YAASAN VES?PI!RIN VESI T
POH JANMAAN ETELÄ OSAN VES IEN KAYTON ROKONAISSUUNNITELMA KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN LUONNON- JA VESIMAISEMAN SOPIVAT KOHTEET
KUNTIEN SUOJELUUN
1
3.8 Luonnon- ja vesjmaiseman suojelu
Vesistöalueella on lain tai viranomaisten päätöksellä rauhoitettu seuraavat alueet:
1 sokyrö
Pappilansaari (1 ha) luonnonkaunis saari. Kyrönjoessa Vanhankir kon läheisyydessä historiallisine alueineen. Talonpoikaismuseo.
Leväluhdan uhrjlähde rauhoitettu muinaismuistolain nojalla.
Kauhaj oki
Kauhaneva kuuluu kansainväliseen soidensuojeluohjelmaan fproject Telma), kansallispuiston kehittämisohjelmaan ja pohjoismaiseen vesilintualueolijelmaan. Osa alueesta on metsähallituksen päätök sellä rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Yhdessä Pohjankankaan kanssa suunniteltu kansallispuisto olisi maapinta—alaltaa 6 720 ha ja vesialueita 60 ha. Alue sisältyy kansainväliseen Project Mar ja Project Telma -ohjelmiin. Yli 2/3 yksityisomistuksessa.
Seinäjoki
Kruutinpuistikko, Törnävän puistometsikkö, kosken rannalla oleva rauhoitettu alue (noin 3 ha).
Muista rauhoitettaviksi sopivista inventoiduista alueista voidaan mainita Isossakyrössä sijaitsevan Orisbergin kartanon alueelle ra kennettu Suomen vanhin tekojärvi, yli 200 vuotta vanha Kotilampi, arvokas suojelukohde.
Kyrönjoen vesistöalueella on inventoitu muita suojelukohteita seuraavasti:
linnustonsuojelualueita 4 kpl
kulttuurimaiseman suojelualueita 22
luonnonsuojelualueita 1
maisemansuojelualueita 36
luonnonsuojelukohteet 3
Yhteensä 66 kpl
Inventoidut kohteet on esitetty kunnittain ryhmiteltynä ja lyhy ellä kuvauksella varustettuna liitteessä B3.8/l sekä sijainti kuvassa 33.8/1.
172
4. TAVOITTEET
Kyrönjoella tulevat kysymykseen kaikki vesien käyttömuodot. Tär keimpinä voidaan pitää vedenhankintaa ja tulvasuojelua. Joella on lisäksi merkitystä maakunnallisena vesivoiman lähteenä ja pai kallisena virkistäytymis-, kalastus— ja suojelukohteena. Jokea käytetään myös huomattavassa määrin jätevesien purkupaikkana.
Yhteensovittamistarvetta esiintyy lähinnä voimatalous—, kalatalous ja vesistön kuormituskysymysten välillä, jonka vuoksi yleissuunni telmat tulee laatia moninaiskäyttöperiaatetta noudattaen, jolloin eri tavoitteet tulevat lähemmin yhteensovitetuiksi. Vesistön ja alueen pohjavesien käytössä tulee pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin käyttömuodoittain:
— Turvataan vesihuollon ja vedenhankinnan yleissuunnitelmien to teutus ja mm. Vaasan kaupungin raakaveden saanti pääosin Kyrön—
joesta sekä varataan maataloudelle tarvittava kasteluvesimäärä,
— lisätään j1tevesien puhdistusta ja vähennetään hajakuormitusta niin, että veden laatu nousisi yleisluokituksen III luokkaan Kyrönjoessa myös jokivälillä Vähäkyrö—Ilmajoki sekä Seinäjoessa,
— lisätään ja parannetaan vesistön uinti- ja muita vesiin liitty viä virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä parannetaan jokimaisemaa ja lisätään jokivarsialueiden viihtyisyyttä erityisesti tiheään asutuilla jokiväleillä,
- kehitetään vesistöalueen kala- ja rapukantaa niin, että kalata louden mahdollisuudet paranevat,
- lisätään Kyrönjoen vesivoiman hyväksikäyttöä,
— poistetaan tulvat ainakin niiltä alueilta, missä se on taloudel—
lisesti mahdollista
— säilytetään arvokkaat vesiluonto-, vesimaisema— ja vesirakenne kohteet sekä suojellaan vesistön purotaimenkantoja.
5. TOIMENPIDESUOSITUKSET
Esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään seuraavia toi menpiteitä käyttömuodoittain:
- Käyttöön suunniteltujen pohjavesialueiden tutkimuksia olisi täy dennettävä ja tarkennettava. Samalla tulisi selvittää tärkeiden pohjavesialueiden (liitteet Ä3.1/l. . .Ä3.l/5) suojaamistoimenpi—
teet.
