Tavoitteenani oli saavuttaa tietoa opettajien kokemuksista motoristen taitojen ja liikunnallisuuden sekä luku- ja kirjoitustaidon välisestä yhteydestä ja yhteyden huomioimisesta koulussa. Motoriikalla ja liikunnallisuudella vaikuttaisi tutkimukseni
mukaan olevan positiivista vaikutusta luku- ja kirjoitustaitoon. Varsinkin oppitunteihin lisätyllä liikunnalla ja motorisilla harjoitteilla oli opettajien mielestä monia positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Tutkimukseni antoi ajankohtaista ja merkityksellistä tietoa opettajien näkemyksistä motoristen taitojen ja liikunnallisuuden yhteydestä luku- ja kirjoitustaitoon ja yhteyden huomioimisesta alakoulussa. Tulosten myötä voimme tarkastella motoriikkaa ja liikettä yhtenä luku- ja kirjoitustaitoon vaikuttavana tekijänä, mahdollisena oppimisen tukikeinona ja lisäksi näemme, miten motoriikkaa ja liikettä voidaan käytännössä hyödyntää osana luku- ja kirjoitutaidon opiskelua.
Aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu motoristen taitojen yhteyttä luku- ja kirjoitustaitoon.
Mahdollisissa jatkotutkimuksissa voitaisiinkin paneutua tarkemmin siihen, onko motorisilla harjoitteilla ja oppitunteihin lisätyllä liikunnalla suoraa vaikutusta luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Tutkimuksessani positiivinen vaikutus oppimiseen perustui opettajien kokemuksiin, eikä oppimista mittaaviin testeihin, joten jatkotutkimuksissa voitaisiin paneutua tarkemmin siihen, millaista vaikutusta motorisilla harjoitteilla ja oppitunteihin lisätyllä liikunnalla on suoraan luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat painottuneet alkuopetukseen, jossa luodaan pohja hyvälle luku- ja kirjoitutaidolle. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi tärkeää keskittyä myös alakoulun vanhempiin oppilaisiin. Tutkimukseni mukaan opettajat kokivat motoriikan ja liikkeen huomioimisen osana luku- ja kirjoitustadion opiskelua toimivaksi myös vanhempien oppilaiden kanssa, mistä johtuen tutkimusprosessin aikana yhdeksi jatkotutkimusideaksi nousi nimenomaan motoriikan ja liikunnallisuuden yhteys alakoulun vanhempien oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehitykseen.
Opettajat mainitsivat liikunnallisuuden ja motoriikan olevan vain yksi luku- ja kirjoitustaitoon vaikuttava tekijä. Oppilaiden yksilöllisyydestä sekä monista eri luku- ja kirjoitustaitoon vaikuttavista tekijöistä mainittiin useasti tutkimukseen osallistuneiden opettajien aloitteesta. Liikunnallisuus ja motoriset taidot ovatkin vain yksi osa lapsen kehitystä, jolla saattaa olla vaikutusta myös luku- ja kirjoitustaidon kehitykseen. Monien muiden mahdollisten lukemisen ja kirjoittamisen haasteiden seassa motoriikka ja liike saattavat helposti jäädä muiden asioiden varjoon. Sitä suuremmalla syyllä myös motorisiin taitoihin ja liikunnallisuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Lähteet:
Ahonen, T., Viholainen, H., Cantell, M. & Rintala, P. 2000. Motoriikka ja
oppimisvaikeudet. Teoksessa Rintala, P., Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A.
(toim.) Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvalmiuksiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 7–24
Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus Asunta, P. Viholainen, H. & Ahonen, T. 2017. Motorisen oppimisen vaikeudet
liikuntapedagogiikan arjessa. Teoksessa Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A.
(toim.) Liikuntapedagogiikka. 2. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus
Diamond, A. 2000. Close interrelation of motor development and cognitive development and of the cerebellum and prefrontal cortex. Child Development
71 (1), 44–56
Cleland-Donelly, F., Mueller S. S., & Gallahue, D.L. 2017. Developmental physical education for all children. 5. painos Champaign, IL.: Human Kinetics
Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos.
Jyväskylä: Gummerus
Ericsson, I. 2008. Motor skills, attention and academic achievements. An intervention study in school years 1-3. British Educational Research Journal 34 (3), 301–313 Gallahue, D.L. & Cleland-Donnelly, F. 2003. Developmental physical education for all children. 4. painos Champaign, IL.: Human Kinetics
Gigorenko, E. 2001. Developmental Dyslexia: An Update On Genes, Brains, and Enviroments. Journal of Child Psychology and Psychiatry 42 (1), 91–125
Haapala, E., Poikkeus, A-M., Tompuri, T., Kukkonen-Harjula, K., Leppänen, P., Lindi, V.
& Lakka, T. 2014. Associations of motor and cardiovascular performance with academic skills in children. Medicine & Science in Sports & Exercise 46 (5), 1016–
1024
Haapala, E., Väistö, J., Lintu, N., Westgate, K., Ekelund, U., Poikkeus, A., Brage, S., &
Lakka, T. 2017. Physical activity and sedentary time in relation to academic achievement in children. Journal of Science and Medicine in Sport 20 (6), 583–589
Haaparanta, L. & Niiniluoto I. 2016. Johdatus tieteelliseen ajatteluun.
Helsinki: Gaudeamus
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino
Hoover, W. & Gough, P. 1990. The simple view of reading. Reading and writing 2 (2),
127–160
Huisman, T. & Nissinen, A. 2000. Oppiminen, oppimistyylit ja liikunta. Teoksessa Rintala, P., Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A. (toim.) Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvalmiuksiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 25–46
Jaakkola, T. 2012. Liikunta ja koulumenestys. Teoksessa Kujala, T., Krause, C., Sajaniemi, N., Silven, M., Jaakkola, T. & Nyyssölä, K. (toim.) Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Opetushallituksen julkaisuja 2012
Julius, M., Meir, R., Shechter-Nissim, Z & Adi-Japha, E. 2016. Children’s ability to learn a motor skill is related to handwriting and reading profiency. Leraning and individual differences 51, 265–272
Julkkunen, M-L. 1984. Lukemaan oppiminen ja opettaminen. Joensuu: Joensuun yliopisto Kantomaa, M., Stamatakis, E., Kankaanpää, A., Kaakinen, M., Rodriguez, A., Taanila, A., Ahonen, T., Järvelin, M-R. & Tammelin, T. 2013. Physical activity and obesity madiate the association between childhood motor function and adolecents’ academic achievement. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 110 (5), 1917–1922
Kantomaa, M., Syväoja, H., Sneck, S., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2018.
Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Opetushallituksen julkaisuja 2018.
Kariluoma L. & Takala M. 2019. Johdanto lukivaikeuteen. Teoksessa Takala, M. &
Kairaluoma, L. (toim.) Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus, 11–24 Kiviniemi K. 2015. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Valli R. & Aaltola J.
(toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS- kustannus, 74–88
Kokko, S., Hämylä, R., Villberg, J., Aira T., Tynjälä, J., Tammelin, T., Vasankari, T. &
Kannas, L. 2015. Liikunta-aktiivisuus ja ruutuaika. Teoksessa Kokko, S & Hämylä R (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja.
Kontu, E. 2006. Lukemisen ja kirjoittamisen erityismenetelmiä. Teoksessa Takala, M., Kontu, E., (toim.) Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino, 37–46 Korkeamäki, R-L. 2002. Lukemaan oppiminen edellyttää mielekkäitä tekstejä ja aktiviteettejä. Teoksessa Saloranta, O. (toim.) Ensimmäiset kouluvuodet:
perusopetuksen vuosiluokkien 1-2 opetus. Helsinki: Opetushallitus
Krokfors, L. & Wäre-Von Hedenberg, M. 2002. Käsinkirjoittaminen ja kirjoittamaan opetus. Teoksessa Saloranta, O. (toim.) Ensimmäiset kouluvuodet: perusopetuksen vuosiluokkien 1-2 opetus. Helsinki: Opetushallitus
Laasonen, K. 2000. Lasten motoristen taitojen arviointi. Teoksessa Rintala, P., Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A. (toim.) Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvalmiuksiin.
Jyväskylä: PS-kustannus, 197–216
Laasonen, K. 2015. Motoristen taitojen arviointiin ja niihin liittyvien vaikeuksien tunnistamiseen käytettävän testin kehittäminen 4-6 vuotiaille lapsille. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto
Laine, T. 2015. Miten voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Valli, R.
& Aaltola, J. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS- kustannus, 29–51
Lehtomaa, M. 2008. Fenomenologinen kokemuksen tutkimus: haastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa Perttula, J. & Latomaa T. (toim.) Kokemuksen tutkimus.
Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. 3. painos. Tampere: Juvenes Print, 163–193.
Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P., & Nurmi, J-E.
2010. Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina.
Kasvatus 41 (2), 116–128
Linnakylä, P., Sulkunen, S. & Inga Arffman 2004. Tulevaisuuden lukijat:
suomalaisnuorten lukijaprofiileja, PISA 2000. Jyväskylä: Kirjapaino Oma Oy LUKIMAT.FI -sivusto. Niilo Mäki Instituutti 2018
Lukukeskus. Kymmenen faktaa lukemisesta 2017.
https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta/ [luettu 07.09.2020]
Luukko, T. & Huisman, T. 2002. Liikuntaa leikkien ja oppien. Teoksessa Saloranta, O.
(toim.) Ensimmäiset kouluvuodet: perusopetuksen vuosiluokkien 1-2 opetus. Helsinki:
Opetushallitus
Lyytinen, H., Eklund, K., Ronimus, M. & Lyytinen, P. 2019. Lukemaan oppimisen vaikeudet, niiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Teoksessa Takala, M. &
Kairaluoma, L. (toim.) Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus, 25–53 Niemistö, D. & Laukkanen, A. 2019. Lasten motorisissa taidoissa yllättäviä eroja.
https://jyunity.fi/ajattelijat/lasten-motorisissa-taidoissa-yllattavia-eroja/
[luettu 07.09.2020]
Numminen, P. 1996. KUPERKEIKKA varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan.
Helsinki: Lasten Keskus Oy
Numminen, P. 2005. Avaa ovi lapsen maailmaan. Tampere: Pilot-kustannus Oy Paalasmaa, J. 2000. Aktivoi oppilaasi. Jyväskylä: PS-kustannus
Perttula, J. 2008. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa Perttula, J. & Latomaa T. (toim.) Kokemuksen tutkimus.
Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. 3. painos. Tampere: Juvenes Print, 115–158.
Pitchford, N. J., Papini, C., Outhwaite, L. A. & Gulliford, A. 2016. Fine motor skills predict maths ability better than they predict reading in the early primary school years.
Fronties in psychology 7 (301)
Rintala, P., Sääkslahti, A. & Iivonen, S. 2016. 3-10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Liikunta ja tiede 53 (6), 49–55.
Ruotsalainen, P. 2017. Interventiotutkimus oppilaiden motoristen taitojen ja lukutaidon kehittymisestä sekä niiden välisistä yhteyksistä ensimmäisen kouluvuoden aikana.
Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen M. 2010. Haastattelun analyysin vaiheet.
Teoksessa Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen M. (toim.) Haastattelun analyysi.
Tampere: Vastapaino. E-kirja
Salo, U-M. 2015. Simsalabim, sisällönanalyysi ja koodaamisen haasteet. Teoksessa Aaltonen, S. & Högbacka, R. 2015. Umpikujasta oivallukseen. Reflektiivisyys.
empiirisessä tutkimuksessa. Tampere: Tampereen yliopistopaino, 166–190
Schmidt, M., Egger, F., Benzing, V., Jäger, K., Conzelmann, A., Roebers, C. & Pesce, C.
2017. Disentangling the relationship between children’s motor ability, executive function and academic achievement. PLos One 12 (8)
Scudder, M. R., Federmeier, K. D., Raine, L. B., Direito, A., Boyd, J. K., & Hillman, C. H.
2014. The association between aerobic fitness and language processing in children:
Implications for academic achievement. Brain and Cognition, 87, 140–152.
Sigmudsson, H., Englund, K. & Haga, M. 2017. Associations of Physical Fitness and Motor Competence with Reading Skills in 9- and 12-year-old Children: A Longitudinal Study.
Sage Open 7 (2), 1–10
Siiskonen, T., Aro, M. & Holopainen, L. 2004. Lukeminen ja kirjoittaminen. Teoksessa Ahonen, T. Siikonen, T. & Aro, T. (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. 3. tarkistettu painos. Jyväskylä: PS−kustannus, 58−80.
