Päästöt ilmaan

Tornion tehtaiden merkittävimmät päästöt ilmaan ovat hiukkaset, typenoksidit, rikkidi-oksidi, hiilidioksidi sekä hiukkasten mukana tulevat metallit, joista tärkeimmät ovat kromi, nikkeli, ja lyijy. Tornion tehtaiden yhteenlasketut päästömäärät ilmaan vuodelta 2003 on esitetty taulukossa 4-5, ja merkittävimmät päästöt eri prosesseista v. 2003 tau-lukossa 4-6. Typenoksidien ja hiukkasten osalta terässulatto on merkittävin päästölähde, ja rikkidioksidin osalta kattilalaitos. Hiilidioksidipäästöjä muodostuu tehtaiden kaikilla osastoilla merkittäviä määriä.

TAULUKKO 4-5

Tornion tehtaiden päästöt ilmaan vuodelta 2003 (tonnia)⁵

Päästöt ilmaan Lukuarvo ja yksikkö

Typen oksidit 903 t

Rikkidioksidi 415 t

Hiukkaset 265 t

Hiilidioksidi 644 000 t

Kromi 13 t

Nikkeli 4,8 t

Lyijy 1,6 t

Sinkki 9,7 t

Vanadiini 0,6 t

Kupari 135 kg

Elohopea 112 kg

Kadmium 17 kg

Arseeni 34 kg

5 Lapin ympäristökeskukselle on raportoitu taulukossa esitettyä suurempi typenoksidien päästö vuodelle 2003. Sittemmin tehtyjen päästömittausten perusteella päästömäärä on tarkentunut ja se on aiemmin arvioitua pienempi.

TAULUKKO 4-6

Tornion tehtaiden päästöt ilmaan eri prosesseista vuodelta 2003 (tonnia)

Typen oksidit, t

Rikkidioksidi, t

Hiukkaset, t

Hiilidioksidi, t

Outokumpu Chrome Oy 117 80 47 142 300

Outokumpu Stainless Oy

- terässulatto 352 0 114 120 200

- kuumavalssaamo 75 0 13 116 200

- kylmävalssaamo 165 22 65 133 700

- kattilalaitos 193 313 11 131 200

YHTEENSÄ 903 415 249 643 500

Tornion tehtaiden hiukkaspäästöt ovat pienentyneet huomattavasti verrattuna 1980-lukuun. Päästöt pienentyivät merkittävästi vuonna 1987 ferrokromitehtaan kaasunpuh-distuspesureiden seurauksen (kuva 4/18). Vuonna 1986 hiukkaspäästöt olivat 960 tonnia eli lähes nelinkertaiset vuoden 2003 päästöihin verrattuna. Tuotettua aihiotonnia kohti hiukkaspäästöt ovat pienentyneet (liite V).

Hiukkasten mukana kulkeutuvien metallipäästöjen määrä on vaihdellut eri vuosina.

Vuonna 2003 sinkkipäästöt olivat alhaisemmat kuin 1980-luvun lopulla, mutta nikkeli-ja lyijypäästöt olivat noin kaksinkertaiset em. anikkeli-jannikkeli-jaksoon verrattuna. Liitteessä V on esitetty nikkelin ja sinkin päästöt vuosina 1986 - 2003. Kromipäästöt ilmaan olivat vuonna 2003 samaa suuruusluokkaa kuin 1990-luvun puolivälin jälkeen (kuva 4/18).

Hiukkaspäästöt

125 175 105 118 218 273202

94 80 10096

144 106204 224

183 190241 110 47

155177 96 116105 960

36 26

33 24 35 26 24 25 25

144

0 200 400 600 800 1000 1200

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 t/a

FeCr-tehdas Terästehdas

Hiukkaspäästöt, kromi Cr

14,2 14,6 12

15,2 12,8

10,7 23,3

13 14,6

0 5 10 15 20 25

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 t/a

KUVA 4/18

Tornion tehtaiden arvioidut hiukkaspäästöt ilmaan v. 1986-2003 ja kromipäästöt v. 1995 - 2003

Typenoksidien päästöjen määrä on lisääntynyt tuotannon kasvaessa. Vuonna 1990 pääs-töt olivat 545 t eli noin hieman yli puolet vuoden 2003 päästöistä (kuva 4/19). Rikkidi-oksidipäästöjen määrä on vaihdellut ollen välillä 113 – 460 tonnia vuosina 1987 – 2003.

Päästöt tuotantoon suhteutettuna on esitetty liitteessä V. Typenoksidien ominaispäästöt ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista vuosista.