Kauhajoen, Kurikan, Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen vedenhan kinnan osalta olisi toteutettava se Kyrönjokilaakson vedenhan—
kinnan yleissuunnitelman vaihtoehto, missä Kauhajoelta johdet—
taisiin Seinäjoelle ainakin asutusta varten pohjavettä. Ylista ron, Isonkyrön, Vähänkyrön, Mustansaaren ja Vaasan vedenhankin—
nan osalta olisi toteutettava Vaasan seudun vedenhankinnan yleis suunnitelman vaihtoehto, missä kuntien vedenhankintaan käytettäi siin Vaasaa ja osittain Mustasaarta lukuun ottamatta vain
hyvänlaatuisia pohjavesiä, jollaisia on Isossakyrössä olevassa Kokkokankaan esiintymässä. Tarvittava lisävesi voidaan saada Jurvan pohjavesialueelta tai laajentamalla Vaasan pintavesilai—
tosta. Vaasan kaupungin ja osittain Mustasaaren kunnan raaka—
vesi hankitaan Kyrönjoesta. Laihian, Isonkyrön, Ylistaron ja Vähänkyrön kuntien vedenhankintaa varten tulisi yleissuunnitte lua jatkaa ja laatia Kyrönmaan vedenhankinnan yleissuunnitelma.
Vesihuollon yleissuunnitelmia olisi myöhemmin täydennettävä kuntakohtaisilla suunnitelmilla, jolloin tulisi selvittää eri tyisesti haja-asutusalueiden vedenhankinnan järjestäminen.
- Älueen taajamien jätevedet tulisi puhdistaa vähintään rinnakkais saostusta vastaavaan tasoon vuoteen 1985 mennessä. Puhdistus tehoa olisi lisättävä yleensä välittömästi vuoden 1985 jälkeen jälkisaostusta vastaavaan tasoon pienempiä taajamia lukuun otta matta. Vähänkyrön, Isonkyrön ja Ylistaron taajamien jätevesien käsittelyssä on syytä pyrkiä yhteistoimintaan, jonka laajuutta on vielä tarkemmin tutkittava. Seinäjoelle rakennettavaa rin—
nakkaissaostuslajtosta tulee tehostaa ennen vuotta 1985. Tehos—
tustarve olisi tutkittava tarkemmin vesiensuojelun yleissuunni—
telmassa, jossa tulee selvittää myös jätevesien johtaminen pois vedenhankintavesistönä käytettävästä Kyrönjoesta. Hajakuormi tuksen pienentämiseksi olisi ensin tehtävä tutkimuksia eri kuor mituslähteiden suuruudesta ja kuormituksen pienentämismahdolli suuksista. Vesiensuojelusuurinitelman tulisi valmistua 1970—lu vun loppuun mennessä.
- Virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vesimaisemaa tulisi parantaa vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi rakentamalla jokeen tiheään asutuille seuduille (mm. Vähäkyrö, Ylistaro ja Ilmajoki) pohja patoja (tekokoskia) ja virkistysaltaita ja kunnostamalla järviä sekä patoainalla virkistysaltaita. Tärkeimpinä kunnostuskohtei na kunnittain voidaan luetella seuraavat:
Kalajaisjärvi Ilmajoki Hiukkajärvi Kauhajoki
Kairoojärvi Kauhajärvi
Krapuluoman allas “ Ikkeläjärvi
Hirvijärvi Jalasjärvi Niinistönluoma Kurikka
Iso—Madesjärvi Vitiäisjärvi
Jalasjärvi Vuorusjärvi
Koskutjärvi Paavolan allas “
Lamminjärvi Juupajärvi Peräseinäjoki
Harrinjärvi Kauhajoki Valkiajärvi
Varrasjärvi Ylistaro
— Kyrönjoelle olisi tarpeen laatia kalataloudellinen kehittämis—
ja hoitosuunnitelma 1980—luvun alkuun mennessä. Kalataloudelle aiheutuvat haitat olisi pyrittävä kompensoimaan mm. rakentamalla luonnonravintolanunikoita ja muita kalanhoitoaltaita. Erityises ti tulisi huomio kohdistaa vesistön alaosan ja tekojärvien käyt tömahdollisuuksien parantamiseen. Vesistön säännöstelysuunni telmia laadittaessa tulisi rajata ne alueet, joissa purotaimen—
kannat olisi säilytettävä.
— Vesivoiman hyväksikäytön lisäämiseksi olisi tutkittava joen ala-osan porrastusmahdollisuuksia, jolloin helpotettaisiin myös ylem pänä olevien voimalaitosten juoksutusta. Samoin olisi tutkit tava sellaisia vesjgtön lisäsäännöstelymahdollisuuksia, joista
174
olisi hyötyä myös muille vesien käyttömuodoille. Merkittävästi hyötyä on saatavissa vain tekoaltaita rakentamalla. Älustavien arvioiden mukaan sopivia kohteita tulisi selvittää lähinnä Hyypänjoen, Ikkelänjoen ja Pitkämönluoman vesistöissä. Seinäjärven säännöstelysuunniteirnan muuttamista paremmin nykyisiä tavoittei ta palvelevaksi on pidettävä kiireellisenä.
- Voitilankosken yläpuolella olevan tulva-alueen suojaaminen liit tyy lähinnä joen alaosan voimataloudelliseen porrastukseen.
Jalas- ja Hirvijoen tulvasuojelun täydentäminen ja varmistaminen sekä Hyypänjoen tulvasuojelu riippuvat näiden jokien säännöstely-mahdollisuuksista, mitkä tulisi selvittää.
— Kastelua varten riittää jokivesistöissä vettä jokivarsien pelto—
alueille vielä varsin pitkään. Kauhajoessa tulisi kuitenkin sel vittää alivirtaamjen lisäämismahdolljsuuksia. Mikäli kastelu laajenee merkittävästi myös pienempien purojen ja uomien varsil—
le, olisi vedensaannin turvaamiseksi rakennettava ja tutkittava vedenjohtojärjestelmiä ja/tai sopivia pienehköjä varastoaltaita.
