1 §. Lain soveltamisala. Säännöstä ehdote-taan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
7 §. Koulutustehtävä. Säännöksen 2 mo-menttia ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
8 §. Tavoitteiden asettaminen. Säännöksen 2 ja 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
9 §. Laadunarviointi. Säännöksen 2 mo-menttia ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
13 §. Rehtori, vararehtori ja muu ylin joh-to. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan muu-tettavaksi ministeriön nimen osalta.
19 §. Koulutusohjelmat ja opetussuunni-telmat. Säännöksen 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
20 §. Kelpoisuus ammattikorkeakouluopin-toihin. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.
20 a §. Opiskelijaksi ottamisen esteet ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti. La-kiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös opiskelijaksi ottamisen esteistä ja opiskelija-valintaan liittyvästä tietojensaannista. Mah-dolliset opiskelijaksi ottamisen esteet tulisi aina todeta tapauskohtaisen harkinnan perus-teella.
Tietyissä humanistisen ja kasvatusalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ja kaikissa sosiaa-li-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjel-missa opintoihin sisältyy alaikäisten turvalli-suutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuk-sia. Näihin asetuksella tarkemmin säädettä-viin opintoihin ei ehdotettavan 1 momentin mukaan voitaisi ottaa opiskelijaksi henkilöä, jonka terveydentilaan tai toimintakykyyn liit-tyvä seikka on esteenä opintoihin liittyvistä käytännön tehtävistä ja harjoittelusta suoriu-tumiseen. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellainen terveydentilaan liittyvä seikka, jonka vuoksi hakija ei opiskelijana voisi suo-riutua opinnoistaan muiden terveyttä tai tur-vallisuutta vaarantamatta. Esimerkiksi vaka-va huumausaine- tai muu päihderiippuvuus voi vaikuttaa merkittävästi henkilön tervey-dentilaan tai toimintakykyyn.
Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei automaattisesti estäisi opiskelijaksi ottamista. Ammattikorkeakoulun tulisi ensin selvittää voidaanko terveydentilasta tai toi-mintakyvystä opiskelulle aiheutuvat esteet kohtuudella poistaa. Myös
yhdenvertaisuus-laki edellyttää, että ammattikorkeakoulu ryh-tyy kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Yhdenvertai-suuslain lisäksi YK:n vammaisten henkilöi-den oikeuksia koskeva yleissopimus (jäljem-pänä vammaisyleissopimus), jonka Suomi on allekirjoittanut 30 päivänä maaliskuuta 2007 ja jonka se on ilmoittanut ratifioivansa, edel-lyttää kohtuullisten mukautusten tekemistä, jotta vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertainen mahdollisuus osallis-tua koulutukseen. Sairauden, vamman tai muun terveydentilaan liittyvän seikan opiske-lulle aiheuttamat käytännön ongelmat on näin ollen aina ensisijaisesti ratkaistava eri-laisten opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuol-topalveluiden avulla. Opiskelijaterveyden-huollosta säädetään kansanterveyslaissa (66/1972).
Säännöksen 1 momentissa tarkoitettu koh-tuullisten toimien käsite perustuu osaltaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettuun neu-voston direktiiviin 2000/78/EY (jäljempänä työsyrjintädirektiivi), vammaisyleissopimuk-sen 2 artiklaan sekä yhdenvertaisuuslain 5 §:ään.
Työsyrjintädirektiivi ei velvoita sellaisen henkilön koulutukseen, joka ei ole pätevä tai kykenevä osallistumaan annettavaan koulu-tukseen, mutta tämä ei kuitenkaan rajoita velvoitetta toteuttaa kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten. Vammaisyleissopimuksen 2 artiklan mukaan kohtuullisten mukautusten epääminen katsotaan yhdeksi syrjinnän muo-doksi.
Työsyrjintädirektiivin 5 artiklan mukaan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia sen varmis-tamiseksi, että yhdenvertaista kohtelua kos-kevaa periaatetta noudatetaan vammaisten osalta. Tämä merkitsee, että ammattikorkea-koulun on toteutettava asianmukaiset ja kul-loistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet, jotta vammaiset voivat saada koulutusta, joll-ei näistä toimenpitjoll-eistä aiheudu kohtuutonta rasitetta.
Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteu-tumisen varmistamiseksi ammattikorkeakou-lun on jo nykyisin yhdenvertaisuuslain nojal-la tarvittaessa ryhdyttävä selnojal-laisiin vammai-sen henkilön koulutukseen pääsyä edellyttä-viin toimiin, joita ei ole pidettävä
kohtuutto-mina. Tämä edellyttää vammaisuuteen liitty-vien esteiden tunnistamista ja niiden poista-mista niiden vammaisten tieltä, jotka koh-tuullisin järjestelyin voisivat suoriutua koulu-tuksesta. Asianmukaisten järjestelyjen katso-taan pitävän sisällään muun muassa apuväli-neet ja tarvittavan opastuksen järjestämisen vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet tulisivat arvioitavaksi tilannekohtaisesti kohtuunäkökohdat huomi-oon ottaen. Lähtökohta olisi, että järjestelyt mahdollistaisivat vammaisen henkilön kou-luttautumisen.
Ehdotettava säännös ei yhdenvertaisuuslain säännöksiä vastaavasti edellyttäisi kohtuut-tomien järjestelyjen suorittamista. Järjestely-jen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan eri-tyisesti huomioon toimista aiheutuvat kus-tannukset, koulutuksen järjestäjän taloudelli-nen asema sekä mahdollisuudet saada toimi-en toteuttamisetoimi-en tukea julkisista varoista tai muualta.
Oppilaaksi ottamatta jättäminen sairauden, vamman tai muun terveydentilaan liittyvän seikan perusteella tilanteessa, jossa mainittua seikkaa ei objektiivisesti voida pitää opiske-lun esteenä, on yhdenvertaisuuslaissa kiellet-tyä syrjintää. Tällaisen syrjinnän perusteella koulutuksen tarjoaja on yhdenvertaisuuslain 9 §:n perusteella velvollinen maksamaan syr-jityksi tulleelle hyvitystä.
Säännöksen 2 momentin mukaan aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva pää-tös voisi olla opiskelijaksi ottamisen esteenä tietyissä humanistisen ja kasvatusalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ja sosiaali-, ter-veys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa, jos turvallisuusnäkökohtiin liittyvät seikat sitä edellyttävät. Aiempi opiskeluoikeuden pe-ruuttamispäätös ei tarkoittaisi automaattista estettä hakeutua edellä mainittujen alojen koulutukseen, vaan ammattikorkeakoulun olisi harkittava tilanteet aina tapauskohtaises-ti. Esimerkiksi rikosperusteinen peruuttamis-päätös ei olisi esteenä hakeutua muihin opin-toihin kuin niihin, joissa opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.
Opiskelijaksi ottamisen estettä koskevassa harkinnassa tulisi aina huomioida sekä ala, jolle henkilö on hakemassa että perusteet, joiden nojalla aiempi peruuttamispäätös on
tehty. Lisäksi kokonaisharkinnassa tulisi ot-taa huomioon toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelunäkökohdat. Sään-nöksen mahdollistamaa tapauskohtaista har-kintaa edellyttäisi myös ne tilanteet, jossa ri-kosperusteisen peruuttamispäätöksen saaneen opiskelijan rikoksia koskevat tiedot on sit-temmin poistettu rikosrekisteristä.
Säännöksen 3 momentin mukaan ammatti-korkeakoulun olisi etukäteen informoitava opiskelijaksi pyrkijöitä siitä, minkälaisia ter-veydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä koulutukseen liittyy. Muilla edellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös voi olla opiskelijaksi ottami-sen esteenä. Informointivelvollisuus koskisi myös huumausainetestaukseen liittyviä käy-tänteitä. Hakijat voivat näin itse arvioida, so-veltuvatko he terveytensä ja toimintakykynsä puolesta koulutukseen vai eivät sekä sitä, minkälaisia opiskelijaksi ottamisen arvioin-nin edellyttämiä terveydentilaansa koskevia tietoja he ovat velvollisia antamaan ammatti-korkeakoululle.
Säännöksen 4 momentissa säädettäisiin opiskelijaksi pyrkivän tiedonantovelvollisuu-desta. Säännöksen tarkoituksena ei ole se, et-tä ammattikorkeakoulu pyyet-täisi jatkossa lää-kärintodistuksen tai muun terveydentilaa ja toimintakykyä koskevan selvityksen kaikilta tietyn alan hakijoilta. Tarkoitus on, että haki-joita voidaan pyytää oman harkintansa perus-teella ilmoittamaan, täyttävätkö he tervey-dentilaltaan ja toimintakyvyltään opinnoissa edellytettävät vaatimukset. Mikäli hakijan ilmoituksen perusteella ilmenee aihetta, am-mattikorkeakoulu voisi edellyttää tarkempia terveydentilatietoja hakijan soveltuvuuden samoin kuin edellä selostettujen kohtuullisten toimien arvioimiseksi. Ehdotettavassa 4 mo-mentissa säädettäisiin opiskelijaksi pyrkiväl-le myös velvollisuus antaa pyydettäessä tieto aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Korkeakoulu saisi pyytää tietoa vain hakeuduttaessa niihin kou-lutuksiin, joita opiskeluoikeuden peruutta-mista koskeva säännös koskee.
Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilas-tutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 3 §:n 2 momentin mukaan opiskelijavalinta-rekisteriin voidaan tallentaa hakijan
ilmoi-tuksen mukaisina muun muassa ammatinva-lintaan vaikuttavat terveystiedot. Nämä tiedot pyydetään ilmoittamaan ja ne tallennetaan vain silloin, kun ne ovat tarpeellisia opiskeli-joiden valinnassa.
Terveydentilaa ja toimintakykyä koskevat tiedot ovat henkilötietolain 11 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja. Niitä voi tämän vuoksi tiedustella vain hakijalta itsel-tään ja vain siinä tapauksessa, että tiedolla on merkitystä koulutukseen hakeutumisen kan-nalta. Arkaluonteisten henkilötietojen kir-jaamisessa lähtökohtana on, että henkilötieto-jen käsittelyn tarpeellisuutta on arvioitava tiukoin kriteerein. Opiskelijavalintarekiste-riin ei voi tallettaa hakijan yleisiä terveystie-toja viime vuosilta tai hänen omaistensa ter-veydentilaa koskevia tietoja.
Ehdotetussa 5 momentissa turvattaisiin ammattikorkeakoulun tiedonsaanti tilanteis-sa, joissa toisen korkeakoulun tai koulutuk-sen järjestäjän aiemmin tekemä opiskeluoi-keuden peruuttamispäätös voi vaikuttaa opis-kelijaksi ottamisen arviointiin. Säännös tulisi sovellettavaksi niillä koulutusaloilla, joita opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva säännös koskee. Ammattikorkeakoulu voisi säännöksen nojalla saada toiselta korkeakou-lulta tai koulutuksen järjestäjältä tiedot opis-keluoikeuden peruuttamista koskevasta pää-töksestä ja sen perusteluista, kun opiskelijak-si pyrkivä on opiskelijakopiskelijak-si hakeutuessaan il-moittanut ammattikorkeakoulun pyynnöstä aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamises-ta. Ammattikorkeakoulu voisi 25 b §:n 3 momentin perusteella pyytää tiedot myös opintojen alettua, mikäli on aihetta epäillä et-tä opiskelija olisi opiskelijaksi hakeutuessaan salannut tiedon päätöksestä.
24 a §. Oikeus turvalliseen opiskeluympä-ristöön. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskelu-ympäristöön, josta jo nykyisin säädetään pe-rusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa.
Säännöksen 1 momentti sisältää ammatti-korkeakouluja velvoittavan työturvallisuus-säännöksiä vastaavan uuden säännöksen. Eh-dotettu säännös edellyttää toisaalta, että ope-tukseen tarkoitetut tilat ja välineet ovat tur-vallisia, ja toisaalta se velvoittaa ammatti-korkeakouluja tekemään sellaista
turvalli-suustyötä, jonka tarkoitus on ehkäistä väki-valtaa ammattikorkeakoulun toiminnassa.
Ammattikorkeakoululla on velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös harjoitte-lujaksojen aikana. Ammattikorkeakoulun on käytännössä mahdotonta huolehtia kaikista turvallisuusseikoista esimerkiksi kansainväli-sessä harjoittelussa. Ammattikorkeakoululla tulisi kuitenkin olla tarvittavat kriisi- ja tur-vallisuusohjeet myös kansainvälisen harjoit-telun osalta.
Opetustilojen rakenteellinen turvallisuus perustuu pääasiassa muuhun kuin koulutusta koskevaan lainsäädäntöön, kuten rakennus-lainsäädäntöön, palo- ja pelastustointa sekä terveystointa koskevaan lainsäädäntöön.
Turvallinen oppimisympäristö edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken sekä riittävää tietojen-vaihtoa eri toimijoiden kesken. Muun muassa turvalliseen oppimisympäristöön liittyvästä tietojenvaihdosta ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoululain 40 §:n 3 momentis-sa.
Säännöksen 2 ja 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi järjestyssäännöistä. Järjestys-säännöt tai muut määräykset eivät saa louka-ta perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia, eivätkä ne voi olla muutoinkaan ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ammattikorkeakoulun järjestystä koskevien sääntöjen ja määräysten sisältö rajattaisiin 3 momentissa. Ammatti-korkeakoulun järjestyssääntöjen ja -määräysten rikkomisesta aiheutuvista seu-raamuksista säädetään kurinpitoa koskevassa 28 §:ssä.