Suggate, S., Pufke, E. & Stoeger, H. 2018. Do fine motor skills contribute to early reading development? Journal of Research in reading 41 (1), 1–19
Sulkunen S. 2019. Heikosti lukevat suomalaislapset ja nuoret. Mitä heistä tiedetään kansainvälisten arviointitutkimusten perusteella? Teoksessa Takala, M. & Kairaluoma, L. (toim.) Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus, 54–80
Sura, S. 1999. Toiminnallisuus alkukasvatusikäisen oppimisen edistäjänä. Teoksessa Laine, K. & Tähtinen, J. (toim.) Oppimisen ohjaaminen alkuopetuksessa. Turku: Turun yliopisto
Syväoja, H., Kantomaa, M., Laina, K., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2012.
Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus – lokakuu 2012. Opetushallituksen julkaisuja 2012
Sääkslahti , A. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino
Takala, M. 2006. Lukemaan opettaminen. Teoksessa Takala, M., Kontu, E., (toim.) Luki- vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino, 13–30
Tuomi J. & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Uudistettu painos.
Helsinki: Tammi. E-kirja
UKK-instituutti. 2020. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset.
https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/lasten-ja-nuorten-liikkumisen- suositukset [luettu 07.09.2020]
Viholainen, H., Ahonen, T., Cantell, M., Lyytinen, P. & Lyytinen, H. 2002. Development of early motor skills and language in children at risk for familial dyslexia.
Developmental Medicine & Child Neurology 44 (11), 761–769
Viholainen, H. 2006. Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen: Tallaako lapsi kielensä päälle? Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Viholainen, H. & Asunta P. 2018. Motorisen oppimisen vaikeudet lapsen arjessa.
Teoksessa Pihlaja, P. & Viitala, R. (toim.) Varhaiserityiskasvatus. Keuruu: PS- kustannus, 241–254
LIITEET (3kpl)
LIITE 1. Tietosuojalomake
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN
TIETOSUOJASELOSTE Laatimispvm: 11.10.2019
Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisessä tutkimuksessa. Informointivelvoitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12 – 14. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen.
Tietosuojaselosteen avulla voidaan huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta.
Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tietosuoja-asetuksessa ja tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.
Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville annettavan informaation laatimiseen.
1. Tutkimuksen nimi
Opettajien käsityksiä ja kokemuksia liikunnan ja motoristen taitojen yhteydestä luku- ja kirjoitustaitoon
2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Veera Venäläinen, veerve@student.uef.fi, 0400409255 3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako
Tutkimuksen tekijä: Veera Venäläinen; Opinnäytetyön ohjaaja: Tuula Keinonen 4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä
Veera Venäläinen
5. Tutkimuksen suorittaja Veera Venäläinen
6. Tietosuojavastaavan yhteystiedot Veera Venäläinen, veerve@uef.fi, 0400409255
7. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa Veera Venäläinen, veerve@uef.fi, 0400409255
8. Tutkimuksen luonne ja kestoaika
☒ Kertatutkimus ☐
Seurantatutkimus
Tutkimuksen kestoaika (kuinka kauan henkilötietoja käsitellään):
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:
☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
☐ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan
☐ ilman tunnistetietoja
☐ tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa:
9. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välisestä yhteydestä koulumaailmassa.
10. Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsittelyperuste on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin:
☒ tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
☐ tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
☐ rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttaminen mikä oikeutettu etu on kyseessä:
☐ rekisteröidyn suostumus
☐ rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen säädökset:
Tutkimuksessa käsitellään erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia henkilötietoja tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja . Niiden käsittelylle tarvittava erityisperuste on:
☐ yleisen edun mukainen arkistointitarkoitus, tieteellinen tai historiallinen tutkimus, tilastointi
☐ rekisteröidyn suostumus
☐ tärkeä yleinen etu koskeva syy lainsäädännön nojalla
☐ kansanterveyteen liittyvä yleinen etu
11. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?
Tutkimusaineisto sisältää tiedon tutkimukseen osallistuvan opettajana toimituista työvuosista. Haastattelua varten kerätään haastateltavan nimi ja sähköpostiosoite.
12. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?
Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:
☒ Suoraan tutkimukseen osallistuvilta
☒ Haastattelu
☐ Videointi
☒ Sähköinen kyselylomake (eLomake tai vastaava)
☐ Postissa lähetettävä kyselylomake
☐ Muu tapa, mikä:
☐ Muualta kuin tutkimukseen osallistuvilta, mistä ja mitä tietoja:
☒ Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaehtoista
13. Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle
Mitään tietoja ei siirretä tutkimusryhmän ulkopuolelle.
14. Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle Tietoja ei siirretä eikä luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.
