YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 L a k i e h d o t u s t e n p e r u s t e l u t
1.1 Laki ammatillisesta koulutuksesta
humanisti-sen ja kasvatusalan koulutuksissa opintoihin liittyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä liikenteen turvalli-suutta koskevia vaatimuksia.
Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei automaattisesti estäisi opiskelijaksi ottamista. Koulutuksen järjestäjälle esitetään 1 momentissa säädettäväksi velvoite ensin selvittää, voidaanko terveydentilasta tai toi-mintakyvystä opiskelulle aiheutuvat esteet kohtuudella poistaa. Myös yhdenvertaisuus-laki edellyttää, että koulutuksen järjestäjä ryhtyy kohtuullisiin toimiin vammaisen hen-kilön koulutukseen pääsemiseksi. Yhdenver-taisuuslain lisäksi YK:n vammaisten henki-löiden oikeuksia koskeva yleissopimus (jäl-jempänä vammaisyleissopimus), jonka Suo-mi on allekirjoittanut 30 päivänä maaliskuuta 2007 ja jonka se on ilmoittanut ratifioivansa, edellyttää kohtuullisten mukautusten teke-mistä, jotta vammaisilla henkilöillä on mui-den kanssa yhmui-denvertainen mahdollisuus osallistua koulutukseen. Sairauden, vamman tai muun terveydentilaan liittyvän seikan opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat on näin ollen aina ensisijaisesti ratkaistava erilaisten opetusjärjestelyiden ja opiskelija-huoltopalveluiden sekä erityisopetuksen avulla. Opiskelijaterveydenhuollosta sääde-tään kansanterveyslaissa (66/1972) ja opiske-lijoiden sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuk-sien poistamiseksi tarvittavista palveluista lastensuojelulaissa (417/2007).
Säännöksen 1 momentissa tarkoitettu koh-tuullisten toimien käsite perustuu osaltaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettuun neu-voston direktiiviin 2000/78/EY (jäljempänä työsyrjintädirektiivi), vammaisyleissopimuk-sen 2 artiklaan sekä yhdenvertaisuuslain 5 §:ään.
Työsyrjintädirektiivi ei velvoita sellaisen henkilön koulutukseen, joka ei ole pätevä tai kykenevä osallistumaan annettavaan koulu-tukseen, mutta tämä ei kuitenkaan rajoita velvoitetta toteuttaa kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten. Vammaisyleissopimuksen 2 artiklan mukaan kohtuullisten mukautusten epääminen katsotaan yhdeksi syrjinnän muo-doksi.
Työsyrjintädirektiivin 5 artiklan mukaan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia sen
varmis-tamiseksi, että yhdenvertaista kohtelua kos-kevaa periaatetta noudatetaan vammaisten osalta. Tämä merkitsee, että koulutuksen jär-jestäjän on toteutettava asianmukaiset ja kul-loistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet, jotta vammaiset voivat saada koulutusta, joll-ei näistä toimenpitjoll-eistä aiheudu kohtuutonta rasitetta.
Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteu-tumisen varmistamiseksi koulutuksen järjes-täjän on jo nykyisin yhdenvertaisuuslain no-jalla tarvittaessa ryhdyttävä sellaisiin vam-maisen henkilön koulutukseen pääsyä edel-lyttäviin toimiin, joita ei ole pidettävä koulu-tuksen järjestäjälle kohtuuttomina. Tämä edellyttää vammaisuuteen liittyvien esteiden tunnistamista ja niiden poistamista niiden vammaisten tieltä, jotka kohtuullisin järjeste-lyin voisivat suoriutua koulutuksesta.
Asianmukaisten järjestelyjen katsotaan pitä-vän sisällään muun muassa apuvälineet ja tarvittavan opastuksen järjestämisen vam-maisen henkilön yksilölliset tarpeet huomi-oon ottaen. Kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet tulisivat arvioitavaksi tilanne-kohtaisesti kohtuunäkökohdat huomioon ot-taen. Lähtökohta olisi, että järjestelyt mah-dollistaisivat vammaisen henkilön kouluttau-tumisen.
