• Ei tuloksia

1 )

VA

W1IIHJ

1. Luokka hyvä

-.- 1 2. Luokka tyydyktövö 3. Luokka vidtäva

6. .uokka huono

‘O4

VESIHA LLI

VAASAN VESIPIIRIN VESI TOI

P1JA.NMAAN ETELÄ OSAN VESIEN KAYTON KOKONAISSUUNNITELMA KYRÖNJOEN VESITÖALUEEN VESIEN KÄYTÖN YLEISLUOKITUS

A

2 kohdealueen tunnus

kohdealueen raja

O

koupunk,

+ ,. keskus

O

meri, jok,jörv ta qttas

X yesistöalu een raja

Vatuma-atueen Su urus yb 4000 km2

3000-4000 km2 20003000km22

1000-2000 krr 500-1000 krr 200- 500 km alLe -200km2

Taulukko B2.2/l. Kyrönjoen vesistöalueen järvikohteiden hydrolo gisia tietoja.

Tun- Järvikohde Pinta- Ranta- Varasto- Valuma- Veden Veden nus ala viivan tilavuus alue vaiht. vaiht.

ha pituus 143 3) j2 aika tyyppi

Tra 2)

B9 Kalajärven allas 1) 1150 22,0 42,0 512 0,33 31 B7 Seinäjärvi 1) 880 26,2 11,0 99 0,53 Cl

B2 Ikkeläjärvi 350 13,0 3,2 55 0,19 Cl

B8 Liikapuron allas 1) 310 13,2 5,3 27 0,52 Cl Bil Kurjenjäxvi 243

312 Mustajärvi 161 313 Pääjärvi 150

B3 Iso-Madesjärvi 140 7,0 9 Cl

B5 Jalasjärvi 130 6,0 1,6 702 0,01 Äl

BlO KoU1artini 1) 110 6,5 0,6 55 0,04 Bi

B14 Hirvijärvi (Virrat) 108

31 Kauhajärvi 106 5,0 0,5 6 0,24 Cl

34 Hirvi järvi (Jalas—

järvi) 105 5,5 1,3 294 0,02 B6 Pitkäit5n allas 1) 100 17,0 7,0 2116 0,01

Yhteensä 4043 121,4 72,5

1) säännöstely

2) jakoperusteet kohdan Ä II 3 mukaan

3) säännöstelemättömjllä kohtejila = kokonaistilavuus

Suurin veden vaihtuminen on Pitkämön altaalla, 588 200 mm/a.

Veden vaihtumisaikana tämä merkitsee 0,01 vuotta. Muut hydrologi set tiedot käyvät ilmi taulukosta B2.2/l.

2.22 Laatu

Täyskierron aikaisten analyysitulosten perusteella järvien humus pitoisuus on nykyisellään korkea väriarvojen vaihdellessa

80—320 mg Pt/l. Korkein väriarvo on Hirvijärvessä (320 mg Pt/1).

Humuksen runsaus näkyy myös liuenneen hapen kulumisena ja kohon neina kiintoaines—, kasviravinne- ja rautapitoisuuksina. Tutki musten perusteella laadultaan paras järvi on Seinäjärvi ja huo—

noin Liikapuron allas, jonka 02-kyll.% on jääpeitteen aikana ollut noin 2 % syvännepisteessä.

126

Taulukko 32.2/2. Järvikohteiden pintaveden (0 - 1 m pinnasta) laatu vuosien 1970 1976 kesäaikaisten

1.6 - 30.9) analyysitulosten keskiarvona.

Tun- Järvikohc pH N/P- KIIT 0 Väri Johtokyky Huan.

flU suhde nq 02/1 ky1. % nj Pt/1 pS/aTt

B9 Kalajärven allas 6,3 10 32 97 270 3 näyt.

B7 Seinäjäivi

32 Ikkeläjärvi 6,0 18 35 85 260 39 1 näyte

B8 Liikapuron allas 4,9 16 29 92 190 17 1 Bil Kurjenjärvi

B12 I&istajärvi 313 Pääjäivi

B3 Iso—Madesjärvi 6,6 33 16 92 95 35 1

B5 Jalasjärvi 310 KoUlarrrni Bl4 Hirvijärvi

(Virrat) 5,0 35 19 95 170 44 1

31 Kauhajärvi 6,5 16 10 94 60 31 1

B4 Hirvi järvi

(Jalasjärvi) 6,1 6 39 56 320 54 1

B6 Pitkärr5n allas

Taulukko B2.2/3. Järvikohteiden syvännepisteiden (lähinnä pohjaa otettu näyte) veden laatu vuosien 1970 - 1976 jääpeitteen aikaisten analyysitulosten keskiar voina.

Tun- Järvikohde pH N/P- KH 0 Väri Johtokyky Hucnt.

nUS suhde n kyh.% nj Pt/1 »S/an

B9 Kalajärven allas

37 Seinäjärvi 73 1 näyte

32 flckeläjärvi

38 Liikapuron allas 4,9 24 44 6 330 12 5 näyt.

311 Kurjenjärvi 5,4 23 37 51 300 6 1 näyte

Bl2 Mustajärvi 5,6 20 15 34 120 3 1

B13 Pääjärvi

B3 Iso—Madesjärvi 5,2 56 40 1 näyte

35 Jalasjärvi 5,9 21 89 2 näyt.

310 Kolilaimd 314 Hirvijärvi

(Virrat) 5,2 2 53 39 480 53 7

Bi Kauhajärvi B4 Hirvi järvi

(Jalasjärvi) 5,7 8 95 1 näyte

B6 Pitkäitt5n allas 6,2 9 29 32 422 47 11 näyt.

