat)
Rikkidioksidi, SO2 t/a 234 276 510
Typenoksidit, NOx
(NO2:na ilmoitettuna)
t/a 234 126 360
Hiukkaspäästöt t/a 35 5 40
Hiilidioksidi, CO2 t/a 307 000 66 000 373 000
Vanadiini kg/a 3 284 287
Nikkeli kg/a 3 94 97
Lyijy kg/a 3 6 9
TAULUKKO 5-18
Uuden voimalaitoksen (LK2) ja vanhojen öljykattiloiden arvioidut päästöt ilmaan (tonnia vuodessa), voimalaitoksen polttoaineena turve 70 % ja biopolttoaine 30 %
Uusi voima-laitos LK2
Vanhat öljykattilat Yhteensä (voimalaitos ja vanhat öljykattilat)
Rikkidioksidi, SO2 t/a 234 276 510
Typenoksidit, NOx
(NO2:na ilmoitettuna)
t/a 269 126 395
Hiukkaspäästöt t/a 35 5 40
Hiilidioksidi, CO2 t/a 215 000 66 000 281 000
Vanadiini kg/a 10 284 294
Nikkeli kg/a 4 94 98
Lyijy kg/a 15 6 21
TAULUKKO 5-19
Vertailu eri vaihtoehtojen päästöistä ilmaan (tonnia vuodessa). Päästöt sisältävät hankkeiden lisäksi nykyisten öljykattiloiden käytöstä aiheutuvat päästöt
Öljykattilat LK 1, ei kolmatta FeCr-uunia
Öljykattilat LK1, kolmas FeCr-uuni on
Voimalaitos LK2, turve 100 %
Voimalaitos LK2, turve/
biopolttoai-ne 70/30 %
Rikkidioksidi t/a 1033 796 510 510
Typenoksidit (NO2:na ilmoitettuna)
t/a 406 417 360 395
Hiukkaspäästöt t/a 26 22 40 40
Hiilidioksidi t/a 200 000 240 000 373 000 281 000
Jäähdytys- ja jätevedet
Voimalaitoksen jäähdytysvesien määrä on suurimmillaan 4300 m3/h ja jätevesien määrä muutamia m3/h. Lämpö on merkittävin vesistöön johdettava kuormitustekijä. Jäähdy-tysvedet johdetaan satamaan. Vesistöön johdettava lämpöteho vaihtelee lauhdesähkön tuotannon mukaan ja on 0 – 52 MW; talvella se on pienempi ja kesällä suurempi. Muu jätevesikuormitus on varsin vähäistä. Typpikuormitus on enintään muutamia kilojen ja fosforikuormitus muutamien kymmenien grammojen luokkaa päivässä. Happea kulutta-va kuormitus ja kiintoainekuormitus okulutta-vat muutamien kymmenien kilojen luokkaa päi-vässä. Öljykattiloilla ei muodostu jäähdytysvesiä, ja jätevesikuormitus on varsin vähäis-tä; hieman pienempää kuin voimalaitoksella.
Jätteet
Polttoaineen palaessa sen palamattomista ainesosista syntyy tuhkaa. Voimalaitoksella tuhka erotetaan kahdessa jakeessa: savukaasuista sähkösuodattimella ja kattilan ala-osaan putoavana pohjatuhkana. Tuhkan laatuun ja määrään vaikuttaa käytetty polttoaine
ja sen laatu. Voimalaitoksen savukaasuista poistetaan rikkidioksidia syöttämällä tuli-pesään kalkkikiveä. Tällöin saadaan sivutuotteena kalsiumsulfaattia ja –karbonaattia, kalsiumoksidia ja vaihtelevia määriä muita kalsiumyhdisteitä, jotka sekoittuvat lento-tuhkaan. Tuhkat koostuvat pääasiassa piin, kalsiumin, alumiinin ja raudan yhdisteistä sekä pienemmästä määrästä muita yhdisteitä ja alkuaineita. Tuhkien koostumus ja me-tallipitoisuudet on esitetty kohdassa 10.4.
Lentotuhkaa, siihen sekoittunutta rikinpoiston lopputuotetta ja pohjatuhkaa muodostuu voimalaitoksella vuosittain turpeen poltossa yhteensä 23 000 tonnia ja poltettaessa 70 % turvetta/30 % biopolttoainetta 19 000 tonnia. Tuhkat läjitetään tehtaiden kaatopaikalle ellei niitä saada hyötykäyttöön. Turpeen ja hakkeen polton tuhka ei lähtökohtaisesti ole ongelmajätettä, mutta tuhkien kaatopaikkakelpoisuus tullaan varmistamaan Euroopan Unionin Neuvoston päätöksen 2003/33/EY mukaisilla liukoisuustesteillä. Tuhkan hyö-tykäyttöä on alustavasti selvitetty J. Vaaran raportissa ”Energiantuotannossa syntyvän puu- ja turvetuhkan koostumus sekä hyötykäyttö- ja läjitysmahdollisuudet”.
Kiertopetikattilassa muodostuu lisäksi petihiekkaa noin 800 tonnia vuodessa. Petihiekka poistetaan kattilasta pohjatuhkan kanssa ja kuljetetaan tehtaiden kaatopaikalle. Voima-laitosvaihtoehdossa myös vanhoissa öljykattiloissa syntyy tuhkaa 2 – 3 tonnia vuodessa.
Se on ongelmajätettä ja kuljetetaan muualle hyväksyttävälle loppusijoituspaikalle.
Öljykattilavaihtoehdossa tuhkaa muodostuu vuosittain 11 tonnia (vanhat ja uudet katti-lat yhteensä). Se luokitellaan ongelmajätteeksi ja toimitetaan kaupungin kaatopaikalle.
Öljykattiloilla ja voimalaitoksella muodostuu lisäksi pieniä määriä tavanomaisia teolli-suustoiminnalle tyypillisiä jätteitä ja ongelmajätteitä. Näiden määrän arvioidaan olevan alle tonnin vuodessa kummassakin vaihtoehdossa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelma-jätteen käsittelylaitokseen.
Melu
Voimalaitoksen merkittävimpiä melulähteitä laitoksen pumput ja puhaltimet sekä polt-toaineen ja tuhkan kuljettimet ja purkaimet. Voimalaitoksen melu on luonteeltaan ta-saista huminaa ympäri vuorokauden. Puhaltimet ja muut äänekkäät laitteet on sijoitettu omiin suljettuihin tiloihinsa. Tuotantokoneiden melu leviää ympäristöön lähinnä savu-piipun kautta. Lähes kaikki laitteet sijaitsevat sisätiloissa.
Öljykattiloiden melu on vähäisempää kuin voimalaitoksella. Merkittävimpiä melulähtei-tä öljykattiloilla ovat pumput ja puhaltimet.
Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua voi syntyä ulospuhallusventtii-leissä laitosten käynnistämisen, vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä.
Öljykattilavaihtoehdossa syntyvä äänitehotaso on 106 dB ja voimalaitosvaihtoehdossa syntyvä äänitehotaso on 115 dB.