25 a §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Säännöstä sovellettaisiin koulutusaloilla, joissa opintoi-hin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen tur-vallisuutta koskevia vaatimuksia. Tällaisia opintoja on lähinnä humanistisen ja kasva-tusalan, tekniikan ja liikenteen alan sekä so-siaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusoh-jelmissa. Valtioneuvoston asetuksella säädet-täisiin tutkintonimikkeittäin niistä ammatti-korkeakoulututkintoon johtavista opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista kos-kevaa säännöstä sovellettaisiin. Lisäksi
sään-nöstä sovellettaisiin myös ammatillisiin opet-tajankoulutusopintoihin ja liikenneopettajan-koulutukseen.
Pykälän 1 ja 2 momentissa säädettäisiin niistä opiskelijaan liittyvistä tilanteista, jotka voisivat johtaa opiskeluoikeuden seen. Säännös opiskeluoikeuden peruuttami-sesta tulisi käytännössä sovellettavaksi suh-teellisen harvoin. Säännöksessä ei esitetä opiskeluoikeuden peruuttamista missään ti-lanteessa ehdottomana, vaan asia tulee aina arvioida tapauskohtaisesti tarvittavien asian-tuntijalausuntojen ja -selvitysten perusteella.
Säännöksen 1 momentin 1 kohdan sovel-taminen edellyttäisi, että opiskelija on tahal-lisella tai tuottamukseltahal-lisella toiminnallaan tai laiminlyönnillään toistuvasti tai vakavasti vaarantanut toisen henkilön terveyttä tai tur-vallisuutta. Vakavaa vaaraa voisi aiheutua esimerkiksi silloin kuin opiskelija toistuvasti ja olennaisesti laiminlyö harjoittelupaikan turvallisuusmääräyksiä. Vakava vaarantumi-nen voisi johtua myös opiskelijan puutteelli-sesta tai virheellisestä menettelystä tai piit-taamattomasta suhtautumisesta. Kyseessä voisi olla esimerkiksi yksittäinen tahallinen tai useampi tuottamuksellinen teko tai lai-minlyönti. Opiskelijan yksittäinen ja huoli-mattomuudesta aiheutunut vahinko ei kuiten-kaan täyttäisi opiskeluoikeuden peruuttami-sen edellytyksiä, jos teko tai laiminlyönti ei osoita ilmeistä soveltumattomuutta toimi-maan opintoihin liittyvissä käytännön tehtä-vissä tai harjoittelussa.
Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijalta voitaisiin peruuttaa opiskeluoi-keus, jos hän ei terveydentilaltaan tai toimin-takyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. Säännöksen 1 kohdasta poike-ten 2 kohdan mukainen kriteeri ei edellyttäisi sitä, että toisen henkilön turvallisuus on jo käytännössä ollut uhattuna. Säännöksessä olisi kyse olisi tilanteista, joissa opiskelija ei opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevan säännöksen perusteella olisi voinut alun pe-rinkään tulla valituksi koulutukseen, mikäli kyseinen terveydentilaa koskeva seikka olisi ollut tiedossa jo hakuvaiheessa. Peruuttamis-perusteina olevat terveydentilaan liittyvät seikat olisivat sellaisia fyysiseen tai psyykki-seen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka estäisivät käytännön tehtävistä tai
har-joittelusta suoriutumisen. Opiskelijalla oleva vakava psykoottinen häiriö, vakava asosiaa-lisesti värittynyt persoonallisuushäiriö tai hallitsematon vakava päihde- tai huumeriip-puvuus voisivat johtaa opiskeluoikeuden pe-ruuttamiseen tämän kohdan nojalla. Vakavil-la häiriöillä ei tarkoiteta säännöksessä selVakavil-lai- sellai-sia mielenterveysongelmia, jotka hoidettuina eivät muodosta estettä koulutukseen ottami-selle ja osallistumiottami-selle.
Sellaiset terveydentilaa tai toimintakykyä koskevat seikat, joiden aiheuttama vaara voi-daan kohtuullisilla suojelutoimenpiteillä eh-käistä, eivät voi johtaa opiskeluoikeuden pe-ruuttamiseen. Henkilön terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei voi olla es-teenä opiskelijaksi ottamiselle eikä näin ollen myöskään perusteena opiskeluoikeuden pe-ruuttamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Ammattikorkeakoululla on velvollisuus arvioida, onko henkilön tervey-dentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka sellainen, josta aiheutuva soveltumattomuus voidaan ratkaista ja hoitaa kohtuullisin toi-min, joita on selostettu tarkemmin edellä 20 a §:n 1 momentin perusteluiden yhteydes-sä.