2.3 P o h

j

a v e d e t

2.31 Määrä

Inventoituja pohjaveden muodostumisalueita on vesistöalueella

27 kappaletta. Esiintymien yhteinen antoisuus on noin 60 000 m /d3 (taulukko 32.3/1).

2.32 Laatu

Pohjaveden laatua koskevia tutkimuksia on suoritettu suunnittelu—

alueella pohjavesiesiintymien koepumppausten yhteydessä sekä ra—

kennettujen vedenottopaikkojen osalta lisäksi vesilaitostarkkailun yhteydessä. Taulukossa 32.3/1 on esitetty vesistöalueen pohjave—

sien muodostuinisalueiden veden laatu kovuuden, raudan ja mangaa—

nin osalta. Tunnukset viittaavat kuvaan B2.3/l. Lähes kaikki esiintymät ovat kovuudeltaan pehmeitä tai hyvin pehmeitä.

Salonmäen ja Suolaisten esiintymien rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat korkeita.

Taulukko 32.3/1. Kyrönjoen vesistöalueen pohjaveden muodostumis alueiden veden laatu vesilaitostarkkailun (vuo sina 1974 1976) perusteella sekä esiintymien antoisuudet.

Pohjavesiesiintymä Antoi- Kokonais- Rauta, Mangaani, suus, kovuus,

m3/d °dH mg/l mg/l

10 232 08 Pahanoja 10 000

10 232 06 Hyypänmäki 7 000 2,6 0,02 1,00

10 145 02 Salonmäki 6 000 5,0 16,48 0,52

10 145 03 Koskenkorva 6 000

10 232 07 Lumikangas 1 3 000 0,8 0,01 0,00

10 232 05 Harrinkangas 3 000

10 164 01 Koskue 2 300 1,2 0,03 0,02

10 232 09 Katinkangas 2 000

10 301 01 Kuusistonloukko 2 000 2,1 0,05 0,01 10 164 02 Mustakangas 2 000

10 152 01 Suolainen 1 900 5,0 10,98 1,65

10 152 51 Kokkokangas 1 900 2,2 0,20 0,02

10 301 02 Pitkämönkangas 1 500 10 232 02 Lumikangas II 1 500 10 232 01 Hiukkakangas 1 000

10 232 13 Heikinkangas 900 0,6 0,21 0,02

10 145 01 Tervahamina 700 1,9 4,24 0,06

10 975 04 Kivistönmäki 400 1,7 0,84 0,07

10 846 05 Viiatti 300 0,3 0,09 0,04

10 232 14 Vähä—Nummikangas 250

10 975 01 Lamminkangas 240 1,1 0,53 0,04

10 975 02 Liipantönkkä 200

10 232 53 Toivakanmäki 200 0,5 0,02 0,03

10 975 03 Kouvulakso 100 2,0 2,43 0,10

Yhteensä 54 390

128

3. VESIVÄROJEN KÄYTTö

3.1 V e s i li u o 1 t o

3 .11 Vedenhankinta

3.111 Nykytilanne

Kyrönjoki on kokonaissuunnittelualueen tärkein vedenhankintavesis—

tö. Alueen suurimmat keskukset Vaasa ja Seinäjoki ottavat raaka vetensä Kyrönjoesta. Muissa Kyrönjoen vesistöalueen kunnissa käy tetään pohjavettä. Alueen teollisuus on yleensä liittynyt kunnal lisiin vesilaitoksiin. Huomattavimmat poikkeukset tekevät Oy Al ko Ali:n Koskenkorvan tehdas sekä Isonkyrön ja Kauhajoen peruna—

jauhotehtaat.

Kyrönjoen vesistöalueen kunnissa, joihin vedenhankinnan yhteydessä luetaan myös Vaasa ja Mustasaari, oli vuoden 1975 lopussa jatkuvan valvonnan alaisia vesilaitoksia yhteensä 44 kpl. Näiden laitosten asutukselle jakama vesimäärä oli tuolloin noin 27 000 m3/d, josta pintaveden osuus oli noin 19 500 m3/d. Kunnallisten laitosten te ollisuudelle jakama vesimäärä oli vuonna 1975 noin 12 500

mikä oli lähes kokonaisuudessaan pintavettä. Omatoimisesti veden hankintansa hoitavista teollisuuslaitoksista Oy Alko Ali:n Kosken korvan tehdas käytti polijavettä noin 7 000 m3/d ja Isonkyrön ja Kauhajoen perunajauhotehtaat yhteensä noin 1 500 m3/d pintavettä käyntiaikana, mikä kestää syksyisin noin 50 vuorokautta.

Jatkuvan valvonnan alaisten laitosten lisäksi alueella on useita kymmeniä alle 200 asukkaan pienvesilaitoksia. Vuonna 1971 oli Kauhajoen, Kurikan, Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien alueella yh teensä 47 pienvesilaitosta, joiden yhteinn liittyjämäärä oli noin 4 000 asukasta ja vedenkulutus noin 700 m/d.

Alueen pohjavesiesiintymien yhteinen antoisuus on noin 60 000 niistä pääosa sijaitsee Kauhajoen kunnassa.