— Luonnon— ja vesimaiseman suojelukohteiden inventointia tulisi jatkaa ja tarkentaa ja sen perusteella tulisi vesiin liittyvistä suojelukohteista valita yksityisen tutkimuksen perusteella sopi—
vimmat kunnostettavat ja säilytettävät kohteet ja laatia niistä kunnostus- ja hoitosuunnitelmat.
Liite B3.4/1. Kyrönjoen vesistön vesirakenteisiin liittyvät kalataloudelljset velvoitteet.
Huirikosken vesilaitos: Vähänkyrön sih- - Kalo3en kulkua padon ohi ei saa estää;
kölaitos, VTK 8.10.1951 (Kilo 20.2.1953) kalatie rakennettava tarvittaessa Jäteveden johtaminen: OY Alko Ai, — Hakijan tulee vesihallituksen hyväksy—
LSVO 8.4.1972 mällä tavalla suorittaa jäteveden laadun
ja määrän sekä sen vesistöön ja kalas—
toon kohdistuvien vaikutusten tarkkai lua
Jalasjoen Pitkäkosken vesjlajtos: — Kalatie rakennettava tarvittaessa J Korpela, Vaasan LH 18.3.1948
PCtkilmön säännöstelyallas sekä Pitkämön - Tarvittaessa ryhdyttävä erikseen määrät—
ja Jalasjoen vesilaitos: TVH, KHO 8.6.1972 täviin toimenpiteisiin kalataloudelle mahdollisesti aiheutuvan haitan ja va hingon vähentämiseksi
Ilvesjoen Jylisevänkosken vesilaitos: — Rakennettava ja ylläpidettävä kalatie, 1 Mäkinen, Vaasan läänin KUV 22.3.1916 jos kalannousulla joessa vastaisuudessa
tulisi olemaan jonkinlainen merkitys Hallilan- eli Ala—Silinterinkosken vesi- — Kalatie rakennettava ja kunnossapidettävä laitos: A Hakala, VTK 29.6.1943 tarvittaessa
Jäteveden johtaminen: Pohjanmaan Peruna — Hakijan tulee osallistua sellaisen kalas—
Oy, LSVO 10.12.1970 toa koskevan vesistötutkimuksen suorit tamiseen, jonka perusteella :jäteveden johtamisen vaikutuksen laatu vesistössä voidaan selvittää ja mahdollinen kalas—
ton hoitosuunnitelma laatia sekä mahdol—
liset vahingot arvioida Seipäjoen Myllymäenkosken vesilaitos:
Seinäjoen kauopala, Vaasan läänin MH — Kalatie tehtävä tarvittaessa 21.12.1934
Seinäjoen Rengonkosken vesilaitos: — Kalatie tehtävä ja kunnossapidettävä tar—
5 Savunen ym., Vaasan läänin MH 21.11.1918 vittaessa
Kalajärven allas ja vedenjuoksun sään— — Tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin Söstely Kyrön- ja Lanuanjoen vesistäalu- kalakannan säilyttämiseksi
eella MTH, LSVO 31.5.1969 fKHO 29.1.1970)
Seinäjärven vedenjuoksun säännöstely, - Jos myöhemmin todetaan vahinkoa aiheutuvan TVH, II 19.7.1952 kalakannalle, hakijan on, ellei asiasta
ole sovittu, korvattava vahinko tai ryh dyttävä toimenpiteisiin vahingon estämi seksi siten kuin asiassa erikseen annet—
tavassa päätöksessä määrätään.
Mäntyjoen Taivalmäenkosken vesilaitos:
M Taivalmäki ja M Kohtamäki, Vaasan lää— — Kalatie sallittava rakentaa tarvittaessa nin MII 25.2.1920
Ikkelänjoen Pakkolankosken mylly: - Rakennettava ja kunnossapidettävä kala—
1 J Ponsimaa, Vaasan läänin MH 26.6.1919 tie tarvittaessa
Kauhajoen knuuttilankosken vesilaitos: — Kalatie rakennettava tarvittaessa V Kuja—Panula, Vaasan LII 14.5.1935
Ilmajoen Itarjakosken vesilaitos: Jyllin— — Kalatie rakennettava tarvittaessa ja kun—
kosken Sähkö Oy, Vaasan läänin 1414 nossapidettävä sekä varattava tav. vesi—
määrä Kyrönjoen Puuttulankosken pato: Puuttu—
lankosken Saha- ja Jauhomylly Oy, — Kalatie sallittava rakentaa tarvittaessa Vaasan LII 17.4.1944
Liite B3.8/1. Kyrönjoen vesfstöalueen k1ntf en luonnon- ja vesimaiseman suojeluun sopivat kohteet
Suojelukohtefden numerointi koostuu seuraavasti:
— Kohteen nimen edessä ensimmäisenä suojeluryhmän numero ja toisena ryhmän kunnittain juokseva numero
— Kohteen nimen perässä tietolähde suluissa. Lähdeluettelo on esitetty kohdassa A 3.81.
ILMÄJOKI
5.1 Pukarankoski txoskenkorvalla) (2) Peruskarttalehti 1244 10
Koskessa kaikinpuolin hyväkuntoinen 1900-luvun alussa raken nettu mylly ja sähkölaitos, joka koskineen ja Datoineen oli si säilytettävä nykyisessä kunnos.qaan. Näkyy yleiselle tiel le ja soveltuu maisemansuojelukohteeksi.
