Lunastetulle johtoalueelle ei saa rakentaa raken-nuksia eikä yli kaksi metriä korkeita muitakaan rakennelmia ilman Fingridin lupaa. Esimerkiksi teiden ja vesijohtojen sijoittamiseen sekä maan-muokkaukseen tarvitaan Fingridin ohjeet. Fingrid voi myös sopia maaomistajan kanssa johto-aluekohdista, joissa kiinnitetään erityistä huo-miota kasvuston käsittelyyn.
Voimajohdon kunnossapitäminen sähköturvalli-suusmääräysten mukaisena edellyttää johtora-kenteen ja johtoalueen säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä. Lakien velvoittamia kun-nossapitotöitä ovat reunavyöhykkeen käsittely (puuston hakkuu) ja johtoaukean raivaukset sekä voimajohtorakenteiden kunnossapitoon liittyvät työt.
Voimajohtoalue ja voimajohtorakenteet tarkaste-taan pääasiassa kävellen 2-3 vuoden välein. Li-säksi voimajohtorakenteita kunnossapidetään korjaamalla tarkastuksissa havaitut viat ja puut-teet. Isot korjaustyöt edellyttävät koneiden käyt-tämistä pylväspaikalla sekä niillä liikkumista
joh-toalueella. Tällaisia korjaustöitä tehdään verra-ten harvoin, jos lainkaan, johdon kymmeniä vuo-sia kestävän elinkaaren aikana. Pienet korjaus-työt edellyttävät kulkemista jalan, mönkijällä, moottorikelkalla tai vastaavalla.
Johtoaukea pidetään avoimena raivaamalla se joko koneellisesti tai miestyövoimin keskimäärin noin 5-8 vuoden välein. Valikoivassa raivauk-sessa käyttövarmuutta vaarantamattomia mata-lakasvuisia puita ja pensaita voidaan jättää kas-vamaan johtoaukealle (Kuva 12).
Reunavyöhykkeen puusto käsitellään 10–25 vuoden välein sähköturvallisuuden ja kantaver-kon käyttövarmuuden varmistamiseksi (Kuva 13). Käsittelyssä reunavyöhykkeen puusto har-vennetaan, latvotaan helikopterilla tai pääteha-kataan puuston tilan mukaan. Ylipitkät puut kaa-detaan tai puiden latvoja katkaistaan 2–4 metriä helikopterisahauksella. Jos suurin osa reuna-vyöhykepuista on ylipitkiä, reunavyöhyke käsitel-lään kokonaisvaltaisesti niin, että vyöhykkeeltä hakataan koneellisesti pois kaikki puut. Maan-omistajalla on puuston omistajana oikeus päät-tää, miten voimajohdon kunnossapidon edellyt-tämä reunavyöhykkeen puuston hakkuu ja myynti järjestetään.
Kantaverkon voimajohdon tekninen käyttöikä on jopa 60–80 vuotta. Tämän jälkeen voimajohto mitä todennäköisimmin perusparannetaan, mikä edelleen pidentää johdon käyttöikää noin 20–30 vuotta.
Voimajohdon elinkaaren päättyessä syntyvät materiaalit kierrätetään etusijajärjestyksen mu-kaisesti niin, että mahdollisimman suuri osa ma-teriaaleista toimitetaan kierrätettäväksi ja ne mitä ei voida kierrättää materiaalina, käytetään ener-giaksi. Kaatopaikalle tai muuhun loppusijoituk-seen päätyvä materiaalimäärä pyritään minimoi-maan.
Suuri osa purettavasta materiaalista on pylväistä ja johtimista syntyvää metalliromua, joka voidaan kierrättää. Pylväsrakenteita purettaessa poiste-taan myös maanalaiset betoniset perustuspilarit pihoilta ja pelloilta. Lisäksi työmaalla syntyy kyl-lästettyä puuta, jonkin verran lasia ja posliinia sekä uuden voimajohdon rakentamisesta pak-kausmateriaalia. Purkumateriaaleista voidaan pääsääntöisesti kierrättää myös betoni, posliini ja lasi. Kyllästetyt puupylväät hyödynnetään ener-giaksi.
