Toiminnan aikaiset vaikutukset maisemaan

Vähäinen -

Muutos näkyy vain hyvin paikallisesti tai välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriym-päristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi.

Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alu-eesta ei muutu.

Muutos on lyhytaikainen.

Kohtalainen

-- Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin ja vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tär-keiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin jonkin verran heikentävästi.

Muutoksen myötä maiseman luonne tai mittakaava muuttuu osittain siten, että alueen käyttö ja kokemus alu-eesta muuttuu kielteiseen suuntaan.

Suuri

--- Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle ja/tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman ja kulttuu-riympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi.

Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan/alueen nykyinen myönteiseksi koettu käyttö estyy tai kokemus on negatiivinen.

Heikentää huomattavasti maiseman yhtenäisyyttä.

Vaikutuksia ei voida lieventää ja ne voivat kumulatiivisesti lisätä haitallisia vaikutuksia Erittäin

suuri ----

Muutos näkyy maisemassa hyvin laajalle alueelle ja/tai muodostaa erittäin merkittävän uhkatekijän maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiselle.

Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan/alueen nykyinen myönteiseksi koettu käyttö estyy kokonaan tai kokemus on erittäin negatiivinen.

Heikentää pysyvästi tai tuhoaa arvokkaan maiseman yhtenäisyyttä tai maiseman elementtejä.

7.5 Vaikutukset maisemaan ja

Reittiosuuden alkupäässä maisemassa korostu-vat Viitajärven kohdalla tehtävät johtojärjestelyt, jossa paikallisesti voimajohtoja tulee useampi kuin kaksi rinnakkain. Johtojärjestelyt muuttavat Viitajärven maisemakuvaa entistä rakennetum-maksi, mikä saattaa vaikuttaa järven ympäristön mahdolliseen virkistyskäyttöön kohtalaisen kiel-teisesti. Reittiosuuden varrella sijaitsee muitakin pieniä, maisemakuvaltaan avoimempia järviä.

Järviä ympäröivän maaston peitteisyys katkaisee ja peittää kuitenkin tehokkaasti näkymiä voima-johdolle, jolloin vaikutukset maisemakuvaan jää-vät vähäisiksi. Muilla, erityisesti metsäisillä alu-eilla uuden voimajohdon kielteiset vaikutukset maisemakuvaan jäävät neutraaleiksi tai vähäi-siksi. Uusi voimajohtoreitti kääntyy pohjoiseen Yli-Liakan kylän länsilaidalla peltoaukealla, jossa risteää useampi eri voimajohto. Maisemakuva muuttuu peltoaukealla entistä rakennetummaksi.

Peltoaukeaa ympäröivät metsäalueet ja kapeat saarekkeet luovat kuitenkin voimajohdoille taus-taa ja katkaisevat osittain näkymiä myös läheisitä pihapiireistä, jolloin vaikutuksia voidaan pitää kor-keintaan kohtalaisina.

Tornionjokilaakson suuntaisella reittiosuudella maisema on Keminmaa – Yli-Liakka -osuuden ta-voin topografialtaan pääasiassa tasaista ja suuri-piirteistä. Pohjoisessa topografinen vaihtelu li-sääntyy hieman. Uusi voimajohto sijoittuu nykyi-sen voimajohdon rinnalle lukuun ottamatta Mus-tajärven aluetta, jossa uusi voimajohto kiertää Hurujärvi – Iso-Mustajärvi luonnonsuojelualueen länsipuolelta. Kiertokohdalla tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä, jotka sijoittuvat maisemalli-sesti samanlaiseen ympäristöön. Luonnonsuoje-lualueen kohdalla syntyy paikallisia vaikutuksia maisemarakenteeseen, koska alueella joudutaan raivaamaan metsää ja muokkaamaan maata uu-den johtoalueen takia. Vaikutukset maisemara-kenteeseen ovat kuitenkin osittain palautuvia ja niitä voidaan pitää korkeintaan kohtalaisina. Vaih-toehtojen välillä ei ole eroja.