15. Automatisoitu päätöksenteko
Automatisoidulla päätöksellä tarkoitetaan henkilön tiettyjen ominaisuuksien arviointiin tarkoitettua päätöstä, joka tehdään ainoastaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja josta aiheutuu rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuksia tai joka muuten vaikuttaa häneen merkittävällä tavalla. Esimerkkejä automatisoidusta päätöksenteosta ovat mm.
luottokelpoisuuspäätökset ja profilointi. Rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta automatisoidun päätöksenteon kohteeksi.
Tieteellisessä tutkimuksessa henkilötietojen käsittelyä ei käytetä osallistujia koskevaan päätöksentekoon.
16. Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:
☐ Kyllä
Puoltavan lausunnon antanut tutkimuseettinen toimikunta:
☒ Ei
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:
☐ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvonnalla (fyysinen tila)
☐ muulla tavoin, miten:
Pseudonymisointi ja anonymisointi:
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta
tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotutkimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan aina, kun se on mahdollista. Tutkimustulokset julkaistaan siinä muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa. Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua ilmaista tekijät.
Tässä tutkimuksessa:
☒ Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täydellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineistoon voida yhdistää uusia tietoja)
☐ Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa (pseudonymisoitu aineisto, jolloin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vastaavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)
☐ Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetietojen säilyttämiselle):
LIITE 2. KYSELYLOMAKE
Opettajien käsityksiä ja kokemuksia liikunnan ja motoristen taitojen
yhteydestä luku- ja kirjoitustaitoon
Olen viidennen vuoden luokanopettajaopiskelija ItäSuomen yliopistosta. Teen pro gradu -tutkielmaa opettajien käsityksistä ja kokemuksista motoristen taitojen sekä luku- ja
kirjoitustaidon välisestä yhteydestä. Motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välinen yhteys on ollut laajalti esillä erinäisissä tutkimuksissa ja mediassa. Tarkoituksenani on selvittää opettajien käsityksiä aiheesta. Kysely sisältää neljä avointa kysymystä, joihin on tarkoitus vastata oman kokemuksen mukaisesti.
Lopuksi kysytään halukkuuta osallistua tarkempaan haastatteluun aiheesta. Haastattelu toteutetaan joko puhelinhaastatteluna tai kasvotusten.
Tietosuojaseloste
https://drive.google.com/file/d/1axsV8eivNU9QIsLo9p59rcNF1dHmIcV4/view?usp=sharing
Kysely
Olen toiminut opettajana työelämässä * o 0-5 vuotta
o 6-15 vuotta
o Pidempään kuin 15 vuotta
1. Oletko tietoinen luku- ja kirjoitustaidon sekä motoristen taitojen välisestä yhteydestä? *
Oma vastauksesi
2. Ovatko liikunnalliset lapset kokemuksesi mukaan menestyksekkäämpiä lukemisessa? *
Oma vastauksesi
3. Hyödynnetäänkö luku- ja kirjoitustaidon sekä motoristen taitojen välistä yhteyttä mielestäsi koulumaailmassa? *
4. Huomioitko motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välistä yhteyttä omassa toiminnassasi? Jos niin miten? *
Oma vastauksesi
Olen vapaaehtoinen osallistumaan haastatteluun * o Kyllä
o Ei
Yhteystiedot haastattelua varten
Nimi:
Oma vastauksesi
Sähköpostiosoite:
Oma vastauksesi
Kiitos vastauksista!
LIITE 3. Haastattelurunko
1. Ovatko motoriset haasteet kokemuksesi mukaan yhteydessä luku- ja kirjoitustaidon haasteisiin?
2. Miten huomiot motoristen taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon välisen yhteyden omassa toiminnassasi?
- Yhteyden huomioiminen käytännössä
- Millä luokka-asteilla ja minkä ikäisillä oppilailla - Toiminnallisuus vai motoriikka edellä
3. Miten koet kyseisen toiminnan?
- Käytännön hyviä ja huonoja puolia
- Toiminnan tuomat mahdollisuudet ja haasteita 4. Oletko huomannut erilaisten oppilaiden välillä eroja?
- Ketkä hyötyvät eniten - Sukupuolten väliset erot
- Onko heikompien ja taitavampien lukijoiden välillä eroja
5. Onko motoriikan ja lukutaidon välisen yhteyden huomioimisella ollut mielestäsi positiivista vaikutusta oppimiseen?