5.2 Nikkolan riippusilta (2) Peruskarttalehtj 2222 02
TVL:n hoidossa oleva silta lähiymoäristöfneen maisemallisesti erittäin arvokas.
5.3 Röykölän kivisilta (2) Peruskarttalehtj 2222 02
Vanha yleisen tien silta, jolla suuri maisemallinen arvo.
7.1 Sikavuoren — Pässilänvuoren — Kalajaisvuoren maisemanseudun alue (4)
Peruskarttalehtj 1244 04, 05, 07, 08
Vaihtelevaa kallio- ja rämemaastoa. Kasvillisuus paikoin rehevän lehtomaista. Suhteelliset korkeuserot 30 — 50 m.
Alueeseen kuuluu myös virkistyskeskuksena Kalajaisjärvi.
Alueen käyttö tulisi suunnitella tehostetun luonnonhoidon
si’. ja —suojelun pohjalta.
7.2 Koskenkorvan rautatie— ja maantiesillat (2) Peruakarttalehti 1244 10
VR:n rautatiesilta raicenteeltaan harvinainen. Kulttuuri— ja vesimaisemallisesti merkittäviä kohteita yhdessä viereisen Pukarankosken kanssa.
7.3 Myllyn tammi (Myllykylässä) (7) Peruskarttalehti 2222 01
Kylän omistama puinen pato huonokuntoinen. Kaunis kohiseva Tuoresluoman koski maantien varressa.
178
jatkoa liitteeseen B3.8/l.
7.4 Ollinjärvi (Huissilla) (6) Peruskarttalehti 1244 11
Vesimaisemallisesti arvokas kohde harjualueella, lähdejärvi.
7.5 Rajalampi (Nopankylässä) (6) Peruskarttalehti 1244 08
Vesimaisemallisesti arvokas kohde järviköyhällä alueella.
8.1 Valkovuokkoesiintymä Tuoresluoman varrella (Saveenkylässä) (6) Peruskarttalehti 2222 01
8.2 Kotkansiipiesiintymä metsäojan varrella (6) Peruskarttalehti 1244 10
Paikka sijaitsee noin 1 km Santavuorelta eteläkaakkoon.
ISOKYRö
5.1 Tuuralan 1. Hypäänkosken mylly (2) Peruskarttalehti 1333 08
Hyväkuntoinen mylly, jolla maisemallinen ja kulttuurihisto—
riallinen arvo.
7.1 Kotiiampi (2.4)
Peruskarttalehti 1244 12
Laimaen ympäristöt olisi säästettävä hakkuilta ja rakentami—
selta. Lampi ja sen rannalla oleva kartano muodostavat kau niin maisemakokonaisuuden.
7.2 Vanhankirkon lahti (2) Peruskarttalehti 1333 07
Lahti täydentää historiallista aluetta, jonka Kontsaan saari ja Talonpofkaismuseo ovat muodostaneet Vanhankfrkon väUttö mään läheisyyteen. Erittäin arvokas vesi— ja kulttuurimaisema.
8.1 Leväluhdan uhrilähde (1) Peruskarttalehti 1333 07
Lähteestä löydetty joukko muinaisesineitä ja ihmisen luita.
Rauhoitus muinaismuistolain nojalla.
-JALASJXRVI
3.1 Korvajärvi (4)
Peruskarttalehti 2221 04
Linnustonsuojelualueeksi sopiva järvi.
3.2 Sanasjärvi, Hirvijärvf, Kaappijärvi (4.7) Peruskarttalehti 2221 04, 05
Vesikasvillisuutensa johdosta suojeltavia järviä, joilla myös runsas linnusto.
jatkoa liitteeseen B3 8/1 Ja st
5.1 Korkeakosken myllynato tKeskikylåssä) (2) Peruskarttalehti 2221 04
Vuonna 1939 rakennettu kivipato kunnossa, mylly palanut.
EI kovin suurta maisemallista merkitystä.
7.1 Iso— ja Vähä-Madesjärvi sekä Kolhonjärven seutu (4.7) Peruskarttalehti 2212 08, 09, 12
Jyrkkärantaisten järvien ja vaihtelevan metsämaaston muodosta ma maisemakokonaisuus, joka säilytettävä maa- ja metsätalous—
käytössä. Rantainaisema tulisi säilyttää mahdollisimman luon—
nontilaisena. 1140 ha.
7.2 Ponsijärvi — Ponsineva (4, 6, 7) Peruskarttalehti 2221 02
Xeidassuo ja järvi, joiden alueella melko runsas linnusto.
Soveltuu maisemansuojelualueeksi lisäksi myös linnuston ja riistanhoitoalueeksi.
9.1 Kovasluoma 1. Mustaluoma (4, 12) Peruskarttalehti 2212 05, 06, 08
Luonnontilainen puro, joka kulkee mutkitellen osaksi suolla.
Luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi eläimistön, kalas—
tom ja maiseman perusteella.
9.2 Ilvesjoki (Liikaluoma) (4, 12) Peruskarttalehti 2221 04
Jokilaakson suojelualue, joka on säilytettävä maa— ja metsä—
talousalueena. Luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi puroksi.