Uusi voimajohto sijoittuu reittiosuudella pääasi-assa metsäiseen maastoon, jolloin johtoalueelle syntyy pidempiä näkymiä vain hyvin paikallisesti esimerkiksi hakkuuaukioiden tai puuttomien

suo-alueiden kohdalla. Uusi voimajohto sivuaa pelto-aukioita ja rakennetumpia kyläkeskittymiä reitti-osuuden eteläosassa Liakanjoen kohdalla sekä pohjoisempana Korpikylän ja Vonkavaaran koh-dalla. Liakanjoen kohdalla voimajohdolle saattaa avautua paikallisesti näkymiä yhtenäisempien peltoaukioiden yli (kts. kohdasta 7.5.3. Liakanjo-kivarren kulttuurimaisema ja Kuva 54). Korpikylän ja Vonkavaaran kohdalla uuden voimajohdon joh-dinpylväät saattavat paikoin nousta maaston-muotojen takia metsänreunan yläpuolelle, jolloin ne olisivat visuaalisesti havaittavissa erityisesti Jokirannantien itäpuoleisilta avoimilta peltoau-keilta. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että reit-tiosuuden dominanssi- tai välialueelle sijoittuvista kylä- ja asutuskeskittymistä avautuvia näkymiä voimajohdolle peittää tai katkaisee ympäröivät metsäsaarekkeet sekä myös pihojen oma kasvil-lisuus.

Metsäisillä alueilla uuden voimajohdon vaikutuk-sia reittiosuuden maisemakuvaan voidaan pitää vähäisinä. Paikallisesti tai virkistyskäytön kan-nalta maisema muuttuu luonteeltaan rakenne-tummaksi, mutta se ei kuitenkaan estä alueen käyttöä. Kylä- ja viljelymaisemassa vaikutukset voivat olla paikoin kohtalaisia voimajohdolle avautuvien osittaisten näkymien takia. Uusi voi-majohto ei kuitenkaan heikennä kylä- ja viljely-maiseman yhtenäisyyttä tai merkittävästi muuta maiseman mittasuhteita.

Martimon reittiosuudella maisema on luonteel-taan eteläisempiä reittiosuuksia vastaava, topo-grafialtaan hieman vaihtelevaa, metsä- ja suoalu-eiden vuorottelua. Martimon reittiosuuden koh-dalla on yksittäisiä, pienehköjä peltoaukioita. Uusi voimajohto sijoittuu nykyisen 400 kilovoltin voi-majohdon rinnalle. Uusi voimajohto leventää puustosta vapaata johtoaukeaa nykyisestä. Mar-timon kylän kohdalla olevilta yhtenäisemmiltä pel-toaukeilta saattaa avautua paikallisia näkymiä voimajohdolle, jos yksittäiset voimajohtopylväät nousevat metsäreunan yläpuolelle. Vaikutuksia

metsäalueille ja kylä- ja viljelysmaisemana voi-daan pitää vastaavana kuin Tornionjokilaakson suuntaisella osuudella (kts. edellinen kappale).

Martimon reittiosuudella korostuu vaikutukset Tornionjoen ylityskohdassa Vuennonkoskella.

Vuennonkosken kohdalle on esitetty kaksi vaihto-ehtoista ylityskohtaa, Vuennonkoski pohjoinen ja Vuennonkoski eteläinen. Vuennonkoski pohjoi-sessa uusi voimajohto ylittää Tornionjoen nykyi-sen 400 kilovoltin voimajohdon rinnalla. Uusi voi-majohto sijoittuu nykyisen voimajohdon eteläpuo-lelle. Pohjoisessa ylityskohdassa joenrannan

metsäisemmät alueet katkaisevat osittain näky-miä voimajohdolle erityisesti ympäröiviltä teitä ja asutuskeskittymistä tarkasteltuna. Lisäksi joen mutka uuden voimajohdon eteläpuolella katkai-see pitkien, suorien näkymien syntymisen ete-lämpänä ranta-alueilta tarkasteltuna. Pohjoisim-milta ranta-alueilta tarkasteltuna voimajohto ei muodosta maisemassa täysin uutta elementtiä, koska katse kiinnittyy ensimmäisen nykyiseen voimajohtoon. Uuden voimajohdon myötä maise-man luonne muuttuu kuitenkin entistä rakenne-tummaksi ja muutos on havaittavissa paikoin vä-litöntä lähiympäristöä laajemmin (Kuva 55).

