Keskustelu kehitysavusta on vilkasta. Lehdistö on yksi tämän keskustelun pääfoorumeista.
Tässä tutkielmassa tutkittiin kehitysapukriittisen keskustelun taloustieteellistä perustelua Helsingin Sanomissa 1.1.2010–15.11.2011 julkaistujen mielipidekirjoitusten, vieraskynien ja muiden kannanottojen pohjalta. Kannanotot olivat hyvin heterogeeninen joukko näkökulmia ja mielipiteitä. Osassa pohdittiin yleisellä tasolla kehitysavun mielekkyyttä, monissa keskityt-tiin johonkin kehitysapuun liittyvään yksityiskohtaan. Kannanotot puolesta ja vastaan kehi-tysavun jakautuivat lähes tasan. Asiantuntijan nimikkeellä kirjoitetut mielipidekirjoitukset olivat useammin kehitysapumyönteisiä verrattuna pelkällä nimellä kirjoitettuihin kannanot-toihin. Aineiston pääteemoiksi sisällönanalyysilla nousivat kehitysavun vaikuttavuus, vaihto-ehdot nykymuotoiselle kehitysavulle sekä koulutus kehitysavun kohteena.
Kehitysavun vaikuttavuus on yksi keskustelun lähtökohdista. Lehdistössä tähän liittyy usein vahva retoriikka avun lopettamisesta tai avun puolustamisesta. Tämän keskustelun yksi alulle panijoista oli alun perin Suomen Kuvalehdessä julkaistu Björn Wahlroosin provokaatio kehi-tysavun turhuudesta. Wahlroos pohjasi kannanottonsa Dambisa Moyon näkemyksiin, mikä näkyi myös keskustelussa lisääntyneinä viittauksina taloustieteilijöihin. Kehitysavun vaikut-tavuutta perustellaan pitkälti makrotasolla: kehitysapu on tai ei ole lisännyt talouskasvua. Tätä perusteltiin taloustieteilijöiden näkemyksillä, millä toisaalta vaikutti olevan argumentaatiota oikova vaikutus. Tämän teeman yhteydessä kasvun osatekijöiden pohdinta jäi lähes olemat-tomaksi. Muutaman kerran avun vaikuttavuutta perusteltiin myös mikrotason saavutuksilla.
Kehitysavun rakentavaan kritiikkiin kuuluu vaihtoehtojen esittäminen nykyiselle toimintata-valle. Keskustelussa tätä lähestyttiin kahdesta lähtökohtaisesti hieman eri näkökulmasta:
nykymuotoisen kehitysavun järkeistämisestä ja kehitysavulle vaihtoehtoisista keinoista. Li-säksi huomiota saivat mikroluotot, jotka nähtiin ennen kaikkea kehitysapua tukevana keinona.
Hyvän hallinnon tukeminen nousi esiin kohteena, jolle toivottiin enemmän painoarvoa kehi-tysyhteistyössä. Avulle vaihtoehtoiset keinot olivat pitkälti kauppapoliittisia: kaupan esteiden purkamista ja kansainvälisen verotuksen kehittämistä ja valvontaa. Myös ulkomaiset inves-toinnit nähtiin tieksi köyhyyden vähentämiseen. Lähtökohtaisesti tämän teeman aiheet ovat talousteoreettisesta näkökulmasta merkittäviä, ja näille olisi löydettävissä referenssit
tieteelli-sestä keskustelusta. Tätä ei kuitenkaan tämän teeman yhteydessä esiinny. Kokonaiskuva nykymuotoisen kehitysavun muokkaamisesta jää kannanottojen pohjalta hajanaiseksi. Kan-nanotot ovat yksittäisiä, eikä yhdessäkään kirjoituksessa pyritä antamaan kokonaiskuvaa aiheesta.
