Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitotyön johtamisen osa-alueita tiedon-kulun vaaratapahtumissa sekä kuvata hoitotyön johtajan menetelmiä ehkäistä tie-donkulun vaaratapahtumia Haipro –raporttien perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hoitotyön johtaja osallistaa rohkeasti moniammatillista henkilös-töä avoimeen keskusteluun organisaation hyvin monilla eri tasoilla tiedonkulun vaara-tapahtumien ehkäisemiseksi ja ylläpitää vahvasti potlasturvallisuuskulttuuria organi-saatiossa.
Tutkimus toi esiin sen, että hoitotyön johtamisen osa-alueista vähän käytettyjä ovat työympäristön ja työhyvinvoinnin osa-alueet tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäise-misessä. Tästä syystä onkin perusteltua pohtia HaiPro – raporttien käsittelyssä voisi-ko tiedonkulun vaaratapahtumia analysoida keskustelun sijasta syvemmin ja pohtia monipuolisempia konkreettisia menetelmiä tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäise-miseksi. Toisaalta hoitohenkilöstön näkökulmasta avoin keskustelu lisää tietoisuutta tiedonkulun vaaratapahtumista ja ymmärrystä riskeistä työympäristössä, mutta hoito-työn johtaja pystyy kuitenkin kokonaisjohtamisen avulla ja konkreettisten menetelmi-en avulla organisoimaan esimerkiksi työympäristöä sekä systematisoimaan holtitonta puhelinliikennettä tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisemiseksi.
Näyttää siltä, että potilaiden aktiivisen osallisuuden huomioiminen osana potilastur-vallisuutta ei ole vielä luonnollinen osa tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisemistä.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että IT- teknologian mahdollisuudet parantaa potilasturvalli-suutta ja sen hyödyntäminen on hoitotyön johtajan menetelmä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia, mutta toisaalta lukuisat tietojärjestelmät aiheuttavat käytettä-vyysongelmia ja tiedonkulun vaaratapahtumia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hoitotyön johtaja osallistaa moniammatillista hen-kilöstöä avoimeen tiedonkulun vaaratapahtumien käsittelyyn ja johtaa tiedonkulun
vaaratapahtumien ehkäisemistä rakentamalla tiedonkulun systemaattisia rakenteita.
Hoitotyön johtaja ei kuitenkaan käytä kaikkia tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia. HaiPro –järjestelmä mahdollistaa hoitotyön johtamisen osa-alueiden ja näyttöön perustuvien menetelmien kartoittamisen tiedon-kulun vaaratapahtumien ehkäisemiseksi sekä potilasturvallisuuden kehittämisen.
Suositukset:
Hoitohenkilöstölle. Hoitohenkilöstö on suurin henkilöstöryhmä, joka ilmoittaa potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vain osa vaaratapahtumista ilmoitetaan. Tämän tutkimuksen perusteella suositellaan ja motivoidaan hoitohenkilöstöä tekemään tiedonkulun vaaratapahtumailmoitus jokaisesta läheltä piti-, tapahtui potilaalle - tai vaka-vasta vaaratapahtumasta sekä kohdentamaan vaaratapahtuma konkreettisten menetelmien löytämiseen. Tiedonkulun varatapahtumiin suositellaan suhtau-tuvan yhtä suurella mielenkiinnolla kuin esimerkiksi vakaviin vaaratapahtumiin.
Hoitotyön johtajille. Tämän tutkimuksen perusteella hoitotyön johtajille suosi-tellaan tiedonkulun monipuolisien ja konkreettisien menetelmien soveltamista tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisemiseksi. Hoitotyön johtajille suositellaan analysoimaan terävämmin tiedonkulun vaaratapahtumienn taustalla olevia te-kijöitä kun kyseessä on työhyvinvoinnin ja työympäristön johtamisen osa-alueet. Hoitotyön johtaja voi lisätä osa-alueista työhyvinvoinnin, työympäristön ja potilaiden osallisuuden menetelmien käyttöä ehkäisemään tiedonkulun vaa-ratapahtumia. Tämän tutkimuksen mittari voi toimia apuvälineenä hoitotyön johtajalle hahmottamaan tiedonkulun vaaratapahtumien johtamisen osa-alueita ja konkreettisia keinoja. Lisäksi hoitotyön johtajille suositellaan tiedon-kulun HaiPro -raporttien käsittelyssä syyllistämättömyyden ja anonymiteetin käsitteiden omaksumista osana potilasturvallisuuskulttuuria sekä suhtautu-maan tiedonkulun vaaratapahtumiin yhtä suurella tärkeydellä kuin vakaviin vaaratapahtumiin. Hoitotyön johtajat tarvitsevat vahvan koulutuksen analysoi-maan tiedonkulun vaaratapahtumia potilasturvallisuuskultuurissa.