Ehdotettava säännös ei yhdenvertaisuuslain säännöksiä vastaavasti edellyttäisi kohtuut-tomien järjestelyjen suorittamista. Järjestely-jen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan eri-tyisesti huomioon toimista aiheutuvat kus-tannukset, koulutuksen järjestäjän taloudelli-nen asema sekä mahdollisuudet saada toimi-en toteuttamisetoimi-en tukea julkisista varoista tai muualta.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 a §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tu-lee toimia yhteistyössä opiskelijahuoltopal-veluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä antaa opiskeli-joille tieto näistä eduista ja palveluista. Eri-tyisopetuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:ssä. Vam-maisuuden, sairauden, kehityksessä viiväs-tymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuolto-palveluita tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena.
Oppilaaksi ottamatta jättäminen sairauden, vamman tai muun terveydentilaan liittyvän seikan perusteella tilanteessa, jossa mainittua seikkaa ei objektiivisesti voida pitää opiske-lun esteenä, on yhdenvertaisuuslaissa kiellet-tyä syrjintää. Tällaisen syrjinnän perusteella koulutuksen tarjoaja on yhdenvertaisuuslain 9 §:n perusteella velvollinen maksamaan syr-jityksi tulleelle hyvitystä.
Säännöksen 2 momentin mukaan aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva pää-tös voisi olla opiskelijaksi ottamisen esteenä eräissä sosiaali- ja terveysalan, tekniikan ja liikenteen sekä humanistisen ja kasvatusalan koulutuksissa, jos turvallisuusnäkökohtiin liittyvät seikat sitä edellyttävät. Aiempi opis-keluoikeuden peruuttamispäätös ei tarkoittai-si automaattista estettä hakeutua edellä mai-nittujen alojen koulutukseen, vaan koulutuk-sen järjestäjän olisi harkittava tilanteet aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi rikosperustei-nen peruuttamispäätös ei olisi esteenä hakeu-tua muihin opintoihin kuin niihin, joissa opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Opiskelijaksi ottamisen estettä koskevassa harkinnassa tulisi aina huomioida sekä ala, jolle henkilö on hake-massa että perusteet, joiden nojalla aiempi peruuttamispäätös on tehty. Lisäksi koko-naisharkinnassa tulisi ottaa huomioon toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suo-jelunäkökohdat. Säännöksen mahdollistamaa tapauskohtaista harkintaa edellyttäisi myös ne tilanteet, jossa rikosperusteisen peruutta-mispäätöksen saaneen opiskelijan rikoksia koskevat tiedot on sittemmin poistettu rikos-rekisteristä. Lain 27 b §:ssä säädettäisiin opiskelijaksi pyrkivän velvollisuudesta pyy-dettäessä antaa koulutuksen järjestäjälle tie-toa aiemmasta opiskeluoikeuden peruutta-mista koskevasta päätöksestä.
Säännöksen 3 momentin mukaan koulutuk-sen järjestäjän olisi tiedotettava alaa koske-vista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä. Muilla edellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös voi olla opiskelijaksi ottami-sen esteenä. Informointivelvollisuus koskisi myös huumausainetestaukseen liittyviä käy-tänteitä. Hakijat voivat näin ollen itse etukä-teen arvioida, soveltuvatko he terveytensä ja
toimintakykynsä puolesta koulutukseen sekä sitä, minkälaisia opiskelijaksi ottamisen edel-lyttämiä terveydentilaansa koskevia tietoja he ovat velvollisia antamaan koulutuksen järjes-täjälle.
27 b §. Opiskelijaksi ottamiseen liittyvä tiedonsaanti. Säännöksen 1 momentissa sää-detään opiskelijan velvollisuudesta antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottami-sen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Vastaavansisältöinen sään-nös sisältyy kumottavaksi esitetyn 27 §:n 2 momenttiin.
Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilas-tutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 3 §:n 2 momentin mukaan opiskelijavalinta-rekisteriin voidaan tallentaa hakijan ilmoi-tuksen mukaisina ammatinvalintaan vaikut-tavat terveystiedot sekä tiedot työkokemuk-sesta ja harrastustoiminnasta. Nämä tiedot pyydetään ilmoittamaan ja ne tallennetaan vain silloin, kun ne ovat tarpeellisia opiskeli-joiden valinnassa.
