• Ei tuloksia

7.3 Nykytila

7.3.2 Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, joka on syntynyt ihmisen toiminnasta tai ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Kulttuuriympäris-töön kuuluvat rakennusperintö, kulttuurimaisema sekä muinaisjäännökset, ja se voi käsittää niin aluekokonaisuuksia kuin yksittäisiä kohteitakin.

Osa maamme kulttuuriympäristöistä on määri-telty erityisen arvokkaiksi ja osa on suojeltu.

Tässä työssä on huomioitu voimajohtoreitille, sen välittömään läheisyyteen tai mahdolliseen nä-köyhteyteen sijoittuvat valtakunnallisesti tai maa-kunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja

raken-netut kulttuuriympäristöt, valtakunnalliset tai maa-kunnalliset rakennusperintökohteet sekä kiinteät muinaisjäännökset.

Maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriym-päristöjen osalta arvioidaan kaikki voimajohtorei-tistä noin kahden kilometrin etäisyydelle sijoittu-vat kohteet. Yksittäiset, pistemäiset kulttuuriym-päristön kohteet, kuten suojellut rakennukset on todettu voimajohtoreitiltä sekä sen lähialueilta noin 0-500 metrin etäisyydeltä. Inventoidut, kiin-teät muinaisjäännökset on huomioitu johtoauke-alta sekä johtoaukean ulkopuolelta noin 100 met-rin etäisyydellä voimajohdon keskikohdasta. Kult-tuuriympäristökohteiden sijoittuminen on osoi-tettu alla (Kuva 48) ja tarkemmat kohdekuvaukset seuraavissa kappaleissa.

7.3.2.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat maaseutumme edusta-vimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon,

hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen ra-kennuskantaan. Alueet valittiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Ympäristömi-nisteriössä on parhaillaan valmisteilla uusi val-tioneuvoksen periaatepäätös arvokkaista mai-sema-alueista, joka korvaa vuoden 1995 päätök-sen. Alueiden päivitys- ja täydennysinventointi

suoritettiin vuosina 2010–2014 sekä kuuleminen alkuvuodesta 2016.

Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä on yksi Valtio-neuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakun-nallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema-alue,

(Taulukko 10).

Tornionjoki-laakso edustaa Keminmaan seudun vanhinta ja vakiintuneinta kulttuurimaisemaa. Maisema-alue ulottuu Tornion kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa. Tornionjokilaakso on laakea ja avara. Pohjoisempana ympäröivässä maise-massa alkavat erottua Peräpohjolan vaara- ja jo-kiseudun jyrkät muodot. Joen uoma on leveä ja suuret niittysaaret ovat maisemassa leimaa-anta-via. Kulttuurimaisema on selväpiirteistä: ran-nassa on alava tulvaniittyalue ja ylempänä ovat kumpuilevat pellot ja nauhamaisesti teiden var-sille sijoittunut asutus. Rakennetussa ympäris-tössä on selvästi havaittavissa ajallinen kerrostu-neisuus, jossa vanhin ja komein rakennuskanta on valtatien ja joen välissä, ja valtatien itäpuolella on pääasiassa vain uutta asutusta. Viljelyvyöhyk-keen maisema on hyvin pienipiirteinen ja vaihte-leva. Monin paikoin avautuu kauniita näkymiä jo-kilaaksoon. Maisemakuvaa rikkovat paikoin ym-päristöön sopimaton uudisrakentaminen sekä ke-sämökit. Viljelysten ja erityisesti niittysaarten pen-soittuminen sekä paikoin vanhan rakennuskan-nan rapistuminen ovat niin ikään maisemahäiri-öitä. (Ympäristöministeriö 1993b)

Voimajohto sijoittuu pohjoisosassaan Tornionjo-kilaakson maisema-alueelle enimmillään noin 1,3 kilometrin pituudelta. Etelämpänä maisema-alue

sijoittuu voimajohtoreitin länsipuolelle, lähimmil-lään noin 300 metrin etäisyydelle.

Tornionjokilaakson maisema-alueen rajausta on tarkastettu vuosien 2010-2014 päivitys- ja täy-dennysinventointien aikana. Maisema-alueen ra-jausta supistetaan inventoinnin perusteella mai-sema-alueen eteläosassa. Maimai-sema-alueen uusi eteläraja sijaitsee Karungin kylän pohjoisosissa.

Alueen itäpuoleisia rajauksia on lisäksi paikoin laajennettu ja paikoin kavennettu. Inventointia oh-jannut ympäristöministeriön asettama MAPIO-työryhmä on nimennyt maisema-alueen ja arvioinut sen seuraavasti:

Voimajohto sijoittuu pohjoisosassaan uudelle eh-dotetulle maisema-alueelle enimmillään noin 2,5 kilometrin pituudelta. Etelämpänä uusi ehdotettu rajaus on lähimmillään noin 450 metrin etäisyy-dellä voimajohdosta.

!"

7.3.2.2 Valtakunnallisesti merkittävät ra-kennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuu-riympäristöt (RKY) on valtakunnallinen inven-tointi, johon valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen koko-naiskuvan Suomen rakennetun ympäristön histo-riasta ja kehityksestä. Kohteet käsittävät yleensä laajempia kokonaisuuksia kuin yksittäisiä raken-nuksia ja voivat ulottua jopa yli kuntarajojen. In-ventoinnin on laatinut Museovirasto.

Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä on yksi valta-kunnallisesti merkittäväksi luokiteltu rakennettu kulttuuriympäristö,

(Taulukko 10).Tornionjoen jokivarsi-asutuksen arvot perustuvat Kainuunkylän pitkään jokivarsikylään.

Kainuunkylässä ja Armassaaren kylässä vanho-jen kantatalovanho-jen pihapiirit komeine 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen talonpoikaisrakennuksi-neen sijoittuvat avoimessa maisematilassa har-vakseltaan, nauhamaisesti näkyville paikoille joen törmälle tai vaaran rinteeseen. Kylän raken-nuskanta säästyi poikkeuksellisesti kokonaisuu-dessaan Lapin sodan tuhoilta toisen maailmanso-dan loppuvaiheessa. Tornionjoki laajenee Kai-nuunkylän kohdalla usean kilometrin levyiseksi suvannoksi.

Tornionjokilaakso on Pohjois-Suomen varhaisim-min pysyvästi ja tiheimvarhaisim-min asuttua aluetta. onjoen jokivarsiasutus Ylitorniossa on osa Torni-onjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta mai-sema-aluetta. Tornionjoen jokivarsiasutus sijait-see voimajohtoreitin luoteispuolella, lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä.

7.3.2.3 Maakunnallisesti arvokkaat mai-sema-alueet ja kulttuuriympäris-töt

Tässä työssä huomioidut maakunnallisesti arvok-kaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt poh-jautuvat Länsi-Lapin maakuntakaavan taustasel-vitykseen ”Maisema ja luonnonympäristö” (Sito Oy, 2011) ja Länsi-Lapin vahvistetussa maakun-takaavassa (2014) esitettyihin aluerajauksiin. Li-säksi työssä on huomioitu Etelä- ja Keski-Lapin arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinven-toinnin (v.2011-2013) perusteella valitut ja 16.3.2016 vahvistetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.

Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ovat asiantuntijaviranomais-ten määrittelemiä, tyypillisesti maakunnallista ominaisluonnetta ja maakunnallisia erityispiirteitä ilmentäviä alueita tai kohteita. Hankealueen tar-kasteluvyöhykkeellä sijaitsee kaksi maakunnalli-sesti arvokasta maisema-aluetta,

sekä (Taulukko 10).

rajaus

sekä arvot perustuvat valtakunnallisesti arvok-kaan maisema-alueeseen, Tornionjokilaakso (1995) sekä valtakunnallisesti merkittävään ra-kennettuun kulttuuriympäristöön, Tornionjoen jo-kivarsiasutus (RKY 2009). Tornionjokilaakso on maisemakuvaltaan laakea ja avara, joen uoma on leveä (Kuva 49). Maisematilaan kuuluvat olennai-sesti myös Ruotsin puolen ranta-alueet. Suuret niittysaaret ovat leimaa-antavia (Kuva 50). Torni-onjokilaakso edustaa seudun vanhinta ja vakiin-tuneinta kulttuurimaisemaa. Komea, vanha ra-kennuskanta kuvastaa kylien vaurautta (Kuva 51). Kulttuurimaisema on selväpiirteistä. Ran-nassa on alava tulvaniittyalue, ylempänä kumpui-levat pellot. Asutus on sijoittunut nauhamaisesti joen ja tien varsille. Vanhin ja komein rakennus-kanta on tien ja joen välissä. (Länsi-Lapin maa-kuntakaavan selostus, 2016)

Voimajohto sijoittuu pohjoisosassaan Tornion-joen kulttuurimaisema-alueelle enimmillään noin

1,3 kilometrin matkalta. Etelämpänä maisema-alue sijoittuu voimajohtoreitin länsipuolelle, lähim-millään noin 300 metrin etäisyydellä.

maisemassa vuorottelevat

metsäiset osuudet viljeltyjen osuuksien ja nauha-maisten jokikylien kanssa. Hieman etäämmällä joesta on myös laakeita suolle raivattuja peltoau-keita. Edustavimmillaan Liakanjokivarren kulttuu-rimaisema-alue on Longinpään ja Kourilehdon välillä, missä vanhin asutus seuraa nauhamai-sena joen länsirantaa. Joen itäpuolen asutus on pääasiassa sotien jälkeiseltä jälleenrakennus-kaudelta. Liakanjokivarren kulttuurimaisema-alue edustaa Tornionjoen suistoalueen jokivarsi-asutusta. Eri ikäiset asutuskerrostumat seuraavat jokea ja muodostavat monipuolisen vaihtelevan kulttuurimaiseman. (Etelä- ja Keski-Lapin arvok-kaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, kohdekuvaukset, 2016)

Voimajohto sijoittuu Liakanjokivarren kulttuuri-maisema-alueen länsilaidalle yhteensä noin 1,8 kilometrin matkalta.

Tornionjokilaakso (1995) Tornio, Ylitornio Voimajohto sijoittuu alueelle noin 1,3 kilometrin pituudelta.

Eteläisen Tornionlaakson maisema

Tornio, Ylitornio

Voimajohto sijoittuu alueelle noin 2,5 kilometrin pituudelta.

!!"#

Tornionjoen jokivarsiasutus Ylitornio Lähimmillään noin 300 metriä

$ Tornionjoen kulttuurimaisema-alue

Tornio, Ylitornio

Voimajohto sijoittuu alueelle noin 1,3 kilometrin pituudelta Liakanjokivarren kulttuurimaisema

Tornio

Voimajohto sijoittuu alueelle noin 1,8 kilometrin pituudelta.

7.3.3 Kiinteät muinaisjäännökset