Organisaatioille. Tutkimuksessa kehitettyä mittaria voi päivittämisen jälkeen hyödyntää erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisissä terveydenhuollon organisaatioissa hahmottamaan tiedonkulun vaaratapahtu-mien kokonaisjohtamista ja löytämään hoitotyön johtamisen menetelmiä tie-donkulun vaaratapahtumien ehkäisyyn kansallisesti. Tutkimuksessa kehitettyä mittaria suositellaan rakennettavaksi osaksi HaiPro -järjestelmää apuvälineek-si ja struktuurikapuvälineek-si hoitotyön johtajille. Awanic – yhtiölle suositellaan lisäksi ra-kentamaan HaiPro –järjestelmään käsittelijän taustatieto-osuus. Sen avulla vaaratapahtuman käsittelijään liittyvät tutkimukset mahdollistaisivat
uudenlai-sen tutkimusnäkökulman laajassa ja useita johtamiuudenlai-sen tasoja sisältävässä or-ganisaatiossa. Terveydenhuollon organisaatioiden olisi hyvä tutkia tiedonkulun vaaratapahtumia systemaattisesti yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden tai tutkijoiden kanssa.
Koulutukselle. Tämä tutkimus antaa näyttöön perustuvaa tietoa siitä, millais-ten hoitotyön johtamisen osa-alueiden avulla tiedonkulun vaaratapahtumia eh-käistään konkreettisten keinojen avulla. Tietoa voi hyödyntää hoitotyön johta-mista opiskeleva, valmis hoitotyön johtaja tai hoitotyöntekijä, joka on kiinnos-tunut hoitotyön kokonaisvaltaisesta tiedonkulun johtamisesta.
Hoitotyön johtaminen ja tiedonkulku tarjoaa monipuolisia ja poikkitieteellisiä jatkotut-kimusaiheita tulevaisuuden muuttuvassa kansallisessa terveydenhuollon toimintaym-päristössä. Tulevaisuudessa tiedonkulkua ja hoitotyön johtamista voi tutkia käyttä-mällä tutkimusmenetelmänä haastattelua, jolloin voidaan saada hoitotyön johtajilta hyviin käytänteisiin sekä kokemuksiin perustuvaa, uutta tietoa tiedonkulun johtami-sesta ja keinoista ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia. Tutkimuksessa tuotettua mittaria voi päivittämisen jälkeen hyödyntää terveydenhuollon organisaatioiden eri-laissa yksiköissä toteuttamalla interventiotutkimuksen, miten mittarin käyttö vaikuttaa tiedonkulun vaaratapahtumien esiintymiseen. Oleellista jatkotutkimuksen kannalta olisi myös tutkia, millaisia ilmiöitä tutkimuksesta poissuljettu aineisto sisältää tiedon-kulun ja hoitotyön johtamisen näkökulmasta.
LÄHTEET
Al-Jumaili A & Doucette W. 2017. Comprehensive literature review of factors Influ-encing medication safety in nursing homes: using a systems model. Journal of the American Medical Directors Association 18(6), 470-488.
Awanic. 2016. Haipro. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijär-jestelmä. http://awanic.com/haipro/. Luettu. 10.11.2017.
Burns N & Grove. 2009. The Practice of Nursing Research. Appraisal, synthesis and generation of evidence. 6. painos. Saunders company, Philadelphia.
Chappel S, Verswijveren S, Aisbett B, Considine J & Ridgers N. 2017. Nurses occu-pational physical activity levels: A systematic review. International Journal of Nursing Studies 73(8), 52-62.