Koulutus nousee erilliseksi paljon puhuttavaksi aiheeksi kehitysapukeskustelussa. Keskuste-lulle on ominaista, että koulutus nähdään itsestään selvänä kehitysavun kohteena. Monesti koulutuksesta puhutaan synonyymina peruspalveluille, joiden tukeminen nähdään osassa kannanottoja tieksi talouskasvuun. Leviääkö hyvinvointi yksilötasolta yleiselle vai toisinpäin, on kysymys, jota ei esitetä keskustelussa, mutta josta ollaan useaa mieltä. Yksilöiden merki-tystä sekä avunsaajina että -antajina painotetaan nimenomaan kehitysapua puoltavassa argu-mentaatiossa. Kritiikki puolestaan tulee yleiseltä tasolta, kyvyttömyydestä aikaansaada talouskasvua.
Mikä sitten on talousteoreettisen argumentaation sija kehitysapukeskustelussa? Teemoittelus-sa 86 kaikista otannan 101 kirjoituksesta luokittui taloustieteen näkökulmasta mielenkiintoi-siksi. Näissä kaikissa ei kuitenkaan käytetty talousteoreettista argumentaatiota.
Talousteoreettisen argumentaation kannalta ongelmallista on, että kehitysavun tavoitteeksi määritellään usein köyhyyden vähentäminen. Tämä ei ehkä millään tasolla ole yksiselitteinen käsite, mikä vielä korostuu keskustelussa, johon osallistuu ihmisiä hyvin erilaisilla taustoilla.
Köyhyyden vähentämisen määritelmästä ei kehitysavun tavoitteena olla yksimielisiä. Vielä hankalampi kysymys on, mikä köyhyyttä vähentää. Tätä saatetaan kommentoida itsestään selvyytenä, mutta sitä se ei ole – tieteellisessä, eikä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Osassa kannanottoja argumentaation painavuutta pyrittiin nostamaan viittaamalla jonkun tunnetun kehitystaloustieteilijän näkemyksiin. Osassa tieteellinen viittaaminen on myös varsin onnistunutta. Väliinputoajaksi näyttää kuitenkin jäävän Dambisa Moyo, jonka suomalaiseen kehitysapukeskusteluun vaikuttaa esitelleen Björn Wahlroos. Moyon kirja Dead Aid saa pal-jon huomiota lehdistössä käytävässä keskustelussa, mutta huomattavan usein vaikuttaa siltä, että häneen viittaavat kirjoittajat eivät itse asiassa ole kyseistä kirjaa lukeneet. Myös onnistu-neita, eli paikkansa pitäviä, viittauksia Moyoon tehdään. Nämä keskittyvät Moyon näkemyk-siin, miksi kehitysapu ei ole toiminut. Moyo pyrkii kirjassaan kuitenkin nimenomaan antamaan kehitysavulle vaihtoehtoisen strategian nostaa kehitysmaat talouskasvun raiteille.
Näihin viittaukset ovat harvassa. Moyon lisäksi taloustieteilijöihin viitattiin harvakseltaan, mutta näissä kannanotoissa asiasisältö oli paikkansa pitävä. Tieteellisen viittaamisen ongel-maksi muodostuu välillä sen yksiulotteisuus: yhdessäkään kannanotossa ei tuoda esille, että avun vaikuttavuudesta ei tieteelliselläkään kentällä vallitse konsensusta.
Tarkoituksellisesti taloustieteellisesti relevanttiin argumentaatioon pyrkivät kannanotot käsit-televät kehitysapua melko yleisellä tasolla. Tällöin kehitysavun onnistumisen mittarina puhu-taan talouskasvusta ja perusteluna esitetään empiiristä evidenssiä tai tieteellistä tutkimusta.
