1 §. Soveltamisala. Säännöksen 1 moment-tia ehdotetaan muutettavaksi ministeriön ni-men osalta.
7 §. Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkin-torakenne. Säännöksen 3 momenttia ehdote-taan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
9 §. Tilauskoulutus. Säännöksen 2 momen-tissa opiskeluoikeuden peruuttamiseen liitty-vät säännökset sekä opiskelijaksi ottamisen esteitä ja huumausainetestausta koskevat säännökset ulotettaisiin koskemaan myös ti-lauskoulutukseen osallistuvia.
10 §. Koulutusohjelman maksullisuus.
Säännöksen 3 momenttia ehdotetaan muutet-tavaksi ministeriön nimen osalta.
14 §. Julkisoikeudellisen yliopiston halli-tus. Säännöksen 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
37 a §. Opiskelijaksi ottamisen esteet ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti. La-kiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös opiskelijaksi ottamisen esteistä ja opiskelija-valintaan liittyvästä tietojensaannista. Mah-dolliset opiskelijaksi ottamisen esteet tulisi aina todeta tapauskohtaisen harkinnan perus-teella.
Farmasian, hammaslääketieteen, kasvatus-tieteellisen, lääkekasvatus-tieteellisen, psykologian ja terveystieteiden alan opintoihin sisältyy ala-ikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asia-kasturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Näi-hin asetuksella tarkemmin säädettäviin opin-toihin ei ehdotettavan 1 momentin mukaan voitaisi ottaa opiskelijaksi henkilöä, jonka terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka on esteenä opintoihin liittyvistä käy-tännön tehtävistä ja harjoittelusta suoriutumi-seen. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellainen terveydentilaan liittyvä seikka, jon-ka vuoksi hakija ei opiskelijana voisi
suoriu-tua opinnoistaan muiden terveyttä tai turval-lisuutta vaarantamatta. Esimerkiksi vakava huumausaine- tai muu päihderiippuvuus voi vaikuttaa merkittävästi henkilön terveydenti-laan tai toimintakykyyn.
Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei automaattisesti estäisi opiskelijaksi ottamista. Yliopiston tulisi ensin selvittää voidaanko terveydentilasta tai toimintaky-vystä opiskelulle aiheutuvat esteet kohtuudel-la poistaa. Myös yhdenvertaisuuskohtuudel-laki edellyt-tää, että yliopisto ryhtyy kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemi-seksi. Yhdenvertaisuuslain lisäksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (jäljempänä vammaisyleisso-pimus), jonka Suomi on allekirjoittanut 30.3.2007 ja jonka se on ilmoittanut rati-fioivansa, edellyttää kohtuullisten mukautus-ten tekemistä, jotta vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertainen mahdolli-suus osallistua koulutukseen. Sairauden, vamman tai muun terveydentilaan liittyvän seikan opiskelulle aiheuttamat käytännön on-gelmat on näin ollen aina ensisijaisesti rat-kaistava erilaisten opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskeli-jaterveydenhuollosta säädetään kansanterve-yslaissa (66/1972).
Säännöksen 1 momentissa tarkoitettu koh-tuullisten toimien käsite perustuu osaltaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettuun neu-voston direktiiviin 2000/78/EY (jäljempänä työsyrjintädirektiivi), vammaisyleissopimuk-sen 2 artiklaan sekä yhdenvertaisuuslain 5 §:ään.
Työsyrjintädirektiivi ei velvoita sellaisen henkilön koulutukseen, joka ei ole pätevä tai kykenevä osallistumaan annettavaan koulu-tukseen, mutta tämä ei kuitenkaan rajoita velvoitetta toteuttaa kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten. Vammaisyleissopimuksen 2 artiklan mukaan kohtuullisten mukautusten epääminen katsotaan yhdeksi syrjinnän muo-doksi.
Työsyrjintädirektiivin 5 artiklan mukaan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia sen varmis-tamiseksi, että yhdenvertaista kohtelua kos-kevaa periaatetta noudatetaan vammaisten osalta. Tämä merkitsee, että yliopiston on to-teutettava asianmukaiset ja kulloistenkin
tar-peiden mukaiset toimenpiteet, jotta vammai-set voivat saada koulutusta, jollei näistä toi-menpiteistä aiheudu kohtuutonta rasitetta.
Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteu-tumisen varmistamiseksi yliopiston on jo ny-kyisin yhdenvertaisuuslain nojalla tarvittaes-sa ryhdyttävä sellaisiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsyä edellyttäviin toimiin, joita ei ole pidettävä kohtuuttomina. Tämä edellyttää vammaisuuteen liittyvien esteiden tunnistamista ja niiden poistamista niiden vammaisten tieltä, jotka kohtuullisin järjeste-lyin voisivat suoriutua koulutuksesta.
Asianmukaisten järjestelyjen katsotaan pitä-vän sisällään muun muassa apuvälineet ja tarvittavan opastuksen järjestämisen vam-maisen henkilön yksilölliset tarpeet huomi-oon ottaen. Kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet tulisivat arvioitavaksi tilanne-kohtaisesti kohtuunäkökohdat huomioon ot-taen. Lähtökohta olisi, että järjestelyt mah-dollistaisivat vammaisen henkilön kouluttau-tumisen.
Ehdotettava säännös ei yhdenvertaisuuslain säännöksiä vastaavasti edellyttäisi kohtuut-tomien järjestelyjen suorittamista. Järjestely-jen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan eri-tyisesti huomioon toimista aiheutuvat kus-tannukset, koulutuksen järjestäjän taloudelli-nen asema sekä mahdollisuudet saada toimi-en toteuttamisetoimi-en tukea julkisista varoista tai muualta.
Oppilaaksi ottamatta jättäminen sairauden, vamman tai muun terveydentilaan liittyvän seikan perusteella tilanteessa, jossa mainittua seikkaa ei objektiivisesti voida pitää opiske-lun esteenä, on yhdenvertaisuuslaissa kiellet-tyä syrjintää. Tällaisen syrjinnän perusteella koulutuksen tarjoaja on yhdenvertaisuuslain 9 §:n perusteella velvollinen maksamaan syr-jityksi tulleelle hyvitystä.
Säännöksen 2 momentin mukaan aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva pää-tös voisi olla opiskelijaksi ottamisen esteenä farmasian, hammaslääketieteen, kasvatustie-teellisen, lääketiekasvatustie-teellisen, psykologian, teo-logian ja terveystieteiden alan opintoihin, jos turvallisuusnäkökohtiin liittyvät seikat sitä edellyttävät. Aiempi opiskeluoikeuden pe-ruuttamispäätös ei tarkoittaisi automaattista estettä hakeutua edellä mainittujen alojen koulutukseen, vaan yliopiston olisi harkittava
tilanteet aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi rikosperusteinen peruuttamispäätös ei olisi esteenä hakeutua muihin opintoihin kuin nii-hin, joissa opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Opiskelijak-si ottamisen estettä koskevassa harkinnassa tulisi aina huomioida sekä ala, jolle henkilö on hakemassa että perusteet, joiden nojalla aiempi peruuttamispäätös on tehty. Lisäksi kokonaisharkinnassa tulisi ottaa huomioon toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuu-den suojelunäkökohdat. Säännöksen mahdol-listamaa tapauskohtaista harkintaa edellyttäi-si myös ne tilanteet, jossa rikosperusteisen peruuttamispäätöksen saaneen opiskelijan ri-koksia koskevat tiedot on sittemmin poistettu rikosrekisteristä.
Säännöksen 3 momentin mukaan yliopiston olisi etukäteen informoitava opiskelijaksi pyrkijöitä siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä koulutukseen liittyy. Muilla edellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva pää-tös voi olla opiskelijaksi ottamisen esteenä.
Informointivelvollisuus koskisi myös huu-mausainetestaukseen liittyviä käytänteitä.
Hakijat voivat näin itse arvioida, soveltuvat-ko he terveytensä ja toimintakykynsä puoles-ta koulutukseen vai eivät sekä sitä, minkälai-sia opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyt-tämiä terveydentilaansa koskevia tietoja he ovat velvollisia antamaan yliopistolle.