Kivimäki enint. 1 500

2 000 Vesioikeuden lupa vedenottoon oli vuoden 1977

laitoksilla:

Vesilaitos Pohj avesialue Vesimäärä

alussa seuraavilla

Päntäneen Vesiliuolto Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy Jalasjärven kunta

Kurikan kauppala

Ilmajoen Vesitalous Oy Oy Alko Ali

Peräseinäjoen kunta Ylistaron ja Kainaston Vedenj ohto—osuuskunta

Isonkyrön Vesihuolto Oy II

,,

15251 Pohjovesiesii nty mn numero Pohjoveden mua

dosfumaje

/

1/

1

c

)

4

/

mer, joki jIrv to; oti.os

O

koupunk

+ keskus

Ve5i5föjWeen rOjC

0 5 0 15 20km

1

t’ 1

t’

1

4%

4’

11

4.—

‘4

VESIHALLITUS 1977

\ÄSAN VES)PHRNVES)TD!MISTD

POH JANMAAN ETELA OSAN VESIEN <UVA:

KAYTON ROKONAISSUUNNITELMA 82.3/1 KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN POHJA—

VEDEN MUODOSIUMISALUEET

Vesilaitos Pohj avesialue Vesimäärä

Laihian ja Vähänkyrön Suorttila enint. 1 000 m3/d

Vesihuolto OY Vedenoja ei määrätty

Mustasaaren kunta Kappelinmäki enint. 1 500 3.112 Ennusteet

Seuraavasta taulukosta ilmenevät nykyisten jatkuvan valvonnan alaisten vesilaitosten liittyjämäärät ja asutuksen vedenkulutus vuonna 1975 sekä laadittujen yleissuunnitelmien mukaiset ennusteet vuosille 1985 ja 2000.

Taulukko B3.1/l. Kyrönjoen vesistöalueen asutuksen vedenkulutus vuonna 1975 ja ennusteet vuosille 1985 ja 2000.

1975 1985 2000

Kunta Lait. tt.as. Kulutus Liitt.as. Kulutus Liitt.a. Kulutus

kpl kpl % m3/d kpl $ m3/d kpl % m3/d

Kzuhajoki 5 8 915 62 1 084 10 480 80 2 610 11 250 90 3 880 Jalasjärvi 1 1 670 16 366 4 190 46 1 210 5 33C 65 1 830

Kurikka 3 5 523 49 944 8 240 77 2 360 9 480 92 3 620

Ilmajoki 10 4 683 40 949 7 630 70 2 230 8 590 85 3 260

Peräseinäjoki 1 1 400 33 241 1 920 52 420 2 340 71 700

Seinäjoki 1 20 700 92 7 019 26 300 100 12 150 30 000 100 15 500

Ylistaro 7 4 090 65 590 4 430 82 1 160 4 650 93 1 520

Isokyrö 4 4 505 84 768 4 510 94 1 190 4 360 99 1 470

Vihäkyrö 1 4 200 96 693 4 070 97 1 100 3 960 99 1 630

Mustasaari 7 8 635 73 1 240 10 140 78 2 520 13 440 96 4 620 Vaasa 4 52 030 95 12 510 59 003 100 24 910 65 000100 22 220 Yhteensä 44 116 551 73 26 404 140 910 88 51 860 156 400 95 60 060

Taulukko B3.1/2. Kyrönjoen vesistöalueen teollisuuden vedenkulu—

tus vuonna 1975 ja ennusteet vuosille 1985 ja 2000.

Kunta 1975 1985 2000

m3/d m3/d m3/d

Kauhajoki 419 2 330 2 600

Kurikka 167 2 695 500

Jalasjärvi 67 120 180

Ilmajoki 89 7 000 7 000

Seinäjoki 4 214 4 750 7 500

Peräseinäjoki 9 70 60

Ylistaro 35 119 140

Isokyrö 14 630 620

Vähäkyrö 10 135 160

Yhteensä 5 024 17 850 18 800

132

Lisäksi Oy Alko Ab:n Kokenkorvan tehtaiden Xedentarve nousee nykyisestä noin 7 000 m-/d:sta noin 11 500 m3/d:een vuoteen 1985 mennessä. Laitos käyttää pohjavettä, josta suurin osa menee jääh dytystarkoitukseen. Kauhajoen ja Isonkyrön perunajauhotehtaiden nykyinen syksyisin toistuva noin 1 500 m3/d vedentarve tulee tule vaisuudessa todennäköisesti pienenemään lisääntyvän kierrätyksen ansiosta.

3.113 Suunnitelmat

Kyrönjoen vesistöalueen kunnat ovat vesihuollon yleissuunnittelun piirissä. Kauhajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Ilmajoki ja Seinäjoki kuuluvat Kyrönjokilaakson yleissuunnittelualueeseen ja Ylistaro, Isokyrö, Vähäkyrö, Mustasaari ja Vaasa Vaasanseudun yleissuunnit—

telualueeseen. Kyrönjokilaakson suunnittelussa on vedenhankinnan perusratkaisuna runkojolidon rakentaminen Kauliajoelta Kurikan ja Ilmajoen kautta Seinäjoelle ja Jalasjärven liittäminen tähän runko-johtoon.

Seuraavassa esitetään kuntakohtajset ratkaisuvaihtoehdot, jotka perustuvat laadittuihin yleissuunnitelmiin.

Vaasa

Kaupungin vedentarve tyydytetään kaikkina aikoina ensisijaisesti Kyrönjoesta otettavalla pintavedellä. Kaupungin alueella olevat kulutukseen nähden varsin pienet polijavesiesiintymät voidaan myös ottaa käyttöön lähinnä kriisiajan tarvetta varten.

Mustasaari

Mustasaaren kunta voi saada noin puolet vuoden 2000 vedentarpees—

taan omista pohjavesiesiintymistä sekä Vaasan pohjavesiesiintymis—

tä. Lisävesi on mahdollista ottaa Vaasan kaupungin pintavesilai—

tokselta. Pintaveden osuus riippuu siitä, kuinka huonot pohjavesi esiintymät käytetään hyväksi.

Väli äkyrö

Vedentarve voidaan tyydyttää Vaasan kaupungin alueella olevista pohjavesiesiintymistä sekä laadultaan hyvästä paikallisesta Oja pakan esiintymästä. Muina vaihtoelitoina ovat vedenhankinta Vaasan kaupungin pintavesilaitokselta tai Jurvan hyvälaatuisista pohja vesiesiintymistä.