Terveydentilaa ja toimintakykyä koskevat tiedot ovat henkilötietolain 11 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja. Niitä voi tämän vuoksi tiedustella vain hakijalta itsel-tään ja vain siinä tapauksessa, että tiedolla on merkitystä hakeuduttaessa koulutukseen ja ammatin harjoittamisen kannalta. Arkaluon-teisten henkilötietojen kirjaamisessa lähtö-kohtana on, että henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta on arvioitava tiukoin kritee-rein. Opiskelijavalintarekisteriin ei voi tallet-taa hakijan yleisiä terveystietoja viime vuo-silta tai hänen omaistensa terveydentilaa koskevia tietoja.
Koulutuksen järjestäjien on informoitava etukäteen opiskelijaksi pyrkijöitä siitä, min-kälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja edellytyksiä koulutukseen liittyy. Hakijat voivat näin itse arvioida, soveltuvatko he ter-veytensä puolesta koulutukseen vai eivät se-kä sitä minse-kälaisia opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämiä terveydentilaansa koskevia tietoja he ovat velvollisia antamaan koulutuksen järjestäjälle. Hakijalla on näin myös mahdollisuus selvittää, estääkö jokin vamma tai sairaus koulutukseen osallistumi-sen tai ovatko esteet poistettavissa tukitoi-min. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, ettei hän tule valituksi sellaiseen
koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei voi terveydentilansa vuoksi toimia.
Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, et-tä opiskelijaksi valitun terveydentila on sel-lainen, että hän voi selviytyä myös koulutuk-seen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimimi-nen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttää.
Säännöksen tarkoituksena ei ole se, että koulutuksen järjestäjä pyytäisi lääkärintodis-tuksen tai muun terveydentilaa ja toiminta-kykyä koskevan selvityksen kaikilta hakijoil-ta. Lääkärintodistus tulisi vaatia vain koulu-tukseen valituilta ja vain silloin kuin tämä on perusteltua alan lainsäädännöstä (esimerkiksi merenkulkualan koulutus, lennonjohtajan koulutus) tai alan erityispiirteistä muutoin johtuen (esimerkiksi märkätyötä koskevat vaatimukset elintarvikealalla, allergiasairau-det hiusalan koulutuksessa). Lääkärintodis-tuksen sisällöksi riittää tällöin lääkärin arvio siitä, onko hakija terveydentilansa puolesta soveltuva alalle vai ei, siitä ei tule näkyä ha-kijan yksityiskohtaiset terveydentilaa koske-vat tiedot. Tarkoitus on, että hakijoita voi-daan pyytää oman harkintansa perusteella ilmoittamaan, täyttävätkö he terveydentilal-taan ja toimintakyvyltään opinnoissa edelly-tettävät vaatimukset. Mikäli hakijan ilmoi-tuksen perusteella ilmenee aihetta, koulutuk-sen järjestäjä voisi edellyttää tarkempia ter-veydentilatietoja hakijan soveltuvuuden sa-moin kuin edellä selostettujen kohtuullisten toimien arvioimiseksi.
Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijaksi pyrkivän tulisi pyydettäessä antaa koulutuk-sen järjestäjälle tieto opiskeluoikeuden pe-ruuttamisesta tehdystä päätöksestä silloinkin kun päätös on tehty ammattikorkeakoulussa tai yliopistoissa. Säännös koskee lain 32 §:ssä tarkoitettuja opintoja.
Ehdotetussa 3 momentissa turvattaisiin koulutuksen järjestäjän tiedonsaanti tilanteis-sa, joissa toisen koulutuksen järjestäjän, kor-keakoulun tai yliopiston aiemmin tekemä opiskeluoikeuden peruuttamispäätös voisi vaikuttaa opiskelijaksi ottamisen arviointiin.
Säännös tulisi sovellettavaksi niillä koulu-tusaloilla, joita opiskeluoikeuden peruutta-mista koskeva säännös koskee. Koulutuksen järjestäjä voisi säännöksen nojalla saada
toi-selta koulutuksen järjestäjältä, korkeakoulul-ta korkeakoulul-tai yliopistolkorkeakoulul-ta tiedot opiskeluoikeuden ruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen pe-rusteluista, kun opiskelijaksi pyrkivä on opiskelijaksi hakeutuessaan ilmoittanut kou-lutuksen järjestäjän pyynnöstä aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta.
