6.8 Vaikutukset kokonaisuutena
6.8.2 Vaikutukset virkistykseen ja matkailuun
Hankealueella ei ole varsinaisia laajoja virkistyk-sen ja ulkoilun alueita. Alueelle ominaisilla metsä- ja suoalueilla on kuitenkin suurta virkis-tysarvoa ja ne toimivat niin sanottuina hiljaisina alueina sijoittuessaan kauaksi melulähteistä.
Selvitysalue on maaseutua, joten laajat luonto-alueet ovat asukkaiden helposti saavutettavissa luonnossa virkistäytymiseen. Metsiä ja suoalu-eita käytetään ulkoiluun, marjastukseen, sienes-tykseen ja metsässienes-tykseen. Tornion Ahonkum-mussa voimajohtoreitin kanssa risteää ulkoilu-reitti, joka toimii myös luontopolkuna. Paikalla on jo nykyisin voimajohtoja, mutta johtoalue laaje-nee uuden voimajohdon myötä. Tämä lisää koh-dan teollista luonnetta ja vaikuttaa jossain määrin virkistysreitin maisemaan ja kokemukseen luon-nossa olosta paikallisesti.
Voimajohdon rakentamisvaiheella on vaikutuksia virkistyskäyttöön. Erityisesti rakentamisessa teh-tävät hakkuut ja maanmuokkaukset sekä konei-den liikkuminen saattavat häiritä alueen virkistyk-sellistä käyttöä. Vaikutukset ovat kuitenkin väliai-kaisia ja rajoittuvat rakentamisen kohteena ole-ville alueille.
Rakentamisen yhteydessä tehtävät maanmuok-kaukset saattavat vaikuttaa esimerkiksi marjas-tukseen ja sienestykseen alueella. Toisaalta kul-kuyhteydet alueella voivat parantuvat mahdollis-ten teiden muokkausmahdollis-ten myötä, mikä voi vaikut-taa myönteisesti alueen virkistyskäyttöön eri vuo-denaikoina.
Hankkeen vaikutusalueella on hajanaista loma-asutusta metsä- ja suoalueilla. Vuennonkoskella Tornionjoen rannalla on yksityistä sekä vuok-rauskäytössä olevaa loma-asutusta. Joen ylittä-vien linjausvaihtoehtojen välissä Törmässä toimii pieni matkailuyritys, jolla on leirintäalue, paikkoja matkailuautoille sekä vuokrattavia mökkejä. Yri-tys välittää myös kalastuslupia. Vuennonkoski toimii kalastus- ja melontakohteena ja tämä mah-dollisuus on yksi alueen vetotekijöitä. Virkistys-kalastuksena Vuennonkoskella perhokalaste-taan lohta sekä pyydetään siikaa lippoamalla.
Alempana koskesta pyydetään harria. Ammatti-kalastusta Vuennonkoskella ei harjoiteta. Ruot-sin puoli Vuennonkoskea on Suomen puolta suo-situmpi kalastuspaikka. Vuennonkoskella tetaan lähinnä rannalta käsin. Tornionjoen kalas-tusalueen mittakaavassa Vuennonkoski ei ole
keskeisimpiä kalastuspaikkoja. Tornion kalastus-alueen isännöitsijän arvion mukaan Vuennon-koskella käy kesäisin kymmeniä kalastajia, kun Tornionjoen suosituimmat kalastuskohteet (ku-ten Matkakoski) keräävät satoja kalastajia vuo-dessa.
Uusi voimajohto Vuennonkoskella ei estä kalas-tusta, mutta kalastajan on huolehdittava, etteivät vapa ja siima pääse ulottumaan viittä metriä lä-hemmäksi voimajohdon virtajohtimia. Voima-johto kuitenkin heikentää tämän perinteikkään kalastuspaikan viihtyisyyttä ja tunnetta luonnon keskellä olosta erityisesti vaihtoehdossa Vuen-nonkoski eteläinen, jossa uusi voimajohto ylittää Vuennonkosken uudessa maastokäytävässä.
Vaihtoehdossa Vuennonkoski pohjoinen voima-johto sijoittuu nykyisen voimajohdon rinnalle, eikä uusi voimajohto vaikuta yhtä voimakkaasti viihtyisyyttä tai kalastusta heikentävänä tekijänä, koska paikalla on jo voimajohto.