4.1 Vaihtoehtojen muodostaminen
Valtioneuvosto on vuonna 2017 määritellyt Suo-mea koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttöta-voitteet (VAT), jotka ovat osa maankäyttö- ja ra-kennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelu-järjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttöta-voitteet koskevat hankkeita, joilla on alueraken-teen, alueiden käytön, liikenneverkon tai energia-verkon kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys. Kantaverkon voimajohdon rakentami-nen on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Val-takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mu-kaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.Valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkit-tävät voimajohtojen linjaukset on osoitettava maakuntakaavoituksessa ja otettava huomioon muussa alueidenkäytön suunnittelussa siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät.
Huomioon on otettava sekä tarpeelliset uudet lin-jaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Valtion viranomaisten on haettava tavoitteiden toteutumista edistäviä ratkaisuja ja toisaalta pidättäydyttävä tavoittei-den toteutumista vaikeuttavista toimenpiteistä.
Myös tässä YVA-menettelyssä tarkasteltavassa voimajohtohankkeessa lähtökohtana on ollut uu-den voimajohdon sijoittaminen mahdollisimman
suurelta osin nykyisten voimajohtojen paikalle tai yhteyteen.
Suomessa ei ole olemassa virallisia voimajohto-jen sijoittamista koskevia ohjeita. Uusia kanta-verkon voimajohtoreittejä suunniteltaessa Fingri-din tavoitteena on välttää esimerkiksi asutuksen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen lähei-syyttä. Tämä perustuu muun muassa ihmisten mahdollisiin terveysvaikutushuoliin (Korpinen 2003).
Voimajohtohankkeessa toteutetaan uutta infra-struktuuria, joten niillä on monenlaisia osavaiku-tuksia, jotka voidaan tulkita valtakunnallisten alu-eidenkäyttötavoitteiden mukaisiksi tai niiden vas-taisiksi. Alla olevassa taulukossa (
Taulukko 2) on tavoitteen toteutumisen koko-naisarviointi tavoitteittain. Vaikutuksia peilataan näihin tavoitteisiin tarkemmin myös eri vaikutus-ten osa-alueiden arvioinneissa. Hankkeella on myös ristiriitoja luontoon ja kulttuuriperintöön liit-tyvien tavoitteiden kanssa Alueella on monia luonnonympäristön arvoja ja Tornionjoen mai-sema-alue, joten hankkeella on nähtävissä risti-riitoja ympäristöarvoihin liittyvien tavoitteiden kanssa. Merkittävimpänä asiana voidaan tuoda esille, että hanke tukee valtakunnallisten aluei-denkäyttötavoitteiden mukaista energiahuoltoa, uusiutuvan energian käyttöä ja yhteiskunnan ko-konaisturvallisuutta.
Tavoite toteutuu
Tavoite toteutuu osin
Tavoite ei toteudu
Tavoitteen toteutumiseen ei voida ottaa kantaa tässä suunnitteluvaiheessa / Tavoitteen toteutuminen riippuu maankäytön suunnittelusta / Tavoite ei ole olennainen tässä.
Edistetään koko maan monikeskuksista, ver-kottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa alue-rakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä.
Luodaan edellytykset elinkeino- ja
yritystoimin-nan kehittämiselle sekä väestökehityksen
edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.
Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssi-tehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tu-keutuu ensisijaisesti olemassa olevaan raken-teeseen.
Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja
vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väes-töryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyö-räilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liik-kumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä.
Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja
palvelu-toimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa.
Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestel-män toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyk-siä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytyk-set eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteis-käyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle.
Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittä-vien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaik-kojen kehittämismahdollisuudet.
Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta il-manlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveys-haittoja.
Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuus-riskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin.
Otetaan huomioon yhteiskunnan
kokonaistur-vallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuk-sen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toi-mintamahdollisuudet.
! "
Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvo-jen turvaamisesta.
Edistetään luonnon monimuotoisuuden kan-nalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yh-teyksien säilymistä.
Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alu-eiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.
Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle
sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyö-dyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalou-den kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsä- alueiden säilymisestä.
Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tar-peisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin.
Turvataan valtakunnallisen energiahuollon
kannalta merkittävien voimajohtojen ja kauko-kuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien lin-jaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet.
Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisi-jaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.