Säännöksen 4 momentissa säädettäisiin opiskelijaksi pyrkivän tiedonantovelvollisuu-desta. Säännöksen tarkoituksena ei ole se, et-tä yliopisto pyyet-täisi jatkossa lääkärintodis-tuksen tai muun terveydentilaa ja toiminta-kykyä koskevan selvityksen kaikilta tietyn alan hakijoilta. Tarkoitus on, että hakijoita voidaan pyytää oman harkintansa perusteella ilmoittamaan, täyttävätkö he terveydentilal-taan ja toimintakyvyltään opinnoissa edelly-tettävät vaatimukset. Mikäli hakijan ilmoi-tuksen perusteella ilmenee aihetta, yliopisto voisi edellyttää tarkempia terveydentilatieto-ja hakiterveydentilatieto-jan soveltuvuuden samoin kuin edellä selostettujen kohtuullisten toimien arvioimi-seksi. Ehdotettavassa 4 momentissa säädet-täisiin opiskelijaksi pyrkivälle myös velvolli-suus antaa pyydettäessä tieto aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta
päätöksestä. Korkeakoulu saisi pyytää tietoa vain hakeuduttaessa niihin koulutuksiin, joita opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva säännös koskee.
Ehdotetussa 5 momentissa turvattaisiin yli-opiston tiedonsaanti tilanteissa, joissa toisen korkeakoulun tai koulutuksen järjestäjän ai-emmin tekemä opiskeluoikeuden peruutta-mispäätös voi vaikuttaa opiskelijaksi ottami-sen arviointiin. Säännös tulisi sovellettavaksi niillä koulutusaloilla, joita opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva säännös koskee. Yli-opisto voisi säännöksen nojalla saada toiselta korkeakoululta tai koulutuksen järjestäjältä tiedot opiskeluoikeuden peruuttamista kos-kevasta päätöksestä ja sen perusteluista, kun opiskelijaksi pyrkivä on opiskelijaksi hakeu-tuessaan ilmoittanut yliopiston pyynnöstä ai-emmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta.
Yliopisto voisi 43 b §:n 3 momentin perus-teella pyytää tiedot myös opintojen alettua, mikäli on aihetta epäillä että opiskelija olisi opiskelijaksi hakeutuessaan salannut tiedon päätöksestä.
41 a §. Oikeus turvalliseen opiskeluympä-ristöön. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskelu-ympäristöön, josta jo nykyisin säädetään pe-rusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa.
Säännöksen 1 momentti sisältää yliopistoja velvoittavan työturvallisuussäännöksiä vas-taavan uuden säännöksen. Ehdotettu säännös edellyttää toisaalta, että opetukseen tarkoite-tut tilat ja välineet ovat turvallisia, ja toisaalta se velvoittaa yliopistoja tekemään sellaista turvallisuustyötä, jonka tarkoitus on ehkäistä väkivaltaa yliopiston toiminnassa.
Yliopistolla on velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympä-ristöön toteutuu myös harjoittelujaksojen ai-kana. Yliopiston on käytännössä mahdotonta huolehtia kaikista turvallisuusseikoista esi-merkiksi kansainvälisessä harjoittelussa. Yli-opistolla tulisi kuitenkin olla tarvittavat krii-si- ja turvallisuusohjeet myös kansainvälisen harjoittelun osalta.
Opetustilojen rakenteellinen turvallisuus perustuu pääasiassa muuhun kuin koulutusta koskevaan lainsäädäntöön, kuten rakennus-lainsäädäntöön, palo- ja pelastustointa sekä terveystointa koskevaan lainsäädäntöön.
Turvallinen oppimisympäristö edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken sekä riittävää tietojen-vaihtoa eri toimijoiden kesken. Muun muassa turvalliseen oppimisympäristöön liittyvästä tietojenvaihdosta ehdotetaan säädettäväksi yliopistolain 90 a §:ssä.
Säännöksen 2 ja 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi järjestyssäännöistä. Järjestys-säännöt tai muut määräykset eivät saa louka-ta perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia, eivätkä ne voi olla muutoinkaan ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Yliopiston järjestystä koskevien sääntöjen ja määräysten sisältö ra-jattaisiin 3 momentissa. Yliopiston järjestys-sääntöjen ja -määräysten rikkomisesta aiheu-tuvista seuraamuksista säädetään kurinpitoa koskevassa 45 §:ssä.
