Ympäristökuormitus Jäte- ja jäähdytysvedet

Tuotannon laajennus ei muuttaisi nykyisiä jäte- ja jäähdytysvesijärjestelyjä, jotka on kuvattu osastoittain luvuissa 4.2.2 – 4.2.4. Ainoastaan kylmävalssaamolle lisättäisiin jä-tevesien käsittelykapasiteettia. Jäte- ja jäähdytysvesien johtaminen mereen on kuvattu kohdassa 4.3.1. Jätevedet johdettaisiin yhteisen viemärin P3 kautta mereen ja jäähdy-tysvedet pääosin satama-altaaseen sekä mahdollisesti osittain nykyistä purkureittiä vie-märiin P7. Terässulaton, kuuma- ja kylmävalssaamon jätevesikuormituksen seuranta tehdään pääsääntöisesti viemäri- eikä osastokohtaisesti (ainoastaan kuumavalssaamon ja kylmävalssaamon neutralointilaitoksen jätevesikuormitusta tarkkaillaan erikseen). Tästä syystä näiden osastojen jätevesikuormitus käsitellään tässä YVA-selostuksessa yhdessä eikä osastoittain.

Terästehtaan laajennus lisäisi jäte- ja jäähdytysvesimäärää noin 25 % vuoden 2003 ta-sosta (taulukko 5-7). Kuumavalssaamon jätevesimäärä tulisi olemaan arviolta 26 400 m³/a, kun se v. 2003 oli 8 784 m³/a. Saniteettijätevesimäärän ei arvioida muuttu-van nykyisestä (taulukko 4-3).

Tuotannon laajentuessa Tornion tehtaiden jätevesien aiheuttama kuormitus mereen li-sääntyisi mutta kuormitteet olisivat samat kuin tälläkin hetkellä. Kuormitteista merkittä-vimmät olisivat päästömäärien ja niiden haitallisuuden perusteella edelleen typpi, kro-mi, nikkeli ja sinkki sekä syanidi. Lisäksi jätevesien mukana vesistöön joutuu mm. kiin-toainetta, fluoridia, molybdeenia ja rautaa. Vesistöön joutuisi lämpökuormaa lähinnä jäähdytysvesien mukana. Jätevedet viilenevät selkeytysaltaissa eikä niiden aiheuttama lämpökuorman kasvu olisi merkittävä.

Terästehtaan vesistökuormitus laajennuksen jälkeen on esitetty erikseen prosessi- ja jäähdytysvesille taulukossa 5-8. Esitetyt arviot ovat bruttokuormitusarvioita, mikä on otettava huomioon päästöarvoja tarkasteltaessa. Terästehtaan kuormitus kasvaisi enim-millään 1,2 – 3,5 –kertaiseksi kuormitteesta riippuen vuoteen 2003 verrattuna. Kuormi-tusarviot ovat todennäköisiä enimmäistasoja eikä mahdollisia puhdistustehokkuuden muutoksia tai uusia päästöjen vähentämistekniikoita ole huomioitu.

Typpikuormitus kasvaisi 1,9-kertaiseksi vuoteen 2003 verrattuna. Jätevesien typpi olisi peräisin pääasiassa kylmävalssaamolla teräksen peittauksessa käytettävästä typpihapos-ta, kuten nykyisinkin. Käytetyt väkevät hapot regeneroidaan ja kierrätetään uudelleen käyttöön. Laimeat typpihappopitoiset vedet (pesu- ja huuhteluvedet) neutraloidaan.

Neutraloinnissa vapautuvaa nitraattityppeä kulkeutuu prosessijätevesien mukana me-reen.

Liukoisen kromin kuormitus lisääntyisi 2,9-kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Jä-tevesien liuenneesta kromista valtaosa tulisi terästehtaan prosessijäJä-tevesien mukana kylmävalssaamon neutralointilaitoksen kautta. Kokonaiskromia tulisi jätevesiin lisäksi jäähdytysvesistä. Nikkelikuormitus lisääntyisi 3,4-kertaiseksi. Se tulisi pääasiassa jääh-dytysvesistä ja neutralointilaitoksen kautta. Prosessivesien molybdeeni- ja rautakuormi-tus tulisivat lähes kokonaan neutralointilaitokselta. Terästehtaan laajentaminen ei lisäisi fosforikuormitusta vesistöön.