32 §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 32 §:ssä säädetään opiskeluoikeuden menet-tämisestä. Opinnoista, joihin pykälää sovelle-taan, säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun ase-tuksen 16 §:n mukaan opiskeluoikeuden me-nettämistä koskevaa säännöstä sovelletaan musiikkialan perustutkintoon ja lennonjoh-don perustutkintoon. Opiskeluoikeuden me-nettämistä koskevaa säännöstä esitetään uu-distettavaksi siten, että opiskelijalta voitaisiin rajoitetuissa tilanteissa peruuttaa opiskeluoi-keus. Opiskeluoikeuden menettämisen sijasta säädettäisiin yhdenmukaisesti ammattikor-keakoulu- ja yliopistolainsäännön kanssa opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Peruutta-misen edellytykset olisivat mainituissa laeis-sa pääosin yhdenmukaiset. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säätämällä estettäisiin opin-tojen jatkaminen ja tutkinopin-tojen suorittaminen sellaiselta opiskelijalta, joka voisi opintoihin tai ammatissa toimimiseen liittyen vakavasti vaarantaa toisen henkilön terveyttä tai turval-lisuutta. Säännöstä sovellettaisiin koulu-tusaloilla, joissa opintoihin liittyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturval-lisuutta taikka liikenteen turvalasiakasturval-lisuutta kos-kevia vaatimuksia.
Pykälän 1 ja 2 momentissa säädettäisiin niistä opiskelijaan liittyvistä tilanteista, jotka voisivat johtaa opiskeluoikeuden seen. Säännös opiskeluoikeuden peruuttami-sesta tulisi käytännössä sovellettavaksi nyky-kokemuksen perusteella suhteellisen harvoin.
Säännöksen 1 momentin 1 kohdan sovelta-minen edellyttäisi, että opiskelija on tahalli-sella tai tuottamuksellitahalli-sella toiminnallaan tai laiminlyönnillään toistuvasti tai vakavasti vaarantanut toisen henkilön terveyttä tai tur-vallisuutta. Vakavaa vaaraa voisi aiheutua esimerkiksi silloin, kun opiskelija toistuvasti ja olennaisesti laiminlyö työssäoppimispai-kan turvallisuusmääräyksiä. Vakava vaaran-tuminen voisi johtua myös opiskelijan
puut-teellisesta tai virheellisestä menettelystä tai piittaamattomasta suhtautumisesta. Kyseessä voisi olla esimerkiksi yksittäinen tahallinen tai useampi tuottamuksellinen teko tai lai-minlyönti. Opiskelijan yksittäinen ja huoli-mattomuudesta aiheutunut vahinko ei kuiten-kaan täyttäisi opiskeluoikeuden peruuttami-sen edellytyksiä, jos teko tai laiminlyönti ei osoita ilmeistä soveltumattomuutta toimi-maan opintoihin liittyvissä käytännön tehtä-vissä tai työssäoppimisessa..
Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijalta voitaisiin peruuttaa opiskeluoi-keus, jos hän ei terveydentilaltaan tai toimin-takyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. Säännöksen 1 kohdasta poike-ten 2 kohdan mukainen kriteeri ei edellyttäisi sitä, että toisen henkilön turvallisuus on jo käytännössä ollut uhattuna. Säännöksessä olisi kyse tilanteista, joissa opiskelija ei opis-kelijaksi ottamisen esteitä koskevan säännök-sen perusteella olisi voinut alun perinkään tulla otetuksi koulutukseen, mikäli kyseinen terveydentilaa koskeva seikka olisi ollut tie-dossa jo hakuvaiheessa. Peruuttamisperustei-na olevat terveydentilaan liittyvät seikat oli-sivat sellaisia fyysiseen tai psyykkiseen toi-mintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka es-täisivät käytännön tehtävistä tai työssäoppi-misesta suoriutumisen. Opiskelijalla oleva vakava psykoottinen häiriö, vakava asosiaali-sesti värittynyt persoonallisuushäiriö tai hal-litsematon vakava päihde- tai huumeriippu-vuus voisi johtaa opiskeluoikeuden peruut-tamiseen tämän kohdan nojalla. Vakavilla häiriöillä ei tarkoiteta tässä nuorten aikuisten kehityskulkuun mahdollisesti kuuluvia mie-lenterveysongelmia, jotka hoidettuina eivät muodosta estettä koulutukseen ottamiselle ja osallistumiselle.