Monet esiin nousevat aiheet voivat olla talousteoreettisesti mielenkiintoisia, vaikka ne harvoin tarkoituksellisesti tuoda esiin taloustieteellisenä perusteluna. Kannanotot sivuavat muun muassa työn tuottavuutta, teknologian siirtoa ja inhimillisen pääoman kasvattamista. Nämä esitetään kehitykselle myönteisinä asioina, mutta niitä harvoin tuodaan laajempaan taloustie-teelliseen kontekstiin. Liiketoiminta, kansainvälinen kauppa ja suorien ulkomaisten investoin-tien tukeminen puolestaan määritellään keinoiksi talouskasvuun. Nämä kasvun osatekijöitä sivuavat kannanotot liittyivät pääsääntöisesti avun puoltamiseen tai vaihtoehtoisiin keinoihin.
Kehitysavun kritiikki nojaa pääasiassa empiiriseen evidenssiin avun kyvyttömyydestä tuottaa talouskasvua. Kommentti, kuten ”Afrikkalaiset taloustieteilijät vastustavat paikalliselta teolli-suudelta kilpailun edellytykset tuhoavaa tukea (Kalle Pahkajoki, Mielipide 8.7.2011)”, on keskustelussa anomalia. Lisäksi esimerkiksi Easterlyn painottamat yksilöille suunnatut kan-nusteet nousta köyhyydestä puuttuivat keskustelusta kokonaan. Yksilön vastuuta ei otettu esiin. Selvästi virheellisiä talousteoreettisia käsityksiä kehitysavusta oli kuitenkin hyvin vä-hän.
Keskustelusta nousee myös esiin analyysin arvoisia teemoja, joiden suora talousteoreettinen arvo on vähäinen. Keskustelu on esimerkiksi hyvin Afrikka-keskeistä; jos avun maantieteelli-nen kohde tuodaan esille, on se Afrikka. Tästä lähes ainoana poikkeuksena oli Nicaraguan tilanteesta ja avun maksamisen perusteista käyty sananvaihto. Kehitysapu on monitieteinen kysymys, mitä perustellusti voidaan käyttää sekä apua puollettaessa että kritisoitaessa. Kuinka kehitysapu muokkaa ihmisten käyttäytymistä, jos ajatellaan ihmisten sopeutuvan yhteiskun-nassa vallalla oleviin olosuhteisiin (Dedu et al., 2011)? Tämän näkökulman esille tuominen kaataisi lisää vettä kehitysapukriittiseen myllyyn.
LÄHDELUETTELO
Boone Peter, 1996. Politics and the effectiveness of foreign aid. European Economic Review, 40, pp. 289-329.
Burnside Craig & Dollar David, 2000. Aid, Policies, and Growth. American Economic Review, 90(4), pp. 847-68.
Collier Paul, 2008. The Bottom Billion. New York: Oxford University Press.
Collier Paul, 2009. Dead Aid, by Dambisa Moyo. Book Review. The Independent.
[verkkodokumentti] [viitattu 26.11.2011] Saatavissa: http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/reviews/dead-aid-by-dambisa-moyo-1519875.html
Collier Paul & Dollar David, 2001. Can the World Cut Poverty in Half? How Policy Reform and Effective Aid Can Meet International Development Goals. World Development, 29(11), pp. 1787-1802.
Dedu V., Staicu G., Nitescu D. C., 2011. A Critical Examination of Foreign Aid Policy. Why it Fails to Eradicate Poverty. Theoretical and Applied Economics, 4(557), pp. 37-48.
Easterly William, 2002. The Elusive Quest for Growth. Fifth printing. Cambridge, Massachusetts: The MIT Press.
Easterly W., Levine R., Roodman D., 2004. Aid, Policies, and Growth: Comment. The American Economic Review, 94(3), pp. 774-780.
Easterly W. & Williamson C., 2011. Rhetoric versus Reality: The Best and Worst of Aid Agency Practices. World Development, 39(11), pp. 1930-1949.