Isokyrö

Vedentarve tyydytetään kokonaan omia pohjavesiesiintymiä käyttäen.

Ylistaro

Omien pohjavesiesiintymien antoisuudet eivät ole riittäviä, siksi lisävesi tuodaan Isonkyrön Kokkokankaalta. Mikäli kunnan alueen heikohkot pohjavesiesiintymät jätetään pois käytöstä, on lisävettä toimitettava myös joko Vaasan kaupungin pintavesilaitokselta tai Jurvan pohjavesiesiintymistä.

Seinäjoki

Kaupunki voi edelleen jatkaa nykyistä pintavedenottoa Seinäjoesta.

Pohjavettä on mahdollisuus hankkia Kauhajoella sijaitsevilta poh javesialueilta joko asutuksen tai myös teollisuuden tarpeisiin.

Ilmajoki

Paikallisen Koskutiähteen pohjavesiesiintymän lisäksi vedentarve voidaan tyydyttää Kyrönjokilaakson yhteisliankkeen avulla Kauhajoen pohjavesiesiintymistä.

Kurikka

Myös Kurikka voi käyttää hyväksi paikallisten pohjavesiesiintymien lisäksi Kauhajoen esiintymiä suunnittelujakson lopulla.

Jalasjärvi

Koskuen ja keskustan pohjavesien lisäksi vettä saadaan Kyrönjoki laakson yhteisliankkeen kautta Kauhajoelta.

Kauhaj oki

Vesi otetaan alueen omista pohjavesiesiintymistä.

Peräseinäj oki

Omat käyttökelpoiset pohjavesiesiintymät riittävät vuosisadan 1-puhe saakka. Lisävesi voidaan ottaa Kuortaneen Lappakankaalta Nurmon kautta tai Kyrönjokilaakson yhteishankkeesta Jalasjärven kautta.

Teollisuusvesi.

Runsaasti makeaa vettä on saatavissa Kyrönjoen alajuoksuhla, missä hyväksyttyjen säännöstelytöiden valmistuttua alivirtaama tulee olemaan noin 5 m3/s.

3.12 Viemäröinti

3.121 Nykytilanne

Kyrönjokilaakson asutuksesta oli vuoden 1975 lopussa viemäröinnin piirissä runsas kolmannes. Kaikissa kuntakeskuksissa ja lisäksi Merikaarron, Tervajoen ja Koivulahden taajamissa on omat yleiset viemärilaitokset. Kunnallisiin viemärilaitoksiin johdetaan myös osa teollisuuden jätevesistä. Seinäjoella menevät kaikki teolli suusjätevedet kunnalliseen verkostoon.

Lähes kaikissa kunnissa on jätevedenpuhdistamot, mutta matalan puhdistustehonsa takia ne eivät täytä jäteveden puhdistukselle asetettavia vaatimuksia, lukuun ottamatta Kurikan, Ilmajoen sekä Merikaarron puhdistamoita. Taulukoissa B3.1/3 ja B3.l/4 on esi tetty vuoden 1975 mukainen viemäröintitilanne ja kuormitukset yleisten viemärilaitosten osalta ennen puhdistusta.

134

Puhdistusmenetelmää kuvaavat kirjainyhdistelmät merkitsevät seu raavaa:

RS = rinnakkajssaostuslajtos K = kemiallinen puhdistus JS = jälkisaostus1ajo M = mekaaninen puhdistamo 1 = lammikkopuhdistamo

= ei jätevesien puhdistusta

Taulukosta 33.1/4 ilmenevien laitosten lisäksi Kauhajoella ja

Isossakyrössä on osan vuotta toiminnassa olevat perunajauhotehtaat.

Kauhajoen tehdas oli toiminnassa vuoden 1975 keväällä 30 d ja syk syllä 50 d. Suopuhdistamon kauta Kainastonjokeen joutuva jäte vesimäärä oli keskimäärin 830 m /d käyntiaikana ja sen aiheuttama kuormitus 135 kg BHK7/d, 2,9 kg P/d ja 21 kg N/d.

Isonkyrön tehdas oli toiminnassa syksyllä 45 d ja sen Orismalanjo keen johtama jätevesimäärä oli keskimäärin 720 m3/d. Tämän aiheut tama kuormitus oli käyntiaikana 454 kg BHK7/d, 4 kg P/d j.a 39 kg N/d.

Taulukko B3.1/3. Kyrönjoen vesistöalueen kuntien viemäröintiti—

lanne vuonna 1975.

Kunta Liitt.as. Q as. Q teoli. BHK7 P N Puhd. Purkupaikka

m3/d m3/d kg/d kg/d kg/d menet.

Kauhajoki 4 000 817 500 445 13,8 71 RS Kauhajoki

Jalasjärvi 1 490 745 100 319 5,1 182 K Jalasjoki

Kurikka 4 250 1 267 250 340 27,0 84 JS Kyrönjokl

Ilmajoki 2 050 550 61 4,9 25 RS

Peräseinäjoki 370 200 28 1,1 4 Seinäjoki

Seinäjoki 18 500 8 500 5 000 5 706 127,0 624 M

Ylistaro 61 20 46 0,2 1 Kyrönjoki

Isokyrö 1 800 280 20 187 10,0 23 L

Vähäkyrö 980 478 115 38 1,0 16 K

Mustasaari/

Koivulahti 300 100 22,5 0,9 4

Yhteensä 33 801 12 957 5 985 7 193 191,0 1034

Teollisuudella on lisäksi omia viemäröintejään. Näiden kautta vesistöön vuonna 1975 joutuneet päästöt ilmenevät seuraavasta taulukosta.