Choo J, Hutchinson A & Bucknall T. 2010. Nurses`role in medication safety. Journal of Nursing Management 18(7), 853-861.
Dirik H & Interpeler S. 2017. The Work environment and empowerment as predictors of patient safety culture in Turkey. Journal of Nursing Management 25(4), 256-265.
Elo S & Kyngäs H. 2008.The qualitative content analysis process. Journal of Ad-vanced Nursing 62(1), 107 -115.
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H. 2014. Qualitative content analysis: a focus on trustworthiness. SAGE open 4(1), 1-10.
Ford Y & Heyman A. 2017. Patients Perceptions of Bedside Hanndoff: Further Evi-dence to Support a Culture of Always. Journal of Nursing Care of Quality 32(1), 15-24.
Gurses A.P & Carayon P. 2007. Performance obstacles of intensive care nurses.
Nursing Reseach 56(3), 185-194.
Haavisto E, Helovuo A, Kinnunen M & Peltomaa K. 2012. Vakavien vaaratapahtumi-en tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydvaaratapahtumi-enhuollon organisaatioille. Suomvaaratapahtumi-en
potilasturvallisuusyhdistys.
Hautamäki E, Kinnunen U-M & Palojoki S. 2017. Health information systems usabil-ity-related use errors in patient safety incidents. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 9(1), 6-17.
Helovuo A, Kinnunen M, Peltomaa K & Pennanen P. 2011. Potilasturvallisuus. Fioca Oy, Helsinki.
Henkilötietolaki 523/1999.
Hotus. 2013. Tutkimusten kriittisten arvioinnin kriteeristöt. hoitotyön tutkimussäätiö.
http://www.hotus.fi/jbi-fi/kriittinen-arviointi. Luettu 8.2.2018.
Hovila S, Hopia H, Kiuttu T & Kivinen T. 2013. Ennakoivan elvytystoiminnan tilanteet sairaalassa hoitohenkilöstön näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö 11(4), 23-30.
Härkänen M. 2014. Medication-related adverse outcomes and contributing factors among hospital patients: an analysis using hospitals incident report, the global trigger tool method, and observation with record reviews. Poblications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Number 260. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino, Tampere.
Jeffs L, Acott A, Simpson E, Campbell H, Irwin T, Lo J, Beswick S & Cardoso R.
2013. The Value of Bedside shift Reporting Enhancing Nurse Surveillance, Account-ability and Patient Safety. Journal of Nursing Care Quality 28(3), 226- 232.
Järvelin J, Haavisto E & Kaila M. 2010. Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen lääkärilehti 12(65), 1123- 1127.
Kettunen T & Gerlander M. 2013. Viestintä terveydenhuollon vuorovaikutussuhteissa.
Teoksessa Aaltonen L-M & Rosenberg P. (toim.) Potilasturvallisuuden perusteet.
Tammerprint Oy, Tampere, 293-305.
Kinnunen M & Peltomaa K. 2009. Moniulotteinen potilasturvallisuus. Teoksessa Kin-nunen M & Peltomaa K. (toim.) Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyön vuosikirja. Suo-men sairaanhoitajaliitto, Helsinki, 86–88.
Knuuttila J, Ruuhilehto K & Wallenius J. 2007. Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2007. Terveydenhuollon laadunhallinta.
https://www.valvira.fi/documents/14444/50159/LH-2007-1_vaaratapahtumien_raportointi.pdf. Luettu 16.11.2017.
Kohn L, Corrigan J & Donaldson. 2000. To err is human: building a safer health sys-tem.
https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.uef.fi:2443/lib/uef-ebooks/detail.action?docID=3375380. Luettu 14.12.2018.
Kurronen P. 2011. Potilasturvallisuus ja tiedonkulku –HaiPro –vaaratapahtumien analyysi. Hoitotieteen laitos. Pro gradu –tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto.
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O. 2011. Sisällönanalyysi suoma-laisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23(2), 138–148.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.
Launis V. 2005. Rekisteritutkimuksen etiikka filosofian näkökulmasta. Suomen lääkärilehti 12-13 (60), 1459-1461.
Liukka M, Hupli M & Turunen H. 2017. How transformational leadership appears in action with adverse events? A Study for Finnish nurse manager. Journal of Nursing Management (9), 1-8.