43 a §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Säännöstä sovellettaisiin koulutusaloilla, joissa opintoi-hin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tällaisia opintoja on lähinnä farmasian, hammaslääketieteen, kasvatustie-teellisen, lääketiekasvatustie-teellisen, psykologian, teo-logian ja terveystieteiden alalla. Valtioneu-voston asetuksella säädettäisiin tutkin-tonimikkeittäin niistä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavista opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista kos-kevaa säännöstä sovellettaisiin. Lisäksi sään-nöstä sovellettaisiin myös yliopistojen tut-kinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n mukaisiin opettajan pedagogisiin opintoihin sekä sosiaalityön pääaineopintoi-hin.
Pykälän 1 ja 2 momentissa säädettäisiin niistä opiskelijaan liittyvistä tilanteista, jotka voisivat johtaa opiskeluoikeuden seen. Säännös opiskeluoikeuden peruuttami-sesta tulisi käytännössä sovellettavaksi suh-teellisen harvoin. Säännöksessä ei esitetä opiskeluoikeuden peruuttamista missään ti-lanteessa ehdottomana, vaan asia tulee aina arvioida tapauskohtaisesti tarvittavien asian-tuntijalausuntojen ja -selvitysten perusteella.
Säännöksen 1 momentin 1 kohdan sovel-taminen edellyttäisi, että opiskelija on tahal-lisella tai tuottamukseltahal-lisella toiminnallaan tai laiminlyönnillään toistuvasti tai vakavasti
vaarantanut toisen henkilön terveyttä tai tur-vallisuutta. Vakavaa vaaraa voisi aiheutua esimerkiksi silloin kuin opiskelija toistuvasti ja olennaisesti laiminlyö harjoittelupaikan turvallisuusmääräyksiä. Vakava vaarantumi-nen voisi johtua myös opiskelijan puutteelli-sesta tai virheellisestä menettelystä tai piit-taamattomasta suhtautumisesta. Kyseessä voisi olla esimerkiksi yksittäinen tahallinen tai useampi tuottamuksellinen teko tai lai-minlyönti. Opiskelijan yksittäinen ja huoli-mattomuudesta aiheutunut vahinko ei kuiten-kaan täyttäisi opiskeluoikeuden peruuttami-sen edellytyksiä, jos teko tai laiminlyönti ei osoita ilmeistä soveltumattomuutta toimi-maan opintoihin liittyvissä käytännön tehtä-vissä tai harjoittelussa.
Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijalta voitaisiin peruuttaa opiskeluoi-keus, jos hän ei terveydentilaltaan tai toimin-takyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. Säännöksen 1 kohdasta poike-ten 2 kohdan mukainen kriteeri ei edellyttäisi sitä, että toisen henkilön turvallisuus on jo käytännössä ollut uhattuna. Säännöksessä olisi kyse olisi tilanteista, joissa opiskelija ei opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevan säännöksen perusteella olisi voinut alun pe-rinkään tulla valituksi koulutukseen, mikäli kyseinen terveydentilaa koskeva seikka olisi ollut tiedossa jo hakuvaiheessa. Peruuttamis-perusteina olevat terveydentilaan liittyvät seikat olisivat sellaisia fyysiseen tai psyykki-seen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka estäisivät käytännön tehtävistä tai har-joittelusta suoriutumisen. Opiskelijalla oleva vakava psykoottinen häiriö, vakava asosiaali-sesti värittynyt persoonallisuushäiriö tai hal-litsematon vakava päihde- tai huumeriippu-vuus voisivat johtaa opiskeluoikeuden pe-ruuttamiseen tämän kohdan nojalla. Vakavil-la häiriöillä ei tarkoiteta säännöksessä selVakavil-lai- sellai-sia mielenterveysongelmia, jotka hoidettuina eivät muodosta estettä koulutukseen ottami-selle ja osallistumiottami-selle.
Sellaiset terveydentilaa tai toimintakykyä koskevat seikat, joiden aiheuttama vaara voi-daan kohtuullisilla suojelutoimenpiteillä eh-käistä, eivät voi johtaa opiskeluoikeuden pe-ruuttamiseen. Henkilön terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei voi olla es-teenä opiskelijaksi ottamiselle eikä näin ollen
myöskään perusteena opiskeluoikeuden pe-ruuttamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Yliopistolla on velvollisuus arvioida, onko henkilön terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka sellainen, jos-ta aiheutuva soveltumattomuus voidaan rat-kaista ja hoitaa kohtuullisin toimin, joita on selostettu tarkemmin edellä 37 a §:n 1 mo-mentin perusteluiden yhteydessä.