Taulukko 33.1/4. Kyrönjoen vesistöalueen teollisuuden viemri—

vesipäästöt vuonna 1975.

x) Puhdistetaan biologisesti

3.122 Ennusteet

Viemäröinnin ennustetaan lisääntyvän niin, että lähes kaikki taa jamien asukkaat ja osa taajamien läheisyydessä olevista asukkaista olisi yleisten viemärilaitosten piirissä vuoteen 1985 mennessä.

Seuraavassa taulukossa ilmenevät ennakoidut liittyjämäärät ja kuormitukset ennen puhdistusta vuosina 1985 ja 2000.

Taulukko 33.1/5. Ennusteet Kyrönjoen vesistöalueen viemäröidyn asutuksen kuormituksesta vuosina 1985 ja 2000.

Laitos Kunta BHK7 P N

m3/d kg/d kg/d kg/d

Päntäneen OSM Kauhajoki 22 13 0,2 1

Kreinin OSM Kurikka 24 2 0,1 1

Keskikylän OSM Jalasjärvi 16 11 0,2 1

Hirvijärven OSM 30 13 0,3 1

Oy Alko x) Ilmajoki 465 41 0,9 2

Koskenkorvan OSM 26 18 0,3 1

Panttilan Turkis Oy Kurikka 90 93 0,5 8

Kurikan OSM ‘I 24 17 0,3 1

Ahon nahkatehdas 5 10 0,5 2

Viitalan OSM Peräseinäjoki 11 8 0,1 1

v

Viljanmaan nahkat. Ylistaro 70 12 0,1 6

Ylistaron OSM - 1 45 19 0,4 1

Yhteensä 828 257 3,9 26

Kunta/taajaina

1985 Liitt.as. Q BHK7

m3/d kg/d

2000

P N Liitt.as. Q 8HK7 1’ N

kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d

Kauhajoki/kirkonk, 4 400 2 180 352 13,2 57 5 400 3 130 486 21,6 81

Kainasto 200 100 17 0,7 21 300 150 27 1,2 5

Pntäne 500 250 40 1,5 7 700 360 63 2,8 11

Jalasjärvj/kjrkonk. 2 270 1 120 182 6,8 30 2 600 1 510 234 10,4 39 Kurikka/keskusta 3 600 1 780 288 10,8 47 4 500 2 610 405 18,0 68

?anttila 900 450 72 2,7 12 1 100 560 99 4,4 17

Ilmajoki/kjrkonk. 3 300 1 900 264 9,9 43 4 100 2 380 369 16,4 62

Koskonkorva 1 100 550 88 3,3 14 1 600 810 144 6,4 24

Ähonkylä 400 200 36 1,6 6 400 200 36 1,6 6

Peräseinäjoki/kirkonk. 800 400 64 2,4 10 900 520 81 3,6 14 Seinäjoki 26 300 17 360 2 104 78,9 342 30 000 19 580 2 700 120 450 Ylistaro/kirkonk. 1 500 740 120 4,5 20 1 700 860 153 6,8 26 Isokyrö/keskusta 1 400 400 108 4,5 7 1 600 560 126 6,0 9

Tervajoki 400 140 41 2,0 7 600 210 54 2,0 9

Väliäkyrö/kk + Meri—

kaarto 2 000 470 125 5,5 21 2 400 960 216 10,0 36

Mustasaarj/Xojvujalitl 300 150 24 0,9 4 500 250 45 2 8

Yhteensä 49 370 28 190 3 925 149,2 648 58 400 34 650 5 238 233,2 865

136

Teollisuuden kuormituksen ennakoidaan kasvavan samassa suhteessa vedenkäytön kanssa lähtien nykyisistä kuormitusarvoista. Seuraa vassa taulukossa on esitetty teollisuuden ennakoidut kuormitukset vuosille 1985 ja 2000.

Taulukko 33.1/6. Ennusteet teollisuuden jätevesikuormituksesta vuosille 1985 ja 2000 (ennen puhdistusta).

1985 2000

Kunta Q BHK P N Q BHK7 P N

m3/d kq/ kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d Kauhajoki 800 230 2,8 29 1 100 320 3,8 40

Kurikka 350 360 3,9 34 410 400 4,4 38

Jalasjärvi 120 60 1,1 3 180 90 2,0 5

Ilmajoki 190 126 2,1 8 300 200 3,3 11

Seinäjoli 4 800 4 300 70,0 380 7 500 6 700 110,0 590

Peräseinäjoki 70 50 0,6 3 60 45 0,6 3

Ylistaro 160 70 0,7 14 210 65 1,0 13

Isokyrö 620 630 12,2 59 625 625 12,2 59

Vähäkyrö 135 14 0,3 2 160 13 0,2 2

Yhteensä 7 245 5 840 93,7 532 10 545 8 458 1371,2 761

3.123 Suunnitelmat

Tulevan jätevesikuorman kasvaessa Kyrönjokilaakson alueella on jäännöskuormituksen pienentämiseksi suunniteltu puhdistuksen te hostamista. Seuraavassa esitetyt viemäröinti— ja jätevesien kä sittelyratkaisut perustuvat pääasiassa Vaasan ympäristön vesihuol—

lon yleissuunnitelmaan ja jo tehtyihin päätöksiin.

Mustasaari

Koivulahden taajaman rinnakkaissaostusta vastaavan puhdistamon tehon lisäys jälkisaostusta vastaavaan tasoon tulee kysymykseen laitoksen uusimisen yhteydessä ennen vuotta 2000.

Vähäkyrö

Merikaarron taajaman nykyinen jälkisaostuslaitos riittää puhdis—

tusteholtaan vuoteen 2000. Ennen vuotta 2000 jouduttaneen laitok sen kapasiteettia lisäämään.