Terässulaton jäähdytysvesien mukana tulisi merkittävä osa kiintoaine-, kromi- ja nikke-likuormituksista, ja varsinaisten jätevesien osuus em. kuormituksista olisi pienempi, ku-ten nytkin. Liuenneen kromin kuormituksista noin neljännes olisi peräisin jäähdytysve-sistä. Typpikuormituksesta puolestaan yli 90 % tulisi jätevejäähdytysve-sistä.

TAULUKKO 5-7

Arvio terästehtaan päästöistä vesistöön (brutto) 2 miljoonan tonnin vuosituotan-nolla. Vertailun vuoksi on suluissa vastaava kuormitus v. 2003.

Päästöt vesistöön P3 P7 Yhteensä

Virtaama jätevesi m³/a 4 682 000 (3 670 330)

4 682 000 (3 670 330) Virtaama jäähdytysvesi m³/a 10 229 000

(8 183 484)

10 229 000 (8 183 484)

Kiintoaine kg/a 38 077

(12 045)

126 923 (40 150)

165 000 (52 195)

Kok.N kg/a 244 182

(131 400)

8 818 (4 745)

253 000 (136 145)

Kok.Cr kg/a 922

(296)

1 818 (584)

2 740 (880) Liuk. Cr (Cr³⁺ja⁶⁺) kg/a 450

(154)

140 (48)

590 (202)

Cr⁶⁺ kg/a 331

(128)

9,4 (3,7)

340 (132)

Kok.Ni kg/a 528

(157)

1 472 (438)

2 000 (595)

Kok.Zn kg/a 25

(7)

295 (84)

320 (91)

CN kg/a 270

(142)

270 (142)

F^- kg/a 21 000

(11 315)

5 630 (3 030)

26 630 (14 345)

Fe kg/a 5 020

(4 015)

5 020 (4 015)

Mo kg/a 5 900

(4 745)

5 900 (4 745)

P3 = terästehtaan prosessijätevedet, terässulaton sadevedet sekä kuumavalssaamon sadevedet ja jääh-dytysvedet; P7 = terässulaton jäähdytysvedet sekä kylmävalssaamon jäähdytysvedet ja sadevedet

Taulukossa 5-8 on esitetty arvio terästehtaan jäähdytysvesien lämpökuormasta laajen-nuksen jälkeen. Jäähdytysvesien mukana mereen johdettava lämpökuorma lisääntyisi noin neljänneksellä, 16 MW:sta noin 20 MW:iin. Jäähdytysvesimäärä nousisi keskimää-rin noin 233 m³/h ja olisi laajennuksen jälkeen keskimäärin noin 1168 m³/h. Jäähdytys-vesien lämpötilan nousu olisi 15 °C, kuten nykyisinkin.

TAULUKKO 5-8

Arvio terästehtaan laajennuksen aiheuttamasta jäähdytysvesien lämpökuormasta.

Vertailun vuoksi on vastaavat tiedot vuodelta 2003.

Terästehtaan laajennus

Koko terästehdas 2 milj. t/a tuotannolla

Terästehdas v.

2003 Jäähdytysvesimäärä m³/h

m³/a

233 n. 2 milj.

1168 10,2 milj.

934 8,2 milj.

Jäähdytysvesien lämpötilan nousu

°C 15 15 15

Jäähdytysvesi mereen °C 15 - 35 15 - 35 15 – 35

Lämpöteho MW 4,1 20 16

Lämpöenergia TJ/a 128 642 514

Päästöt ilmaan

Tehtaiden arvioidut päästöt ilmaan osastoittain laajennusten jälkeen on esitetty taulu-kossa 5-10. Taulutaulu-kossa on vertailun vuoksi vastaavat päästöt vuodelta 2003. Päästöistä ilmaan merkittävimmät muutokset koskevat typenoksideja, hiukkasia ja hiilidioksidia.