Haarman C., Haarman D., Jauch H., Mote, H., 2009. Making the Difference! The BIG in Namibia: Basic Income Grant Pilot Project. Assessment Report. [verkkojulkaisu] [viitattu 28.11.2011] Saatavissa: http://www.bignam.org/BIG_publications.html
Hansen Henrik & Tarp Finn, 2000. Aid Effectiveness Disputed. Journal of International Development, 12, pp. 375-398.
Hansen Henrik & Tarp Finn, 2001. Aid and growth regressions. Journal of Development Economics, 64, pp.547-570.
Kehityspoliittinen ohjelma 2007. Valtioneuvoston periaatepäätös 2007. [verkkojulkaisu]
[viitattu 5.10.2011] Saatavissa: http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=103136 KYT, 2011. Kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskeva kertomus 2010. Ulkoasianministeriö, 2011. [verkkojulkaisu] [viitattu 5.10.2011] Saatavissa:
http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=221654
Metsämuuronen Jari, 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 3. laitos.
Jyväskylä: International Methelp.
Moyo, Dambisa. 2009. Dead aid: Why aid is not working and how there is another way for Africa. London: The Penguin Group.
OECD, 2002. Glossary of Statistical Terms: Official Aid. [verkkodokumentti] [viitattu 14.10.2011] Saatavissa: http://stats.oecd.org/glossary/detail.asp?ID=1887
OECD, 2003. Glossary of Statistical Terms: Official Development Assistance.
[verkkodokumentti] [viitattu 14.10.2011] Saatavissa:
http://stats.oecd.org/glossary/detail.asp?ID=6043
OECD, 2004. Evaluation of General Budget Support: Synthesis Report. [verkkojulkaisu]
[viitattu 25.10.2011] Saatavissa: www.oecd.org/dataoecd/25/43/37426676.pdf Rekola Juha, 1994. 0,28 % itsekkyyden asteikolla. Helsinki: Like.
Sachs Jeffrey, 2005. The End of Poverty, Economic Possibilites for Our Time. New York: The Penguin Group.
Siitonen Lauri, Sitari Taimi. 1990. Kehitysyhteistyön perusteet ja toteutus. Helsinki:
Gaudeamus.
SK 11/2010. Björn Wahlroos: Kehitysapu syytä lopettaa. Suomen Kuvalehti.
Tuomi Jouni, Sarajärvi Anneli, 2009. 6. painos. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Latvia: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
UM, 2008. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, Suomen toimintasuunnitelma (2008-2011).
Helsinki: Ulkoasiainministeriö, kehitysviestintä.
UM, 2010a. Yleinen budjettituki ja sektorituki osana Suomen kahdenvälistä
ohjelmaperustaista kehitysyhteistyötä. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, kehitysviestintä.
UM, 2010b. Suomen kehitysyhteistyö 2009. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, kehitysviestintä.
2010.
UM, 2011a. Kehitysyhteistyön määrärahat ja niiden käyttö. [verkkodokumentti]
[viitattu 26.10.2011] Saatavissa:
http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-FI UM, 2011b. Käsiteluettelo. [verkkodokumentti] [viitattu 28.10.2011] Saatavissa:
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=38607&contentlan=1&culture=fi-FI Virta Heli. 2008. Essays on Institutions and the Other Deep Determinants of Economic Development. (väitöskirja) Helsinki: HSE Print 2008. Helsinki School of Economics, Acta Universitatis Oeconomicae Helsingiensis, A-330. ISBN 978-952-488-267-5.
