Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen

111

Täydentävät toimenpiteet:

Toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittaminen tai laajentaminen teollisuudessa, yritystoimin-nassa ja varastoinnissa

Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Mikäli toiminnasta voi ol-la riskiä pohjavedelle, tulee toimintaan liittyen aloittaa pohjavesitarkkailu. Olemassa olevaa pohjavesitarkkailua voidaan velvoittaa laajennettavaksi, mikäli toiminnan pohjavesivaikutuksia ei voida olemassa olevalla tarkkailulla riittävästi arvioida. Käytännössä pohjavesitarkkailun laajentaminen voi käsittää uusien tarkkailupisteiden tai ana-lysoitavien parametrien lisäämistä tarkkailuohjelmaan.

Valvonnan tehostaminen teollisuudessa, yritystoiminnassa ja varastoinnissa

Toimenpide käsittää valvonnan tehostamisen alueilla, joilla on havaittu sellaisia puutteita tai piittaamattomuutta esimerkiksi kemikaalien tai jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä, josta voi aiheutua riskiä pohjaveden laadulle.

Teollisuuden osalta toimenpiteiden kohdentaminen pohjavesialuekohtaisesti riski- ja selvityskohdealueille on esitetty liitteessä X.

112

Vesien- hoitoalue

Kunta Pohjavesialue Arvio muodos-tuvan pohjaveden määrästä m3/vrk

Lupamäärä m3/vrk

Ottomäärä (2011/2012) m3/vrk

Kokonaisotto-määrän osuus pohjavesi-muodostuman antoisuudesta

%

Muuta

VHA 1 Lappeenranta Huhtiniemi 6310 12000 10219 162 Tekopohjavesilaitos

VHA 2 Iitti Arolahti 696 1500 582 84 Hydraulinen yhteys Tillolan

pohjavesimuodostumaan (arvio muodostuvan pohjave-den määrästä 2500 m3/d) VHA 2 Kouvola Utti (Kuivalan vo. /

Haukkajärven vo.)

12600 33700

10000

26884 213 Tekopohjavesilaitokset

VHA 2 Kouvola Jokela 280 1300 371 133 Rantaimeytyminen

VHA 2 Kouvola Okanniemi 600 2000 874 146 Rantaimeytyminen

8.9.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan

Kaakkois-Suomen alueella pohjavesiselvityksiä on käynnissä Lappeenrannan seudulla, jossa Huhtinimen te-kopohjavesilaitoksella käytetyn raakaveden (Pien-Saimaa) laadun heikentyminen on käynnistänyt selvitykset tule-vaisuuden vedenhankinnan turvaamiseksi. Tutkimuksia on tehty Jousenonkankaan pohjavesialueella ja tutki-muksia tullaan tekemään myös Ampumaradankankaalla Taipalsaarella. Kaakkois-Suomen ELY-keskus avustaa vesilaitosta tutkimushankkeiden rahoituksessa.

8.9.2 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen - esitetyt toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2015–2021

Ohjauskeinot:

 Tehostetaan neuvontaa ja valvontaa sekä lisätään koulutusta.

 Varmistetaan vedentuotantoketjun turvallisuus aina raakaveden muodostumisalueelta veden käyttäjäl-le saakka (Water Safety Plan)

Perustoimenpiteet:

Vesilain (587/2011) mukaan vesitaloushankkeella on aina oltava lupaviranomaisen lupa, jos muun kuin tilapäi-sesti otettavan pohjaveden määrä ylittää 250 m³/vrk. Hanketta, jossa ottomäärän ylittää 100 m³/vrk, mutta jää alle 250 m³/vrk, koskee ilmoitusvelvollisuus. Vedenottoluvan tarpeen harkinta voi tulla kyseeseen pienemmilläkin kuin 250 m³/vrk ottamoilla, jos toiminta voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos olennaisesti vähen-tää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousve-tenä. Myös veden imeyttäminen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi edel-lyttää aina vesilain mukaista lupaa.

Ympäristönvaikutusten arviointilain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) sovel-letaan vesihuollon osalta pohjavedenotto- ja tekopohjaveden muodostamishankkeissa, jos niiden vuotuinen määrä on vähintään 3 miljoonaa kuutiometriä eli noin 8 220 m³/vrk.

113

Vedenottoluvassa määritellään vesimäärä, joka vedenottamolta saadaan ottaa vaarantamatta pohjavesimuo-dostuman määrällistä tilaa ja ilman vaikutuksia ympäröiviin ekosysteemeihin. Luvat sisältävät määräyksiä muun muassa suurimmasta sallitusta ottomäärästä ja tarkkailusta. Luvat ovat yleensä pysyviä, mutta uusien lupahake-musten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn. Luvanvaraisten ottamoiden vedenottomäärää ja vaikutusta ympäristöön tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Joskus tarkkailuun liittyy myös pohjaveden laadun valvonta pohjavesialueella. Pohjavedenottamolla tulisi aina tarkkailla käytetyn raakaveden määrän lisäksi myös raakaveden laatua vesihuoltolain perusteella. Tarkkailutulokset tulisi pyrkiä siirtämään ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään, jonka avulla tarkkailun valvonta tehostuu. Kaakkois-Suomessa suuri osa tarkkailuoh-jelmista on melko vanhoja, joten niiden osalta on päivitystarvetta.