Typenoksidien määrä olisi laajentamisen jälkeen yli kaksikertainen verrattuna vuoden 2003 päästömäärään. Nämä päästöt kasvaisivat etenkin terässulatolla, jossa lisäys olisi yli 400 tonnia vuodessa. Terässulatolla suurimmat päästölähteet olisivat valokaariuuni 2 ja AOD-konvertteri 2. Kuumavalssaamolla typenoksidien päästöt lisääntyisivät 119 t/a, ja päästöt muodostuvat suurimmaksi osaksi askelpalkkiuuneissa. Kylmävalssaamolla typenoksidien päästöt lisääntyisivät 166 t/a verrattuna vuoteen 2003. Siellä merkittä-vimmät päästölähteet olisivat hehkutus-peittauslinjojen hehkutusuunit, sekahappoaltai-den höngänpoistot ja valssauksen esilämmitys.

Hiukkaspäästöjen määrää pienenisi noin kolmasosaan vuoden 2003 päästöihin verrattu-na. Tämä johtuu etenkin v. 2004 tehdyistä hiukkaspäästöjä alentavista investoinneista, jotka vähentävät hiukkaspäästöjen määrää noin 100 t/a terässulatolla ja kuumavalssaa-molla. Myös kylmävalssaamolla hiukkaspäästöt vähenisivät, koska vertailuvuosi 2003 oli niiden suhteen poikkeuksellinen. Tehtaiden laajennusten jälkeen hiukkaspäästöjen merkittävimmät lähteet olisivat kuumavalssaamon nauhavalssain ja askelpalkkiuuni 2 sekä kalkin annostelu terässulatolla.

Hiilidioksidipäästöjen määrä kasvaisi lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2003 verrattuna.

Päästöt kasvaisivat eniten kuuma- ja kylmävalssaamoilla, joissa lisäys olisi kummassa-kin yli 100 000 tonnia vuodessa.

Tuotanto-osastojen rikkidioksidipäästöjen määrä v. 2003 oli varsin pieni, 22 tonnia.

Tehtaiden laajentuessa päästöjen määrän arvioidaan lisääntyvän noin 9 t/a.

Metallipäästöistä merkittävimpiä niiden määrän ja haitallisuuden perusteella ovat kromi, nikkeli, elohopea ja lyijy. Kromin päästö ilmaan tuotannon laajennuksen jälkeen olisi noin 4,4 t/a, nikkelin 1,4 t/a, lyijyn 0,1 t/a ja elohopean noin 0,2 t/a¹⁰. Kromi, nikkeli, elohopea ja lyijy muodostuisivat pääosin terässulatolla. Kromin, nikkelin ja lyijyn mää-rät pienenisivät vuoteen 2003 verrattuna, mutta elohopean määrä lähes kaksinkertaistui-si. Terässulaton ja kylmävalssaamon kromi-, nikkeli-, sinkki- ja lyijypäästöt pienisivät vuonna 2004 tehtyjen, pölypäästöjä vähentävien investointien takia. Taulukossa 5-9 on esitetty metallipäästöjen määrä tehtaiden tuotannon laajentuessa 2 miljoonaan tonniin vuodessa.

VOC-päästöjen määrä lisääntyisi noin 61 tonnia vuodessa. Vuonna 2003 VOC-päästöt terässulatolta, kuuma- ja kylmävalssaamolta olivat yhteensä 74 tonnia. Tehtaiden laa-jentuessa määrän arvioidaan nousevan noin 135 tonniin vuodessa. Päästöt muodostuvat pääasiassa terässulatolla.

Dioksiinipäästöjen määrän arvioidaan lisääntyvän 0,05 grammasta (v. 2003) 0,10 gram-maan vuodessa (I-TEQ).