Mielipidekirjoitukset
10.1.2010 Riikka Purra. Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia?
12.1.2010 James O'Connor. Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle.
13.1.2010 Eero Paloheimo. Kehitysavun kritiikki on paikallaan.
15.1.2010 Hannu Auvo. Vuosikymmeniä jatkuneen kehitysavun tulokset ovat surkeita.
15.1.2010 Jukka Pirttilä. Kehitysavun vaikuttavuudesta on paljon luotettavaa tutkimustietoa.
16.1.2010 Erkki Myllys. Minne Afrikkaan viedyt rahat ovat päätyneet?
20.1.2010 Percy Mashaire. Afrikkalaiset eivät elä teollisuusmaiden kehitysavulla.
20.1.2010 Matti Yllönen. Kehitysapuriippuvuuden katkaisu on myös Suomen vastuulla.
20.1.2010 Arja Alho. Varoja on käytetty pienyrittäjien koulutukseen.
20.1.2010 Terhi Tiikkainen. Kehitysyhteistyövaroilla tuetaan orpolasten koulunkäyntiä.
23.1.2010 Aila Leppänen. Ylläpidämme omilla valinnoillamme kehitysmaiden riistoa.
29.1.2010 Sami Lahdensuo. Humanitaarisissa kriiseissä lapset ovat usein suurimpia kärsijöitä.
11.2.2010 Marja Tiilikainen, Liisa Laakso, Timo Lappalainen. Kansalaisjärjestöjen työ Somaliassa on ensiarvoisen tärkeää.
13.2.2010 Suvi Waitara. Kehitysyhteistyön ongelmat voivat johtaa köyhyydellä rahastamiseen.
22.2.2010 Antti Laakso. Maailman ympäristöongelmia ei voi ratkaista rajoittamatta syntyvyyttä.
25.2.2010 Marko Heikkinen. Pakolaisongelmaa ei ratkaista myöntämällä turvapaikkoja.
22.3.2010 Katri Korolainen-Virkajärvi, Elias Laitinen. Suomen korkeakoulut eivät tarvitse kehitysapua.
23.3.2010 James O'Connor. Mitä kehitysavun tilalle?
23.3.2010 Olli Sumari. Suosittelen Wahlroosille opintomatkaa Sierra Leoneen.
23.3.2010 Tapani Jussila. Kehitysapu vai turvapaikat?
25.3.2010 Ari-Joonas Pitkänen. Eipäs tai juupas eivät riitä kehitysapukeskustelussa.
26.3.2010 Teppo Valtanen. Rehellisyyttä pakolaiskeskusteluun.
27.3.2010 Kuutti Koski. Kehitysavun vaihtoehdoista pitää keskustella vakavasti.
27.3.2010 Risto Luukkonen. Pakolaisuutta aiheuttavaan vallankäyttöön pitää puuttua.
28.4.2010 Matti Seppälä. Suomi auttaa lainarahalla.
14.5.2010 Matti Kääriäinen. YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteet olisi taas aika palauttaa mieliin.