Terveydentilaan liittyviä erityisvaatimuksia on esimerkiksi kuljetusalalla. Kuljetusalan opiskelijalla ei saa olla turvallisuutta vaaran-tavia aistivammoja. Lentoliikenteeseen koh-distuu erittäin ankaria turvallisuusvaatimuk-sia. Lentoturvallisuushallinnon ilmaliikenne-palvelukoulutusta koskevan viranomaismää-räyksen mukaan koulutus on heti keskeytet-tävä, jos opiskelija koulutuksen aikana tode-taan sopimattomaksi koulutukseen. Viran-omaismääräykset perustuvat yleiseurooppa-laisiin JAR-määräyksiin.
Sellaiset terveydentilaa tai toimintakykyä koskevat seikat, joiden aiheuttama vaara voi-daan kohtuullisilla suojelutoimenpiteillä eh-käistä, eivät voi johtaa opiskeluoikeuden pe-ruuttamiseen. Henkilön terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei voi olla es-teenä opiskelijaksi ottamiselle eikä näin ollen myöskään perusteena opiskeluoikeuden pe-ruuttamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida, onko henkilön tervey-dentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka sellainen, josta aiheutuva soveltumattomuus voidaan ratkaista ja hoitaa kohtuullisin toi-min, joita on selostettu tarkemmin edellä 27 a §:n 1 momentin perusteluiden yhteydes-sä.
Säännöksen 1 momentin 3 kohdan perus-teella opiskeluoikeus olisi mahdollista pe-ruuttaa sillä perusteella, että opiskelija on opiskelijaksi hakeutuessaan salannut tiedon sellaisesta aiemmasta opiskeluoikeuden pe-ruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.
Säännöksen 2 momentin tarkoituksena on lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia vastaavalla ta-valla suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilö-kohtaista turvallisuuttaan. Koulutuksen jär-jestäjä voisi harkintansa mukaan edellyttää opiskelijalta rikosrekisteriotteen esittämistä silloin, kun opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Koulutuksen järjestäjä voisi säännöksen perusteella pe-ruuttaa opiskeluoikeuden, jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveelli-syyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikokses-ta, taposseksuaalirikokses-ta, murhasseksuaalirikokses-ta, surmasseksuaalirikokses-ta, törkeästä pa-hoinpitelystä, törkeästä ryöstöstä tai huuma-usainerikoksista.
Rikostuomio ei tarkoittaisi automaattista opiskeluoikeuden peruuttamista, vaan koulu-tuksen järjestäjän tulisi päättää tarvittavista toimenpiteistä aina tapauskohtaisen harkin-nan perusteella. Harkintaan voi vaikuttaa esimerkiksi koulutusala, tehty rikos ja tuomi-on pituus. Rikosrekisterilain 10 §:n mukaan rikosrekisteristä poistetaan tieto ehdollisesta vankeudesta ja ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion
antamispäiväs-tä. Ehdottomasta, enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta tieto poistetaan kymmenen vuoden kuluttua ja ehdottomasta, yli kahden ja enintään viiden vuoden vanke-usrangaistuksesta kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Opiskelijan velvollisuudesta toimittaa kou-lutuksen järjestäjälle ote rikosrekisteristä säädettäisiin 32 a §:n 4 momentissa. Rikos-rekisteriotetta koskevan tiedon käsittelystä säädettäisiin 42 §:n 2 momentissa. Kieltäy-tyminen rikosrekisteriotteen toimittamisesta voisi johtaa 35 §:n 5 momentin mukaiseen opiskeluoikeuden pidättämiseen.
Säännöksessä ei esitetä opiskeluoikeuden peruuttamista missään tilanteessa ehdotto-mana, vaan asia tulee aina arvioida tapaus-kohtaisesti tarvittavien asiantuntijalausunto-jen ja -selvitysten perusteella. Arviota tehtä-essä tulee ottaa huomioon myös muiden opiskelijoiden oikeus ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain 28 §:ssä säädettyyn valliseen opiskeluympäristöön. Oikeus tur-valliseen ympäristöön kattaa sekä psyykkisen että fyysisen ympäristön. Turvallista opiske-luympäristöä koskevia säännöksiä on täy-dennetty 1 päivänä elokuuta 2003 lukien voi-maan tulleilla säännöksillä (laki ammatilli-sesta koulutukammatilli-sesta annetun lain muuttami-sesta 479/2003). Koulutuksen järjestäjän tu-lee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä myös työturvallisuuslain 10—
11 §:ssä tarkoitettu työn vaarojen arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitoksien harjoitus-työmailla tehtävän työn osalta.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 §:n mukaan työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestet-tävässä koulutuksessa opiskelijan työturvalli-suudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kuin opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnan-tajaan. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 5 §:n mukaan koulutuksen järjestä-jän tulee ilmoittaa työnantajalle tästä työtur-vallisuusvastuusta.