TAULUKKO 5-9

Arvioidut päästöt ilmaan osastoittain Tornion tehtaiden kapasiteetin kasvaessa 2 milj. tonniin vuodessa ilman uuden FeCr-linjan rakentamista (tonnia vuodessa).

Suluissa on ilmoitettu keskeiset päästöt v. 2003 osastoittain.

Yksikkö Terässulatto Kuuma-valssaamo

Kylmä-valssaamo

Yhteensä Päästöt v. 2003

Typenoksidit t/a 762

(352)

194 (75)

331 (165)

1287 (592)

592

Rikkidioksidi t/a 0

0)

0 0)

9 (22)

9 (22)

22

Hiukkaset t/a 30

(114)

23 (13)

9 (65)

62 (192)

192 Hiilidioksidi t/a 208 000

(120 200)

245 000 (116 200)

261 000 (133 700)

714 000 (370 100)

370 100

Elohopea*) kg/a 214 0 0 214 111

Lyijy kg/a 75 2 2 79 1564

Kromi kg/a 2 251 1 365 838 4 454 8884

Nikkeli kg/a 720 258 380 1 358 4465

Sinkki kg/a 902 104 547 1 553 6211

Arseeni*) kg/a 8 58 <1 66 32

Vanadiini kg/a 8 2 2 12 16

Kupari kg/a 56 56 10 122 129

Kadmium*) kg/a 7 1 <1 8 < 1

*) päästömäärään liittyy merkittävä mittaustekninen epävarmuus

10 Päästömäärään liittyy merkittävä mittaustekninen epävarmuus

Jätteet

Tuotannon kasvaessa jätemäärät kasvaisivat jokseenkin samassa suhteessa. Merkittä-vimpien terästehtaan tuotannossa syntyvien jätteiden määrä kasvaisi noin 679 000 ton-niin vuodessa (v. 2003 jätemäärä oli noin 378 000 t). Suurimmat jätejakeet olisivat me-tallien erotuksen jälkeinen sekakuona (440 000 t/a¹¹), neutraloitu regenerointisakka (113 000 t/a), terässulaton kaasunpuhdistuspöly (53 000 t/a) ja neutralointisakka (35 000 t/a).

Muiden osahankkeiden toteuttaminen kuitenkin vähentäisi merkittävästi loppusijoitetvan jätteen määrää, koska syntyviä jätteitä käsiteltäisiin ja materiaali kierrätettäisiin ta-kaisin prosesseihin tai jätteitä ei muodostuisi prosessimuutosten ansiosta. Syntyvistä jät-teistä käsitellään ja hyödynnetään uudestaan nykyisin valssaushilseet, metallihilseet ja kaasunpuhdistuspöly.

Terässulattoprosessin muuttaminen siten, että terässulattokuonan asemasta sulatolla val-mistettaisiin kiviainestuotteita vähentäisi suurimman loppusijoitettavan jätejakeen eli te-rässulattokuonan määrää tai mahdollisesti loppusijoitettavaa jätettä ei syntyisi ollen-kaan, vaan sulattokuonasta prosessoidut kiviainestuotteet voitaisiin käyttää kokonaisuu-dessaan mm. maanrakentamisessa ym. toiminnassa. Tätä on tarkasteltu erikseen kohdas-sa 5.2.6. Pasuton ja rikkihapon talteenoton toteuttaminen vähentäisi loppusijoitettavan ongelmajätteen määrää huomattavasti, koska regenerointisakka (metallisulfaattisuola) hyödynnettäisiin prosessissa kokonaisuudessaan. Nykyisin regenerointisakka neutraloi-daan ennen loppusijoitusta, mikä lisää ko. loppusijoitettavan jätteen (neutraloitu re-generointisakka) määrää huomattavasti.

Taulukossa 5-10 on esitetty jätteiden määrä terästehtaan 2 miljoonan tonnin tuotannolla, jätteiden käsittely muiden osahankkeiden toteutuessa ja jäädessä toteutumatta, jolloin jätteiden käsittely olisi nykyisen kaltainen.