Säännöksen 1 momentin 3 kohdan perus-teella opiskeluoikeus olisi mahdollista pe-ruuttaa sillä perusteella, että opiskelija on opiskelijaksi hakeutuessaan salannut tiedon sellaisesta aiemmasta opiskeluoikeuden pe-ruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi 20 a §:n 2 momentin mukaisesti. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että ammatti-korkeakoulu on opiskelijavalinnan yhteydes-sä pyytänyt tietoa opiskeluoikeuden peruut-tamista koskevasta päätöksestä.
Säännöksen 2 momentin tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koske-mattomuutta ja edistää heidän henkilökoh-taista turvallisuuttaan lasten kanssa työsken-televien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia vastaavasti. Ammattikorkeakoulu voisi harkintansa mukaan edellyttää opiskelijalta rikosrekisteriotteen esittämistä silloin, kun opinnoissa annetaan tehtäviä, jotka edellyttä-vät olennaisesti alaikäisten parissa työskente-lyä. Ammattikorkeakoulu voisi säännöksen perusteella peruuttaa opiskeluoikeuden, jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen
suku-puolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, sek-suaalirikoksesta, taposta, murhasta, surmasta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä ryöstöstä tai huumausainerikoksista.
Rikostuomio ei tarkoittaisi automaattista opiskeluoikeuden peruuttamista, vaan am-mattikorkeakoulun tulisi päättää tarvittavista toimenpiteistä aina tapauskohtaisen harkin-nan perusteella. Harkintaan voi vaikuttaa esimerkiksi koulutusala, tehty rikos ja tuomi-on pituus. Rikosrekisterilain 10 §:n mukaan rikosrekisteristä poistetaan tieto ehdollisesta vankeudesta ja ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäiväs-tä. Ehdottomasta, enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta tieto poistetaan kymmenen vuoden kuluttua ja ehdottomasta, yli kahden ja enintään viiden vuoden vanke-usrangaistuksesta kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Opiskelijan velvollisuudesta toimittaa am-mattikorkeakoululle ote rikosrekisteristä sää-dettäisiin 25 b §:n 4 momentissa. Rikosrekis-teriotetta koskevan tiedon käsittelystä säädet-täisiin 28 b §:n 2 momentissa. Kieltäytymi-nen rikosrekisteriotteen toimittamisesta voisi johtaa 28 §:n 4 momentin mukaiseen opiske-luoikeuden pidättämiseen.
Ammattikorkeakoulun tulee pyrkiä tarjoa-maan opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin kuluessa henkilökohtaista opinto-ohjausta ja tarvittaessa ohjata opiskelija esimerkiksi työ-voimatoimiston palveluihin.
Opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva prosessi voisi käytännössä johtaa useaan eri lopputulokseen: ammattikorkeakoulu voi päättää peruuttaa opiskeluoikeuden, ammat-tikorkeakoulu voi selvitysten jälkeen tehdä päätöksen, että opiskeluoikeutta ei peruuteta, tai ammattikorkeakoulu voi säännöksen 3 momentin mukaisesti päättää siirtää opiskeli-jan tämän suostumuksella toiseen koulutus-ohjelmaan. Siirron edellytyksenä on arvio sii-tä, että opiskelijalla on edellytykset saavuttaa tutkintovaatimukset toisella alalla. Opiskeli-jaksi hakeutumisessa ei tällöin tarvitsisi so-veltaa varsinaista opiskelijavalintaa koskevia säännöksiä. Opiskelijan siirtymisestä toiseen koulutusohjelmaan tulee tehdä kirjallinen päätös ja samalla kirjata opiskeluoikeudesta luopuminen aiempaan koulutusohjelmaan.
Ammattikorkeakoulun tulee toimia yhteis-työssä opiskelijaterveydenhuolto- ja opiskeli-jahuoltopalveluita antavien ja järjestävien vi-ranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä antaa opiskelijoille tieto näistä eduista ja pal-veluista. Tarvittaessa opiskelija tulee ohjata hakemaan näitä etuja ja palveluita.
25 b §. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälässä säädettäisiin opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvästä tiedonsaannista ja säännökset tulisivat näin ollen sovellettaviksi 25 a §:ssä tarkoitetuilla koulutusaloilla, joissa opintoihin sisältyy ala-ikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakastur-vallisuutta taikka liikenteen turasiakastur-vallisuutta koskevia vaatimuksia.