Säännöksen 1 momentin 3 kohdan perus-teella opiskeluoikeus olisi mahdollista pe-ruuttaa sillä perusteella, että opiskelija on opiskelijaksi hakeutuessaan salannut tiedon sellaisesta aiemmasta opiskeluoikeuden pe-ruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi 37 a §:n 2 momentin mukaisesti. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että yliopisto on opiskelijavalinnan yhteydessä pyytänyt tietoa opiskeluoikeuden peruuttamista kos-kevasta päätöksestä.
Säännöksen 2 momentin tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koske-mattomuutta ja edistää heidän henkilökoh-taista turvallisuuttaan lasten kanssa työsken-televien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia vastaavasti. Yliopisto voisi harkintansa mukaan edellyttää opiskelijalta rikosrekiste-riotteen esittämistä silloin, kun opinnoissa annetaan tehtäviä, jotka edellyttävät olennai-sesti alaikäisten parissa työskentelyä. Yli-opisto voisi säännöksen perusteella peruuttaa opiskeluoikeuden, jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä louk-kaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, taposta, murhasta, surmasta, törkeästä pahoinpitelys-tä, törkeästä ryöstöstä tai huumausainerikok-sista.
Rikostuomio ei tarkoittaisi automaattista opiskeluoikeuden peruuttamista, vaan yli-opiston tulisi päättää tarvittavista toimenpi-teistä aina tapauskohtaisen harkinnan perus-teella. Harkintaan voi vaikuttaa esimerkiksi koulutusala, tehty rikos ja tuomion pituus.
Rikosrekisterilain 10 §:n mukaan rikosrekis-teristä poistetaan tieto ehdollisesta vankeu-desta ja ehdollisen vankeuden ohessa tuomi-tusta sakosta viiden vuoden kuluttua lain-voiman saaneen tuomion antamispäivästä.
Ehdottomasta, enintään kahden vuoden van-keusrangaistuksesta tieto poistetaan kymme-nen vuoden kuluttua ja ehdottomasta, yli
kahden ja enintään viiden vuoden vankeus-rangaistuksesta kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Opiskelijan velvollisuudesta toimittaa yli-opistolle ote rikosrekisteristä säädettäisiin 43 b §:n 4 momentissa. Rikosrekisteriotetta koskevan tiedon käsittelystä säädettäisiin 45 b §:n 2 momentissa. Kieltäytyminen ri-kosrekisteriotteen toimittamisesta voisi joh-taa 45 §:n 4 momentin mukaiseen opiskelu-oikeuden pidättämiseen.
Yliopiston tulee pyrkiä tarjoamaan opiske-luoikeuden peruuttamisprosessin kuluessa henkilökohtaista opinto-ohjausta ja tarvitta-essa ohjata opiskelija esimerkiksi työvoima-toimiston palveluihin.
Opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva prosessi voisi käytännössä johtaa useaan eri lopputulokseen: Yliopisto voi päättää peruut-taa opiskeluoikeuden, yliopisto voi selvitys-ten jälkeen tehdä päätöksen, että opiskeluoi-keutta ei peruuteta, tai yliopisto voi säännök-sen 3 momentin mukaisesti päättää siirtää opiskelijan tämän suostumuksella yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opis-kelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.
Siirron edellytyksenä on arvio siitä, että opiskelijalla on edellytykset saavuttaa tutkin-tovaatimukset toisella alalla. Opiskelijaksi hakeutumisessa ei tällöin tarvitsisi soveltaa varsinaista opiskelijavalintaa koskevia sään-nöksiä. Opiskelijan siirtymisestä tulee tehdä kirjallinen päätös ja samalla kirjata oikeudesta luopuminen aiemman opiskelu-paikan osalta.
Yliopiston tulee toimia yhteistyössä opis-kelijaterveydenhuolto- ja opiskelijahuolto-palveluita antavien ja järjestävien viromaisten ja muiden tahojen kanssa sekä an-taa opiskelijoille tieto näistä eduista ja palve-luista. Tarvittaessa opiskelija tulee ohjata ha-kemaan näitä etuja ja palveluita.