Myös koulutuksen järjestäjä vastaa opiske-lijan työturvallisuudesta. Koulutuksen
järjes-täjän on toimittava niin, että oikeus turvalli-seen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjaksojen aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen työssäoppimista kos-kevan sopimuksen tekemistä selvittää miten työssäoppiminen voidaan järjestää turvalli-sesti. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on riittävät perusvalmiudet tur-valliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla.
Opiskelijan valmiuksia koskevan tiedon on välityttävä myös työpaikalle.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulu-tuksen järjestäjän olisi selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuuksia hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voitaisiin tämän suostumuksella ottaa opiske-lijaksi koulutuksen järjestäjän sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ot-tamisen edellytykset hän täyttää. Tällöinkin tulisi noudattaa soveltuvin osin opiskelijaksi ottamisen perusteita. Opetus voitaisiin tarvit-taessa antaa myös erityisopetuksena ammatil-lisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Lain 37 a §:n perusteella koulutuksen järjestäjällä olisi velvollisuus tarvittaessa ohjata opiskeli-ja hakemaan opiskeliopiskeli-jahuoltopalveluita. Kou-lutuksen järjestäjän tulee pyrkiä tarjoamaan opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin kulu-essa henkilökohtaista opinto-ohjausta ja tar-vittaessa ohjata opiskelija esimerkiksi työ-voimatoimiston palveluihin.
Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvos-ton asetuksella säädetään opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista sovelletaan.
Potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät kysymykset korostuvat erityisesti sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) ja siihen johtavassa koulutuksessa. Tutkintoon kuuluu ensihoidon koulutusohjelma, kuntou-tuksen koulutusohjelma, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma, mie-lenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma, sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusoh-jelma, suun terveydenhoidon koulutusohjel-ma, vammaistyön koulutusohjelkoulutusohjel-ma, vanhus-työn koulutusohjelma sekä asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma. Tutkinnon suorittaneet työskentelevät sosiaali- ja terve-ysalan palveluissa julkisen tai yksityisen työnantajan palveluksessa, kolmannella
sek-torilla ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä.
Humanistisen ja kasvatusalan koulutus valmistaa työtehtäviin, jossa painottuvat vas-tuu alaikäisistä, ohjattavista henkilöistä ja heidän henkisestä kasvustaan, turvallisuudes-ta ja yhteistoiminnasturvallisuudes-ta myös monikulttuuri-sessa ympäristössä. Opiskeluoikeuden pe-ruuttaminen voisi koskea lapsi- ja perhetyön perustutkintoon (lastenohjaaja) ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoon (nuori-so- ja vapaa-ajan ohjaaja) ja viittomakielisen ohjauksen perustutkintoon (viittomakielen ohjaaja) johtavia koulutuksia. Tutkinnot valmistavat ammatteihin, joissa toimitaan erityisesti lasten ja nuorten parissa. Lastenoh-jaajat toimivat lasten, varhaisnuorten ja hei-dän perheidensä parissa esim. päiväkodeissa, erilaisissa kerhoissa, leireillä ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Alalla työs-kentely on kokonaisvaltaista kasvatusta, oh-jausta, hoitoa ja huolenpitoa. Nuoriso- ja va-paa-ajan ohjaajat toimivat esimerkiksi kun-nan tai seurakunkun-nan nuoriso-ohjaajana, ker-ho-ohjaajana, erityisnuorisotyöntekijänä.
Viittomakielen ohjaajat toimivat eri-ikäisten viittomakielisten kuulo- ja näkövammaisten, kielihäiriöisten (esim. kehitysvammaisten ja dysfaattisten) sekä puhevammaisten ohjaus-, kasvatus- ja avustustehtävissä.