Jos ammattikorkeakoululla on perusteltua aihetta epäillä opiskelijalla olevan sellainen terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, joka voisi olla opiskeluoikeuden peruut-tamisen perusteena, voisi ammattikorkeakou-lu 1 momentin mukaisesti määrätä opiskeli-jan tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Ammattikorkeakoulu vastaisi määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Pykälän 2 momentin mukaan ammattikor-keakoululla olisi salassapitosäännösten estä-mättä oikeus saada lääkärin kirjallinen lau-sunto opiskelijan terveydentilasta opiskelu-oikeuden arviointia varten. Opiskeluopiskelu-oikeuden peruuttamista koskeva päätös edellyttää tar-vittavan asiantuntijaselvityksen saamista. Jos opiskelija kieltäytyy 1 momentissa tarkoite-tuista terveydentilan toteamiseksi suoritetta-vista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan 28 §:n 4 momentin nojalla pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Ehdotetussa 3 momentissa turvattaisiin ammattikorkeakoulun tiedonsaanti tilanteis-sa, joissa toisen korkeakoulun tai koulutuk-sen järjestäjän aiemmin tekemä opiskeluoi-keuden peruuttamispäätös voi vaikuttaa opis-keluoikeuden arviointiin 25 a §:n 1 momen-tin 3 kohdan perusteella. Tällöin kyse on sii-tä, että opiskelija on 20 a §:n 3 momentin vastaisesti opiskelijaksi hakeutuessaan salan-nut tiedon toisen korkeakoulun tai koulutuk-sen järjestäjän aiemmin tekemästä opiskelu-oikeuden peruuttamispäätöksestä.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin opiske-lijan velvollisuudesta antaa ammattikorkea-koululle nähtäväksi ote rikosrekisteristä. Tie-toja tarvitaan, jotta ammattikorkeakoulu voisi arvioida täyttyvätkö 25 a §:n 2 momentin mukaiset opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset. Rikosrekisteriotteen pyytämi-nen edellyttää, että opiskelijalle on tarkoitus antaa opinnoissa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.
Kieltäytyminen rikosrekisteriotteen toimit-tamisesta voisi johtaa 28 §:n 4 momentin mukaiseen opiskeluoikeuden pidättämiseen.
Ehdotetussa 5 momentissa siirto-opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka ha-kee siirtoa ammattikorkeakoulusta toisen ammattikorkeakoulun vastaavaan koulutus-ohjelmaan. Tällöin opiskelija haluaa siirtyä toiseen ammattikorkeakouluun suorittamaan samaa tutkintoa samassa koulutusohjelmassa.
Siirtymiseen tarvitaan vastaanottavan am-mattikorkeakoulun hyväksyntä ja opiskelijan eroaminen siitä ammattikorkeakoulusta, josta hän haluaa siirtyä pois. Ammattikorkeakou-lut päättävät niistä edellytyksistä, joiden no-jalla siirto voidaan hyväksyä.
Tilanteessa, jossa ammattikorkeakoulussa on vireillä 25 a §:ssä tarkoitettu opiskeluoi-keuden peruuttamista koskeva käsittely, voisi opiskelija pyrkiä hakeutumaan siirto-opiskelijana toiseen ammattikorkeakouluun, jolloin opiskeluoikeuden poistamiseen liitty-vä menettely jäisi kesken eikä peruuttamis-päätöstä näin ollen käytännössä tehtäisi. Eh-dotetun tietojensaantioikeutta koskevan säännöksen tarkoituksena on estää ongelman siirtyminen ja sen käsittelemättä jättäminen.
Säännöksen perusteella ammattikorkeakou-lulla on oikeus saada välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruutta-mista koskevasta käsittelystä siltä ammatti-korkeakoululta, josta opiskelija on siirtymäs-sä.
Ehdotetussa 6 momentissa säädettäisiin ammattikorkeakoulun velvollisuudesta antaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opiske-luoikeuden peruuttamista koskevat tiedot So-siaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviras-tolle (Valvira) sen valvontatehtävien hoita-mista varten. Valvira huolehtii yleisesti asia-kas- ja potilasturvallisuuden valvonnasta se-kä vastaa terveydenhuollon
ammattihenkilöi-den ohjauksesta ja valvonnasta. Terveyammattihenkilöi-den- Terveyden-huollon opiskelijat kuuluvat Valviran valvon-tasäännösten piiriin, jos he työskentelevät ti-lapäisesti ammattihenkilönä työ- tai vir-kasuhteessa. Valvira voi saamansa tiedon pe-rusteella avustaa asian selvittämisessä sekä ryhtyä tarvittaviin turvaamistoimiin.
Ammattikorkeakoulun tulee antaa tiedot oma-aloitteisesti sekä vireillä olevan asian käsittelystä että tehdystä päätöksestä ja sen perusteluista. Riippumatta siitä, tehdäänkö opiskeluoikeuden peruuttamisesta kielteinen tai myönteinen päätös tai siirretäänkö opiske-lija ammattikorkeakoulun toiseen koulutus-ohjelmaan, tieto opiskeluoikeuden perutta-misprosessin lopputuloksesta tulee toimittaa Valviralle 25 b §:n 6 momentin perusteella.