26.5.2010 Jussi Pakkasvirta. Nicaraguan tukemiselle on edelleen hyviä syitä.
9.7.2010 Pekka Puustinen. Suomella selkeä linja Nicaraguassa.
4.8.2010 Eija Ranta-Owusu. Tasa-arvo muistettava kehitysyhteistyössä.
5.8.2010 Eerik Lagerspetz. Relativistinen kanta huntuun on vain kanta muiden joukossa.
29.8.2010 Seppo Rissanen. Kehitysyhteistyö edistää talouden kasvua.
30.8.2010 Matti Kääriäinen. Kehitysavun kutsuminen kankkulan kaivoksi on vastuutonta.
31.8.2010 Ossi Louko. Kehitysavun tulokset vaatimattomia.
2.9.2010 Jaakko Yrjö-Koskinen. Emme kai halua itsekkään maan mainetta?
2.9.2010 Auvo Hannu. Idealistinen kehitysapu epäonnistuu väistämättä.
12.9.2010 Matti Kääriäinen. Olemmeko koko ajan lisää velkaa kehitysmaille?
20.10.2010 Marjo Mäenpää. Liiketoiminta sitoo paikalliset asukkaat kehitysapua paremmin työhön.
22.10.2010 Arja Alho. Yrittämiselle saadaan aikaan kestävää kehitystä.
2.12.2010 Tarja-Liisa Luukkanen. Maksuton yliopistokoulutus on kansalaisoikeus.
30.12.2010 Matti Palo. Metsäkadon torjunta vaatii hallinnon kehittymistä.
5.1.2011 Matti Kääriäinen. Korruption torjunnassa vastuu on yhteinen.
4.2.2011 Matti Niemi. Egyptin ja Tunisian nuoret näyttävät tietä.
15.2.2011 Mikko Patokallio. Ulkopoliittisessa keskustelussa keskitytään vääriin asioihin ja väittelyihin.
8.3.2011 Hanna Kallio. Pienlainat ovat tehokas tapa auttaa kehitysmaiden naisia.
3.4.2011 Nina Suomalainen. Kehitysyhteistyön peruslogiikkaa on viilattava.
6.4.2011 Juhani Kortelainen. Rakennemuutokset ovat pelkkää puhetta.
11.4.2011 Aino Pennanen, Venla Virkamäki, Tuuli Hakkarainen. Suomen on liityttävä edelläkävijöiden joukkoon ilmastopolitiikassaan.
14.4.2011 Riitta Weiste. Myös pojat hyötyvät tyttöjen aseman paranemisesta.
10.5.2011 Leena Löyttyniemi. Koulutuksen tukeminen olisi hyvää kehitysapua.
12.5.2011 Martti Penttonen. Opintojen rahoittaminen on hyvää kehitysyhteistyötä.
17.5.2011 Timo Lappalainen, Pauliina Parhiala, Rilli Lappalainen. Hyräily ei riitä Suomen vastaukseksi maailmalle.
20.5.2011 Aaro Rytkönen, Tarja Korkalainen. Ruoka on ihmisoikeus.
20.5.2011 Markus Sovala. Kehitysapua pitäisi suunnata kansainvälisten järjestöjen kautta.
28.5.2011 Oliver Oja. Kehitysapu yhdistettävä päästö- vähennyksiin.
8.7.2011 Kalle Pahajoki. Kehitysavussa myös laatu on tärkeää.
29.7.2011 Veli-Matti Niiranen. Nykymuotoinen kehitysapu pitäisi lopettaa.
14.9.2011 Hanna Markkula-Kivisilta, Riitta Weiste, Marja-Riitta Ketola, Tiina Saukko.
Kehitysapua koskeva budjettiesitys on jäätävä.
27.9.2011 Anne Brunila, Jaakko Kangasniemi. Investointien edistäminen on tehokasta kehitysyhteistyötä.
6.10.2011 Mika Railo. Vastuullisuus vähentää köyhyyttä.
7.10.2011 Anna-Leena Simula. Kovan ja pehmeän rahan investointien tuettava toisiaan kehitysavussa.
Vieraskynät
6.2.2010 Timo Behr. EU:n ulkoasiainhallinnolta odotetaan suuria.
7.4.2010 Hanna Laako, Manuel Martínez Espinoza. Kuva alkuperäiskansoista on muuttumassa.
19.4.2010 Reino Hjerppe, Minna Säävälä. Pakkokeinot eivät pure väestönkehitykseen.
14.6.2010 Satu Lassila, Emmi Antinoja. Katastrofivalmiutta ei saa unohtaa.
1.8.2010 Sanni Saarinen. Länsimainen naiskuva ei ole ainoa oikea.
28.8.2010 Virve Kähkönen. Palavan kumitehtaan kaksi vaikutusta. (merkintöjä) 25.10.2010 Eija Soini. Köyhyyden poistaminen on liian suuri tavoite.