Typen oksidit NO_x

425 650

560 610 550

730 607 580

685 777 782

900 903

545

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000

1990 1991

1992 1993

1994 1995

1996 1997

1998 1999

2000 2001

2002 2003 t/a

Rikkidioksidi SO₂

360 290 280

230 345

280

180 120 113

184 263242

191 291

460 415

320

0 100 200 300 400 500

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003

t/a

KUVA 4/19

Tornion tehtaiden arvioidut typenoksidien päästöt ilmaan v. 1995 - 2003 ja rikki-dioksidipäästöt v. 1987 - 2003

Hiilidioksidipäästöt ovat tuotannon voimakkaan kasvun myötä kaksinkertaistuneet 1990-luvun alusta (kuva 4/20). Vastaavasti ominaispäästöt ovat pienentyneet kaikilla tuotanto-osastoilla.

Hiilidioksidi CO₂

0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

t CO2

Ferrokromitehdas Terässulatto Kuumavalssaamo Kylmävalssaamo Kattilalaitos

KUVA 4/20

Tornion tehtaiden lasketut hiilidioksidipäästöt v. 1990 - 2003 4.3.3 Materiaalivirrat ja jätehuolto

Sisäiset materiaalivirrat ja hyötykäyttö

Tornion tehtailla pyritään hyötykäyttämään materiaalit optimaalisesti ja ehkäisemään jätteiden syntymistä. Mm. tuotannossa syntyvä ns. metalliromu ja leikkausjätteet käsi-tellään uudelleen sulatukseen sopivaan muotoon (Skrot-Johan Oy). Tämä metallimäärä on tällä hetkellä n. 100 000 – 150 000 tonnia vuodessa ja kasvaa 2,0 miljoonan tonnin aihiotuotannolla yli 200 000 tonniin. Energian säästämiseksi ja päästöjen ehkäisemisek-si tehtailla on useita materiaali- ja ainekiertoja, jotka ovat ainutlaatuiehkäisemisek-sia maailmassa.

Tärkeimpiä näistä ovat FeCr-tuotannossa syntyvän häkäkaasun käyttö polttoaineena te-rästehtaalla, sulan ferrokromin hyödyntäminen sekä kylmävalssauksen happokierto (OPAR-regenerointiprosessi). Lisäksi mm. sisäisillä vesikierroilla ja hukkalämmön tal-teenotolla vältetään huomattavat päästö- ja jätemäärät.

Jätehuolto

Tehtaiden toiminnassa muodostuu jätteitä metallien sulatusprosesseissa, jätevesien ja prosessikaasujen puhdistuksessa sekä päätoimintoja tukevissa toiminnoissa. Muodostu-vat jätteet oMuodostu-vat pääasiassa kiinteitä, ja pieni osa on lietteitä tai nestemäisiä. Vuonna 2003 jätteitä muodostui yhteensä 722 600 tonnia. Pääosa prosessijätteistä on loppusijoi-tettu tehdasalueella oleville kaatopaikoille. Määrältään suurin jätejae on metallinerotus-prosessin jälkeinen sekakuona, jota muodostui v. 2003 noin 290 000 tonnia.

Tehdasalueelle sijoitettiin jätteitä kaikkiaan 364 200 t vuonna 2003. Tehdasalueella syn-tyneistä jätteistä toimitettiin Ruotsiin mm. ScanDust Ab:lle ulkopuoliseen käsittelyyn jätteitä 33 500 t, kiinteitä jätteitä Tornion kaatopaikalle 2 500 t, erilaisia ongelmajätteitä Lassila & Tikanojalle käsiteltäväksi 1 000 t ja saniteettipuhdistamon lietettä 670 m³ Haaparannan vedenpuhdistamolle (kuva 4/21). Tehdasalueella on loppusijoitettuna noin 3,4 miljoonaa tonnia jätteitä vuoden 2003 päättyessä.

Loppusijoitus 89 %

Lassila &

Tikanoja 0 % Tornion kaatopaikka

1 %

ScanDust 7 %

Kierrätys 1 % Hyötykäyttö

2 %

290000

12500 36200 25500 vedenpuhd.sakka

regenerointisakka neutralointisakka Terästehtaan kuona

KUVA 4/21

Jätteiden käsittelyn ja sijoituksen osuudet (kaaviossa ei ole mukana kiertoromu ja muut sisäisesti hyötykäytettävät materiaalit eikä tehtaiden sivutuotteet).

Tornion tehtailla on useita loppusijoitusalueita. Selleen ongelmajätteiden loppusijoitus-alue on pinta-alaltaan 14 ha. Kaatopaikka-loppusijoitus-alueelle sijoitetaan kylmävalssaamolta muo-dostuvia regenerointi- ja neutralointisakkoja sekä ferrokromitehtaan vedenpuhdistus-sakkaa. Suotovedet johdetaan käsittelyyn jätevesien neutralointilaitokselle. Aiemmin alueelle on sijoitettu kaasunpuhdistuspölyä noin 26 500 t.

