9. VESIENHOIDON TOIMENPITEET
9.2 Toimenpiteiden suunnittelun periaatteet
9.2.6 Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostus
kohteita tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpideohjelma-alueella tämä tarkoittaa yhteensä 6 kpl toimenpidet-tä.
Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jossa on jokin erityistarve. Toimenpideohjelma-alueella suositellaan, että tätä toimenpidettä toteutetaan 400 ha.
Koulutus ja neuvonta: alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Arvioitu määrä koko vesienhoitokaudella alueella on noin 62 maanomistajaa.
Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan: 309 ha alueella suositellaan toi-menpiteen toteutuvan niillä alueilla, jolla Metlan tietojen mukaan löytyy vähätuottoisia puustoja. Suunnittelukaudel-la on tavoitteena, että 10 % alueelSuunnittelukaudel-la olevista vähätuottoiset alueet jätetään ennallistumaan.
Taulukko 9.2.5d. Yhteenveto metsätalouden vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista.
Toimenpide Pintaveden ekologinentila Pintaveden kemiallinentila Tulvariski Kuivuusriski Ilmastonmuutokseen varautuminen Monimuotoisuus Hygienia Maisema Kunnostuksen
vesiensuoje-lun perusrakenteet 1 1 0 0 1 1 0 0
Lannoituksen suojakaista 1 1 0 0 0 1 0 1
Uudistushakkuiden
suoja-kaista 1 1 0 0 0 1 0 1
Metsätalouden
eroosiohait-tojen torjunta 2 1 1 1 1 1 0 1
Kunnostusojituksen
tehos-tettu vesiensuojelu 2 1 1 1 1 1 0 0
Tehostettu
vesiensuojelu-suunnittelu 2 1 1 1 1 1 0 1
Ojitettujen soiden
jättämi-nen ennallistumaan 1 1 1 0 1 2 0 1
Koulutus ja neuvonta 2 1 1 1 1 1 0 1
Kukin toimenpide jaetaan suunnittelussa neljään vaiheeseen, jotka ovat selvitys, suunnittelu, toteutus sekä käyttö ja ylläpito. Käyttö- ja ylläpito-vaihe puuttuu Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamisen toimenpitees-tä. Uusi tällä suunnittelukaudella käytössä oleva vaihe on selvitys.
Kunnostustoimenpiteistä valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen edistää myös tulvariskien hallinnan tavoitteiden saavuttamista. Virtavesien elinympäristökunnostuksilla voi olla tulvariskien hallinnan kannalta myön-teisiä vaikutuksia, mutta toisaalta ne saattavat myös lisätä hyydetulvia. Rehevöityneen järven kunnostusmenetel-mistä järven vedenpinnan nostolla voi olla kielteisiä vaikutuksia tulvariskien hallintaan.
Säännöstely ja rakentamissektorilla on kaksi toimenpidettä: säännöstelykäytännön kehittäminen ja kalankul-kua helpottavat toimenpiteet. Toimenpiteet kohdistetaan vesimuodostumakohtaisesti.
Säännöstelyn kehittämishankkeet ovat käytännössä aina monitavoitteisia ja eri tarpeista lähteviin säännöstely-jen kehittämishankkeisiin tulisi sisällyttää aina myös ekologisen tilan parantamista koskevia tarkasteluja. Säännös-telyn kehittämishankkeista on vaikea eritellä erilleen ekologisen tilan kehittämiseen tähtääviä toimia, vaan hankkei-ta on hankkei-tarkastelhankkei-tava kokonaisuuksina. Vesienhoidon toimenpideohjelmiin otehankkei-taan vain sellaiset säännöstelyn kehit-tämishankkeet, joiden yhtenä tavoitteena on parantaa ekologista tilaa.
Erityisesti kalastoon kohdistuvat vaikutukset ovat painottuneet ekologisen tilan tarkastelussa säännöstelyn ke-hittämishankkeissa. Säännöstelykäytännön kehittäminen -toimenpide kohdistetaan kaikkiin niihin vesimuodostu-miin, joihin se merkittävästi vaikuttaa. Kehittämishankkeissa selvitetään myös, aiheuttaako mahdollinen ilmaston-muutos tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen, sillä vesistösäännöstelyt ovat yksi keskeinen keino vähen-tää tulvista aiheutuvia vahinkoja.
Ympäristövirtaaman (ekologisen virtaaman) palauttamiseen tähtäävät hankkeet kuuluvat niin ikään säännöste-lykäytännön kehittämiseen. Ympäristövirtaaman palauttamisella tarkoitetaan riittävän virtaaman järjestämistä joen ekosysteemin turvaamiseksi tai palauttamiseksi mahdollisimman luonnonmukaiseksi.
Kalan kulkua helpottavilla toimenpiteillä tarkoitetaan rakenteita tai virtaamien muutoksia, joilla kalojen kulku-mahdollisuutta vaellusesteiden ohi parannetaan. Parannusmenetelmiä ovat esimerkiksi vaellusesteiden poistot, kalatiet, kalahissit tai luonnonmukaiset ohitusuomat. Myös kalojen alas vaelluksen helpottaminen voi olla osa ka-lan kulkua helpottavia toimenpiteitä.
Taulukko9.2.7a. Vesien säännöstelyn, rakentamisen ja kunnostuksen toimenpidetyypit toisella suunnittelukaudella.
Toimenpide Kuvaus
Muut perustoimenpiteet
Velvoitetoimenpide Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisten lupien velvoitteet Täydentävät toimenpiteet
Suuren rehevöityneen järven kunnos-tus (pinta-ala > 5 km2)
Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäis-tä kuormitusta.
Pienen rehevöityneen järven kunnos-tus (pinta-ala < 5 km2)
Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäis-tä kuormitusta.
Pienten rehevöityneiden järvien kun-nostus (pinta-ala < 5 km2)
Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäis-tä kuormitusta.
Merenlahden kunnostus Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää hydromorfologisista muutoksista aiheutuvia vaikutuksia tai kuormituksesta aiheutuvia rehe-vyys- ja liettymishaittoja.
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue > 100 km2)
Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää mm. uitosta, tulva-suojelusta, voimataloudesta ja kuivatuksesta aiheutuneita vaikutuksia.
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue < 100 km2)
Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää mm. uitosta, tulva-suojelusta, voimataloudesta, liettymisestä ja kuivatuksesta aiheutuneita vaikutuksia.
Pienten virtavesien elinympäristökun-nostus (valuma-alue < 200 km2)
Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää mm. uitosta, tulva-suojelusta, voimataloudesta, liettymisestä ja kuivatuksesta aiheutuneita vaikutuksia.
Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn Entisten tulva-alueiden ennallistaminen sekä tulvaniittyjen ja metsien
parantaminen tai vastaavien alueiden toteuttaminen patoratkaisuilla tai penkereitä siirtämällä. Laskettujen järvien vesittäminen.
Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus
Kunnostustoimenpiteet, joiden pääasiallinen tarkoitus on alueen suoje-luarvojen ylläpitäminen tai parantaminen ja jotka edistävät myös ve-sienhoidon tavoitteita.
Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide
Suoraan järviin tai merialueelle kohdistuvat toimenpiteet, joiden tarkoi-tus ei ole rehevyyshaittojen vähentäminen tai säännöstelyn kehittämi-nen ja suoraan jokiin kohdistuvat toimenpiteet, jotka eivät liity morfolo-gisen tai hydrologisten olosuhteiden parantamiseen.
Säännöstelykäytännön kehittäminen Monitavoitteisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantami-nen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfolo-gisten haittojen vähentäminen.
Kalankulkua helpottava toimenpide Rakenteita tai virtaamien muutoksia, joilla kalojen kulkumahdollisuutta vaellusesteiden ohi parannetaan. Parannusmenetelmiä ovat esimerkik-si vaellusesteiden poistot, kalatiet, kalahisesimerkik-sit tai luonnonmukaiset ohi-tusuomat. Myös kalojen alasvaelluksen helpottaminen voi olla osa kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä.
Vesienhoidon toimenpiteet kaudelle 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelun mukaisen vesistöjen kunnostamisen keskeisenä päämääränä on vesistöjen ekologisen tilan parantaminen. Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan myös mm. vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksi-en, kalakantojen ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Vesien tilan pysyvien tulosten saa-vuttamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä sekä valuma-alueella että itse vesistössä. Vesistöjen kunnostukset edellyt-tävät yleensä vesilain mukaista lupaa. Usein rehevien järvien ja lahtien kunnostuksessa on myös kysymys ns.
sisäisen kuormituksen vähentämisestä. Tällöin hyvän tilan saavuttaminen edellyttää sekä ulkoisen että sisäisen kuormituksen vähentämistä.
Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukai-semmiksi.
Käytetyimpiä järvien kunnostusmenetelmiä ovat vedenkorkeuden nosto, hapetus, kasvillisuuden poisto, bio-manipulaatio (ravintoverkkokunnostus) ja ruoppaus. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laa-tua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.