KAUHAJOKI
2.1 Kauhaneva ja Pohjankangas (4, 13) Peruskarttalehti 1234 10, 11
Laajin ja komein keidassuokompleksi, mitä valtion mailta Etelä—
Pohjanmaalta ja Satakunnasta löytyy. Yksi Suomen runsaslintui—
simpia keidassoita. Kauhaneva kuuluu kansainväliseen soiden—
suojeluohjelmaan fProject Telma), kansallispuiston kehittämis—
ohjelmaan ja pohjoismaiseen vesilintualueohjelmaan. Osa alu eesta on metsähallituksen päätöksellä rauhoitettu luonnonsuoje—
lualueeksi. Yhdessä Pohjankankaan kanssa suunniteltu kansallis—
puisto olisi maapinta-alaltaan 6 720 ha ja vesialueita 60 ha.
Alue sisältyy kansainvälisiin Project Mar— ja Project Telma
—ohjelmiin. Yli 2/3 yksityisomistuksessa.
3.1 Kauhajärvi (7)
Peruskarttalehti 1234 07, 08
Soistuva, osaksi rämerantainen järvi, jolla runsas pesivä linnusto.
19n
jatkoa liitteeseen 33.8/1.
5.1 Knuuttilan mylly ja suvanto (kirkonkylässä) (2) Peruskarttalehti 1243 07
Mylly ei ole enää toiminnassa, mutta on kunnostettu museo viraston ohjeiden mukaan vi.ionna 1974. Erittäin suuri maise—
mallinen arvo. Vesirakenteita pitäisi korjata.
5.2 Koskenkylän mylly (2) Peruskarttalehti 1243 07
Mylly ja sen betoninen pato tyydyttävässä kunnossa. Mylly ei ole enää toiminnassa. Kunto heikko.
7.1 Ruissulanharju - Kolmentuulenlakki — Katikanluoma (2, 4, 6, 12) Peruskarttaleliti 1234 08
Purolaakson ja geologisen muodostuman suojelualueeksi sopiva.
Hydrologisena kokonaisuutena ja pohjavesialueena puro luoki—
teltu maakunnallisesti merkittäväksi suojeltavaksi vedeksi.
Maaperän kaivu olisi kiellettävä, ja metsien käsittelyssä tu—
11sf ottaa tehostettu maisemanhoito ja -suojelu huomioon. 80 ha.
7.2 Ikkelänjoki (7)
Peruskarttalehti 1243 07, 10, 221 01
Hyvin kaunis erämaajoki, jonka eräinaaluonnetta ja kalastoa tulisi suojella.
KURIKKA
5.1 Punttulankosken pato (2) Peruskarttalehti 1243 08
Myllyrakennus on purettu, mutta pato on kohtalaisen hyvässä kunnossa ja näkyy tielle.
5.2 Hakunin kivisilta (Lohiluomalla) (2) Peruskarttalehti 1243 08
Sillan vuonna 1905 rakennettuja kiviarkkuja korotettu betonilla vuonna 1974. Alapuolella vanha mylly ja pato. Kohteella maise—
mallista ja kulttuurihistoriallista arvoa.
7.1 Kyttä— 1. Kariluoma (2, 12) Peruskarttalehti 1243 09
Mutkitteleva, paikoin vielä täysin luonnontilainen puro.
Metsäojituksen aiheuttamaa liettymistä olisi estettävä ja puron e1äimist5n ja kaluston säilyttämiseksi enemmistä per—
kauksista olisi luovuttava.
7.2 Koivistonkylän maisemansuojelualue (2) Peruskarttalehti 1244 10
Alueeseen tulisi kuulua Koiviston myllypato ja Nenättömänluo man suu. Mylly on purettu. Pato on hyvässä kunnossa. Arvokas kulttuuri— ja vesimaisemakohde.
jatkoa liitteeseen 83.8/1.
7.3 Jalasjoen uoma — “Jokienhaara” (4) Peruskarttalehti 1243 12
Kaunis jokiuoman suojelualue. Alue säilytettävä maa— ja metsä—
talouskaytössä. 190 ha.
7.4 Pitkäinönluoma - Revonharju (4) Peruskarttalehti 1243 11
Geologinen muodostwna. Puron vesisuhteet ja rantamuodostumat olisi säilytettävä luonnontilassa. Samoin puroflVarrefl puusto.
Puroluonnon suojelualueeksi sopiva kohde.
7.5 Kurjenjärvi, Kurjenluoma (7) Peruskarttalehti 1243 11
Melkoisen luonnontilainen järvi ja siitä laskeva puro, joka tulisi säilyttää nykytilassaan. Alue sopii erinomaisesti myös linnustonsuojelualueeksi.
MUSTASAARI
7.7 Storträsket (Koivulahti) (7) Peruskarttalehti 1331 12
Järvellä on erittäin suuri merkitys alueen eläimistölle. Siitä laskee kaunis puro, jonka rannat tulisi myös suojella maisemaa muuttavalta toiminnalta.
NURMO
3.1 Martikkalanjärvi (6) Peruskarttalehti 2222 09
Suolampi Järvinevan reunassa. Lampi ympäristöineen olisi rauhoi—
tettava linnuston— ja maisemansuojelualueeksi.
PERXSEINJJOKI
5.1 Xalaicosken mylly (2) Peruskarttalehti 2221 10
Xohtalafsessa kunnossa dieselvoimalla toiminnassa oleva mylly, jonka suvanto on erittäin kaunis. Maantien varrella oleva ar vokas maisemallinen suojelukohde.