Vuennonkosken pohjoisen ylityskohdan vaikutuk-sia maisemaan voidaan pitää kokonaisuudes-saan kohtalaisina.

Vuennonkosken eteläisessä vaihtoehdossa voi-majohto sijaitsee kokonaisuudessaan uudessa maastokäytävässä. Uuden johtoalueen takia syn-tyy paikallisia vaikutuksia maisemarakenteeseen,

koska alueella joudutaan raivaamaan metsää ja muokkaamaan maata. Vaikutukset maisemara-kenteeseen ovat osittain palautuvia. Rantamet-sän raivaus molemmin puolin rantaa ja uuden voi-majohdon rakentaminen muuttavat kuitenkin pie-nipiirteisen koskimaiseman luonnetta ja mittakaa-vaa merkittävästi sekä heikentävät maisematilan yhtenäisyyttä. Uudelle voimajohtoalueelle avau-tuu läheisiltä ranta-alueilta paikoin esteettömiä näkymiä (Kuva 56). Joen uoman pieni mutkittelu sekä rannan ja pihojen kasvullisuus muodostavat näkymiin joitakin katvealueita, esimerkiksi Torni-ontien levähdyspaikalta tarkasteltuna. Uusi voi-majohto ei varsinaisesti estä alueen virkistyskäyt-töä, mutta muuttaa kokemusta melko luonnonti-laisesta alueesta energiantuotantoon valjaste-tuksi alueeksi. Vuennonkosken eteläisen ylitys-kohdan vaikutuksia maisemaan voidaan pitää ko-konaisuudessaan suurina.

.

Uuden voimajohdon vaikutukset kohdistuvat Ruotsin puolelta tarkasteltuna pääasiassa Vuen-nonkosken ylityskohtaan. VuenVuen-nonkosken poh-joisen vaihtoehdon vaikutukset maisemaan ovat pitkälti samat kuin Suomen puolelta tarkastel-tuna. Uuden voimajohdon myötä maisema muut-tuu entistä rakennetummaksi erityisesti Risudden kylän etelälaidasta tarkasteluna, jossa nykyinen voimajohto sijoittuu läheisiä pihapiirejä ympä-röivien peltoaukioiden laidalle. Voimajohdot ovat visuaalisesti havaittavissa pihapiireistä ja Potilan tieltä tarkasteltuna. Metsäsaarekkeet ja pihojen kasvillisuus voivat peittää näkymiä paikallisesti.

Vuennonkosken pohjoisen ylityskohdan vaikutuk-sia rantamaisemaan voidaan Ruotsin puolella pi-tää kohtalaisina. Kylämiljööseen vaikutukset ovat

pääosin kohtalaisia, mutta paikallisesti tietyistä kohdin tarkasteluna vaikutukset voivat olla jopa suuria.

Myös Vuennonkosken eteläisen vaihtoehdon vai-kutukset Ruotsin puolen maisemaan ovat vastaa-vat kuin Suomen puolella. Ruotsin puolen ranta-alueilta avautuu vähemmän suoria näkymälinjoja uudelle voimajohdolle joessa olevan mutkan an-siosta. Maiseman luonteen ja mittakaavan muu-tos on kuitenkin yhtä merkittävä molemmin puolin Tornionjokea. Vuennonkosken eteläisen ylitys-kohdan vaikutuksia Ruotsin puolen maisemaan voidaan pitää vähintään kohtalaisina, paikoin myös yhtä suurina kuin Suomen puolella.

7.5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristön