Hoitotyön johtamisessa ilmenee kuusi erilaista tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäi-semisen osa-aluetta, joita ovat tiedonkulun systemaattisuus, työympäristö, työhyvin-vointi, hoitohenkilöstön koulutustaso ja osaaminen, osallistava johtajuus sekä potilai-den osallisuus. Näipotilai-den osa-alueipotilai-den avulla voidaan ennaltaehkäistä tutkittuun tietoon perustuen tiedonkulun vaaratapahtumia. Jokainen hoitotyön johtamisen osa-alue si-sältää konkreettisen menetelmän ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia. Näitä me-netelmiä on yhteensä 42. Tässä tutkimuksessa keskitytään hoitotyön johtamisen eri osa-alueiden tunnistamiseen ja menetelmien ilmenemiseen hoitotyön johtajan
käsit-telemissä tiedonkulun vaaratapahtuma HaiPro –raporteissa. .
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS TAVOITE JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyön johtamista tiedonkulun vaaratapah-tumien ehkäisemisessä. Tarkoituksena on tunnistaa hoitotyön johtamisen osa-alueita sekä kuvata hoitotyön johtajien käyttämiä menetelmiä ehkäistä tiedonkulun vaarata-pahtumia HaiPro –raporttien perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisen kehittämisessä sekä tiedonkulun vaara-tapahtumien ehkäisemisessä.
Tutkimuskysymykset:
1.) Millaisia hoitotyön johtamisen osa-alueita (tiedonkulun systemaattisten rakentei-den varmistaminen, työympäristö, työhyvinvointi, koulutustaso ja osaaminen, osallis-tava johtajuus sekä potilaiden aktiivinen osallisuus) ilmenee hoitotyön johtajan käsit-telemissä tiedonkulun HaiPro -raporteissa?
2.) Mitkä ovat HaiPro -raporteissa kuvatut hoitotyön johtajan menetelmät ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia?
4 AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1 Aineisto
Alkuperäinen tutkimusaineisto koostui 1709 ilmoitetusta tiedonkulun vaaratapahtu-mista kolmen vuoden ajalta HaiPro -järjestelmästä. Tästä aineistosta saatiin tutki-mukseen taustatietoa, joka sisältää tiedonkulun vaaratapahtumailmoituksen tehneen hoitohenkilöstön näkemyksiä mm. tapahtuman luonteesta, seurauksesta potilaalle ja hoitavalle yksikölle. Tutkimuksesta poissuljettiin luokittelematon aineistoa noin 30 prosenttia (n=518), joka ei vastannut tutkimuskysymykseen eikä kohdentunut mitta-riin (Liite 6.) Lopullinen tutkimusaineisto koostui 1191 ilmoitetusta tiedonkulun vaara-tapahtumasta hoitotyön johtajien käsittelemistä HaiPro -raporteista vuosilta 2013, 2015 ja 2017.
Hoitotieteen tutkimuksen aineistona käytetään virallisia terveydenhuollon teja (Morse & Field 1998), jotka sisältävät avoimia kirjoitettuja tekstejä tai dokument-teja (Tuomi & Sarajärvi 2009; Kyngäs ym. 2011; Elo ym. 2014). Terveydenhuollon rekisteritiedot ovat alun perin kerätty hallinnollisiin tai tilastollisiin tarkoituksiin, joten tyypillistä tutkimuskäytössä on aineiston huolellinen tarkistaminen, käsitteiden määrit-tely ja uudelleen luokittelu. Muita rekisteritutkimuksen erityispiirteitä ovat aineiston hankinnan nopeus, edullisuus ja korkeatasoisuus. Rekisteritutkimuksen haasteena puolestaan on aineiston koko, tietojen kattavuus ja luotettavuus. (Räisänen & Gissler 2012). Tässä tutkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin HaiPro -järjestelmän kautta.
Tutkimuksessa analysoitiin hoitotyön johtajan tekemät tiedonkulun Haipro –raportit tutkimusta varten luodun mittarin avulla vuosilta 2013, 2015 ja 2017. HaiPro -aineistosta saatiin numeraalista tietoa siitä, kuinka monta tiedonkulkuun liittyvää vaa-ratapahtumaa esiintyi vuosittain. Lisäksi tutkimusaineistosta saatiin kuvailevaa tietoa tiedonkulun vaaratapahtuman käsittelijän käyttämistä menetelmistä ehkäistä tiedon-kulun vaaratapahtumia.
4.2 Tutkimusmenetelmä
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, koska tutkimuksella haetaan ko-konaisvaltaista tiedon hankintaa, analysoidaan hoitotyön johtajien kirjallisesti tekemiä raportteja ja aineiston ilmenemistä luonnollisessa sekä todellisessa tilanteessa.
Li-säksi kvalitatiivisen tutkimuksen avulla saadaan syvää, rikasta sekä kompleksiseen ilmiöön olennaisesti kuuluvaa tietoa (Elo & Kyngäs 2008, Burns & Grove 2009).
Tässä tutkimuksessa hoitotyöntekijä oli anonyymisti ilmoittanut kirjallisesti tiedonku-lun vaaratapahtumailmoituksen sähköiseen HaiPro –järjestelmään. Haipro – ilmoituksen käsittelijä oli toimintayksikön osastonhoitaja tai apulaisosastonhoitaja, joka käsitteli ja raportoi tiedonkulun vaaratapahtumailmoituksen. Näistä hoitotyön johtajien kirjaamista HaiPro -raporteista saatiin tietoa hoitotyön johtamisen osa-alueista ja konkreettisista menetelmistä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia.
4.3 Aineiston analysointi
Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä. Sisällön analyysin avulla voidaan analysoida objektiivisesti ja kuvailla systemaattisesti aineistoja sekä muodostaa tutkittavasta ilmiöstä kategorioita tai käsitejärjestelmiä. Näin pelkistetään aineistoa ja kuvataan tutkittavaa ilmiötä. Deduktiivisessa sisällön analyysissä aikai-semman teoreettisen tiedon perusteella on muodostettu analyysirunko, jonka sisällöl-lisesti sopivia sanoja tai ilmiöitä etsitään tutkimusaineistosta. Sisällön analyysissä voidaan kvantifioda aineisto laskemalla kuinka monta kertaa asia esiintyy aineistos-sa. (Elo & Kyngäs 2008, Burns & Grove 2009, Tuomi & Sarajärvi 2009, Kyngäs ym.
2011, Elo ym. 2014.)
Tässä tutkimuksessa aikaisemman tutkimustiedon perusteella muodostettiin deduk-tiivinen analyysirunko hoitotyön johtamisen osa-alueista ja menetelmistä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia (liitetaulukko 9). Analyysirunko sisälsi kuusi hoitotyön johtamisen osa-aluetta; tiedonkulun systemaattisuus, työympäristö, työhyvinvointi, hoitohenkilöstön koulutustaso ja osaaminen, osallistava johtajuus sekä potilaiden osallisuus. Hoitotyön johtamisen osa-alueen sisältä löytyy konkreettiset menetelmät ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan hoito-työn johtajalla on 42 menetelmää käytössä, joiden avulla voi ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia. Analyysirunko on havainnollistettu liitetaulukossa 5.
HaiPro -aineistosta käytiin läpi 1709 tiedonkulun HaiPro -raporttia. Hoitotyön johtajan käsittelemä HaiPro -raportti ei sisältänyt aina konkreettista menetelmää tiedonkulun
vaaratapahtuman ratkaisemiseksi, joten lopullinen aineistoon sisällytettiin 1191 tie-donkulun HaiPro -raporttia. Jokaisesta vuodesta koottiin oma, mutta samanlainen luokittelurunko (Liite 6), jotta vuosivertailu mahdollistuisi. Hoitotyön johtajan käyttä-män menetelkäyttä-män perusteella aineiston havaintoyksikön numero sijoitettiin sopivaan menetelmä -kohtaan analyysirungossa. Tiedonkulun vaaratapahtumat sisälsivät myös havaintoyksiköitä, joissa ei esiintynyt hoitotyön johtajan konkreettisia menetel-miä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia jatkossa. Nämä aineiston havaintoyksiköt sijoitettiin luokittelemattomiin aineistoihin, joita saattoivat olla esimerkiksi:
”Yksittäistapaus, näitä ei käy yleensä, eikä haittaa potilaalle”
”Järjestelmissä usein vikaa”
”Miksi Hai-Pro ilmoitus edes tehty, potilaalle ei ole tapahtunut minkäänlaista vahin-koa?”
”Tietohallinnon työntekijä käsitellyt”
Luokittelematonta aineistoa kertyi yhteensä 518 raporttia kolmen vuoden ajalta. Lo-puksi aineisto kuvattiin frekvensseillä ja prosentteilla kuvaten, kuinka moni hoitotyön johtaja oli ilmaissut saman menetelmän ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia vuo-sittain kolmen vuoden aikana. Prosenttiosuuksia laskiessa otettiin huomioon yhden tai kolmen vuoden aikainen tarkastelu. Esimerkiksi tarkasteltaessa kuinka moni hoito-työn johtaja käytti menetelmänä avointa keskustelua henkilöstön kanssa tiedonkulun vaaratapahtumista:
Vuonna 2013: 95 havaintoyksikköä (avoin keskustelu) 95 x 100 : 361 (havaintoyksiköiden kokonaismäärä) = 26,3%
Vuonna 2015: 224 havaintoyksikköä (avoin keskustelu) 224 x 100 : 448 (havaintoyksiköiden kokonaismäärä) = 50 %
Vuonna 2017: 235 havaintoyksikköä (avoin keskustelu)
235 x 100 : 382 (havaintoyksiköiden kokonaismäärä) = 61,5 %
Keskustelu tunnistettiin aineiston analysoinnissa osallistavan johtajuuden osa-alueeseen. Hoitotyön johtajista 50 % keskusteli avoimesti ja syyllistämättömästi tie-donkulun vaaratapahtumista henkilöstön kanssa vuonna 2015. Lisäksi avoin
keskus-telu oli lisääntynyt vuosittain. Hoitotyön johtajat olivat keskustelleet avoimesti tiedon-kulun vaaratapahtumista 46,5 % (n=554) kolmen vuoden aikana, joka on laskettu kaikki keskustelu –menetelmä kolmen vuoden aikana yhteen (95+224+235=554) muuttamalla summaprosenteiksi ( x 100) ja jakamalla tulos aineiston koolla (N=1191).
5 TULOKSET
Tulokset koostuvat hoitohenkilöstön ilmoittamista tiedonkulun HaiPro -ilmoisten taus-tatiedoista (N=1709) sekä hoitotyön johtajan käsittelemistä HaiPro –raporteista (n=1191), joista on saatu tietoa hoitotyön johtamisen osa-alueista ja menetelmistä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia. HaiPro –järjestelmästä ei ollut mahdollista kuvata HaiPro -raportin käsittelijään liittyvää taustatietoa.
5.1 Tiedonkulun HaiPro -ilmoitusten taustatiedot
Tiedonkulun vaaratapahtumien kokonaisaineisto (N=1709) jakautui luonteeltaan ”Lä-heltä piti-” ja ”Tapahtui potilaalle” –ilmoituksiin hoitohenkilöstön ilmoittamina ja eniten ilmeni ”Tapahtui potilaille” -ilmoituksia. Vuonna 2013 läheltä piti – ilmoituksia (n=200) on ollut lähes yhtä paljon kuin ”Tapahtui potilaalle” – ilmoituksia (n=198), mutta vuo-sina 2015 ja 2017 tiedonkulun vaaratapahtumat esiintyi enemmän ”Tapahtui potilaal-le” kuin ”Läheltä piti ” –tilanteita (Liite 7).
Tiedonkulun HaiPro -ilmoitukset lisääntyivät vuosittain ja aktiivisemmin tiedonkulun vaaratapahtuma ilmoituksia tekivät sairaanhoitajat. Tarkasteltaessa tiedonkulun vaa-ratapahtumia viikonpäivittäin havaittiin niiden painottuvan eniten arkipäiviin ja vähiten viikonloppuisin kolmen vuoden vertailussa. Eniten tiedonkulun vaaratapahtumia il-meni perjantaisin 17,6 % (n=119) vuonna 2017 Haipro -ilmoitusten mukaan. Vuonna 2013 perjantaina ilmoitettiin puolestaan kolmanneksi vähiten tiedonkulun vaaratapah-tumia. Kaikkia kolmea vuotta tarkasteltaessa havaittiin, että kaikkein eniten lun vaaratapahtumia esiintyi keskiviikkoisin 16,8 % (n=287). Sunnuntaisin tiedonku-lun vaaratapahtumia ilmoitettiin kaikkein vähiten jokaisena kolmena vuonna. (Kuvio 3, ks. myös Liite 7.)
Kuvio 3. Tiedonkulun vaaratapahtumat viikonpäivittäin kolmen vuoden aikana.
HaiPro -ilmoituksen mukaan jokaisena kolmena vuotena oli yleisintä, että potilaalle ei yleensä ollut haittaa tiedonkulun vaaratapahtumista tai haitta oli lievä. Kolmanneksi eniten hoitohenkilöstö arvioi, että seurausta tiedonkulun vaaratapahtumasta ei ole tiedossa. Hoitohenkilöstö arvioi, että vakavaa haittaa tiedonkulun vaaratapahtumista oli aiheutunut eniten 0.9 % (n=6) vuonna 2017 ja vähiten vuonna 2015 (n=1). Hoito-henkilöstö ei ollut valinnut eikä arvioinut tiedonkulun vaaratapahtuman seurausta po-tilaalle 30 % HaiPro -ilmoituksessa (n=203) vuonna 2017. Potilaille oli vakavaa hait-taa 2.1 % (n=11) kaikista ilmoitetuista tiedonkulun vaaratapahtumista kolmen vuoden aikana. (Kuvio 4, ks. myös Liite 7.)
Kuvio 4. Ilmoitetun tiedonkulun vaaratapahtuman seuraus ja esiintyvyys % vuosittain.
0 5 10 15 20 25
Sunnuntai Lauantai Perjantai Torstai Keskiviikko Tiistai Maanantai
Tiedonkulun vaaratapahtumat % Ilmoitetun tiedonkulun vaaratapahtuman viikonpäivä
Vuosi 2017 Vuosi 2015 Vuosi 2013
0 20 40 60 80
Ei tiedossa Ei haittaa Lievä haitta Kohtalainen haitta
Vakava haitta
Ei valittu Tiedonkulnn vaaratapahtumat %
Tiedonkulun vaaratapahtuman seuraus potilaalle ilmoittajan arvioimana
Vuosi 2013 Vuosi 2015 Vuosi 2017
Tiedonkulun vaaratapahtumista oli seurausta potilaiden lisäksi myös hoitavalle yksi-kölle. Haipro -ilmoituksen tehneet arvioivat, että tiedonkulun vaaratapahtumista oli seurauksena lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 63,6 % (n=430) vuonna 2017. Toiseksi eniten tiedonkulun vaaratapahtumista oli imagohaittaa 32,7 % (n=559) kolmen vuo-den aikana. Ilmoittajilla ei ollut tiedossa millaista seurausta tiedonkulun vaaratapah-tumista oli hoitavalle yksikölle yhteensä 158 ilmoituksessa kolmen vuoden aikana.
Henkilöstölle aiheutuneita vahinkoja tiedonkulun vaaratapahtumista oli eniten vuonna 2017 (n=7) ja yhteensä kolmen vuoden aikana henkilöstövahinkoja aiheutui kymme-nen (N=1709). Tiedonkulun vaaratapahtumista aiheutui myös lisäkustannuksia 3.6 % (n=62), potilaiden pidentynyttä hoitoa 5.6 % (n=96) ja materiaalivahinkoja 0.4 % (n=6) kaikista tiedonkulun vaaratapahtumista kolmen vuoden aikana. (Kuvio 5. Liite 7.)
Kuvio 5. Tiedonkulun vaaratapahtuman seuraus hoitavalle yksikölle.
5.2 Hoitotyön johtamisen osa-alueiden ilmeneminen HaiPro -raporteissa
HaiPro –raporteista (N=1191) ilmeni, että hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia osallistavan johtamisen avulla 49,8 % (n=593) kolmen vuoden ai-kana. Lisäksi hoitotyön johtajat loivat tiedonkulkuun systemaattisia rakenteita 33,3 % (n=387; N=1191) ja varmistivat koulutustason sekä osaamisen 10.4 % (n=124;
N=1191). Hoitotyön johtajat käyttivät niukasti työympäristön 2.5 % (n=30; N=1191),
0 10 20 30 40 50 60 70
Tiedonkulun vaaratapahtuman esiintyminen %
Tiedonkulun vaaratapahtuman seuraus hoitavalle yksikölle
Vuosi 2013 Vuosi 2015 Vuosi 2017
työhyvinvoinnin 2.1 % (n=25; N=1191) ja potilaiden aktiiviseen osallisuuteen 1.8 % (n=22; N=1191) liittyviä hoitotyön johtamisen osa-alueita ehkäisemään tiedonkulun vaaratapahtumia. (Kuvio 6, ks. myös Liite 11.)
Kuvio 6. Hoitotyön johtamisen osaalueiden ilmeneminen tiedonkulun HaiPro -raporteissa kolmen vuoden aikana.
Tiedonkulun HaiPro -raporttien vuosivertailussa ilmeni, että hoitotyön johtajat ehkäi-sivät osallistavan johtamisen osa-alueen avulla eniten tiedonkulun vaaratapahtumia vuonna 2015 (Liite 9) ja 2017 (Liite 10). Vuonna 2013 puolestaan hoitotyön johtajat ratkaisivat tiedonkulun vaaratapahtumia tiedonkulun systemaattisen rakenteen osa-alueen avulla eniten (Liite 8). Osallistavan johtajuuden osa-aluetta ilmeni myös tie-donkulun vaaratapahtumien ehkäisyssä 53.1 % (n=238) vuonna 2015. Hoitotyön joh-tamisen osa-alueista työympäristön huomiointi, työhyvinvoinnin sekä potilaiden osal-lisuuden johtaminen ovat vähentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2017. (Kuvio 7, ks.
myös Liitteet 8, 9, 10 ja 11.)
HOITOTYÖN JOHTAMISEN OSA-ALUEET
TIEDONKULUN VAARATAPAHTUMIEN EHKÄISYSSÄ
tiedo Osallistava johtajuus 49, 8%
Tiedonkulun systemaattiset rakenteet 33,3 %
Koulutustaso ja osaaminen 10,4 %
Työ- ympäristö
2,5 %
Työ- hyvinvointi
2,1 %
Potilaiden osallisuuden johtaminen 1,8 %
johtamienn
Kuvio 7. Tiedonkulun johtamisen osa-alueiden ilmeneminen vuosittain.
5.3 Tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisy hoitotyön johtamisella
Hoitotyön johtajat käyttivät lähes kaikkia tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä tie-donkulun vaaratapahtumien ehkäisemiseksi HaiPro -raporttien mukaan, mutta konk-reettisten menetelmien käyttö on kuitenkin laskenut vuodesta 2013 vuoteen 2017.
Toisaalta tiedonkulun HaiPro –ilmoitukset ovat lisääntyneet vuosittain. Tutkittuun tie-toon perustuvia menetelmiä käytettiin tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisemiseksi eniten vuonna 2015 (n=448), kun kaikkia hoitotyön johtajan analysoimia Haipro -raportteja oli 187 enemmän vuonna 2015. Hoitotyön johtaja käytti tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä lähes kaikissa käsitellyissä (n=361) Haipro -raporteissa (N=398) vuonna 2013. (Kuvio 8. Ks. myös Liite 7.)
0 10 20 30 40 50 60 70 Potilaiden osallisuus
Työhyvinvointi Työympäristön huomioiminen Koulutustaso ja osaaminen Tiedonkulun systemaattiset rakenteet Osallistava johtajuus
Tiedonkulun johtamisen %
Hoitotyön johtamisen osa-alueet
Vuosi 2017 Vuosi 2015 Vuosi 2013
Kuvio 8. Tiedonkulun HaiPro - raporttien sisältö vuosittain.
5.3.1 Osallistava johtajuus
Kuvio 9. Osallistavan johtajuuden menetelmien ilmeneminen HaiPro -raporteissa kolmen vuoden aikana.
Tiedonkulun HaiPro -raporttien mukaan hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaa-ratapahtumia keskustelemalla avoimesti tiedonkulun vaaratapahtumista 46,5 % (n=554; N=1191) kolmen vuoden aikana ja virheiden avoin käsittely lisääntyi vuosit-tain. Vuonna 2015 ja 2017 keskustelu esiintyi yleisimpänä hoitotyön johtajan mene-telmänä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia (Kuvio 9, ks. myös Liite 11). Hoitotyön johtajat käsittelivät, ottivat esille, keskustelivat ja antoivat palautetta tapahtuneista vaaratapahtumista. Lisäksi hoitotyön johtajat muistuttivat ja teroittivat sovituista yhte-näisistä käytänteistä, jotta jatkossa tiedonkulun vaaratapahtumilta vältyttäisiin:
90,5 70,5 56,6
9,5 29,4 43,4
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vuosi 2013
Vuosi 2015 Vuosi 2017
Tiedonkulun vaaratapahtuman lukumäärä
Tiedonkulun vaaratapahtuman vuosi
Aineisto, joka sisältää tutkittuun tietoon perustuvat hoitotyön johtamisen menetelmät Aineisto, joka ei sisällä hoitotyön johtamisen menetelmiä
OSALLISTAVAN JOHTAJUUDEN MENETELMÄT
Avoin virheistä keskusteleminen
46,5 %
Osallistaminen 2,7 %
Turvallisuus-kävelyt >0,1 %
Hierarkian purkaminen 0 % Näkyvä
vastuunotto 0,3 %
Transformatio-naalisuus 0 %
”Käydään haipro –koosteet läpi maanantai-palaverissa x 1kk.”
”Keskusteltu lääkehoitoprosessista ja tiedottamisesta osastolla”
”Otetaan asia esille koulutustilaisuuksissa, meetingeissä, hoidonsuunnittelukokouk-sissa”
”Lääkäreille teroitettu antamaan Marevan ohjeistukset potilaan kotiutuessa”
Tiedonkulun HaiPro -raporteissa ilmeni, että hoitotyön johtajat keskustelivat avoimes-ti tapahtuneista avoimes-tiedonkulun vaaratapahtumista erilaisten ammatavoimes-tiryhmien kanssa sekä käsittelivät tiedonkulun vaaratapahtumia säännöllisesti erilaissa kokouksissa, työryhmissä ja palavereissa.
”Muistutetaan lääkäreitä”
”Asiasta keskusteltu osastonhoitajakokouksessa”
”Muistutetaan välinehuoltajille kiireelisten välineiden huoltamisesta heti”
”Informoitu … tapahtuneesta ja korostettu toimintamallia..”
Hoitotyön johtajat osallistivat 2.7 % (n=32; N=1191) hoitajia, sihteereitä, lääkäreitä ja vastuuhoitajia yksiköistä tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisyyn tiedonkulun HaiP-ro -raporttien mukaan (Liite 11):
”Mietitään yhdessä kuinka voisimme kehittää tiedonkulkua”
”Suunniteltu yhteistyöpalaveri lääkärien hoitajien ja sihteerien kesken”
”..miettiä miten osaston lääkehoitoa voisi kehittää, jotta mahdollisilta virheiltä vältyt-täisiin..”
”Yhdessä selvitellän ja sovitaan tavoista kivunhoidon toteuttamiseksi”
Hoitotyön johtajat ottivat vastuun tiedonkulun vaaratapahtumista 0,3 % (n=3;
N=1191) ja toteuttivat turvallisuuskävelyjä 0,1 % (n=1; N=1191) menetelminä ehkäis-tä tiedonkulun vaaratapahtumia. Tiedonkulun vaaratapahtumia ei ehkäisehkäis-tä hierarkian purkamisella 0 % (n=0; N=1191) tai transformationaalisen johtajuudella 0 % (n=0;
N=1191) hoitotyön johtajan käsittelemien HaiPro -raporttien mukaan (Liite 11).
5.3.2 Systemaattinen tiedonkulku
Kuvio 10. Systemaattisen tiedonkulun menetelmien ilmeneminen HaiPro -raporteissa kolmen vuoden aikana.
Tiedonkulun HaiPro -raporteista ilmeni, että tiedonkulun vaaratapahtumia ehkäistiin hoitotyön johtamisen osa-alueista toiseksi eniten luomalla systemaattisuutta tiedon-kulun rakenteihin 33,3 % (n=397; N=1191) kolmen vuoden aikana. Vuosivertailussa tiedonkulun systemaattisuuden osa-alue oli eniten käytetty vuonna 2013 (Ks. Liitteet 8,9 ja10). Hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia luomalla myös yhtenäisen toimintamallin 13,9 % (n=165; N=1191) sekä rakentamalla systemaatti-suutta tiedonkulkuun 5 % (n=59; N=1191) kolmen vuoden aikana. (Kuvio 10. Liite 11).
”Käytetään ISBAR menetelmää raportoinnin tukena”
”Muistutetaan olemassaolevan tarkistuslistan käytöstä”
HaiPro -raporttien mukaan yksiköiden välinen yhteistyö 5,2 % (n=62; N=1191) oli myös hoitotyön johtajien menetelmä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia (Kuvio 10). Hoitotyön johtajat olivat yhteistyössä toisten osastonhoitajien kanssa, laitteen toimittajien sekä Istekin kanssa. Lisäksi hoitotyön johtajat tekivät yhteistyötä lääke-firmojen, potilasarkiston sekä terveyskeskusten kanssa. Hoitotyön johtajat tiedottivat,
Vuoteenvierus raportointi
0 %
SYSTEMAATTISEN TIEDONKULUN MENETELMÄT
Kasvokkain tapahtuva kommunikaatio 0,3 %
Strukturoitu kirjaaminen 2,5 %
Tiedon ymmär-täminen 0 %
Tiedon vastaanottami-nen 0 %
Kommunikaation systemaattisuus
5 % Yhtenäinen
toimintamalli 13,9 %
IT-teknologian hyödyntäminen
2,4 %
Muistinvaraisen toiminnan mini-mointi 2,1 %
IT -teknologian haasteiden huomioiminen 2,4 % Yksiköiden välinen
yhteistyö 5,2 %
tarkensivat, kertasivat sekä palauttivat hoitohenkilöstölle mieleen yhtenäisiä toiminta-tapoja tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisemiseksi.
”Tiedotetaan osastolla jälkimääräysten toteutuskäytänteistä”
”Sihteerit muuttaneet toimintatapoja”
”On tehty yhteistyössä tehon, neurologian, sisätautien ja kirugian vastuulääkäreiden kanssa uusi, tarkennettu ohjeistus”
”…on laittanut toiveen lääkefirmoille lääkeaineiden nimenmuutoksesta.”
Tiedonkulun HaiPro -raporteissa ilmeni, että hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumian hyödyntämällä IT- teknologian mahdollisuuksia 2,4 % (n=29;
N=1191), mutta käyttivät aikaa myös tietojärjestelmien käytettävyysongelmista aiheu-tuviin tiedonkulun vaaratapahtumien käsittelyyn 1,9 % (n=23; N=1191) (Kuvio 10.
Liite 11).
”Keskustellaan mahdollisuudesta pilotoida mobiilikirjaamista myös..”
”Viedään eteenpäin marevan kortista luopumista”
”Lähete ei ollut kohdentunut kenellekkään”
”Muistutetaan lääkekortin tarkistamisesta tulostusvaiheessa”
Hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia yhdenmukaistamalla mo-niammatillista strukturoitua kirjaamista 2.5 % (n=30; N=1191) ja huolehtivat hoito-henkilöstön kasvokkain tapahtuvasta tiedonkulusta 0.3 % (n=4) kolmen vuoden aika-na (Kuvio 10, Ks. myös Liite 11).
”….tautipotilaan ohjaus runko on rakennettu ja otettu käytäntöön.
”Lääkeannos on kirjattava lääkitysosioon”
Vuonna 2013 hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia käyttämällä menetelmänä yhtenäistä toimintamallia 17,1 % (n=62; N=361), tiedonkulun syste-maattisuutta 8,6 % (n=31; N=361) sekä yksiköiden välistä yhteistyötä 8,3 % (n=30;
N=361) kaikista vuosista eniten. Em. menetelmien käyttö tiedonkulun vaaratapahtu-mien ehkäisemiseksi on laskenut vuoteen 2017 mennessä HaiPro -raporttien mu-kaan (Kuvio 11, Ks. myös Liite 11).
Kuvio 11. Tiedonkulun systemaattisen johtamisen menetelmät vuosittain.
5.3.3 Koulutustaso ja osaaminen
Kuvio 12. Koulutustason ja osaamisen menetelmien ilmeneminen HaiPro -raporteissa kolmen vuoden aikana.
Tiedonkulun HaiPro -raporteista ilmeni, että hoitotyön johtajat varmistivat riittävän hoitohenkilöstön koulutason ja osaamisen kolmanneksi eniten 10,4 % (n=124;
N=1191) ehkäistäkseen tiedonkulun vaaratapahtumia. Hoitotyön johtajat ehkäisevät tiedonkulun vaaratapahtumia varmistamalla riittävän osaamisen tason 5,6 % (n=67;
N=1191) ja mahdollistamalla moniammatillisen yhteistyön ja tiimityön onnistumisen 4,5 % (n=53; N=1191) kaikkina kolmena vuotena (Kuvio 12. Liite 11). Hoitotyön
joh-0 5 10 15 20
Tiedon ymmärtäminen Tiedon vastaanottaminen Vuoteenvierus raportointi Kasvokkain tapahtuva kommunikaatio Tietojärjestelmien … IT-teknologian hyödyntäminen
Muistinvaraisen toiminnan … Strukturoitu kirjaaminen Yksiköiden välinen yhteistyö Kommunikaation systemaattisuus Yhtenäinen toimintamalli
Hoitotyön johtajan käyttämien keinojen % Tiedonkulun systemaattisen johtamisen keinot
Vuosi 2017 Vuosi 2015 Vuosi 2013
KOULUTUSTASON JA OSAAMISEN
MENETELMÄT Osaamisen taso
5,7 %
Tiimityö
/moniammatillinen yhteistyö 4,5 %
Ohjaustaidot 0%
Tilannetietoi-suus < 0,0 %
Yhteinen kieli 0 % Kommunikaatio
taidot 0,3 %
tajat vastasivat moniammatillisesta osaamisesta perehdyttämällä omaa henkilökun-taa, uusia hoitajia, varahenkilöitä, sijaisia ja kotiutushoitajia. Lisäksi hoitotyön johtajat varmistivat osaamista tarviketoimittajille, lääkäreille sekä lähetteiden käsittelijöille:
”Varahenkilöille perehdytystä”
”Koulutusta tarjotaan työnohessa ja vastuuhoitajat suunnittelevat lisäkoulutusta hen-kilökunnalle..”
”Keikkalaisten perehdytys tärkeää”
”Kerrataan kotiutushoitajan tehtävät ja kotiutuksen muistilista..”
”Lähetteiden käsittelijöiden lisäperehdytys..”
”Tarviketoimittajia tulee…perehdyttämään lisää tarvikkeista”
”Lääkäreiden perehdytyksen täydentäminen”
Hoitotyön johtajat varmistivat hoitohenkilöstön osaamisen erilaisten tietojärjestelmien käyttöön; Orbitiin, lääketilausjärjestelmän ja tehon tietojärjestelmien sekä loi perehdy-tysohjelmia ehkäistäkseen tiedonkulkuun liittyviä vaaratapahtumia. Hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja synnytyssa-lissa. HaiPro -raporttien mukaan hoitotyön johtajat eivät käyttäneet hoitohenkilöstön ohjaustaitojen lisääntymistä 0% (n=0; N=1191) tai yhteisen kielen löytymistä 0%
(n=0; N=1191) menetelminä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia (Kuvio 12, Ks.
myös Liite 11).
Hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia varmistamalla tiimityön ja moniammatillisen yhteistyön sujumisen 7,4 % (n=33; N=1191) HaiPro –raporttien mukaan vuonna 2015 (Liite 9). Lisäksi hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaa-ratapahtumia varmistamalla hoitohenkilöstön riittävän osaamisen tason 5,6 % (n=67;
N=1191) jokaisena kolmena vuotena (Liite 11).
5.3.4 Työympäristö
TYÖYMPÄRISTÖN ORGANISOINTI
Työympäristön organisointi
0,4
Kiireen vält-täminen 0,2 %
Meluisan työympäris-tön välttäminen 0 % Työolosuhteet
1, 3 %
1,3% /n= 16
Puhelinliikenteen organisointi
0,4 %
Kuvio 13. Työympäristön organisointiin liittyvien menetelmien ilmeneminen kolmen vuoden aikana.
Tiedonkulun HaiPro -raporteista ilmeni, että hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia organisoimalla työolosuhteita 1,3 % (n=15; N=1191) kolmen vuo-den aikana. Lisäksi hoitotyön johtajien menetelminä ehkäistä tiedonkulun vaarata-pahtumia oli organisoida työympäristöä 0,4 % (n=5; N=1191) ja puhelin liikennettä 0,4 % (n=5; N=1191). Hoitotyön johtaja organisoi työolosuhteita lisäämällä resursse-ja, täsmentämällä työnjakoa ja tekemällä konkreettisia päätöksiä hoitotyön sisältöön (Kuvio 13, Ks. myös Liite 11):
”…tilannetta ainakin osittain korjaamaan on saatu …keskukseen oma vierihoitorinki”
”….työmenetelmien ja työnjaon kehittäminen”
”Hoitajalistaan muutoksia, joiden avulla vastuut selkeämmin esille”
”Muutetaan …postin käsittelypaikkaa niin että vastaavien tilanteiden mahdollisuus pienenee”
Hoitotyön johtajat eivät ehkäisseet tiedonkulun vaaratapahtumia hoitohenkilöstön meluisan työympäristön välttämisellä 0 % (n=0; N=1191) ja toistuvien keskeytysten organisoinnilla tai hoitohenkilöstön kiireen välttämisellä HaiPro –raporttien mukaan (Liite 11).
5.3.5 Työhyvinvointi
Kuvio 14. Työhyvinvoinnin menetelmien ilmeneminen HaiPro -raporteissa.
HaiPro raporttien mukaan työhyvinvoinnin johtamisen osa-aluetta ilmeni 2,1 % (n=25;
N=1191) kaikista hoitotyön johtamisen osa-alueista kolmen vuoden aikana. Hoitotyön johtajat huomioivat inhimillisten tekijöiden 1,3 % (n=16; N=1191) vaikutuksen tiedon-kulun vaaratapahtumissa (Kuvio 14, Ks. myös Liite 11) ja on tiedontiedon-kulun vaaratapah-tumien käsittelijänä ymmärtäväinen sekä ohjaa huolellisuuteen ja tarkkuuteen:
TYÖHYVINVOINNIN KEINOT
Työhyvinvoinnin
suunnittelu 0,7 %
Henkilöstöty- tyväisyysmit-taus 0 % Inhimillisten teki-jöiden
huomioin-ti 1,3 % 1,3 % Työvuoron fyysisen
kuormittavuuden huomiointi 0,0 %
Työhön sitout-tamisen huo-miointi 0 %
”Huolellisuutta ajanvarauksen tekemiseen”
”Kiireestä huolimatta huolellisuutta ja tarkkuutta tekemiseen”
”Tarkkuutta rannekkeen laitossa”
Hoitotyön johtajat suunnittelevat, keskustelevat ja seuraavat hoitohenkilöstön työhy-vinvointia 0,8 % (n=8; N=1191) HaiPro -raporttien mukaan(Liite 11), jotta tiedonkulun vaaratapahtumia ehkäistäisiin tulevaisuudessa:
”Harkitaan papereiden siirtoa päivävuoroon”
”Keskusteltu työterveyshuollon kanssa”
”Asiasta pidetty neuvottelu työntekijän kanssa ja sovittu korjaavat toimenpiteet, seu-rataan tiiviisti..”
Hoitotyön johtajat eivät ehkäisseet tiedonkulun vaaratapahtumia henkilöstötyytyväi-syyden mittaamisella 0 % (n=0; N=1191) tai työhön sitouttamisella 0 % (n=0;
N=1191) HaiPro –raporttien mukaan( Liite 11). Hoitotyön johtajista alle 0,08 % (n=1;
N=1191) käytti työvuoron fyysisen kuormittavuuden huomioimista menetelmänä eh-käistä tiedonkulun vaaratapahtumia vuonna 2017 (Liite 10).
5.3.6 Potilaiden aktiivinen osallisuus
Kuvio 15. Potilaiden osallisuuden ja menetelmien ilmeneminen HaiPro –raporteissa kolmen vuoden aikana.
HaiPro –raporttien mukaan hoitotyön johtamisen vähiten käytetty osa-alue oli potilai-den osallisuus 1,8 % (n=22; N=1191) kaikista hoitotyön johtamisen osa-alueista kol-men vuoden aikana. Hoitotyön johtajat ehkäisivät tiedonkulun vaaratapahtumia pa-rantamalla potilaiden tiedonsaantia osana potilasohjausta 0,8 % (n=10; N=1191), mahdollistamalla potilaiden tiedon saantia omista hoitosuunnitelmistaan 0,5 % (n=6;
Osallisuu-den
mahdolis-taminen 0,5 %
Tiedon saanti hoitosuunnitel-masta vuoteen-vierus rapor-toinissa 0 %
Potilastyy- tyväisyy-den mit-taaminen 0
% Tiedonsaanti
osana poti-lasohjausta 0,8 %
Tiedon saanti omasta hoito- suunnitelmas-ta 0,5 %
Potilaiden osallisuus
N=1191) sekä potilaiden osallisuuden mahdollistamista 0,5 % (n=6; N=1191) osana potilasturvallisuuskulttuuria (Kuvio 15, Ks. myös Liite 11):
”Kirjalliset haavanhoidon potilasohjeet päivitetään ja niistä tehdään selkeämmät poti-lasta ajatellen”
”Omaisten ja hoitajien välisten yhteistyön kehittäminen”
Hoitotyön johtajat eivät käyttäneet tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisemisen me-netelminä hoitohenkilöstön vuoronvaihtoihin liittyvää vuoteen vierus raportointia 0%
(n=0) tai potilastyytyväisyyden mittausta 0% (n=0) osana tiedonkulun kokonaisjohta-mista kolmen vuoden aikana (Kuvio 15. Liite 11).
Tiedonkulun HaiPro -raporttien vuosivertailussa ilmeni, että hoitotyön johtaja käytti yhä vähemmän potilaiden osallisuuteen liittyviä menetelmiä ehkäisemään tiedonku-lun vaaratapahtumia (Liite 11).
5.7. Yhteenveto keskeisistä tuloksista
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtamista tiedonkulun vaaratapah-tumien ehkäisyssä. Tarkoituksena oli tunnistaa hoitotyön johtamisen osa-alueita sekä kuvata hoitotyön johtajan menetelmät ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia Haipro -raporteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoito-työn johtamisen kehittämisessä sekä tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisyssä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hoitotyön johtamisen osa-alueista eniten käyte-tään osallistavaa johtajuutta ja menetelmänä avointa keskustelua tiedonkulun vaara-tapahtumista. Lisäksi hoitotyön johtaja luo tiedonkulkuun systemaattisia rakenteita
Yhteenvetona voidaan todeta, että hoitotyön johtamisen osa-alueista eniten käyte-tään osallistavaa johtajuutta ja menetelmänä avointa keskustelua tiedonkulun vaara-tapahtumista. Lisäksi hoitotyön johtaja luo tiedonkulkuun systemaattisia rakenteita