5.2 Niemen mylly (Kalakoskella) (2) Peruskarttalehti 2221 10
Mylly ei ole enää toiminnassa, rakennuksen kunto on kohtalainen.
Maisemallinen suo] elukohde.
5.3 Kossilan mylly (Luomankylässä) (2) Peruskarttalehtf 2221 11
Hyvässä kunnossa oleva mylly, jonka rakennushfstorfallinen ja malsemallinen merkitys on suuri.
7 u‘
J. ) £
jatkoa liitteeseen B3.8/l.
7.1—2 Hepovuolteen— ja Koskelankosken suvanto (Viitalassa) (2) Peruskarttalehti 2221 12
Erittäin arvokkaita vesimaisemakohteita.
.7.3—4 Hanhikoski ja Holmankoski (Luomankoski) (2) Peruskarttalehti 2221 11
Arvokkaita vesimaisemakohtefta.
7.5 Valkeajärvi (2)
Peruskarttalehti 2221 09
Vähäjärvisen alueen vesimaisemakohde.
SEINXJOKI
5.1 Lenunensilta (2)
Peruskarttaleliti 2222 08
1820—luvulla rakennettu erittäin kaunis vesimaisemakolide.
6.1 Törnävän luonnonsuojelualue (4) Peruskarttalehti 2222 08
Puistomainen kuusikko, jonka omistaa Seinäjoen kaupunki.
Rauhoitettu alue. 3 ha.
7.1 Seinäjoen kosket (4)
Peruskarttalehti 2222 07, 08
Myllymäen-, Tulikivimyllyn-, Ylihamarin—, Satamon—, Puut—
toman- ja Friskinkoski. Alueellisesti ainutlaatuisia koh teita, joidensäilyttäminen ja suojelu maisemansuojelukoli—
teena tärkeä.
7.2—7 Satamon—, Isosaaren—, Hakalan—, Majan-, Hallilan— ja Niemisen lampi (2)
Peruskarttalehti 2222 05, 08 Vesimaisema- ja virkistysalueita.
VXHXKYR(5
5.1 Kunnan sähkölaitos (Tervajoella) (2, 12) Peruskarttalehti 1333 05
Rakennus on hieman rappeutunut, mutta kivistä koottu pato on hyvässä kunnossa. Vesimaisemakohde.
5.2 Osuusmylly (Merikaarrossa) (2, 12) Peruskarttalehti 1333 05
Vähäkyr(seura omistaa myllyn ja on jonkin verran kunnostanut myllyä. Myllyyn liittyy erittäin kaunis koski. Erittäin arvo kas vesimaisemansuojelukohde.
jatkoa iii tteeseen B3.8/1.
5.3 Saarensivun riippusilta (Järvenkylässä) (2) Peruskarttalehti 1333 05
Harvinaisen pitkä kävelysilta. Arvokas vebimaisemankohde.
5.4 Merfkaarron silta (2) Peruskarttalehti 1333 02
Kaunis riippusilta. Arvokas vesimaisemakohde.
5.5 Koikkilan mylly ja koski (2, 12) Peruskarttalehti 1333 02
Mylly 1820—luvulla rakennettu sielä vesivoimalla käytössä ole vana maan vanhimpia. Melkoisesti rapistunut, mutta kunnosta—
maila se olisi erittäin arvokas kohde, koska sen koski yutpä—
ristöineen on hyvin kaunis.
YLISTA
5.1—2 Köykänkoski ja Pelmaa ja Köykän myllyt (2, 12) Peruskarttalehti 1333 10
kalliorantainen koski molemmilla puolilla olevien myllyjen kanssa muodostaa erittäin arvokkaan vesimaisemakokonaisuuden.
Kosken säilyttäminen luonnontilaisena suunniteltujen vesis—
tötöiden yhteydessä on välttämätöntä. Pelman mylly on hyvä kuntoinen, mutta Köykän mylly olisi kunnostamisen tarpeessa.
5.3 Kriikkulan mylly (Landenkylässä) (2, 12) Peruskarttalehti 2311 01
Kirkonsilian vieressä oleva mylly on hyvässä kunnossa ja se muodostaa yhdessä sillan kanssa arvokkaan vesi- ja kulttuuri—
maisemakohteen.
7.1 Peitokosken pato (2, 12) Peruskarttalehtj 2311 01
1800—luvulla rakennettu neulapato hyvässä kunnossa. Koski soveltuu vesimaisemakohteeksi.
7.2—5 Iso Tervajärvi, varrasjärvi, Vähäjärvi, Rautaisenjärvi (4, 6, 8) Peruskarttalehti 2311 05
Järvet ovat lähinnä vesimaisemakohteita, mutta Rautaisenjärvi on myös merkittävä vesikasviliisuudensuojelukohde.
