Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtöaineistona on käytetty alueelle laadittuja selvityksiä, kuten Länsi-Lapin maakuntakaavan Maisema ja luonnonympäristö -selvitys (Sito Oy 2011), Etelä- ja Länsi-Lapin ar-vokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Lapin ELY-keskus 2011-2013) ja Tornion kult-tuuriympäristöohjelma (Suomen ympäristö
36/2012); Valtakunnallisia ja maakunnallisia in-ventointiaineistoja; Museoviraston, Lapin liiton sekä ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja;
Maanmittauslaitoksen kartta- ja korkeusmalliai-neistoja sekä mahdollisia muita alueelle laadittuja raportteja. Tukea arviointityöhön on antanut li-säksi Ympäristöministeriön julkaisut Mastot mai-semassa (Weckman ja Yli-Jama 2003) sekä Kult-tuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa (Ympäris-töministeriö 2013). Lähtötietoja on täydennetty ja
kohdennettu maastohavainnoilla arviointityön yh-teydessä. Hankealueelle on tehty maastokäynti heinäkuussa 2018.
Arviointityön pohjaksi on analysoitu maiseman perusrakennetta, painottaen erityisesti korkeus-suhteiden tarkastelua, avointen ja sulkeutuneiden maisemien vaihtelua, alueen maisemakuvaa ja maisemakuvaltaan herkempiä alueita sekä tär-keimpiä maisemallisia kokonaisuksia ja näkymä-linjoja. Analyysissä on kartoitettu lisäksi tarkaste-lualueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet sekä olemassa olevat maisemahäiriöt. Tarkempi maisema-analyysi on tehty Vuennonkosken alu-eelta.
Vaikutusten havainnollistamiseksi on lisäksi laa-dittu valokuvasovitteet Kuusimaalta sekä Vuen-nonkosken ylityskohdista.
7.4.1 Tarkastelualueen rajaus ja arvi-oinnin painopisteet
Maisemavaikutusten ja visuaalisten vaikutusten arviointi on ulotettu koko sille alueelle, jolle voi-majohto näkyy. Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä yhteydessä aluetta, jolla kutakin hankkeen ympäristövaikutusta on selvitetty ja arvioitu. Mai-semavaikutusten tarkastelualueen lähtökohtana voidaan pitää teoreettisen näkyvyyden vyöhy-kettä (etäisyys johdosta enimmillään noin 5 kilo-metriä selkeissä sääolosuhteissa). Käytännössä arviointi on ulotettu vaikutusalueelle. Vaikutus-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla selvityksen tu-loksena ympäristövaikutuksia arvioidaan ilmenty-vän. Maisemavaikutusten ja visuaalisten vaiku-tusten arvioinnin apuna on käytetty etäisyysvyöhykkeitä (soveltaen Mastot maisemassa -opasta, YM 2003), joiden avulla pyritään anta-maan kuva vaikutusten volyymistä.
Maisemavaikutusten tarkastelussa apuna käyte-tyt etäisyysvyöhykkeet ovat:
Lähivyöhyke: Etäisyys voimajohdon kes-kilinjasta enimmillään 150 metriä. Voima-johto hallitsee visuaalisesti täysin.
Dominanssivyöhyke: Etäisyys voimajoh-don keskilinjasta noin 150-500 metriä.
Voimajohto näkyy selvästi.
Välialue: Etäisyys voimajohdon keskilin-jasta noin 500 metriä – 2 kilometriä. Voi-majohto näkyy hyvin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia.
Kaukoalue: Etäisyys voimajohdon keski-linjasta yli 2 kilometriä niin pitkälle kuin
voimajohto näkyy. Voimajohto asettuu yleensä osaksi maisemakuvaa, voimajoh-don kokoa on vaikea hahmottaa.
Vaikutusten merkittävyys ja maisemavaikutusten kokeminen ei riipu kuitenkaan pelkästään etäi-syydestä vaan myös alueiden ominaispiirteistä sekä maiseman sietokyvystä muutoksille. Kult-tuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvi-oitu vaikutusalueella.
Arviointityössä on kartoitettu ensisijaisesti ja tois-sijaisesti tarkasteltavia alueita ja kohteita näky-vyyden tai ympäristön arvojen mukaan luokitel-tuna. Keskeisiä eli ensisijaisia arvioitavia vaiku-tuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön liittyen ovat tässä hankkeessa:
Vaikutukset arvokkaille maisema- ja kult-tuuriympäristöalueille.
Vaikutukset hankealueella sijaitseviin kiin-teisiin muinaisjäännöksiin.
Vaikutukset maisemakuvassa erityisesti jokialueilla, avoimilla soilla ja peltoaukeilla sekä kylämiljöössä.
Vaikutukset yhtenäisiin metsäalueisiin.
Vaikutukset lähialueen asukkaiden ja loma-asukkaiden sekä virkistyskäyttäjien kokemaan maisemakuvaan.
Alueita tai kohteita, joihin ei kohdistu vaikutuksia tai joille vaikutukset ovat hyvin vähäisiä, ei ole erikseen nostettu esiin arvioinnissa.
Arviointityössä on huomioitu voimajohtohank-keen rakentamisen ja käytön aikaisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeesta aiheutuvat pysyvät ja lyhytaikaiset muutokset maiseman ja kulttuuriympäristön ra-kenteeseen ja laatuun. Arvioinnissa on kiinnitetty lisäksi huomiota keinoihin, jolla haitallisia maise-mavaikutuksia voidaan vähentää tai lieventää.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu lähtöaineiston ja maasto-havaintojen perusteella asiantuntijatyönä. Arvi-oinnin on laatinut maisema-arkkitehti Hanna-Ma-ria Piipponen Sitowise Oy:stä.
7.4.2 Vaikutusten herkkyys ja muutok-sen suuruus
Hankkeen aiheuttama maisemarakenteen ja mai-semakuvan heikennys on suhteessa muutoksen
suuruuteen sekä vaikutuskohteen ominaispiirtei-siin, herkkyyteen ja sietokykyyn. Maiseman sieto-kyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muu-tokselle. Puhuttaessa maisemakuvan sietoky-vystä on kysymys maiseman herkkyydestä visu-aaliselle muutokselle, maiseman kyvystä vas-taanottaa uusia elementtejä ja rakenteita.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu käyttäen taulukoissa esi-tettyjä kriteerejä (Taulukko 11 ja Taulukko 12).
Hankkeen suunnitteluvaiheen huomioon ottaen kriteerejä ei voida soveltaa yksittäisen ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin maisemavaikutuk-sista. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan myön-teisiä vaikutuksia, minkä vuoksi kriteerit on esi-tetty vain kielteiselle muutokselle.
Vähäinen
- Maiseman muutoksensietokyky on melko hyvä.
Vaikutusalueet, joissa ei sijaitse mainittavia maisemallisia kokonaisuuksia tai tärkeitä näkymiä.
Valtakunnalliset ja maakunnalliset arvokkaat kulttuuriympäristökohteet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä voimajohdosta ja muut arvokohteet yli 300 metrin päässä voimajohdosta.
Aluekokonaisuudet, jotka ovat ajallisesti tai tyylillisesti sekä mittakaavaltaan ja rakenteeltaan epäyhtenäisiä.
Ympäristö, jossa on runsaasti teollista toimintaa, suuret liikennemäärät tai ennestään maisemavaurioita.
Maisematyypin luonne on suurpiirteinen ja yhtenäinen, maisematiloiltaan sulkeutuva tai hyvin avoin.
Kohtalainen
-- Maiseman muutostensietokyky on kohtalainen.
Vaikutusalueella on yhtenäisiä maisemakokonaisuuksia, kuten metsät ja peltoaukeat.
Valtakunnalliset ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet sijaitsevat 0,5-2 kilometrin päässä voimajohdosta ja muut arvokohteet alle 300 metrin etäisyydellä.
Aiemmin haitallisille muutoksille altistuneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai pirstoutuneet viher- ja virkistysalueet sekä arvokohteet, joissa on teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät.
Maisematyypin luonne on kumpuileva ja/tai maisematilat ja näkymät ovat rajautuvia, jolloin syntyy katvealueita.
Suuri ---
Herkkä alue, jossa maiseman muutoksensietokyky on vähäinen.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historial-lisia arvoja omaavat kohteet 150–500 metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historialli-sia arvoja omaavat kohteet alle 150 metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Vaikutusalueella on maisemallista arvoa luonto- ja/tai kulttuurimatkailulle.
Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoitukseltaan alkuperäisinä, lähes alkuperäisinä tai muutoin eheinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai maisemakokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet.
Maisematyypin luonne on pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa pitkiä näkymiä.
Erittäin suuri
----
Todella herkkä alue, jossa maiseman muutostensietokyky on hyvin vähäinen.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historial-lisia arvoja omaavat kohteet alle 150 metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Kansallismaisemat 100–300 metrin säteellä voimajohdosta.
Vaikutusalueella on erittäin suurta maisemallista arvoa luonto- ja/tai kulttuurimatkailulle.
Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoitukseltaan alkuperäisinä tai muutoin poikkeuksellisen eheinä säilyneet mai-sema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai maisemakokonaisuudet sekä merkittävät viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet.
Maisematyypin luonne on hyvin pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa monin pai-koin pitkät näkymät.
Vähäinen -
Muutos näkyy vain hyvin paikallisesti tai välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriym-päristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi.
Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alu-eesta ei muutu.
Muutos on lyhytaikainen.
Kohtalainen
-- Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin ja vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tär-keiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin jonkin verran heikentävästi.
Muutoksen myötä maiseman luonne tai mittakaava muuttuu osittain siten, että alueen käyttö ja kokemus alu-eesta muuttuu kielteiseen suuntaan.
Suuri
--- Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle ja/tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman ja kulttuu-riympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi.
Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan/alueen nykyinen myönteiseksi koettu käyttö estyy tai kokemus on negatiivinen.
Heikentää huomattavasti maiseman yhtenäisyyttä.
Vaikutuksia ei voida lieventää ja ne voivat kumulatiivisesti lisätä haitallisia vaikutuksia Erittäin
suuri ----
Muutos näkyy maisemassa hyvin laajalle alueelle ja/tai muodostaa erittäin merkittävän uhkatekijän maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiselle.
Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan/alueen nykyinen myönteiseksi koettu käyttö estyy kokonaan tai kokemus on erittäin negatiivinen.
Heikentää pysyvästi tai tuhoaa arvokkaan maiseman yhtenäisyyttä tai maiseman elementtejä.