Keskustan nykyistä kemiallista puhdistamoa tulee tehostaa ennen vuotta 1985 rinnakkaissaostusta vastaavaan tasoon ja ennen vuotta 2000 jälkisaostusta vastaavaan tasoon. Samat puhdistustehot tulee saavuttaa myös Tervajoen taajaman jätevesien käsittelyssä, jolloin ne johdetaan keskustan puhdistamolle. Purkuaikka tulisi siirtää Vassorin lahteen laskevaan Kaitajanojaan.

Seinäjoki

Seinäjoen kaupunki, joka on vesistöalueen ylivoimaisesti suurin kuormittaja, puhdistaa jätevetensä vain mekaanisesti. Kaupunkiin rakennettavaa rinnakkaissaostuslaitosta tulee suuren kuormituksen takia tehostaa ennen vuotta 1985 jälkisaostusta vastaavaan tasoon.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna voisi mahdollisesti olla Seinäjoen puh distettujen jätevesien johtaminen Lapuanjokeen ja vaikutusten

kompensoiminen lisäämällä alivirtaamaa. Tämä vaihtoehto vaatii tarkemman selvityksen kustannuksista ja limnologisista vaikutuk sista.

Peräseinäjoki

Peräseinäjoelle tulee rakentaa rinnakkaissaostusta vastaava puh distamo tämän vuosikymmenen kuluessa. Tämä teho riittää vuoteen 2000.

Ilmajoki

Ilmajoen nykyinen rinnakkaissaostuslaitos riittänee kapasiteetil—

taan vuoteen 1985, jolloin myös tehoa tulisi lisätä jälkisaostuk—

sella. Puhdistamolle johdetaan keskustan, Koskenkorvan ja Ahon-kylän asutuksen ja teollisuuden jätevedet.

Kurikka

Kurikan jälkisaostuslaitoksen puhdistusteho riittää vuoteen 2000.

Myös Panttilasta jätevedet johdetaan keskuspuhdistamolle.

Jalasjärvi

Jalasjärven laitosta tulee tehostaa rinnakkaissaostusta vastaa vaan tasoon vuoden 1978 aikana.

Kauhajoki

Kauhajoen rinnakkaissaostuslaitoksen kapasiteetti riittänee vuo den 1985 tienoille, jolloin laajentamisen yhteydessä tulee myös lisätä tehoa jälkisaostuksella. Kainaston ja Päntäneen taajamiin tulee rakentaa rinnakkajssaostuslaitokset ennen vuotta 1985.

Sama teho riittää vuoteen 2000. Vaihtoehtona näiden taajamien osalta on jätevesien johtaminen Kauhajoelle. Vaihtoehtojen edul lisuuden selvittämiseksi niistä tulisi tehdä tarkemmat suunnitel mat.

Ylistaro

Ylistaron keskustaan rakennetaan 1970-luvun lopulla puhdistuste holtaan rinnakkaissaostusta vastaava laitos.

Isokyrö

Keskustan nykyisen lainmikkopuhdistamon teho nostetaan 1980—luvun alussa rinnakkaissaostusta vastaavaan tasoon. Vuoteen 2000 men nessä puhdistamo tehostetaan jälkisaostusta vastaavaksi. Toise na vaihtoehtona on taajainan jätevesien johtaminen Vähänkyrön keskuspuhdistamolle.

138

Edellä mainituilla puhdistustehoilla käsiteltyjen jätevesien jään—

nöskuormat on esitetty kunnittain seuraavassa taulukossa:

Taulukko B3.l/7. Kyrönjoen vesistöalueen asutuksen ja teollisuu den jätevesien jäännöskuormitukset fkg/d) vuosi na 1975, 1985 ja 2000.

1975 1985 2000

Kunta BHK7 P N BHK7 P N BHK7 P N

Kauhajoki 100 4,7 41 64 5,5 80 90 3,7 95

Jalasjärvi 208 4,1 55 24 2,4 9 32 3,7 31

Kurikka 436 26,6 93 72 1,7 65 80 2,7 85

Ilmajoki 118 5,9 28 49 4,8 68 75 2,8 72

Peräseinäjoki 36 1,2 5 11 0,9 9 38 1,3 12

Seinäjoki 3244 86,6 433 640 14,9 505 940 23,0 728

Ylistaro 36 0,7 8 19 1,6 23 22 0,8 27

Isokyrö 16 1,0 194 21 1,9 18 26 1,0 25

Vähäkyrö 6 0,1 10 17 1,9 20 23 1,0 27

Mus tas aari/

Koivulahti 23 0,9 4 2 0,3 3 5 0,6 5

Yhteensä 4223 131,8 871 919 35,9 800 1331 40,6 1107

3.2 Vesistön kuormitus

3.21 Nykytilanne

Seuraavassa on Kyrönjoen kuormitusta tarkasteltu lähinnä kokonais—

fosforin, joen hygieenisen tilan sekä BHK-kuormituksen osalta ja näidenkin suhteen ovat tiedot vielä niin puutteellisia, että sel vitystä on pidettävä lähinnä yrityksenä kartoittaa vesistön seu rantajärjestelmän ongelmia, kun vesistöstä käsin pyritään määrit tämään vesien laatua muuttavaa toimintaa. Tämä johtuu lähinnä sii tä, ettei riittävän laajoja tutkimuksia, mm. tiheää vesinäytteiden ottoa ja niiden analysoimista, ole kustannussyistä voitu suorittaa.