C. LÄPUÄNJOKI
Sivu
1. YLEISTÄ 187
2. VESIVÄRÄT 188
2.1 Joet 188
2.11 Määrä 188
2.12 Laatu 197
2.2 Järvet 198
2.21 Määrä 198
2.22 Laatu 199
2.3 Pohjavedet 201
2.31 Määrä 201
2.32 Laatu 202
3. VESIVÄROJEN KÄYTT5 205
3.1 Vesihuolto 205
3.11 Vedenhankinta 205
3.111 Nykytilanne 205
3.112 Ennusteet 205
3.113 Suunnitelmat 206
3.12 Viemäröinti 207
3.121 Nykytilanne 207
3.122 Ennusteet 209
3.123 Suunnitelmat 210
3.2 Vesistön kuormitus 212
3.21 Nykytilanne 212
3.22 Ennusteet 215
3.23 Kuormituksen vähentämissuositukset 215 3.3 Virkistyskäyttö ja vesiympäristö 216
3.31 Nykytilanne 216
3.32 Tarpeet ja tavoitteet 220
3.33 Suunnitelmat 225
3.4 Kalatalous 226
3.41 Nykytilanne 226
3.42 Tarpeet ja tavoitteet 229
186
Sivu
3.5 Voimatalous 230
3.51 Nykytilanne 230
3.52 Vesivoiman lisäämismalidollisuudet ja vesis— 233 tön säännöstelymahdollisuudet
3.53 Tavoitteet ja suunnitelmat 234
3.6 Tulvasuojelu ja kastelu 235
3.61 Nykytilanne 235
3.62 Tulvasuojelun ja kastelun tarve 239
3.63 Tavoitteet ja suunnitelmat 240
3.7 Vesiliikenne ja uitto 241
3.8 Luonnon ja vesimaiseman suojelu 241
3.81 Lain tai viranomaisten päätöksellä rauhoi— 241 tetut alueet
3.82 Muut rauhoitettavaksi sopivat inventoidut 241 alueet
4. TAVOITTEET 242
5. TOIMENPIDESUOSITUKSET 242
C. LÄPUÄNJOKI
1. YLEISTÄ
Lapuanjoki laskee mereen Uudenkaarlepyyn kaupungin kohdalla. Var sinainen Lapuanjoki alkaa Alavuden keskustan alapuolella Töysän—
joen yhtymäkohdasta. Vesistöalue kuuluu lähes kokonaisuudessaan Uudenkaarlepyyn, Älahärmän, Ylihärmän, Kauhavan, Lapuan, Nurmon, Kuortaneen, Älajärven, Lehtimäen, Peräseinäjoen, Alavuden ja Töy sän kuntiin. Vesistöalueen luonnonolosuhteille on tyypillistä loivapiirteinen topografia ja maaperän hienorakeisuus.
Lapuanjoen pituus Alavuden järvestä mereen on2147 km, ja putous noin 90 m. Valuma-alueen suuruus on 4 137 km ja järvisyys 2,8 %.
Vesistöalue jakaantuu seuraaviin maankäyttömuotoihin: peltoa 24 %, metsää 42 %, suota 31,2 % ja vettä 2,8 %.
Suunnittelua varten on Lapuanjoki jaettu 37:ään suunnittelukohtee seen, (kuva Cl/l). Näistä 10 on jokiosia, yksi osa käsittää Kuor taneenjärven ja lisäksi kohteina on 26 muuta järveä. Kohteista on käytetty taulukon Cl/l mukaisia tunnuksia.
Taulukko C1/1. Lapuanjoen suunnittelukohteet ja niiden tunnukset.
Kohde Tunnus Kohde Tunnus
Pahajoki Äl Kätkänjärvi BiO
Töysänjoki Ä2 Rantatöysänjärvi Bll
Lapuanjoki, yläosa Ä3 Kaarankajärvi Bl2
Kätkänjoki Ä4 Kuortaneenjärvi Bl3
Lapuanjoki, ylempi keskiosa Ä5 Seurus B14
Nurmonjoki, yläosa Ä6 Menkijärvi B15
Nurmonjoki, alaosa Ä7 Iso-Vehkajärvi B16
Kauhavanjoki Ä8 Iso-Soukkajärvi B17
Lapuanjoki, alempi keskiosa A9 Iso- ja Vähä-Allasjärvi B18 Lapuanjoki, alaosa AiO Kuotes- ja Putulanjärvi B19
Sapsalampi 31 Jääskänjärvi 320
Edesjärvi B2 Kalajärven allas B2l
Älavudenjärvi 33 Mulkkujärvi B22
Iso—Liesjärvi 34 Kuorasjärvi B23
Ponnejärvi B5 Varpulan allas B24
Akkojärvi 36 Hirvijärven allas B25
Kuivasjärvi B7 Tiisjärvi B26
Vetämäjärvi B8 Kauhajärvi 327
Kuhalampi B9
Lapuanjoen suurimmat sivu—uomat ovat:
Nurmonjoki, valuma-al. 856 km2, järv. 4,1 % (osa—alueet Ä6 ja A7) Kauhavanjoki, 669 “ , 0,9 % (osa—alue Ä8)
Kätkänjoki, “ 255 “ , 2,7 % (osa—alue Ä4) Töysänjoki, “ 290 , 3,9 % (osa—alue Ä2)
Taulukossa Cl/2 on esitetty jokiväleille tunnusomaisia tietoja.
188
Taulukko C1/2. Jokivälien tilastollisia arvoja.