25 c §. Opiskeluoikeuden palauttaminen.
Pykälässä säädettäisiin mahdollisuudesta ha-kea opiskeluoikeuden palauttamista tilanteis-sa, joissa opiskeluoikeuden peruuttaminen on perustunut opiskelijan terveydentilaan tai toi-mintakykyyn. Ammattikorkeakoulun hallitus voisi säännöksen perusteella harkintansa mu-kaan palauttaa opiskeluoikeuden, jos se kat-soo opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheut-taneen perusteen poistuneen. Näyttövelvolli-suus asiassa olisi opiskeluoikeuden palautta-mista hakevalla. Opiskeluoikeuden menettä-neen henkilön tulisi esimerkiksi työkyvyn arviointimenettelyyn osallistumisella, lääkä-rinlausunnolla ja muulla vastaavalla todistuk-sella ja selvityksillä osoittaa, että opiskeluoi-keuden palauttamiselle on perusteet.
25 d §. Huumausainetestaus. Uudessa 25 d §:ssä säädettäisiin huumausainetestauk-sesta, jota koskevat säännökset vastaisivat käytännössä yksityisyyden suojasta työelä-mässä annetun lain säännöksiä. Huumausai-netestauksen tavoitteena on opiskelu- ja työ-turvallisuuden parantaminen. Oppilaitoksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota hoitoonoh-jaukseen ja huumausaineiden käyttöä koske-vien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn sekä testaamista koskevien todistusten huo-lelliseen hävittämiseen heti, kun se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista.
Säännöksen 1 momentin edellytysten täyt-tyessä opiskelija olisi velvollinen ammatti-korkeakoulun määräyksestä esittämään huu-mausainetestiä koskevan todistuksen. Am-mattikorkeakoulu määräisi
huumausainetes-tiä koskevan todistuksen esittämisvelvolli-suudesta myös opintoihin kuuluvan harjoitte-lun aikana, jolloin välitön tiedonkulku am-mattikorkeakoulun ja harjoittelupaikan välil-lä on oleellisen tärkeää.
Vaatimus huumausainetestiä koskevan to-distuksen esittämisestä edellyttäisi, että on perusteltua aihetta epäillä opiskelijan olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena opis-keluun kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa ja että testaaminen on välttä-mätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittä-miseksi. Perusteltu epäily ei tarkoittaisi, että huumausaineiden käyttö olisi näytetty toteen, vaan se voisi perustua esimerkiksi opettajan tai harjoittelun ohjaajan tekemiin havaintoi-hin opiskelijan käyttäytymisestä tai työsuori-tuksesta, muilta oppilailta tai harjoittelupai-kalta saatuun palautteeseen tai muihin tieto-lähteisiin, joita ammattikorkeakoulu pitää luotettavina.
Huumausainetestausta koskevan todistuk-sen vaatimitodistuk-sen edellytyktodistuk-senä olisi lisäksi se, että opiskeluun kuuluviin käytännön tehtä-viin tai harjoitteluun sisältyy luonteeltaan sellaisia tehtäviä, joihin liittyy erityinen tark-kuuden, luotettavuuden, itsenäisen harkinta-kyvyn tai hyvän reagointiharkinta-kyvyn vaatimus.
Lakiehdotus liittää huumausainetestaamisen edellytykseksi myös ne riskitekijät, jotka voivat toteutua toimimisesta huumausainei-den vaikutusten alaisena tai niistä riippuvai-sena. Nämä vaikutukset on lueteltu 1 mo-mentin 1—4 kohdassa ja ne vastaavat sovel-tuvin osin yksityisyyden suojasta työelämäs-sä annetun lain työelämäs-säännöksiä.
Säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan suojeltavana intressinä olisi opiskelijan itsen-sä tai toisen henki ja terveys. Henki tai terve-ys voi vaarantua esimerkiksi sellaisissa opin-noissa tai harjoittelussa, joissa opiskelija käyttää vaarallisia koneita, laitteita tai työka-luja taikka vastaa esimerkiksi lääkkeiden an-nostelusta tai potilaiden hoidosta.
Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan suojeltavana intressinä olisi liikenteen turval-lisuus, joka voi vaarantua, jos opiskelija opintoihin tai harjoitteluun liittyen kuljettaa ajoneuvoa. Yksityisyyden suojasta työelä-mässä annetussa laissa käytetty termi neturvallisuus on korvattu käsitteellä liiken-teen turvallisuus, koska liikenneturvallisuus
on yleisessä kielenkäytössä vakiintunut tar-koittamaan tieliikenteen turvallisuutta. Lii-kenteen turvallisuuden käsite kattaa myös merenkulkualan turvallisuuden.