Kyrönjoen fosforikuormitusta jokiväleittäin on tarkasteltu kuvassa 33.2/1 vuosikuormjtuksena. Väleillä Äl, Ä2, Ä8, AiO, Äl2 ja A13 ovat sekä haja—asutus että taaja—asutus kuormittajia. Etenkin väleillä Äl, A8 ja Äl2 on taaja—asutus selvästi kuormittavin te kijä. Väleillä Ä2, Ä3, A4, Ä5, Ä6, Ä9 ja ÄlO on vain hajakuormi tusta. Koko vesistöalueella asutuksen osuus vesistön vuosikuormi—

tuksesta on noin 58 % (taulukko 33.2/1). Muusta kuormituksesta noin 20 % tulee metsäalueilta väleiltä Ä4 - Ä9, Ali ja Ä13.

Pelloilta tulevan kuormituksen osuus muusta kuormituksesta on

17 %. Suurin kokonaiskuormitus tulee väleillä Ä12 ja Äl3, yhteensä noin 48 % koko vesistöaiueen vuosikuormituksesta.

muu kuormitus t/o

hojo csutuken kuormitus tio viemaröidyt jiitevedet t/o osa aLueen numero

(

meri, joki jörvi tai aLLas koupun k

14e s kus

VeS:5fOcJtuCen raja

,A LL iTU

AN VESI PIIRIN VESI

POH JANMAAN ETELÄ OSAN VES EN KAYTON KOKONAISSUUNNITELMA

KYRÖNJOEN KokP-KUORMITUS V1971, JA ‘1985

11

1<oK.P—kuormitu5

t

A6

1

/

)

f

1

C 1..

Taulukko 33.2/1. Kyrönjoen kokonaisfosforivirtaamat vuosina 1974 2000.

Xtnnituslähde 1974 1985 2000

0—tilanne 90—% p.iM. 0—tilanne 90—% xiM.

t/a % t/a % t/a % t/a % t/a %

Vieir5idyt jätevet 32 250 as. 49,6 44,3 87,4 59,0 8,7 12,5 133,3 68,8 13,3 18,0 Raja—asutus 52 000 15,1 ]•3,5 13,4 9,0 13,4 19,3 13,1 6,8 13,1 17,8 Pellot jakarjatalcjs 1 190 18,5 16,5 18,5 12,5 18,5 26,7 18,5 9,5 18,5 25,1 f’etst ym. 3 608 28,8 25,7 28,8 19,5 28,8 41,5 28,8 14,9 28,8 39,1 Yhteensä 112,0 ioo,o 146,1 100,0 69,4 100,0 193,7 100,0 737 Oj•)oo

Tarkasteltaessa tilannetta kesäaikan, jolloin ravinteiden aiheut tama rehevöityminen tulee näkyviin, on jätevesiosuus kuormituk sesta kuitenkin joen laadun kannalta ratkaiseva. Vuosien 1969 1972 keskiarvojen perusteella laskettu pienin fosforin kuukausi valuma jokisuussa on 6,4 t/kk, mikä on elokuun valuma. Kesäkuu—

kausien valumat ovat samaa luokkaa. Taajamien jätevesien yhteen laskettu kuormitusluku vuonna 1974 on 4,13 t P/kk eli 65 % elo kuun valumasta.

Kyrönjoen kesäajan enterokokkimäärien perusteella on välien Ä13 ja A8 vesi hygieenisyydeltään uimakelvotonta (yli 250 kpl/100 ml) lukuun ottamatta väliä Kyrönjoen suu - Vähäkyrö, jossa se on laadultaan välttävä.

Seinäjoen happitasapainoa on käsitelty Streeter-Phelsin menetel mällä pitäen lähtötjetojna Seinäjoen kaupungin jätevesimäärää Q = 230 l/s ja purkuvesistön arvoja BHK7 = 3,2 mg/l ja 02 vajaus

= 1,4 mg 02/1 sekä veden lämpötilana + 20° C. Tarkastelun tulok sena voidaan todeta, että jäteveden BHK7-pitoisuudella 50 mg 02/1 turvattaisijn joen kaikilla osilla happipitoisuus yli 6 mg 02/1

?1NQ:n vallitessa ja yli 4 mg 02/1 NQ:n vallitessa.

3.22 Ennusteet

Metsistä ja pelloilta tulevan ravinnevaluman on koko suunnittelu—

kauden oletettu pysyvän vakiona.

Haja—asutusalueilla syntyvän jätevesikuorman on arvioitu pienene—

vän nykyisestään melkein kaikilla väleillä lähinnä näiden alueiden väkiluvun pienenemisen johdosta. Taajamissa muodostuvien jäte vesien fosforikuorman on arvioitu 2—6 —kertaistuvan nykyisestä vuoteen 2000 mennessä riippuen väkiluvun kasvusta alueella. El

lei puhdistustoimenpiteitä suoritettaisi, olisi asutuksen ja te ollisuuden osuus vesjstön vuosittaisesta fosforikuormituksesta vuonna 2000 yli 60 %. Kun Kyrönjoen fosforivaluman edellä todet tiin olleen pienimmillään elokuussa, voitaisiin vuoden 2000 ti lanteessa puhdistamattomien jätevesien osuuden joen fosforikuor mituksesta arvioida olevan noin 70 % alivirtaamakautena (liite B3.2/1)

142

3.23 Kuormituksen vähentäinjssuositukset

Kyrönjokeen laskettavien jätevesien tehokkaalla puhdistamisella voidaan ratkaisevasti vaikuttaa joen veden laadun tulevaan kehi tykseen. Puhdistamoiden rakentamisen toteuduttua tulisi lähivuo sina kiinnittää huomiota jokilaaksossa olevan haja-asutuksen jäte vesien käsittelyyn lähinnä joen hygieenisen tilan parantamiseksi varsinkin joen alaosalla. Joen hygieeninen tila (yli 250 kpl en terokokkia/lOO ml) edellyttää suurimmalta osalta käsittelyssä des infiointia.