Mardis T, Mardis M, Davis J, Joshua D, Justice E, Riley H, Donelly J & Riesenberg L.
2017. Bedside shift-To-shift handoffs A systematic review of literature. Journal of Nursing Care Quality 31(1), 54-60.
Miller K, Riley W & Davis S. 2009. Identifying key nursing and team behaviours to achieve high reliability. Journal of Nursing Management 17(2), 247-255.
Mitchell l & Flin R. 2008. Non-technical skillls of the operating theatre scrub nurse:
Literature review. Journal of Advanced Nursing 63(1), 15-24.
Morrow K, Gustavson A & Jones J. 2016. Speaking up behaviours (safety voices) of healthcare workers: A metasynthesis of qualitative research studies. International Journal of Nursing Studies 64(12), 42-51.
Morse J & Field P. 1998.Nursing Research. The Application of qualitive approaches.
Second edition. United Kingdom.
O`Connor S & Carlson E. 2016. Safety Culture and Senior Leadership Behavior.
Journal of Nursing Administration 46(4), 215-220.
Pitkänen A, Teuho S, Ränkimies M, Uusitalo M, Oja K & Kaunonen M. 2014. Lääke-hoitoon liittyvien vaaratapahtumien taustalla olevat tekijät. Hoitotiede 26(3), 177–189.
Polit D & Beck C. 2017. Nursing research generating and assessing evidence for nursing practise. Tenth edition. Lippincott Williams & Wilkins. Philadelphia.
Potilasvakuutuskeskus. 2018. Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetut tapaukset ratkai-suvuosittain 2012-2017. Vuosiraportti.
http://www.pvk.fi/fi/tilastot-ja-tutkimukset/vahinkotilastot/. Luettu 16.10.2018.
Rauhala A, Kinnunen M, Kuosmanen A, Liukka M, Olin K, Sahlsrtöm M & Roine R.
2018. Mitä vapaehtoiset vaaratapahtumailmoitukset kertovat? Suomen Lääkärilehti 46(73), 2716-2720.
Roivas M & Karjalainen A-L. 2013. Sosiaali- ja terveysalan viestintä. 1. painos.
Bookwell Oy, Porvoo, 101–156.
Räisänen S & Gissler M. 2012. Rekisteritutkimus –mahdollisuus hoitotieteessä. Hoi-totiede 24(1), 62-69.
Sahlström M, Partanen P & Turunen H. 2012. Potilaiden näkemyksiä potilasturvalli-suudesta ja osallistumisesta sen edistämiseen. Tutkiva Hoitotyö 10(4), 4-13.
Sahlström M, Partanen P & Turunen H. 2018. Patient-reported experiences of patient safety incidents need to be utilized more systematically in promoting safe care. Inter-national Journal for Quality in Health Care 30(10), 778-785.
Salminen-Tuomaala M, Leikkola P, Mikkola R & Paavilainen E. 2015. Potilaan hoidon turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ensihoidon työntekijöiden kokemana. Tutkiva Hoito-työ 13(14), 25-34.
Sandlin D. 2007. Improving patient safety by implementing a standardized and con-sistent approach to hand-off communication. Journal of PeriAnesthesia Nursing 22(4), 289-292.
Smeulers M, Lucas C & Vermaeulen H. 2014. Effectiveness of different nursing handover styles for ensuring continuity of information in hospitalized patients.
Cochrane Database of Systematic Reviews. Published by John Wiley & Sons, Ltd.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täy-täntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011.
STM. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18.
STM. 2017. Potilas – ja asiakasturvallisuustrategia 2017 -2022. Sosiaali- ja terveys-ministeriön julkaisuja 2017:9. Helsinki.
STM. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012 -2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112146/STM_2012_%20KASTE_FI_uu si.pdf?sequence=3. Luettu 16.11.2017.
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326.
THL. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja –strategian toimeenpanon tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere.
https://www.thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf. Luettu 16.11.2017.
THL. 2017. Rahoitusuudistus.
https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/kustannukset-ja-vaikuttavuus/rahoitus/rahoitusuudistus. Luettu 16.11.2017.