Säännöksen 1 momentin 3 kohdan mukaan suojeltavina olisivat salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suoja ja eheys. Salassapi-tosäännöksin suojattujen tietojen suoja tai eheys voi vaarantua esimerkiksi potilastieto-jen osalta sosiaali- ja terveysalalla.
Säännöksen 1 momentin 4 kohdan intressi-nä olisi ehkäistä huumaus- ja lääkeaineiden laitonta kauppaa, hallussapitoa, käyttöä ja le-viämistä. Kohta koskisi tyypillisesti sosiaali- ja terveysalaa, joissa opiskelijalla on mahdol-lisuus päästä käsiksi huumaus- ja lääkeainei-siin.
Säännöksen 2 momentissa määriteltäisiin huumausainetestiä koskeva todistus yksityi-syyden suojasta työelämässä annetun lain 6 §:n 2 momentin säännöstä vastaavasti.
Ammattikorkeakoulu voisi asettaa opiskeli-jalle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitettävä. Kieltäytyminen huu-mausainetestiä koskevan todistuksen esittä-misestä tai positiivisen testituloksen antami-nen voisi johtaa 28 §:n mukaisiin kurinpito-toimiin.
Ehdotettavan 3 momentin mukaan ammat-tikorkeakoululla olisi oltava kirjalliset toi-mintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumi-seksi, jos opiskelijalta vaaditaan huumausai-netestiä koskeva todistus. Säännöksessä tar-koitettujen toimintaohjeiden tulee kattaa työ-terveyshuoltolaissa tarkoitettua päihdeohjel-maa vastaavasti huumausaineiden käytön eh-käisemisen ohella myös menettelytavat alko-holin käytöstä aiheutuvien haittojen ennalta-ehkäisyyn ja vähentämiseen sekä hoitoonoh-jaamisen järjestämiseen. Opiskeluterveyden-huollon asema opiskelijoiden päihteidenkäy-tön ennaltaehkäisyssä ja ongelmakäyttäjien hoitoonohjauksessa ja tukemisessa on kes-keinen.
Ehdottavan 4 momentin perusteella ammat-tikorkeakoulu vastaisi huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustan-nuksista.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen tiedot ovat terveydentilatietona henkilötieto-lain 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia
tie-toja. Tietojen käsittelyssä noudatettaisiin 28 b §:n säännöksiä sekä henkilötietolain säännöksiä.
Pykälän 5 momentti sisältäisi viittaussään-nöksen työterveyshuoltolain 19 §:ään ja sen nojalla annettuihin säädöksiin. Työterveys-huoltolain 19 §:n mukaan suoritetun huuma-usainetestin perusteella saatu positiivinen tes-titulos on varmistettava laatuvalvotussa labo-ratoriossa. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskevan todistuksen sisällöstä säädetään yk-sityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa. Todistus on annettava testatulle itsel-leen.
Työterveyshuoltolain 19 §:n 3 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005), jossa säädetään tarkemmin huumausainetes-tien laadunvalvonnasta ja teshuumausainetes-tien toteuttami-seen liittyvästä näytteiden ottamisesta, ana-lysoinnista ja tulkinnasta hyvän työterveys-huoltokäytännön ja laboratorioiden laatu-standardien mukaisella tavalla.
26 a §. Tilauskoulutus. Säännöksen 1 mo-mentin sanamuoto yhtenäistettäisiin maan uuden yliopistolain (558/2009) vastaa-vaa säännöstä. Säännöksen 2 momentissa opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvät säännökset sekä opiskelijaksi ottamisen estei-tä ja huumausainetestausta koskevat sään-nökset ulotettaisiin koskemaan myös tilaus-koulutukseen osallistuvia.
28 §. Kurinpito. Kurinpitoa koskevaa sään-nöstä ehdotetaan täydennettäväksi huumaus-ainetestauksen osalta. Kieltäytyminen huu-mausainetestiä koskevan todistuksen esittä-misestä tai huumausaineiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen antaminen voisi johtaa kurinpitomenettelyssä kirjalliseen varoituk-seen. Määräajaksi erottamisen perusteena voisi jatkossa olla vakavuuden lisäksi se, että opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan. Ammatti-korkeakoululla tulisi tarvittaessa olla mah-dollisuus varmistaa järjestys ja opiskelurauha erottamalla määräajaksi opiskelija, joka jat-kaa häiritsevää tai muuten epäasiallista käyt-täytymistään kirjallisesta varoituksesta huo-limatta. Kurinpitoasiaa koskevat menettely-säännökset pysyisivät sisällöllisesti