Vesilain mukaan vesien tilaan vaikuttaviin rakentamishankkeisiin tarvitaan lupa. Toimenpideohjelma-alueella on myönnetty useita lupia tulvasuojeluun, vesistöjen säännöstelyyn ja järjestelyyn, lähinnä Laihianjoella ja Maa-lahdenjoella. Alueen merkittävimmät vesistötöitä koskevat ympäristöluvat on myönnetty 1960-90 luvuilla. Vesistö-rakentamista koskevat luvat ovat pääosin pysyviä.
Alueelle suositellut vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostuksen vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat (taulukko 9.2.7b) Täydennetään kuulemisen aikana:
Virtavesien elinympäristökunnostus
Joen elinympäristökunnostukset painottuvat yleensä hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja
kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosi-en vesittämistä.
Puron ja muiden pienten vesien elinympäristökunnostuksissa menetelmät ja tavoitteet ovat pääosin samoja kuin jokivesissä. Purokunnostuksissa käytetään enemmän puurakenteita, jotka monimuotoistavat uomaa ja puh-distavat puron pohjaa hienosta aineksesta.
Toimenpideohjelma-alueella toteutetaan pienten virtavesien kunnostuksia kolmella kohteella ja joen elinympä-ristökunnostuksia suunnitellaan yhdellä kohteella ja toteutetaan yhdellä kohteella.
Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus
Toimenpideohjelma-alueen järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta.
Kunnostus toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kan-nalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin hapetusta, ravintoketjukunnostusta, fos-forin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, ruoppausta, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostusta ja kunnostusmenetelmiä on tarkoitus suunnitel-la ainakin kahdelle pienelle järvelle toimenpideohjelma-alueelsuunnitel-la.
Rehevöitymisestä kärsivien merenlahtien kunnostuksessa voidaan käyttää samoja toimenpiteitä kuin rehevis-sä järvisrehevis-sä. Kunnostustoimenpiteiden todellinen vaikutus merenlahtien ekologiseen tilaan on kuitenkin epävarma.
Sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävät kunnostustoimenpiteet on tarkoitus aloittaa vasta, kun kohteessa on toteutettu tai varmuudella toteutetaan kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Toimenpideohjelma-alueella suunnitellaan ja toteutetaan yksi suuren rehevöityneen järven kunnostustus ja kolmen pienen rehevöityneen järven kunnostus
Säännöstelykäytännön kehittäminen
Toimenpideohjelma-alueella esitetään Perhonjoen tekojärvien säännöstelykäytännön kehittämistä. Järvien sään-nöstelykäytännön muutoshakemus on tarkoitus jättää vuoden 2014 aikana, joten hoitokauden 2016-2021 aikana on tarkoitus toteuttaa uutta säännöstelykäytäntöä.
Kalankulkua helpottava toimenpide
Toimenpideohjelma-alueelle on suunniteltu suunnittelukaudelle 2016 – 2021 yhden hankkeen toteuttamista.
Valuma-alueen vedenpidaättämiskyvyn parantaminen
Perhonjoen valuma-alueelle on suunniteltu selvityksen tekemistä vedenpidätyskyvyn parantamiseksi.
Taulukko 9.2.7b. Toimenpideohjelma-alueelle ehdotettavat vesien säännöstely-, rakentamis- ja kunnostustoimenpiteet vuosille 2016–2021. A = selvitys, B = suunnittelu, C = toteutus ja D = käyttö ja ylläpito.
Toimenpiteet Määrä Investoinnit kaudella 2016–2021
(1000 €)
Käyttö- ja ylläpito-kustannukset
vuo-dessa (1000 €)
Vuosi-kustannus
(1000 €)
A B C D
Täydentävät toimenpiteet Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2), alueellinen (vesimuodostumien lkm)
3 1 400 112
Suuren rehevöityneen järven
kun-nostus (pinta-ala > 5 km2) 1 1 300 13 37
Joen elinympäristökunnostus
(valu-ma-alue > 100 km2) 1 1 406 33
Pienten virtavesien elinympäristö-kunnostus (valuma-alue < 200 km2) , (vesimuodostumien lkm)
3 60 5
Kalankulkua helpottava toimenpide 1 780 63
Säännöstelykäytännön kehittäminen
(vesimuodostumien lkm) 3 15 1
Valuma-alueen veden
pidättämisky-vyn parantaminen 1 15 1
KAIKKI YHTEENSÄ 2 976 266