43 b §. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälässä säädettäisiin opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvästä tiedonsaannista ja säännökset tulisivat näin ollen sovellettaviksi 43 a §:ssä tarkoitetuilla koulutusaloilla, joissa opintoihin sisältyy ala-ikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asia-kasturvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Jos yliopistolla on perusteltua aihetta epäil-lä opiskelijalla olevan sellainen
terveydenti-laan tai toimintakykyyn liittyvä este, joka voisi olla opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena, voisi yliopisto 1 momentin mu-kaisesti määrätä opiskelijan tarvittaviin tar-kastuksiin ja tutkimuksiin. Yliopisto vastaisi määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksis-ta aiheutuvistutkimuksis-ta kustutkimuksis-tannuksistutkimuksis-ta.
Pykälän 2 momentin mukaan yliopistolla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada lääkärin kirjallinen lausunto opiskeli-jan terveydentilasta opiskeluoikeuden arvi-ointia varten. Opiskeluoikeuden peruuttamis-ta koskeva päätös edellyttää peruuttamis-tarvitperuuttamis-tavan asi-antuntijaselvityksen saamista. Jos opiskelija kieltäytyy 1 momentissa tarkoitetuista ter-veydentilan toteamiseksi suoritettavista tar-kastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan 45 §:n 4 momentin nojalla pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes suostuu tarvit-taviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Ehdotetussa 3 momentissa turvattaisiin yli-opiston tiedonsaanti tilanteissa, joissa toisen korkeakoulun tai koulutuksen järjestäjän ai-emmin tekemä opiskeluoikeuden peruutta-mispäätös voi vaikuttaa opiskeluoikeuden ar-viointiin 43 a §:n 1 momentin 3 kohdan pe-rusteella. Tällöin kyse on siitä, että opiskelija on 37 a §:n 3 momentin vastaisesti opiskeli-jaksi hakeutuessaan salannut tiedon toisen korkeakoulun tai koulutuksen järjestäjän ai-emmin tekemästä opiskeluoikeuden peruut-tamispäätöksestä.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin opiske-lijan velvollisuudesta antaa yliopistolle näh-täväksi ote rikosrekisteristä. Tietoja tarvitaan, jotta yliopisto voisi arvioida täyttyvätkö 43 a §:n 2 momentin mukaiset opiskeluoi-keuden peruuttamisen edellytykset. Rikosre-kisteriotteen pyytäminen edellyttää, että opiskelijalle on tarkoitus antaa opinnoissa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti ala-ikäisten parissa työskentelyä. Kieltäytyminen rikosrekisteriotteen toimittamisesta voisi joh-taa 45 §:n 4 momentin mukaiseen opiskelu-oikeuden pidättämiseen.
Ehdotetussa 5 momentissa siirto-opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka ha-kee siirtoa siitä yliopistosta, jossa hän on kir-joilla, toisen yliopiston vastaavaan tai alal-taan läheiseen koulutusohjelmaan tai pää-aineopintoihin tutkinnon suorittamista varten.
Siirtymiseen tarvitaan vastaanottavan
yli-opiston hyväksyntä ja opiskelijan eroaminen siitä yliopistosta, josta hän haluaa siirtyä pois. Yliopistot päättävät niistä edellytyksis-tä, joiden nojalla siirto voidaan hyväksyä.
Tilanteessa, jossa yliopistossa on vireillä 43 a §:ssä tarkoitettu opiskeluoikeuden pe-ruuttamista koskeva käsittely, voisi opiskelija pyrkiä hakeutumaan siirto-opiskelijana toi-seen yliopistoon, jolloin opiskeluoikeuden poistamiseen liittyvä menettely jäisi kesken eikä peruuttamispäätöstä näin ollen käytän-nössä tehtäisi. Ehdotetun tietojensaantioike-utta koskevan säännöksen tarkoituksena on estää ongelman siirtyminen ja sen käsittele-mättä jättäminen. Säännöksen perusteella yliopistolla on oikeus saada välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden pe-ruuttamista koskevasta käsittelystä siltä yli-opistolta, josta opiskelija on siirtymässä.
Ehdotetussa 6 momentissa säädettäisiin yli-opiston velvollisuudesta antaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat tiedot Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Val-vira) sen valvontatehtävien hoitamista varten.
Valvira huolehtii yleisesti asiakas- ja potilas-turvallisuuden valvonnasta sekä vastaa ter-veydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauk-sesta ja valvonnasta. Terveydenhuollon opis-kelijat kuuluvat Valviran valvontasäännösten piiriin, jos he työskentelevät tilapäisesti am-mattihenkilönä työ- tai virkasuhteessa. Valvi-ra voi saamansa tiedon perusteella avustaa asian selvittämisessä sekä ryhtyä tarvittaviin turvaamistoimiin.