Liuhanlahden aluetta on käytetty sekakuonan sijoitukseen. Alue on pinta-alaltaan 13 ha ja sen massatilavuus on noin 1 800 000 m³. Sekakuona pumpataan altaaseen ja vesi kierrätetään takaisin metallinerotusprosessiin. Alue tullaan muuttamaan sekakuonan kuivatuspaikaksi, jolloin aumakuivattu sekakuona loppusijoitetaan rakennettavalla Kar-japankin loppusijoitusalueelle Selleen saaren pohjoisosaan.

Ferrokromitehtaan jätevesien selkeytysaltaiden lietettä on pumpattu FeCr-sulaton etelä-puolisiin maa-altaisiin. Altaiden pohjalle on asennettu salaojitus, jonka avulla sak-ka-alueelta johdetaan pois ylimääräinen vesi samalla sakkoja kuivattaen. Altaiden ko-konaispinta-ala on noin 2,8 ha. Altaat ovat varajärjestelmä vedenpuhdistussakan kuiva-ukselle, joka on otettu käyttöön vuonna 2004.

Hietainpäähän on rakenteilla uusi ongelmajätteen loppusijoitusalue, jonka kapasiteetti on noin 3,3 milj. m³. Lisäksi ympäristöluvan (6/2003) mukaisesti tehtaat voivat rakentaa uusia loppusijoitusalueita ns. Prännärin ja Karjapankin alueille. Loppusijoitusalueiden sijainti on esitetty liitteessä XIII. Lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely on näiden alueiden lisäksi tehty uudelle suurkaatopaikalle. YVA-menettelyssä tarkastel-luista vaihtoehdoista noin 25 km:n etäisyydellä sijaitsevat Riukkajänkkä ja Peurakallio ovat läjityspaikkoina tulevaisuudessa mahdollisia.

Taulukossa 4-7 on esitetty eri prosesseissa syntyvät merkittävimmät jätejakeet ja niiden käsittelytapa. Jätteiden ominaisuudet on kuvattu kohdassa 10.4.

TAULUKKO 4-7

Merkittävimpien jätteiden määrät eri osaprosesseista Tornion tehtailla vuonna 2003 ja jätteiden käsittelymuoto

Määrä (t) v. 2003

Ongelma-jätettä

Käsittely

FERROKROMITEHDAS

Vedenpuhdistussakka 25 500 ei Loppusijoitus TERÄSSULATTO

Jatkuvavalun metallihilse 1 451 ei Käsittely (ScanDust), palautus-metalli raaka-aineeksi

Vedenkäsittelyn sakka 340 ei Metallinerotus ja –palautus, lop-pusijoitus osana sekakuonaa Seosaineiden käsittelyn pöly 9 ei Metallinerotus ja –palautus,

lop-pusijoitus osana sekakuonaa Suodatinhiekka 34 ei Metallinerotus ja –palautus,

lop-pusijoitus osana sekakuonaa Saostuskaivojen sakka 68 ei Metallinerotus ja –palautus,

lop-pusijoitus osana sekakuonaa Kaasunpuhdistuspöly 28 274 kyllä Käsittely (ScanDust),

palautus-metalli raaka-aineeksi METALLIEN

TELTEENOTTOPROSESSIT Metallien talteenoton jälkei-nen sekakuona

285 376 ei Metallin erotus ja -palautus, lop-pusijoitus

Määrä (t) v. 2003

Ongelma-jätettä

Käsittely

KUUMAVALSSAAMO

Valssaushilse 1 503 ei Käsittely (ScanDust), palautus-metalli raaka-aineeksi

Vedenpuhdistusliete 1 126 ei Metallinerotus ja –palautus, lop-pusijoitus osana sekakuonaa KYLMÄVALSSAAMO

Kuulapuhalluspöly 1 563 ei Käsittely (ScanDust), palautus-metalli raaka-aineeksi

Hehkutushilse 3 147 ei Metallinerotus ja –palautus, lop-pusijoitus osana sekakuonaa Valssaushilse 68 kyllä Toimitetaan käsiteltäväksi

(Las-sila & Tikanoja)

Neutralointisakka 12 426 kyllä Loppusijoitus tehdasalueen on-gelmajätteen kaatopaikalle Neutraloitu regenerointisakka 36 167 kyllä Loppusijoitus tehdasalueen

on-gelmajätteen kaatopaikalle

Välipaperi 3 776 ei Kierrätys

Sivutuotteet

Ferrokromitehtaalla valmistetaan kuonatuotteita, joita käytetään tie-, maa- ja talonraken-tamisessa sekä tiiliteollisuudessa. Näitä kuonatuotteita ovat mm. palakuonatuotteet (108 000 t/a) ja granulikuonatuote (200 400 t/a). Terässulaton sivutuotteita käsitellään erikseen kohdassa ”Terässulattokuonien tuotteistaminen kiviainestuotteiksi”.

In document Tornion tehtaiden eräiden toimintojen laajentaminenYmpäristövaikutusten arviointiselostus Outokumpu Stainless Oy Raportti (sivua 48-53)