Myös kuljetusalan koulutukseen liittyy eri-tyisiä riskitekijöitä. Opiskelijan oman sekä sivullisten turvallisuuden varmistaminen asettaa erityisiä terveydentilaan liittyviä vaa-timuksia. Kuljetusalalta valmistutaan mm.
autonkuljettajiksi, linja-auton kuljettajiksi sekä yhdistelmäajoneuvon kuljettajiksi. Lii-kenteen turvallisuutta koskevat vaatimukset korostuvat myös metsäkoneenkuljettaja- ja maarakennuskoneenkuljettajakoulutuksessa sekä lennonjohdon koulutuksessa. Opiskelijat työskentelevät yleisessä liikenteessä ajoneu-vojen, koneiden ja laitteiden kanssa, joiden käyttäminen edellyttää erityistä huolellisuutta sekä liikennesääntöjen ja turvallisuusnormien tarkkaa noudattamista.
Turvallisuusalalla työskentelevältä edelly-tetään erityistä luotettavuutta ja rehellisyyttä.
Turvallisuusalalla voi suorittaa turvallisuus-valvojan perustutkinnon. Turvallisuusvalvoja voi työskennellä esimerkiksi vartijana tai jär-jestyksenvalvojana, vahtimestarina,
turvajär-jestelmien tai tietoturvan parissa tai henki-lösuojauksessa. Turvallisuusvalvojan työ painottuu vaaratilanteiden ja rikosten ennal-taehkäisyyn.
Säännös ei kattaisi jatkossa musiikin am-matillista koulutusta. Musiikkialalla ei ole sovellettu opiskeluoikeuden menettämistä koskevaa säännöstä. Taiteellisten edellytys-ten puuttuminen johtaisi jatkossa siihen, ettei opiskelija saavuta tutkintovaatimuksia eikä valmistu ammattiin.
Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tutkintojen ja eräiltä osin koulutusohjelmien tarkkuudella edellä mainituista opinnoista.
32 a §. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälässä säädettäisiin opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvästä tiedonsaannista ja säännökset tulisivat näin ollen sovellettaviksi 32 §:ssä tarkoitetuilla koulutusaloilla, joissa opintoihin sisältyy ala-ikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakastur-vallisuutta taikka liikenteen turasiakastur-vallisuutta koskevia vaatimuksia.
Jos koulutuksen järjestäjällä on perusteltua aihetta epäillä opiskelijalla olevan sellainen terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, joka voisi olla opiskeluoikeuden peruut-tamisen perusteena, koulutuksen järjestäjä voisi 1 momentin mukaisesti määrätä opiske-lijan tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuk-siin. Koulutuksen järjestäjä vastaisi määrää-mistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheu-tuvista kustannuksista.
Pykälän 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjällä olisi salassapitosäännösten estä-mättä oikeus saada lääkärin kirjallinen lau-sunto opiskelijan terveydentilasta opiskelu-oikeuden arviointia varten. Opiskeluopiskelu-oikeuden peruuttamista koskeva päätös edellyttää tar-vittavan asiantuntijaselvityksen saamista. Jos opiskelija kieltäytyy 1 momentissa tarkoite-tuista terveydentilan toteamiseksi suoritetta-vista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan 35 §:n 5 momentin nojalla pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Ehdotetussa 3 momentissa turvattaisiin koulutuksen järjestäjän tiedonsaanti tilanteis-sa, joissa toisen koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun aiemmin tekemä opiskeluoi-keuden peruuttamispäätös voi vaikuttaa opis-keluoikeuden arviointiin 32 §:n 1 momentin
3 kohdan perusteella. Tällöin kyse on siitä, että opiskelija on 27 b §:n 2 momentin vas-taisesti opiskelijaksi hakeutuessaan salannut tiedon toisen koulutuksen järjestäjän tai kor-keakoulun aiemmin tekemästä opiskeluoi-keuden peruuttamispäätöksestä.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin opiske-lijan velvollisuudesta antaa koulutuksen jär-jestäjälle nähtäväksi ote rikosrekisteristä, jot-ta koulutuksen järjestäjä voisi arvioida täyt-tyvätkö 32 §:n 2 momentin mukaiset opiske-luoikeuden peruuttamisen edellytykset. Ri-kosrekisteriotteen pyytäminen edellyttää, että opiskelijan työssäoppimisjaksoon sisältyy alaikäisten parissa työskentelyä. Kieltäyty-minen rikosrekisteriotteen toimittamisesta voisi johtaa 35 §:n 5 momentin mukaiseen opiskeluoikeuden pidättämiseen.