Yliopiston tulee antaa tiedot oma-aloitteisesti sekä vireillä olevan asian käsitte-lystä että tehdystä päätöksestä ja sen peruste-luista. Riippumatta siitä, tehdäänkö opiskelu-oikeuden peruuttamisesta kielteinen tai myönteinen päätös tai siirretäänkö opiskelija yliopiston toiseen koulutukseen, tieto opiske-luoikeuden peruttamisprosessin lopputulok-sesta tulee toimittaa Valviralle 43 b §:n 6 momentin perusteella.
43 c §. Opiskeluoikeuden palauttaminen.
Pykälässä säädettäisiin mahdollisuudesta ha-kea opiskeluoikeuden palauttamista tilanteis-sa, joissa opiskeluoikeuden peruuttaminen on perustunut opiskelijan terveydentilaan tai toimintakykyyn. Yliopiston hallitus voisi säännöksen perusteella harkintansa mukaan
palauttaa opiskeluoikeuden, jos se katsoo opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneen perusteen poistuneen. Näyttövelvollisuus asi-assa olisi opiskeluoikeuden palauttamista ha-kevalla. Opiskeluoikeuden menettäneen hen-kilön tulisi esimerkiksi työkyvyn arviointi-menettelyyn osallistumisella, lääkärinlausun-nolla ja muulla vastaavalla todistuksella ja selvityksillä osoittaa, että opiskeluoikeuden palauttamiselle on perusteet.
43 d §. Huumausainetestaus. Uudessa 43d§:ssä säädettäisiin huumausainetestauk-sesta, jota koskevat säännökset vastaisivat käytännössä yksityisyyden suojasta työelä-mässä annetun lain säännöksiä. Huumausai-netestauksen tavoitteena on opiskelu- ja työ-turvallisuuden parantaminen. Oppilaitoksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota hoitoonoh-jaukseen ja huumausaineiden käyttöä koske-vien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn sekä testaamista koskevien todistusten huo-lelliseen hävittämiseen heti, kun se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista.
Säännöksen 1 momentin edellytysten täyt-tyessä opiskelija olisi velvollinen yliopiston määräyksestä esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Yliopisto määräisi huumausainetestiä koskevan todistuksen esit-tämisvelvollisuudesta myös opintoihin kuu-luvan harjoittelun aikana, jolloin välitön tie-donkulku yliopiston ja harjoittelupaikan vä-lillä on oleellisen tärkeää.
Vaatimus huumausainetestiä koskevan to-distuksen esittämisestä edellyttäisi, että on perusteltua aihetta epäillä opiskelijan olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena opis-keluun kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa ja että testaaminen on välttä-mätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittä-miseksi. Perusteltu epäily ei tarkoittaisi, että huumausaineiden käyttö olisi näytetty toteen, vaan se voisi perustua esimerkiksi opettajan tai harjoittelun ohjaajan tekemiin havaintoi-hin opiskelijan käyttäytymisestä tai työsuori-tuksesta, muilta oppilailta tai harjoittelupai-kalta saatuun palautteeseen tai muihin tieto-lähteisiin, joita yliopisto pitää luotettavina.
Huumausainetestausta koskevan todistuk-sen vaatimitodistuk-sen edellytyktodistuk-senä olisi lisäksi se, että opiskeluun kuuluviin käytännön tehtä-viin tai harjoitteluun sisältyy luonteeltaan sellaisia tehtäviä, joihin liittyy erityinen
tark-kuuden, luotettavuuden, itsenäisen harkinta-kyvyn tai hyvän reagointiharkinta-kyvyn vaatimus.
Lakiehdotus liittää huumausainetestaamisen edellytykseksi myös ne riskitekijät, jotka voivat toteutua toimimisesta huumausainei-den vaikutusten alaisena tai niistä riippuvai-sena. Nämä vaikutukset on lueteltu 1 mo-mentin 1—3 kohdassa ja ne vastaavat sovel-tuvin osin yksityisyyden suojasta työelämäs-sä annetun lain työelämäs-säännöksiä.
Säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan suojeltavana intressinä olisi opiskelijan itsen-sä tai toisen henki ja terveys. Henki tai terve-ys voi vaarantua esimerkiksi sellaisissa opin-noissa tai harjoittelussa, joissa opiskelija vas-taa lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta.
Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan suojeltavina olisivat salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suoja ja eheys. Salassapi-tosäännöksin suojattujen tietojen suoja tai eheys voi vaarantua esimerkiksi potilastieto-jen osalta farmasian, hammaslääketieteen, lääketieteellisellä ja terveystieteiden alalla.
Säännöksen 1 momentin 3 kohdan intressi-nä olisi ehkäistä huumaus- ja lääkeaineiden laitonta kauppaa, hallussapitoa, käyttöä ja le-viämistä. Kohta koskisi tyypillisesti sosiaali- ja terveysalaa, joissa opiskelijalla on mahdol-lisuus päästä käsiksi huumaus- ja lääkeainei-siin.
Säännöksen 2 momentissa määriteltäisiin huumausainetestiä koskeva todistus yksityi-syyden suojasta työelämässä annetun lain 6 §:n 2 momentin säännöstä vastaavasti. Yli-opisto voisi asettaa opiskelijalle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitet-tävä. Kieltäytyminen huumausainetestiä kos-kevan todistuksen esittämisestä tai positiivi-sen testitulokpositiivi-sen antaminen voisi johtaa 45 §:n mukaisiin kurinpitotoimiin.
Ehdotettavan 3 momentin mukaan yliopis-tolla olisi oltava kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemi-seksi ja päihdeongelmiin puuttumiehkäisemi-seksi, jos opiskelijalta vaaditaan huumausainetestiä koskeva todistus. Säännöksessä tarkoitettujen toimintaohjeiden tulee kattaa työterveyshuol-tolaissa tarkoitettua päihdeohjelmaa vastaa-vasti huumausaineiden käytön ehkäisemisen ohella myös menettelytavat alkoholin käytös-tä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyyn ja
vähentämiseen sekä hoitoonohjaamisen jär-jestämiseen. Opiskeluterveydenhuollon ase-ma opiskelijoiden päihteidenkäytön ennalta-ehkäisyssä ja ongelmakäyttäjien hoitoonoh-jauksessa ja tukemisessa on keskeinen.
Ehdottavan 4 momentin perusteella yliopis-to vastaisi huumausainetestiä koskevasta yliopis- to-distuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen tiedot ovat terveydentilatietona henkilötieto-lain 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tie-toja. Tietojen käsittelyssä noudatettaisiin 45 b §:n säännöksiä sekä henkilötietolain säännöksiä.
Pykälän 5 momentti sisältäisi viittaussään-nöksen työterveyshuoltolain 19 §:ään ja sen nojalla annettuihin säädöksiin. Työterveys-huoltolain 19 §:n mukaan suoritetun huuma-usainetestin perusteella saatu positiivinen tes-titulos on varmistettava laatuvalvotussa labo-ratoriossa. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskevan todistuksen sisällöstä säädetään yk-sityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa. Todistus on annettava testatulle itsel-leen.
Työterveyshuoltolain 19 §:n 3 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005), jossa säädetään tarkemmin huumausainetes-tien laadunvalvonnasta ja teshuumausainetes-tien toteuttami-seen liittyvästä näytteiden ottamisesta, ana-lysoinnista ja tulkinnasta hyvän työterveys-huoltokäytännön ja laboratorioiden laatu-standardien mukaisella tavalla.
45 §. Opiskelijan kurinpito. Kurinpitoa koskevaa säännöstä ehdotetaan täydennettä-väksi huumausainetestauksen osalta. Kieltäy-tyminen huumausainetestiä koskevan todis-tuksen esittämisestä tai huumausaineiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen antaminen voisi johtaa kurinpitomenettelyssä kirjalli-seen varoitukkirjalli-seen. Määräajaksi erottamisen perusteena voisi jatkossa olla vakavuuden li-säksi se, että opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatu-aan. Yliopistolla tulisi tarvittaessa olla mah-dollisuus varmistaa järjestys ja opiskelurauha erottamalla määräajaksi opiskelija, joka jat-kaa häiritsevää tai muuten epäasiallista käyt-täytymistään kirjallisesta varoituksesta huo-limatta. Kurinpitoasiaa koskevat