TAULUKKO 5-10

Merkittävimpien jätteiden määrä eri osaprosessista Tornion tehtaiden kapasiteetin kasvaessa 2 milj. tonniin vuodessa ja vertailu vuoden 2003 jätemääriin

Määrä (tuotanto 2 milj. t/a), t/a

Määrä v. 2003, t/a

Ongelma-jätettä

Käsittely nykyisin / muiden osahankkeiden toteutuessa

TERÄSULATTO

Kaasunpuhdistuspöly 53 000 28 274 kyllä Käsittely Scandust / pölynkierrä-tyslaitoksella, palautusmetalli raaka-aineeksi

Jatkuvavalun metallihilse 2 700 1 451 ei Käsittely ScanDust / pölynkierrä-tyslaitoksella, palautusmetalli raaka-aineeksi

Vedenkäsittelyn sakka 600 340 ei Metallinerotus ja –palautus, lop-pusijoitus osana sekakuonaa Saostuskaivojen sakka 100 68 ei Metallinerotus ja –palautus,

lop-pusijoitus osana sekakuonaa

Suodatinhiekka 60 34 ei Metallinerotus ja –palautus,

lop-pusijoitus osana sekakuonaa Seosaineiden käsittelyn pöly < 20 9 ei Metallinerotus ja –palautus,

lop-pusijoitus osana sekakuonaa

11 440 000 t/a kuivapaino, 600 000 t/a märkäpaino läjitettävässä pitoisuudessa

Määrä (tuotanto 2 milj. t/a), t/a

Määrä v. 2003, t/a

Ongelma-jätettä

Käsittely nykyisin / muiden osahankkeiden toteutuessa

METALLIEN

TALTEENOTTOPROSESSIT Metallien talteenoton jälkei-nen sekakuona

440 000 285 376 ei Metallinerotus ja –palautus, lop-pusijoitus

KUUMAVALSSAAMO

Valssaushilse 4 000 1 503 ei Käsittely ScanDust / pölynkierrä-tyslaitoksella, palautusmetalli raaka-aineeksi

Vedenpuhdistussakka 3 000 1 126 ei Metallinerotus ja –palautus, lop-pusijoitus osana sekakuonaa KYLMÄVALSSAAMO

Neutraloitu regenerointisakka 113 000 36 167 kyllä Loppusijoitus tehdasalueen on-gelmajätteen kaatopaikalle / kä-sittely pasutolla

Neutralointisakka 39 000 12 426 kyllä Loppusijoitus tehdasalueen on-gelmajätteen kaatopaikalle / osa pasutolle

Hehkutushilse 9 000 3 147 ei Metallinerotus ja –palautus, lop-pusijoitus osana sekakuonaa Kuulapuhalluspöly 5 000 1 563 ei Käsittely (ScanDust) /

pölynkier-rätyslaitoksella, palautusmetalli raaka-aineeksi

Valssaushilse 400 68 kyllä Toimitetaan käsiteltäväksi

(Lassi-la&Tikanoja)

Terästehtaan laajentaessa tuotantoaan loppusijoitettavat prosessijätteet läjitetään Hie-tainpään ja Karjapankin tuleville loppusijoitusalueille (ks. liite XIII). Hietainpäähän on rakenteilla ongelmajätteen kaatopaikkavaatimusten mukainen uusi kaatopaikka, jonka tilavuus on noin 3,3 miljoonaa kuutiometriä. Ko. kaatopaikalle on tarkoitus sijoittaa re-generointi- ja neutralointisakkoja sekä mahdollisesti vedenpuhdistussakkaa.

Melu

Tuotantokapasiteetin nostaminen toisi tehtaille uusia melulähteitä, jotka liittyisivät lä-hinnä kylmävalssaamon laajentamiseen. Kohdassa 5.4.4 on esitetty tehtaiden äänitehot v. 2003 sekä tuotantokapasiteetin nostamisen aiheuttama lisäys siihen.

In document Tornion tehtaiden eräiden toimintojen laajentaminenYmpäristövaikutusten arviointiselostus Outokumpu Stainless Oy Raportti (sivua 83-88)