Tobiano G, Marshall A, Bucknall T & Chaboyer W. 2015. Patient participation in nurs-ing care on medical wards: an integrative review. International Journal of Nursnurs-ing Studies 52(6), 1107–1120.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannus-osakeyhtiö Tammi. Helsinki.
Turunen E, Mäntynen R, Miettinen M, Vehviläinen – Julkunen K, Turunen H & Parta-nen P. 2015. Sairaalan potilasturvallisuuskulttuuri sairaanhoitajien arvioimana:
pitkit-täistutkimus yhden yliopistosairaalan erityisvastuualueella. Hoitotiede 27(2), 148–
162.
Turunen H, Partanen P, Kvist T, Miettinen M & Vehviläinen – Julkunen K. 2013. Pa-tient safety culture in acute care: A –web-based survay of nurse managers and regis-tered nurses` views in four Finnish hospitals. International Journal of Nursing Practi-ce 19(6), 609-617.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen louk-kausepäilyjen käytäntö Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 15.11.2017.
Verschueren M, Kips J & Euwema M. 2013. A review on leadership of head nurses and patient safety and quality of care. Advances in Health Care Management 14(2), 3-34.
Widmark C, Tishelman C, Gustafsson H & Sharp l. 2012. “Information on the fly”:
Challenges in professional communication in high technological nursing. A Focus group study from a radiotherapy department in Sweden. BioMed Central of Nursing 11(10), 1-9.
WHO. 2011. Patient safety curriculum guide: multi-professional edition.
http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/44641/9789241501958_eng.pdf;jsessi onid=2A13481C0F8ED116CD1729EB154C4CE0?sequence=1. Luettu 7.12.2018.
WHO. 2018. 10 Facts on patient safety.
http://www.who.int/features/factfiles/patient_safety/en/. Luettu 16.10.2018.
Wong CA. 2007. The Relationship between nursing leadership and patient outcomes:
a systematic review. Journal of Nursing Management 15(5), 508–521.
Liite 1. Tiedonhaku tietokannoista.
Liitetaulukko 1. Tiedonhakuprosessi tietokannoista.
Medic potilasturvallisuu* OR
”pa-tient safety”AND viestint*
OR tiedonkul* OR communicat* OR
Cinahl ”patient safety” AND ”nurs*
lead*” OR ”nurs manage*”
OR “head nurs* OR “nurs*
administr*” AND communi-cation OR information AND event* OR incident* OR error*
Pubmed ”patient safety” OR ”safety management” AND “nurs*
lead* OR “nurs*
managemen*” OR “nurs*
administr*” OR “head nurse” OR “charge nurs*
AND communication OR information OR report*
AND error* OR “adverce
Cochrane ”patient safety” AND “in-formation OR communica-tion OR report*
Boolean, Title,
”tutkiva hoitotyö” AND poti-lasturvallis*
2007-2017 22 20 10 5
va hoito-työ
Yhteensä 230 179 100 24
Tutkimuskysymys:
Millaisten hoitotyön johtamisen osa-alueilla ehkäistään tiedonkulun vaaratapahtumia?
Mitkä ovat hoitotyön johtajan menetelmät ehkäistä tiedonkulun vaaratapahtumia?