22.11.2010 Vesa Jaakkola. Korruption kitkeminen on yhteinen etu.
12.1.2011 Anna Salmivaara. Hauras Haiti tarvitsee tukea vielä pitkään.
4.8.2011 Riitta Weiste. Köyhien maiden tytöillä on oikeus oppia.
Muut
21.1.2010 Talous. Afrikkaa pitää auttaa hyödyntämään omia vahvuuksiaan.
(Juhana Rossi)
10.2.2010 Ulkomaat. Ulkoministeriö kiistää epäselvyydet Somalian avussa.
(Jukka Huusko)
2.3.2010 Kotimaa. Kepa pelkää ilmastositoumuksen syövän muuta kehitysapua.
(Hanna Kaarto)
26.3.2010 Kulttuuri. HS-raati: Kehitysapu tepsii köyhyyteen. (Jyrki Räikkä) 26.3.2010 Kulttuuri. HS-raati: Kyllä
(Juha Seppäsen sitaatti toisella lehdellä tästä artikkelista) 26.3.2010 Kulttuuri. HS-raati: Ei
15.6.2010 Kotimaa. Hui, joku provosoi. (Anna Karismo)
3.7.2010 Ulkomaat. Suomi jatkaa tukeaan itsevaltaiselle Nicaragualle. (Antti Ämmälä) 18.7.2010 Kotimaa. Kirkon ulkomaanapu: Kovia leikkauksia tulossa kehitysapuun.
(Helena Kjellberg)
18.7.2010 Kulttuuri. Kuin kaksi marjaa. (Sivuääniä, kohinaa kirjamaailmasta)
27.7.2010 Talous. Suomen maine puree kehitysmaiden markkinoilla. (Johanna Pohjola) 26.8.2010 Kotimaa. Stubb: EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa vaivaa epäjohdonmukaisuus.
(Joonas Laitinen)
27.8.2010 Kotimaa. Wahlroos: Kehitysapu ei kannusta kasvuun. (Joonas Laitinen) 16.9.2010 Kotimaa. Kepa: Kehitysyhteistyö ei yksin pysty poistamaan köyhyyttä.
(Hannele Tulonen)
23.9.2010 Ulkomaat. Luotonantajat syrjivät kehitysmaiden nuoria. (Antti Ämmälä) 16.11.2010 Kotimaa. Kokoomusnuoret jäi yksin kehitysapupuheissaan. (Miska Rantanen) 15.12.2010 Kotimaa. Työryhmä antaisi verohelpotuksen koulutuskuluissa
kehitysmaissa. (Piia Elonen)
8.1.2011 Talous/Raha. Kallis ruoka kurjistaa pahimmin Afrikassa ja Karibianmeren rannikolla. (Aleksi Moisio)
18.1.2011 Talous. Yritykset kiertävät veroja kehitysmaissa yhä enemmän.
(Elina Lappalainen)
31.1.2011 Kotimaa. Kepa karsisi autettavia maita ja keskittyisi auttamaan Afrikassa.
(Kalle Silfverberg)
20.2.2011 Ulkomaat. Koulutielle sodan raunioista. (Antti Ämmälä)
27.2.2011 Ulkomaat. Afrikka odottaa vihreää vallankumousta. (Antti Ämmälä) 27.2.2011 Ulkomaat. Tehotonta ja byrokraattista. (Antti Ämmälä)
25.3.2011 Ulkomaat. Mitä on kehitys? (Antti Ämmälä)
3.4.2011 Ulkomaat. Kotimainen konsultti syö kehitysapuvaroja. (Johanna Pohjola) 4.4.2011 Kotimaa. Kehitysavusta ja ruotsista eroon. (Joonas Laitinen)
12.4.2011 Ulkomaat. Parikymppiä kuussa Etelä-Amerikan naisille. (Jenni Virtanen) 16.4.2011 Ulkomaat. Vastinetta 187 eurolle. (Antti Ämmälä)
8.5.2011 Sunnuntai. Demokratian kova kevät. (Anu Nousiainen)
4.9.2011 Ulkomaat. Eminem täällä, auttaisitko sinäkin Afrikkaa. (Eeva Eronen) 11.11.2011 Ulkomaat. EU-komissio: Kehitysapu valuu hukkaan. (Annamari Sipilä)