Hajakuormituksen vähentämiseksi tulevat Kyrönjoen kohdalla kysy mykseen ojitukseen, peltojen ja metsien lannoitukseen ja karja—

talouteen liittyvät toimenpiteet, jotka koskevat kaikkia vesistö alueita. Varsinkin joen alaosalla olisi tutkimuksilla selvitet tävä, mistä lähteistä peltoalueita jokeen joutuva kuormitus pää asiallisesti tulee.

Lannoituksessa on pyrittävä oikeisiin lannoitemääriin ja oikeaan lannoitustekniikkaan. Karjataloudessa on kiinnitettävä huomiota jätteiden sijoitukseen ja levitykseen.

Seinäjoen kaupungin jätevesien biologisella käsittelyllä (BHK7-reduktio) voidaankin ratkaisevasti vaikuttaa Seinäjoen sekä Sei näjoen suun ja Ylistaron välisen osan happitalouteen. Toisaalta rakennetuilla säännöstelyaltailla voidaan parantaa alapuolisen vesistön happitaloutta lisäämällä vesistön alivirtaamia, samalla kun huolehditaan siitä, että altaista juoksutettaessa veden happi pitoisuus on riittävä.

3.3 Virkistyskäyttö ja vesiympäristö

3.31 Nykytilanne

Yleistä

Kyrönjoen vesistöalue on Pohjanmaalle tyypillinen verrattain vähä järvinen jokivesistö. Yli 100 ha:n järviä on vain 9 kappaletta.

Pienemmät järvet ovat matalia ja yleisesti suorantaisia.

Virkistyskäyttöä ajatellen jokiuoman ala- ja ylivirtaamavaihtelut ovat liian suuret. Joen kesävedenpinta on yleisesti niin alhai nen, että virkistyskäyttömahdollisuudet ovat vähäiset.

Vesi on laadultaan latva— ja sivupuroja lukuun ottamatta uintikel votonta. Yleisluokituksen mukaan vesi kuuluu pääosiltaan luokkaan 4. Huomattavin vesistön paikallinen kuormituskohde on Seinäjoen kaupunki, jonka jätevedet aiheuttavat alapuolisessa vesistössä happikatoa sekä muuttavat veden hygieenisesti käyttökelvottomaksi.

Typpi- ja fosforipitoisuudet ovat jokivesistössä suuret ja ne

rehevöittävät alapuolista jokiosuutta. Äsutuskeskusten aiheuttama vesistön kuormitus on huomattavasti vähentynyt, koska lähes kaik kiin taajamiin on rakennettu viime vuosina jätevesipuhdistamot.

Jokivesistön huomattavana kuormittajana on edelleen jokivarsialu—

een haja—asutus. Pelloilta ja metsistä tuleva kuormitus on myös merkittävä. Jätevesien tehokkaan puhdistamisen johdosta veden hygieeninen laatutaso paranee tulevaisuudessa ja yleisluokitukses—

sa päästäneen luokkaan 3.

Vesistön virkistyskäyttö on suuntautunut lähinnä vesistöa1ueen latvaosille ja järville, joissa veden laatu on parempaa. Vesis töalueella on myös kaksi tekojärveä, Liikapuron allas ja Pitkä mön allas. Viimeksi mainitulla on virkistyskäytön kannalta suuri merkitys erityisesti Kurikan kaupungille. Kyrönjoen yleiset vir kistyskäyttökohteet on merkitty kuvaan B3.3/1.

Uinti

Vesistön nykyinen hygieeninen tila on seinäjoen kaupungin alapuo lelta mereen saakka ala—arvoinen. Bakteeripitoisuudet ovat tällä jokiosalla erittäin suuret, joten uintikelpoisuudeltaan vesi on huonoa. Kyrönjoen vesistöalueella ovat uimapaikkoina yleisesti käytössä entiset soranottoalueille perustetut ja kunnostetut uima—

rannat. Uintimahdollisuuksien vähäisyys on toisaalta lisännyt uimahallien rakentamistarvetta kuntakeskuksiin.

Uimapaikkoja oli vesistöalueella vuonna 1976 tehdyn selvityksen mukaan 19 kpl ja niiden kokonaiskävijämäärä oli 111 550.

Uimahalleja CI) on rakennettu seuraaviin keskustaajamiin: Jalas—

järvi, Seinäjoki, Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki ja Isokyrö, ja niiden vuosittaiset kävijämäärät ovat vaihdelleet 30 000 70 000.

Leirintä

Kyrönjoen vesistön suomat leirintäalueiden sijoitusmahdollisuudet ovat melko vähäiset johtuen kelvollisten järvialueiden puuttees ta. Tärkeimmät vesistöjen varrella sijaitsevat leirintäalueet, niiden sijaintikunnat ja vuosittaiset kävijämäärät ovat seuraavat:

Karttatunnus Leirintäalue/Kunta Yöpymismäärät

1973 1974 1975 1976 G 1 Törnävä/Seinäjoki 2 786 3 183 5 266 2 513 G 2 Jalasleirintä/

Jalasjärvi 2 082 755 1 158 1 059 G 3 Pitkämö/Kurikka 2 470 2 405 4 333 3 168 G 4 Orisberg/Isokyrö 1 521 854 1 197 816

Yhteensä 8 859 7 197 11 954 7 556

Leirintäalueet ovat verrattain hyvin varustettuja ja niillä on mm. vuokrattavia lomainökkejä.

‘44

Venei ly

Vesistöalueen veneily on keskittynyt suurimmille järville. Venei—

ly on mahdollista joen alaosan suvanto—osuuksilla aina Ylistaroon saakka ja se kytkeytyy vapaa—ajankalastukseen. Vesistöalueen

pienveneiden lukumäärän arvioidaan olevan noin 1200 kpl ja mootto—

pienveneiden lukumäärän arvioidaan olevan noin 1200 kpl ja mootto—