Kysyin kyselyssä opettajilta, hyödynnetäänkö luku- ja kirjoitustaidon sekä motoristen taitojen välistä yhteyttä opettajien kokemuksen mukaan koulumaailmassa. Avoimeen kysymykseen opettajat saivat vapaasti kuvailla omia kokemuksiaan yhteyden hyödyntämisestä koulussa. Kuviossa 4 on kuvattu opettajien vastausten jakautuminen kolmeen kategoriaan.
KUVIO 4. Luku- ja kirjoitustaidon sekä motoristen taitojen välisen yhteyden hyödyntäminen koulumaailmassa.
Opettajien kokemukset yhteyden hyödyntämisestä olivat kyselyn perusteella hyvin erilaisia.
Puolet (50%) kyselyyn vastanneista opettajista koki, ettei luku- ja kirjoitustaidon välistä yhteyttä hyödynnetä koulumaailmassa laisinkaan. Osa opettajista taas kertoi heidän kouluissaan yhteyttä hyödynnettävän mahdollisuuksien mukaan melkein päivittäin.
Opettajien kommenteissa nousi esille, kuinka hyödyntäminen riippuu paljolti opettajan omista tiedoista, taidoista ja halukkuudesta hyödyntää yhteyttä omassa opetuksessaan.
Toiminnallisuuden yleistyminen oppitunneilla mainittiin useissa opettajien kommenteissa mahdollistajaksi, joka voisi nostaa motoristen taitojen harjoittelua yhä yleisemmäksi osaksi luku- ja kirjoitustaidon opiskelua.
Kysyin myös huomioivatko opettajat yhteyttä omassa toiminnassaan. Lisäksi pyysin kyselyyn vastanneita opettajia kertomaan, miten he yhteyttä omassa toiminnassaan huomioivat. Kuviossa 5 on kuvattu, tutkimusjoukon jakautumista sen suhteen, huomioivatko opettajat motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välistä yhteyttä omassa toiminnassaan.
KUVIO 5. Yhteyden huomioiminen omassa toiminnassa (opettajat)
Yli puolet (68,2%) kyselyyn vastanneista opettajista kertoi huomioivansa motoriikan sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden omassa toiminnassaan. Kyselyyn vastanneet opettajat huomioivat vastausten perusteella motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välistä yhteyttä aktiivisesti omassa toiminnassaan, vaikka iso osa opettajista kokikin, ettei yhteyttä hyödynnetä yleisesti koulun arjessa.
Käytännön toteutus
Sekä kyselyyn vastanneet että haastatellut opettajat kertoivat huomioivansa yhteyttä yhdistämällä liikettä luku- ja kirjoitustaidon eri osa-alueiden opiskeluun. Opettajien vastauksissa painottuivat erilaiset toiminnalliset työtavat, joiden avulla he pyrkivät tukemaan oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimista sekä lukutaidon kehittymistä.
Alkuopetuksessa moni opettaja mainitsi teettävänsä oppilaillaan tehtäviä, joissa erilaisia kirjaimia piirretään ilmaan, mannaryyneihin, toisen oppilaan selkään ja erilaisiin tussitauluihin. Lisäksi kirjainten muodostaminen omalla keholla yksin, pareittain ja ryhmissä, nousi haastatteluissa esille hyväksi koettuna harjoituksena. Lisäksi erilaiset tasapainoradat, joissa kerätään matkan varrelta erilaisia kirjaimia sekä saneluiden yhdistäminen erilaisiin liikkeisiin, kuten juoksemiseen ja hyppimiseen, mainittiin useamman
opettajan aloitteesta. Muutama opettaja kertoi yhteistyöstä esikoulun kanssa, jonka he kokivat toimivaksi. Opettajat rakensivat esikoululaisille ja ensimmäisellä luokalla oleville oppilaille radan, jossa lapset pääsivät keräämään kirjaimia tasapainoratojen ja hyppyruudukon juurelta sekä piirtämään kirjaimia erilaisilla tusseilla ja alustoilla sekä rakentamaan niitä erilaisista materiaaleista. Opettajat kokivat, että yhteistyö tuki sekä esikoululaisten että ensimmäisen luokan oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä, motivoi lapsia ja samalla harjoitti monia oppimisvalmiuksia kuten ryhmätyöskentelyä.
Erilaiset rytmit ja niiden harjoittelu olivat opettajien mielestä erityisen kehittävää niin lukutaidon kuin motoriikan kannalta. Opettajat kertoivat harjoituttavansa oppilailla erilaisia rytmejä, opettelemalla yhdessä runoja ja loruja, joiden rytmiin käsiä ja jalkoja paukutetaan ristiin rastiin. Useampi opettaja mainitsi erilaisten rytmiharjoitteiden edistävän oppilaiden motoriikkaa sekä kielellisiä valmiuksia ja samalla tuovan oppilasryhmän sisälle yhteisöllisyyttä, kun rytmejä harjoitellaan yhdessä päivittäin. Myös suuntien hahmottamiset mainittiin useamman opettajan toimesta yhtenä tärkeänä seikkana. Suuntia harjoiteltiin oman kehon avulla sekä hyppimällä ruudukolla tai ajamalla autoradalla tavukortteja oikean lukusuunnan mukaisesti.
Alakoulun vanhempien oppilaiden kanssa opettajat mainitsivat tärkeinä asioina oppilaiden osallistamisen erilaisten harjoitteiden suunnitteluun, oppituntien rytmittämisen motorisilla taukojumpilla sekä oppilaiden mielentilan aistimisen. Kaikki opettajat, jotka kertoivat hyödyntävänsä motoriikkaa luku- ja kirjoitustaidon kehittämisen rinnalla myös vanhempien oppilaiden kanssa, kokivat erityisen tärkeäksi oppilaiden mielentilan aistimisen. Tärkeänä pidettiin tilannetajua siitä, milloin tarvitaan aktiivinen taukojumppa kesken oppitunnin ja milloin taas rentoutus- tai hengitysharjoitus on paikallaan. Oman kehon mukaan ottaminen mahdollisimman monipuolisesti erilaisia asioita opetellessa sekä oppituntien tauottaminen liikunnan avulla nousivat opettajien kertomuksissa oppimista edistäviksi seikoiksi kaikilla luokka-asteilla. Opettajien kokemukset toiminnallisuuden positiivisesta vaikutuksesta oppimiseen kulkevat käsikädessä julkaisujen kanssa, joissa on todettu erilaisilla toiminnallisilla ja liikunnallisilla työskentelytavoilla olevan positiivista vaikutusta oppimiseen (Huisman & Nissinen 2000; Numminen 2005; Paalasmaa 2000; Sura 1999).
Opettajat huomauttivat, että pitävät luku- ja kirjoitustaidon kannalta yhtä tärkeinä sekä hienomotoristen, että karkeamotoristen taitojen harjoittelua.
Kyselyssä nousi esille myös, kuinka osa opettajista näki toiminnallisuuden ja motoriset harjoitteet enemmänkin motivoivina keinoina ja ajattelun kehittymisen tukena, eikä niinkään kokenut itse motoristen taitojen harjoittelua tietoiseksi tavoitteeksi. Haastatellessani opettajia kysyinkin heiltä, pyrkivätkö he käytännön sovelluksillaan harjoittamaan nimenomaan oppilaiden motorisia taitoja vai onko heidän tavoitteenaan saada oppilaisiin vain liikettä ja toimintaa oppitunnin aikana. Kaikki opettajat kertoivat, että pyrkivät sisällyttämään toiminnallisiin työtapoihin aina jonkin pedagogisen ajatuksen, vaikka joskus tärkeintä onkin päästää oppilaat vain liikkumaan. Kaksi haastateltavaa opettajaa kertoivat pyrkivänsä pitämään nimenomaan motoriset harjoitukset keskiössä luku- ja kirjoitustaidon toiminnallisissa työtavoissa. Neljä muuta haastateltavaa sen sijaan kertoi toteuttavansa toiminnallisia työtapoja hyvin vaihtelevasti erilaisia pedagogisten tavoitteita ajatellen. Alla olevassa taulukossa (taulukko 2) esittelen suosituimmat työtavat ja niiden sisällöt hyödynnettäessä liikettä ja motoriikkaa osana luku- ja kirjoitustaidon opetusta.
TAULUKKO 2. Työtapoja ja sisältöjä liikkeen ja motoriikan hyödyntämiseen luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa
Työtapoja liikkeen ja motoriikan hyödyntämiseen luku- ja kirjoitustaidon
opetuksessa
• Osallistavat ja toiminnalliset työtavat
• Työskentely ryhmissä, pareittain ja yksin
• Rytmit oman kehon ja kielen avulla
• Hengitysharjoitukset
• Tunne- ja vuorovaikutustaidot
Mahdollisuudet ja haasteet
Kyselyyn vastanneista opettajista ne, jotka kertoivat huomioivansa motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden omassa toiminnassaan, kokivat liikkeen antavan mahdollisuuksia oppilaiden kehityksen tukemiseen. Opettajat kokivat motoriset harjoitteet ja liikkeen hyvänä tukikeinona oppilaille, joilla lukeminen ja kirjoittaminen tuottaa haasteita.
Mahdollisimman keholliset ja toiminnalliset työskentelytavat nousivat opettajien vastauksissa esille konkreettisina oppimisen keinoina, jolloin käsiteltävä asia jää usein paremmin oppilaiden mieleen. Myös Huisman & Nissinen (2000) painottavat kuinka liikunnan avulla asioita voidaan käydä läpi käytännössä, mikä edistää asioiden ymmärtämistä.
Haastatteluissa pääsin paneutumaan opettajien kanssa vielä tarkemmin motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden hyödyntämisen tuomiin mahdollisuuksiin.
Haastatellut opettajat kokivat motoriset harjoitteet oppituntien lomassa sekä kaiken toiminnallisuuden positiivisena asiana. Taukojumpat auttavat opettajien kokemuksen mukaan oppilaita keskittymään ja palaamaan tehtävien pariin uudella innolla ja energialla.
Erilaiset motoriset harjoitteet ja toiminnalliset työtavat jaksottavat tuntia opettajien mukaan sopivalla tavalla, jolloin oppitunnista tulee tasapainoisempi kokonaisuus. Opettajat kertoivat, kuinka sopivassa määrin lisätyt toiminnalliset työtavat motivoivat oppilaita ja parantavat kykyä vastaanottaa uutta tietoa. Kuten Cleland-Donelly, Mueller ja Gallahue (2017) toteavat päivään lisätyn liikunnan edistävän lasten valmiutta oppia uusia asioita ja saavuttaa enemmän, myös opettajien kokemusten mukaan lisätty liike mahdollistaa oppilaalle paremman lähtökohdan oppimiseen, kun ollaan valmiimpia ottamaan tietoa vastaan ja keskittymään.
Joskus tuntuu et se liike tai liikkumaan pääseminen on nimenomaan se ratkaseva juttu, et sit yhtäkkiä ku palataankin niiden tehtävien pariin niin ne sujuuki. (Ope 6)
Liikkeen yhdistäminen luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun nähtiin opettajien kertomuksissa myös onnistumisen kokemusten mahdollistajana. Erityisesti oppilaat, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita saavat tärkeitä onnistumisen kokemuksia onnistuessaan esimerkiksi
tai keräämällä kaikki tavut tasapainoradalta oikeassa järjestyksessä. Opettajat mainitsivatkin yhtenä tärkeimpänä asiana sen, kuinka motoriset harjoitteet ja liike tuovat oppilaille monipuolisuutta, nostavat erilaisia vahvuuksia esille ja sitä kautta mahdollistavat onnistumisen kokemuksia, jotka taas nostattavat oppilaiden motivaatiota oppimista kohtaan.
Haastatteluissa opettajat painottivat yhteisten sääntöjen tärkeyttä, jotta toiminnalliset työtavat toimivat. Selkeiden sääntöjen puitteissa toiminnallisista työtavoista voi tulla osa arkea ja rutiinia, kun oppilaat osaavat jo ennakoida toimintaa; erään opettajan sanoin ”Kun ollaan nyt ykkösluokasta asti, neljä vuotta, otettu se liike mukaan oppimiseen niin siitä on tullu hirmu hyvä yhteinen rutiini. Tullu osaks jokapäiväistä arkea.” (Ope 1). Opettajien mukaan oppilaat innostuvat helposti erilaisista toiminnallisista työtavoista ja innostus tarttuu myös opettajiin. Kaikki haastateltavat opettajat mainitsivatkin, kuinka oppilaiden innostus ja toiminnan positiivinen vaikutus oppimiseen kannustavat opettajia keksimään ja toteuttamaan lisää erilaisia toiminnallisia työtapoja.
Motoriikan ja liikkeen huomioiminen osana luku- ja kirjoitustaidon kehitystä voi parhaassa tapauksessa mahdollistaa opettajien mukaan myös paremman kodin ja koulun välisen yhteistyön, jolloin oppilaan kehitystä voidaan tukea mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Opettajat kertoivat kiinnittävänsä yhteyteen erityisesti huomioita sellaisten oppilaiden kohdalla, joilla luku- ja kirjoitustaito, motoriset taidot tai molemmat tuottavat haasteita.
Tällöin myös kotiin ollaan yhteydessä ja voidaan suositella esimerkiksi jonkin urheiluharrastuksen aloittamista, minkä avulla motorisia taitoja päästäisiin harjoittelemaan aktiivisesti myös koulun ulkopuolella. Lisäksi voidaan olla yhteydessä toimintaterapiaan, josta saadaan oppilaalle lisätukea. Opettajat kertoivatkin kokemuksiaan hyvistä yhteistöistä, joissa koulu ja koti ovat yhdessä tukeneet lapsen motorista kehitystä luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen rinnalla.