Ehdotetussa 5 momentissa säädettäisiin koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta an-taa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat tiedot Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja val-vontavirastolle (Valvira) sen valvontatehtä-vien hoitamista varten. Valvira huolehtii yleisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden valvonnasta sekä vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvon-nasta. Terveydenhuollon opiskelijat kuuluvat Valviran valvontasäännösten piiriin, jos he työskentelevät tilapäisesti ammattihenkilönä työ- tai virkasuhteessa. Valvira voi saamansa tiedon perusteella avustaa asian selvittämi-sessä sekä ryhtyä tarvittaviin turvaamistoi-miin.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa tiedot oma-aloitteisesti sekä vireillä olevan asian käsittelystä että tehdystä päätöksestä ja sen perusteluista. Riippumatta siitä, tehdäänkö opiskeluoikeuden peruuttamisesta kielteinen tai myönteinen päätös tai otetaanko opiskeli-ja koulutuksen järjestäjän toiseen tutkintoon tai koulutusohjelmaan, tieto opiskeluoikeu-den peruttamisprosessin lopputuloksesta tu-lee toimittaa Valviralle.
32 b §. Opiskeluoikeuden palauttaminen.
Pykälässä säädettäisiin opiskeluoikeuden pa-lauttamismahdollisuudesta. Henkilö, jolta opiskeluoikeus on peruutettu 32 §:n 1 mo-mentin 2 kohdan perusteella, voisi hakea opiskeluoikeuden palauttamista, jos opiske-luoikeuden peruuttamisen aiheuttaneet syyt
ovat poistuneet. Lain 35 a §:n 1 momentissa tarkoitettu koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin voisi harkintansa mukaan palauttaa opiskeluoikeuden, jos se katsoo opiskeluoikeuden peruuttamisen aihe-uttaneiden syiden poistuneen. Näyttövelvolli-suus asiassa olisi opiskeluoikeuden mista hakevalla. Opiskeluoikeuden palautta-mista hakevan tulisi esimerkiksi työkyvyn arviointimenettelyyn osallistumalla, lääkärin-lausunnolla ja muulla vastaavalla todistuksel-la tai selvityksellä osoittaa, että opiskeluoi-keuden palauttamiselle on perusteet.
34 a §. Huumausainetestaus. Uudessa 34 a §:ssä säädettäisiin huumausainetestauk-sesta, jota koskevat säännökset vastaisivat käytännössä yksityisyyden suojasta työelä-mässä annetun lain säännöksiä. Huumausai-netestauksen tavoitteena on opiskelu- ja työ-turvallisuuden parantaminen. Oppilaitoksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota hoitoonoh-jaukseen ja huumausaineiden käyttöä koske-vien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn sekä testaamista koskevien todistusten huo-lelliseen hävittämiseen heti, kun se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista.
Säännöksen 1 momentin edellytysten täyt-tyessä opiskelija olisi velvollinen koulutuk-sen järjestäjän määräyksestä esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen.
Koulutuksen järjestäjä määräisi huumausai-netestiä koskevan todistuksen esittämisvel-vollisuudesta myös työssäoppimisjakson ai-kana. Välitön tiedonkulku koulutuksen jär-jestäjän ja työssäoppimispaikan välillä on näin ollen olennaisen tärkeää.
Vaatimus huumausainetestiä koskevan to-distuksen esittämisestä edellyttäisi, että on perusteltua aihetta epäillä opiskelijan olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena opin-toihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa ja että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn sel-vittämiseksi. Perusteltu epäily ei tarkoittaisi, että huumausaineiden käyttö olisi näytetty to-teen, vaan se voisi perustua esimerkiksi opet-tajan tai työpaikkaohjaajan tekemiin havain-toihin opiskelijan käyttäytymisestä tai työ-suorituksesta, muilta opiskelijoilta tai työssä-oppimispaikalta saatuun palautteeseen tai muihin tietolähteisiin, joita koulutuksen jär-jestäjä pitäisi luotettavina.