Hakusanat:
potilasturva*”patient safety” ”safety management” AND
nurs* lead* OR “nurs* manage* OR “nurs” administr* OR “head nurse” OR “charge nurs AND
communication OR information OR report* AND
error OR “adverse event*” OR “adverse incident”
Tutkimuksen valintakriteerit:
tieteellinen tutkimusartikkeli, vertaisasrvioitu
suomen- tai englannin kielinen
julkaistu 2007-2017
koko teksti saatavana sähköisesti tai paperisena versiona Itä-Suomen yliopistolta
tutkimuksen näkökulmana potilasturvallisuus, hoitotyön johtaminen tai tiedonkulku ter-veydenhuollossa
tutkimus vastaa asetettuihin tutkimuskysymyksiin
Hakutulos tietokannoista N= 230
Medic n=8, Cinahl n=66, PubMed n=17, Scopus n=74, Cochrane n=17
Otsikon ja/tai tiivistelmän perusteella hyväksytyt:
Medic n=8, Cinahl n=37, PubMed n=8,
Scopus n=35, Cochrane n=2 Otsikon ja/tai tiivistelmän perusteella hylkäämiskriteerit:
Ei ole tieteellinen artikkeli
Ei vastaa tutkimuskysymyksiin Jatkoanalyysiin hyväksytyt tutkimukset
n= 100
Hylkäämiskriteerit koko tekstin luke-misen perusteella:
Kyseessä muu kuin tieteelli-nen artikkeli
Ei vastaa tutkimuskysymyk-seen
Tutkimuksen näkökulma muu kuin potilasturvallisuus, hoito-työn johtaminen tai tiedonkul-kuun liittyvä tutkimus
Kokotekstin perusteella hyväksytyt n= 19
Manuaalinen haku n=5
Lopulliseen analyysin hyväksytyt artikkelit: N=24
Medic n=3, Cinahl n=5, PubMed n= 2, Scopus n=8, Cochrane n=1, manuaalinen haku n=5
Liitetaulukko 3. Keskeisimmät hoitotyön johtamiseen ja tiedonkulkuun liittyvät tutkimukset
Tekijä(t), lähde, vuosi, maa.
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/ Otos Tutkimus- menetelmä
Päätulokset Al-Jumaili A &
Doucette W.
Journal of the American Medi-cal Directors Association.
2017. Iowa.
Nimetä työympäristössä olevia tekijöitä, joilla on vaikutusta lääki-tysturvallisuus tapahtumiin ja ku-vata yleisimmät lääkitysvirheet hoitokodissa.
Tieteelliset tutkimukset.
n= 6.
Kirjallisuuskatsaus Työympäristötekijä: Henkilöstön vähäinen koulutus on yhteydessä lääkitysvirheisiin ja korkealla hen-kilöstön koulutuksella on yhteyttä lääkitykseen liittyviä haittatapah-tumien vähentymiseen. Työympä-ristötekijä: moniammatillinen yhteistyö ja tiedonkulku ovat yhteydessä lääkitysvirheisiin. Työ-ympäristötekijät voivat johtaa tromboembolisiin tapahtumiin, hypoglykemiaan, kaatumisiin ja ummetukseen.
Chappel S, Verswijveren S, Aisbett B, Considine J &
Ridgers N. amma-tin fyysistä tasoa ja selittää mistä hoitotyöntekijöiden fyysinen aktivi-teetti koostuu työvuoron aikana.
Tieteelliset ja vertaisarvioidut tutki-mukset. n= 15.
Kirjallisuuskatsaus. Hoitajan fyysinen aktiivisuus työ-vuoron aikana on yhteydessä poti-lasturvallisuuteen. Hoitotyön fyysi-nen aktiivisuus on otettava huomi-oon työhyvinvoinnin suunnitte-lussa ja ammatillisen terveyden ylläpitämisessä.
Choo J,
Hutchinson A &
Bucknall T. Jour-nal of Nursing Management, 2010, Australia.
Kuvata hoitajien roolia lääkitys-prosessin johtamisessa ja kuvata lääkitysturvallisuuden johtamisen mahdollisuuksia kliiniseen käytän-töön.
Tieteelliset artikkelit. Kirjallisuuskatsaus Hoitajien rooli on korostunut lääki-tysturvallisuuden johtamisessa, hoitajien osallisuus on tärkeää tietokonepohjaisten lääkityspro-sessien suunnittelussa. Monitie-teellinen lähestymistapa ja kliini-nen yhteistyö on tärkeää.
Dirik H &
Interpeler S.
Journal of
Nurs-Tutkia kuinka työympäristö, työ-hön sitoutuminen ja potilasturvalli-suus ovat yhteydessä toisiinsa.
Yliopistollisessa sairaalassa työs-kentelevät hoitajat. n=274.
Kyselytutkimus. Työympäristöä muuttamalla ja työhön sitoutumisen rakenteita muuttamalla (osallistaminen
pää-ing Management, 2017. Turkki.
töksen tekoon) saattaa terveyden-huollon organisaatioissa parantaa potilasturvallisuutta. Mm. vahvistaa tiedonkulkua moniammatillisissa tiimeissä ja yhteistyötä. Hoitotyön johtajille on tärkeää nostaa potilas-turvallisuus potilas-turvallisuuskävelyiden avulla näkyväksi.
Ford Y &
Heyman A. Jour-nal of Nursing Care Quality, USA.
Selittää yhteyttä vuoteen vierus raportoinnin ja potilastyytyväisyy-den, ymmärtää yhteyttä hoidon, osallisuuden ja potilaan turvalli-suuden tunnetta sekä arvioida vuoteen vierus raportoinnin vaiku-tusta potilaiden luottamuksessa hoitajiin.
Aikuisten sisätauti-kirurginen osas-tot. n= 5.
Havannointi tutkimus. On merkittävä positiivinen yhteys potilaan vuoteen vierellä tapahtu-van raportoinnin, potilastyytyväi-syyden, turvallisuuden tunteen ja osallisuuden välillä. Hoitotyön joh-tajien pitäisi implementoida vuo-teen vierus raportointi yksiköihin, koska sillä on vaikutusta mm. poti-laan osallisuuteen.
Gurses A.P &
Carayon P. Nurs-ing Reseach, 2007. USA.
Tunnistaa työnteon esteet hoito-työn toimintaympäristössä.
Hoitajat n=272
Intensive Care Units n= 17 Sairaalat n= 7.
Kyselytutkimus. Hoitotyön potilasturvallisuuteen ja työnteon esteisiin kuuluu: melui-sa työympäristö, perheiden kes-keytykset, kiire, lääkkeiden saami-sen hidastuminen farmaseutilta, toistuvat puhelinliikenne perheiltä.
Hautamäki E, Kinnunen U-M &
Palojoki S. Finn-ish Journal of eHealth and eWelfare 2017.
Suomi.
Tunnistaa, millaiset tietojärjestel-mään liittyvät käytettävyysongel-mat aiheuttavat käyttövirheitä jotka johtavat haittatapahtumaan.
Yhden sairaanhoitopiirin vaarata-pahtumajärjestelmään raportoituja tapahtumia
n= 2500.
Sisällön analyysi Tietojärjestelmään liittyy käytet-tävyysongelmia: tieto jakautuu usealle näkymälle, valitun potilaan tunnistamisen ongelmia sekä käyt-täjän muistin varaan liittyviä toimin-toja.
Hovila S, Hopia H, Kiuttu T &
Kivinen T. Tutki-va Hoitotyö 2013.
Suomi.
Kuvata MET –tilanteita ja niihin osallistuneiden hoitohenkilöstön käsityksiä ennakoivasta elvytys-toiminnasta.
Hoitohenkilöstö n= 90. Sähköinen kyselytutki-mus.
MET toimintamalli lisää hoitohenki-löstön mielestä potilasturvallisuut-ta. Ennakoivan elvytystoiminnan kehittämisessä tulisi painottaa tiedon jakamista, ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Hoitotyön johtamisessa huomioitava mahd.
myös MET –käyntien jälkeinen ohjaus ja oppiminen hoitotyön
näkökulmasta, sillä yksiköiden välinen yhteistyö parantaa potilas-turvallisuutta.
Jeffs L, Acott A, Simpson E, Campbell H, Irwin T, Lo J, Beswick S & Cardoso R.
2013. Journal of Nursing Care Quality, Kanada.
Selittää hoitajien kokemuksia ja asenteita vuoteen vierus rapor-tointiin akuutti saraalassa.
Hoitajien haastattelu.
n= 43.
Sisällön analyysi. Vuoteen vierus raportointi selkiyt-tää tietoa, pysäytselkiyt-tää virheet ja visualisoi potilaan ja asettaa hoi-don tärkeysjärjestykseen. Paransi myös potilaan tiedonsaantia omas-ta hoidosomas-taan. Hoitotyön johomas-tajat voi hyödyntää tätä tietoa omassa toimintayksikössään ja johtaa poti-lasturvallisuutta.
Mardis T, Mardis M, Davis J, Josh-ua D, Justice E, Riley H, Donelly J
& Riesenberg L.
2017, USA.
Tarkastella millainen vaikutus vuoteen vierus raportoinnilla on potilaisiin.