Yhteyden huomioimisen haasteena nähtiin suuret luokkakoot, ajanpuute ja opettajien oma jaksaminen. Suomalainen peruskoulu on ollut viime vuosina murroksessa uuden opetussuunnitelman, kasvaneiden luokkakokojen sekä muuttuneiden tilojen osalta.
Muutokset, niihin reagoiminen ja sopeutuminen ovat vieneet opettajilta niin aikaa kuin jaksamista, mikä on vienyt huomiota pois muista asioista, kuten esimerkiksi motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden huomioimisesta.
Tiedostan sen, että en huomioi yhteyttä riittävästi. Toiminnalliset oppitunnit 34 oppilaan kanssa vaativat jo enemmän esimerkiksi eriyttämistiloja jne.
järjestelyjä, mikä kaikessa muussa mullistuksessa on jäänyt vähemmälle.
(OPE 18)
Kaikki haastateltavat opettajat mainitsivat, kuinka motoristen taitojen ja liikkeen huomioiminen osana luku- ja kirjoitustaidon kehitystä vaatii opettajalta itseltään aikaa ja työtä. Vaikka opettajan oppaissa on paljon hyviä vinkkejä, täytyy opettajan tehdä paljon materiaaleja itse ja olla aktiivinen keksimään ja etsimään uusia toteutustapoja. Varsinkin ne tutkimusjoukon opettajat, jotka olivat olleet työelämässä 0–5 vuotta (n=7), mainitsivat yhteyden huomioimisen jossain määrin työlääksi. Opettajat, jotka olivat huomioineet ja hyödyntäneet motoriikka sekä liikettä luku- ja kirjoitustaidon opiskelussa vuosien ajan, kertoivat myös huomioimisen vaativan opettajalta ylimääräistä työtä ja jaksamista. Tehty työ koettiin kuitenkin palkitsevana, vuosien varrella nähdyn toiminnan hyödyn ja kerääntyneen monipuolisen materiaalin johdosta, joita opettajat pystyvät hyödyntämään vuodesta toiseen.
Opettajat mainitsivat haastatteluissa oman olon ja innostuksen merkityksen varsinkin toiminnallisia työtapoja toteuttaessa. Opettajan omalla heittäytymisellä ja esimerkillä on opettajien mukaan suuri vaikutus siihen, kuinka lapset innostuvat ja osallistuvat toimintaan.
Kaiken kaikkiaan toiminnallisuus, motoriikan huomioiminen, liikkeen mukaan ottaminen oppimiseen sekä toiminnan järjestäminen vaatii opettajilta energiaa, jota heillä ei aina ole.
Kaikki opettajat, joita haastattelin, painottivatkin, että vaikka pyrkivät aktiivisesti ottamaan liikkeen ja motoriikan mukaan luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen, on myös ajanjaksoja, jolloin huomioiminen ja hyödyntäminen jää selkeästi vähemmälle.
Vaikka opettajat kertoivat monista erilaisista toteuttamistaan toiminnallisista luku- ja kirjoitustaitoa tukevista sovelluksista, mainitsivat he myös älytaulun, valmiiden taukojumppien ja yksinkertaisten pienten asioiden hyödyntämisen tärkeyden.
Aina ei tarvii olla mitään ihmeellistä. Joku lyhyt taukojumppa pienellä liikkeellä tai älytaulupelien pelaaminen ja tauluun kirjottaminen ja piirtely on myös tosi hyviä. Yksinkertasilla jutuilla pääsee jo pitkälle. (OPE 1)
Opettajat olivat samaa mieltä siitä, että tärkeintä yhteyden huomioimisessa on pyrkiä toteuttamaan se niin, että se tukee oppilaiden kokonaisvaltaista oppimista ja arjentaitoja.
Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) esittelen kootusti tärkeimmät tulokset liikkeen ja motoriikan sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden huomioimisen mahdollisuuksista ja haasteista.
TAULUKKO 3. Liikkeen ja motoriikan sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden huomioimisen mahdollisuudet ja haasteet opettajien kokemana
Liikkeen ja motoriikan sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden huomioimisen tuomat mahdollisuudet
• Motivaation kasvattaminen luku- ja kirjoitustaitoa kohtaan
• Keino tukea oppilaiden oppimista ja kehittymistä
• Positiivinen vaikutus työrauhaan ja kouluviihtyvyyteen
• Ryhmäytyminen
• Oppituntien jaksottaminen
• Kokemukselliset oppimistilanteet
Liikkeen ja motoriikan sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden
huomioimisen haasteet
• Isot ryhmäkoot
• Tarpeellisten tilojen saaminen
• Ajan puute
• Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen työläys