Väli Pituus Kohdeal. Asukkaita Äs.tih. As.tih. Putous
km pa km2 as/km2 as/joki-km m/krn
Äl 15 195 2 500 12,8 166,7
Ä2 23 236 3 550 15,0 154,3
Ä3 28 1) 332 7 100 21,3 253,6 0,54
Ä4 29 259 2 600 10,0 9,8
Ä5 33 1) 389 2 450 6,3 74,2 1,7
Ä6 47 664 3 850 5,8 81,9
Ä7 33 235 7 650 32,6 231,8
Ä8 39 680 17 700 26,0 453,8
Ä9 50 1) 770 8 400 10,9 168 0,1
AiO 31 1) 158 4 250 26,9 137,1 0,70
B13,14 16 219 3 350 15,3 239,3
Yhteensä 344 4 137 63 400 15,3 179,1 0,55 1) pääuoma, yhteensä 145 km
2. VESIVAPAT
2.1 J o e t 2.11 Määrä
Vuodesta 1911 lähtien on Lapuanjoen vesistöalueella suoritettu jat—
kuvia vedenkorkeushavaintoja. Veden korkeusasteikkojen sijainti kullakin kohdealueella on esitetty kuvassa C2.1/1. Kuvasta ilme nevät myös suoritettujen alivirtaamatutkimusten tulokset.
Valtakunnallisen vedenkorkeusasteikon (Keppo, F = 3 9% km2) havain noista on keskivalumaksj saatu 250,2 mm eli 7,5 l/s km (taulukko C2.1/1)
Taulukko C2.1/1. Lapuanjoen valunta- ja sadanta-arvojen kuukausi—
keskiarvot 1961 — 1973.
Kuukausi 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Yhteensä
Valunta rnm/kk 1)
6,0 5,3 7,9 49,9 65,0 12,5 5,3 15,1 19,2 19,3 25,7 16,0 250,2
% vuosivalun—
nasta 3,2 2,1 3,2 20,0 26,2 5,0 2,1 6,1 7,7 7,7 10,3 6,4 100,0 Sadanta mm 26,5 22,3 27,4 27,5 39,3 40,8 50,9 82,5 64,1 51,3 43,2 38,0 513,8
% vuosivalun—
nasta 5,2 4,3 5,3 5,4 7,6 7,9 9,9 16,1 12,5 10,0 8,4 7,4 100,0
Haihdunta mm 263,6
1) mm/kk = 1,57 m3/s (F = 4 137 2)
1 1
1 jA9
1
merI,Jk,ta1 allas kuu punk
keskus
‘esisoaLueen roo
189
t-Lu-j Alivirtaama 1/5
mki] jG mittausVUOSi
1
Valtakunnallinen vedenk orkeusasteikko Aluetason vedenkorkeusaSteikko‘V’ Valtakunnallinen mittapotopiste
( Apuosteikko
O Valtakunnallinen veden laadun tarkkoilupiste
o
Paikallistan veden Laadun tarkka ilupiste—— Kohdealueen raja
A 1BJ
— — tunnust
‘4 1
.O’%b
1
0 5 0 15 20<rn
A2f
1/
VESIHALLiTUS
VAASAN VESIPIIRIN VESI TOIMI POHJANMAAN ETELAOSAN VESIEN KAYTON KOKONAISSUUNNITELMA
LAPUANJOEN SUUNNITTELUKOHTEET. ALI—
VIRTAAMAMITTAUKSET JA HAVAINTO—
PISTEET
Kuvassa C2.l/l on esitetty valuman pysyvyys sekä tyypilliset vir taamat ja valumat Kepon asteikolla. Virtaamille on ominaista suuri vaihtelevuus (NQ MQ : HQ = 1 25 : 260) . KuXien 32.1/1 ja 3 perusteella vesistöalueen Nq 1/20 on 0,3 1/s km’ ja Hq 1/20 on
78 1/s km2.
Kuva C2.l/l. Valuman pysyvyys Lapuanjoessa sekä vesistäalueen tyypilliset virtaama- ja valuma-arvot Kepon asteikon havaintojen perusteella.
VoW mo-oue 137krr Metsda L2,0°/.
PeLtoa 20°/o JitvSyys 2,8°!.
HO 1/20 MHQ MO 9•
vir-fooma m3 / gg i z.6 1.2
-Voluma Hq l/2oMHqMq MNqNq
Lis km2 - - 78 7.5 1.1 03
7 10 23 3060W70JfD
Kuva C 21/2
T5tumsoko fo)
Yytodennokbsyy5 0/
Tostumi soko (a) Attustodennökösyys°/o
per tto. Lopuonok,KePP0 1937-73
Fz3 986 km
V1 11 15 3.3
10 S 2 1
1
i
ovettuu iuomovg ksi tr —intoimer(ctn
- SovetJjmavtdekinorrnaattioimcntin Soveltuu omavedj yh n((etjajn toimenpiein
0
ib
2’03b 4b sb
70 90 100 110 120 130 160 150 160 km KOkP.nKok. P:n ja enterokokkien kesäarvot
r.. Xok.P
z(
)
havain’jen tukumara (3) —— entetokokit/
flgksh — —
-RQViflne.riko vesisto1jok Pj—
——————
jQvinnekövhä (taij Vrc;tn (Kok.P) (2)
192
t)flh fl
j
OCfl vt1cn 7 jj 1]j
flQfl (Ti )i St.(’ 1 SIvmsitn 1.970 — 1974 1viiintojvn
KUVa (2.l/4.
KHT:n ja BHT:n kesäarvot
____
BHt, KHT
( ) havaintojen tukumt Vei
-x
II
— KHJ
— ——BHT7
1 hovo,tojen tukumoarä
— KoRP
———enterokdt
C ) hovainjen tukurmorö
Kuva C2.1/5. Kauhavanjoen veden Jaatu joen eri pisteissä
Kuva C2.1/5. Kauhavanjoen veden Jaatu joen eri pisteissä