Tieteelliset tutkimukset. n= 39. Kirjallisuuskatsaus. Vuoteenvierusraportointi on potentiaalinen ratkaisu tiedonkul-kuun liittyviin haittatapahtumiin vuoronvaihto tilanteissa. Parantaa potilasturvallisuutta, vähentää haittatapahtumia, parantaa tiedon-kulun tarkkuutta ja riittävyyttä.
Potilas ja henkilöstötyytyväisyys lisääntyi.
Määritellä hoitotyön toimintojen avaintekijät moniammatillisessa tiimissä.
Simulaatiotilanne, jossa mittarina
SBAR –R –malli tiedonkulusta. Havannointitutkimus. Kriittisen tiedonkulun kannalta hoitotyön tekijät ovat avain ase-massa potilasturvallisuuden näkö-kulmasta; tehokkaan tiedon kerää-jänä, tunnistajana ja toimia yhteis-työssä moniammatillisessa tiimis-sä.
Mitchell l & Flin R. Journal of Advanced Nurs-ing, 2008, UK.
Nimetä hoitajien ei-teknisiä ja(kognitiivisia ja sosiaalisia) taito-ja leikkaussalissa.
tieteelliset artikkelit. n= 13. Kirjallisuuskatsaus. Hoitotyössä tarvitaan tilannetie-toisuutta, tiimityötä ja kommu-nikaatiotaitoja.
Morrow K, Gustavson A &
Jones J. 2016, International Journal of Nurs-ing studies, USA.
Ymmärtää kuinka hoitotyöntekijät ja muut terveydenhuollon työnteki-jät kuvailevat potilasturvallisuutta tiedonkulkuun liittyen (safety voi-ce) ja kuinka sillä saattaa olla vaikutusta kliiniseen työhön.
Laadullisia tutkimusartikkeleita. n=
11.
Kirjallisuuskatsaus. Hierarkia vaikuttaa negatiivisesti (safety voice) tiedonkulkuun ja potilasturvallisuuteen, juurtuneet odotukset hoitotyöntekijän käytök-sessä vaikuttavat potilasturvalli-suuteen ja tiedonkulkuun. Hoito-työn johtajilla on pos. tai neg.
vai-kutus (safety voice), hoitotyön läsnäoleva johtaja ja organisaation avoin kulttuuri saattavat edistää potilasturvallisuutta ja (safety voi-ce).
O`Connor S &
Carlson E. 2016, Journal of Nurs-ing Administra-tion, USA.
Kuvata, kuinka hoitotyön johtaja voi henkilöstösuunnittelulla vaikut-taa positiivisesti kliiniseen hoito-työhön ja muuttaa potilasturvalli-suuskulttuuria turvallisemmaksi.
1 yleissairaala. Havannointi tutkimus, jossa haittatapahtuma rekisteriä käytettiin apu-na myös ennen ja jäl-keen intervention.
Hoitotyön johtaja voi muuttaa sai-raalan potilasturvallisuus kulttuuria tiedonkulun suhteen, hoitajat ha-lukkaampia myös raportoimaan haittatapahtumista.
Pitkänen A, Teu-ho S, Ränkimies M, Uusitalo M, Oja K & Kauno-nen M, Hoitotiede 2014, Suomi
Kuvata lääkehoidon taustalla ole-via tekijöitä
Lääkehoidon vaaratapahtumailmoi-tukset n= 2004.
Sisällön analyysi Lääkehoidon vaaratapahtumien taustalla olevat tekijät liittyvät tie-donkulkuun, työn organisointiin, olosuhteisiin, osaamiseen ja inhi-millisiin tekijöihin.
Kuvata potilaiden näkeämyksiä potilasturvallisuudesta ja osallis-tumisesta sen edistämiseen.
Yhden sairaalan ja kolmen terveys-keskuksen vuodeosastojen poti-lasotos n= 368
Kvantitatiivinen tutkimus;
Kyselytutkimus.
94 % potilaista piti Suomen ter-veydenhuoltoa turvallisena, mutta toisaalta ¼ piti todennäköisenä mahd. vahingoittua sairaalassa. 54
% potilaista ottaisi lääkkeet enempiä kyselemättä mitä ne ovat,
% potilaista ottaisi lääkkeet enempiä kyselemättä mitä ne ovat,