Vuennonkoskea lasketaan kajakeilla ja kanoo-teilla. Uusi voimajohto ei estä tätä virkistyskäyt-töä, mutta vaikuttaa ja muuttaa joelle ja joelta au-keavaa maisemaa. Vaihtoehto Vuennonkoski eteläinen vaikuttaa voimakkaasti maisemaan ja sillä on suuri kielteinen vaikutus Vuennonkosken alueen loma-asutukselle ja vähäinen kohtalainen vaikutus joen virkistyskäytölle. Nykyisen voima-johdon rinnalle sijoittuvalla vaihtoehto Vuennon-koski pohjoisella on vähäinen vaikutus maise-maan ja sitä kautta virkistyskäyttöön voimajoh-don sijoittuessa Tornionjoen kapeaan kohtaan, jossa näkymät voimajohdon suuntaan ovat rajoit-tuneita.
6.8.3 Vaikutukset moottorikelkkailuun
Tornion alueella virallinen moottorikelkkareitti si-joittuu osin tutkittavalle voimajohtoreitille. Lisäksi yleiskaavoissa on osoitettu moottorikelkkailun yhteystarpeita johtoreiteille. Nykyisen kelkkailu-reitin säilyminen turvataan voimajohdon suunnit-telussa ja uusien moottorikelkkareittien toteutus on mahdollista voimajohdon näkökulmasta.Haasteita voi ilmetä uuden voimajohdon raken-tamisaikana, jolloin moottorikelkkareitin käyttö pitää säilyttää turvallisena ja sesonkikautena mielellään keskeytymättömänä. Moottorikelkkai-lulle voi aiheutua tilapäistä haittaa tai häiriötä voi-majohdon rakentamisaikana.
Johtoaukeaa voidaan maanomistajan ja Fingri-din luvalla käyttää moottorikelkkailuun.
6.8.4 Vaikutukset maa- ja metsätalou-teen
Lapissa on niukasti viljelyalueita johtoreitin var-rella. Pienet peltoalueet ovat kuitenkin paikalli-sesti tärkeitä ja ne ovat keskittyneet jokilaaksoi-hin asutuille alueille. Eniten peltoja voimajohto-reitin läheisyydessä on Liakanjokilaaksossa.
Maastotietokannan mukaan voimajohtoreitti si-joittuu yhteensä vajaan 4 kilometrin pituudelta peltoalueille (Taulukko 9). Voimajohtoreitin sijoit-tuessa suurimmaksi osaksi asuttujen alueiden ul-kopuolelle, metsätaloudella on suuri merkitys hankealueella.
Metsätalouteen hankkeella on haitallista vaiku-tusta yksittäisten elinkeinoharjoittajien kannalta koko johtoreitin matkalla. Hankkeen myötä me-netetään metsämaata noin 190 hehtaaria (Tau-lukko 9). Tarkastelussa ovat mukana kitumaat ja suomaat. Metsätalouden harjoittaminen estyy johtoalueella.
Suurimmat haitat voimajohdosta syntyvät kiin-teistöjen pirstoutuessa. Uuden voimajohdon si-joittuessa nykyisen voimajohdon paikalle tai rin-nalle pirstoutuminen ei lisäänny. Kokonaan uu-silla reiteillä pirstoutumista on pyritty välttämään huomioimalla kiinteistöjen rajat mahdollisuuksien
mukaan. Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys riippuvat metsätilan tai pellon koosta ja raken-teesta. Pienestä voimajohdon suuntaisesta met-sätilasta saattaa poistua merkittävä osuus, jolloin yksittäiseen kiinteistöön vaikutus on huomattava.
Pohjois-Suomessa vaikutuksen merkittävyyttä li-säävä tekijä on lyhyt kasvukausi.
Vaikutukset maanviljelyyn jäävät verrattain vä-häiseksi kokonaisuutena. Levenevä tai uusi joh-toalue ei sinänsä vaikuta maanviljelyyn, ainoas-taan lisääntyvä pylväiden määrä pelloilla. Viljely-alasta menetetään vain pylväsalat, mutta ei koko johtoaluetta. Käytännössä maatalouskäytöstä poistuva pylväsala on vähäinen, mutta maata-louskoneiden käyttö voi hankaloitua, ja rikkakas-vien leviämisen mahdollisuus lisääntyy. Pienen viljelyksen kannalta haitta on merkittävämpi kuin suurella pellolla. Eniten vaikutuksia kohdistuu vä-lille c-d Liakanjokivarren peltovaltaisilla alueilla, missä on eniten ja suurempia peltoalueita. Ha-rustamatonta pylvästyyppiä eli niin kutsuttua pel-topylvästä käytettäessä maanviljelylle aiheutu-vien haittojen oletetaan jäävän vähäisemmäksi.
Hankkeen vaikutukset yksittäisiin tiloihin riippu-vat paljolti pylväspaikkojen sijoittumisesta. Pyl-väspaikat ja -tyypit suunnitellaan vasta yleis-suunnitteluvaiheessa, jolloin tavoitteena on ottaa huomioon maanviljelijöiden toiveet.
13,3 0
51,0 0,6
42,4 2,7
18,3 0,1
!"# $ 11,9 0 %# $ & 31,1 0
%&' 16,4 0,1 (!' 1,6 0 )' 4,1 0,1
* 176,6 3,6
* ! 13,5 0
$
Vuennonkoski eteläinen 186,0
Vuennonkoski pohjoinen 190,1
3,6
6.8.5 Vaikutukset erityistoimintoihin (luonnonvarat) ja tuulivoimaan
Tällä hetkellä voimajohtoreitillä ei ole toimivia kaivoksia eikä alueita, joihin kaivoslain mukaisia hakemuksia tai päätöksiä (Kaivosrekisterin kart-tapalvelu 4/2019).Seudun suunnitellut ja toteutetut tuulivoima-alu-eet sijoittuvat verrattain laajalle alueelle, mutta painottuvat rannikkoseudulle tuulisuuden ja säh-könsiirtoyhteyksien vuoksi. Alueella on Kitkiäis-vaaran tuulivoima-alue ja maakuntakaavassa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Energiahuollon toiminnot sopivat luonteeltaan samalle alueelle voimajohdon kanssa ja voimajohdon sijoittami-nen nykyisen voimajohdon rinnalle ja tuulivoima-alueelle on hyvin normaalia teknistä yhteensovit-tamista. (katso myös Kuva 31).
6.8.6 Vaikutukset liikenteeseen
Merkittävimpiä liikenneväyliä hankealueella ovat valtatie 21 ja Muonion rata. Tutkittava voimajoh-toreitti on sovitettavissa liikenneväylien lähiym-päristöön. Viranomaisten ohjeet ylityskorkeuk-sista ja liikenteen näkemäalueista huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa.
Voimajohdon rakentamisella saattaa olla lyhytai-kaisia vaikutuksia liikenteeseen, kuten nopeus-rajoitukset tai mahdolliset lyhytaikaiset liikenne-katkot liikenneväylillä kohdissa, jossa voimajohto ylittää tien. Nämä vaikutukset eivät ole ympäris-tövaikutusten kannalta oleellisia. Voimajohdon käytöstä ei aiheudu vaikutuksia liikenteen turval-lisuuteen tai sujuvuuteen.
Vaikutuksia liikenteeseen syntyy rakentamisen aikana voimajohtorakenteiden kuljetuksista ja muusta rakentamiseen liittyvästä liikkumisesta.
Voimajohtorakenteiden kuljettaminen ei ole edel-lyttänyt erikoiskuljetuksia aiemmissa hank-keissa. Työryhmät siirtyvät maastossa jatkuvasti eteenpäin töiden etenemisen myötä. Teiden tai ratojen risteyskohdissa voimajohtorakentami-sesta voi aiheutua nopeusrajoituksia tai lyhytai-kaisia liikennekatkoja. Tiet ja radat voidaan suo-jata esimerkiksi johtimia kannattavin telinein.
Tarkemmin käytettävät kulkureitit selviävät jatko-suunnittelussa.
Voimajohtoreitti ylittää Tornionjoen, joka on mer-kittäviä vesiväylä. Vesillä liikkumisen vaatimat korkeudet otetaan huomioon yleissuunnitteluvai-heessa, joten haitallisia vaikutuksia veneilyyn ja
vesireitteihin ei aiheudu uuden voimajohdon to-teuttamisesta.
Jatkosuunnittelun yhteydessä haetaan tarvitta-essa lentoestelupaa, jonka yhteydessä voima-johtorakenteet sovitetaan korkeudeltaan sellai-siksi, että ne eivät vaaranna lentoliikennettä Kemi-Tornion lentokentän lähialueella.
Maanteiden risteämät käsitellään yleissuunnitte-lun yhteydessä. Rakentamista varten haetaan tarvittavat työluvat, joissa määritetään mm. tila-päiset nopeusrajoitukset ja työmaa-alueen mer-kinnät.
Rautateiden risteämää varten haetaan ris-teämälupa.
6.8.7 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
Fingrid on osallisena voimajohtojen lähialueen kaavoituksessa sen varmistamiseksi, että voima-johtojen sähköturvallisuus- ja ympäristönäkökoh-dat otetaan huomioon kaavaratkaisuissa. Ristirii-tojen ehkäisemiseksi voimajohtotarpeille on tär-keää saada ajantasainen kaavamerkintä eri suunnittelutasojen kaavoihin. Tämänkin hank-keen osalta voimajohtoyhteyden kehittäminen on ollut pitkään alueen kaavoissa ja uutta ristirii-taista maankäyttöä ei ole syntynyt.
Kantaverkon uusia voimajohtoreittejä suunnitel-taessa Fingridin tavoitteena on välttää esimer-kiksi asutuksen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen välitöntä läheisyyttä. Myös Säteilyturva-keskus (2011) suosittelee välttämään vastaavien toimintojen rakentamista voimajohtojen välittö-mälle lähialueelle. Yleisenä sääntönä asuinra-kennukset pihoineen suositellaan sijoitettavan kokonaan johtoalueen ulkopuolelle.
Maankäyttöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää pylväiden sijoittelulla ja tekni-sillä ratkaisuilla. Erityistä huomiota kiinnitetään esisuunnittelussa tunnistettuihin asutuksen kan-nalta haasteellisiin suunnittelutilanteisiin. Kysei-sissä paikoissa tilanteeseen nähden parasta rat-kaisua haetaan yleisen edun ja teknistaloudellis-ten reunaehtojen rajoissa yhteistyössä kiinteis-tön omistajan kanssa siinä vaiheessa, kun jatko-suunnitteluun etenevä voimajohtoreitti on selvillä ja hankkeen suunnittelu on edennyt riittävälle tarkkuudelle.
Maatalouteen kohdistuvia vaikutuksia lieventää pylväiden sijoittaminen mahdollisuuksien
mu-kaan siten, että peltojen käytölle aiheutuvat hai-tat jäävät mahdollisimman pieniksi. Niin kutsutun peltopylvästyypin eli tukivaijerittoman portaalipyl-vään avulla maanviljelylle aiheutuvia haittoja voi-daan vähentää edelleen peltojen suorilla johto-osuuksilla. Lisäksi yksityiskohtaisessa voimajoh-don suunnittelussa huomioidaan tilojen rajat ja muoto sekä johtoreitin ja pylväiden sijoittuminen niihin nähden.
Rakennustöissä pyritään mahdollisuuksien mu-kaan välttämään haittaa maanviljelykselle ja kul-kuyhteyksille. Urakoitsijan edustaja sopii käytet-tävistä kulkureiteistä etukäteen maanomistajien kanssa. Fingrid velvoittaa sopimuksellisesti ura-koitsijat toimimaan rakentamisen aikana siten, että rakennustyöstä aiheutuvien vahinkojen määrä minimoidaan ja syntyneet vahingot korja-taan tai korvakorja-taan maanomistajille. Velvoitteiden noudattamista seurataan työmaakokouksin ja valvontakäynnein.
Liikenteeseen kohdistuvia haittoja voidaan eh-käistä huomioimalla liikenneväylien kehittämis-tarpeet esimerkiksi pylväiden sijoitteluissa ja ali-kulkukorkeuksissa. Johtojen ja teiden sekä rato-jen risteämissä noudatetaan sovittua ohjeistusta muun muassa vähimmäisetäisyyksien osalta.