Terveysviranomainen valvoo vesilaitosten toimittamaa vettä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000) mukaisesti. Valvontatutkimukset koskevat kaikkia sellaisia vesilaitoksia, jotka toimittavat vettä vähin-tään 10 m³/vrk tai vähintään 50 henkilön tarpeeseen. Kunnan terveysviranomainen vahvistaa vesilaitoksen esittä-män valvontatutkimusohjelman. Pienempien yksiköiden ja yksittäisten talousvesikaivojen valvonta tapahtuu STM:n asetuksen (401/2001) mukaisesti. Tarvittaessa valvontaviranomainen huomauttaa puutteista tai laiminlyönneistä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus (ja sitä edeltäneet virastot) on selvittänyt yhteistyössä kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien kanssa pohjavesialueiden vedenhankintamahdollisuuksia 1970-luvulta lähtien työmäärärahoilla ja vuodesta 1996 asti maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä varoilla. Selvitysten tavoitteena on ollut hankkia tietoa pohjavesialueiden maaperä- ja pohjavesiolosuhteista sekä vedenhankintakelpoisuudesta etupäässä kaira-usten, antoisuuspumppakaira-usten, luotausten ja koepumppausten avulla.

Vesilaki mahdollistaa lupaviranomaisen vahvistamien ottamokohtaisten suoja-alueiden perustamisen. Suoja-aluemääräykset koskevat veden laatua suojaavien toimenpiteiden suorittamista tai suoja-alueen käytön rajoituksia, jotka liittyvät yleensä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, maa-ainesten ottoon, liikennealueiden rakentami-seen ja teiden kunnossapitoon sekä jätevesien johtamirakentami-seen. Kaakkois-Suomessa voimassa olevia vedenottamoi-den suoja-aluepäätöksiä on yhteensä 7 vevedenottamoi-denottamolla (taulukko XX, kuva XX (suojelusuunnitelmat kappalees-sa)). Olemassa olevien vedenottamoiden suoja-aluepäätöksissä annetut määräykset tulisi tarpeen vaatiessa saat-taa ajan tasalle. Vedenottamoiden ympäristön vesiensuojelullisesta tilasta huolehdisaat-taan muun muassa ottamoalu-eiden aitaamisella ja kaivojen ympäristön kunnostuksilla. Vedenhankinnan tuotantoketjun turvallisuutta pyritään lisäämään.

Tiedot pohjavesialueista eivät ole nykyisin riittäviä. Pohjavesialueiden geologiset ja/tai hydrogeologiset olosuh-teet vaatisivat lisäselvityksiä, kuten pohjavesitutkimuksia, harjun rakenneselvityksiä tai pohjavesialueiden mallin-nusta.

Taulukko xx. Vedenottamoiden suoja-alueet Kaakkois-Suomessa.

Vesien- hoitoalue

Kunta Pohjavesialue Vedenottamo Päätösvuosi Suoja-alue-

muutokset

VHA 1 Lappeenranta Hanhikemppi Hanhikemppi 1983 1998 ja 2001

VHA 1 Parikkala Särkisalmi Särkisalmen meijeri 1971

VHA 2 Iitti Tillola Myllytöyry 1975

VHA 2 Kouvola Ruokosuo Ruokosuo 1977

VHA 2 Kouvola Utti Kuivala 1987 1995 ja 2012

VHA 2 Pyhtää Kangasmäki Kangasmäki 1982

VHA 2 Pyhtää Korkiaharju Korkiaharju 1981

VHA 2 Pyhtää Siltakylä Heinlahti 1972

Muut perustoimenpiteet:

114

Vedenottamon suoja-alueen perustaminen

Toimenpide käsittää vesilain mukaisen suoja-alueen perustamisen. Lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjaveden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, jos Suoja-alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Suoja-aluetta ei saa määrätä laajemmaksi kuin on välttämätöntä. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianosainen.

Vedenottamon suoja-aluerajausten tai -määräysten päivittäminen tai suoja-alueiden purkaminen

Toimenpide käsittää olemassa olevan vedenottamon suoja-aluerajauksen tai -määräysten päivittämisen tai suoja-alueen purkamisen. Toimenpide vaatii lupaviranomaisen päätöksen.

Vedenoton vaikutusten selvittäminen (tarvittaessa lupaharkinta tai luvan päivittäminen)

Toimenpide käsittää vedenoton vaikutusten selvittämisen. Lupaharkinta tulee kyseeseen, mikäli pohjavettä otetaan muutoin kuin tilapäisesti yli 250 m³/vrk, eikä vedenottoon ole vesilain mukaista lupaa. Myös vähäisempi pohjavedenotto, jolla voi olla vesilain 3 luvun 2 §:n mukaisia vaikutuksia, voi vaatia vesilain mukaisen luvan. Ve-denottoluvan päivittäminen voi olla tarpeen, mikäli vedenotolla havaitaan sellaisia haitallisia vaikutuksia (esim.

ekosysteemiin), jota ei osattu ottaa huomioon tai arvioida olevan vedenottolupaa haettaessa.

Täydentävät toimenpiteet:

Pohjavedenottamoiden raakaveden laadun seurannan tehostaminen

Pohjavedenottamoiden raakaveden laadun seurannan tehostaminen voi olla tarpeen esimerkiksi erilaisten haitta-aineiden osalta, mikäli vedenottamon läheisyydessä/valuma-alueella esiintyy merkittävää pohjaveden laa-dulle riskiä aiheuttavaa toimintaa tai pohjavedessä on jo havaittu esiintyvän haitta-aineita. Pohjaveden tarkkailun tehostaminen lisää vesihuoltolaitoksen toiminnan varmuutta ja poikkeuksellisten olosuhteiden tunnistaminen hel-pottuu ja nopeutuu.

Vedenoton ja tekopohjaveden muodostamisen osalta toimenpiteiden kohdentaminen pohjavesialuekohtaisesti riski- ja selvityskohdealueille on esitetty liitteessä XXX.

Yhteenveto vedenoton ja tekopohjaveden muodostamisen toimenpiteistä ja ohjauskeinoista

 Vedenoton valvonnan tehostaminen.

 Vedenottolupaan liittyvien vanhojen velvoitetarkkailuohjelmien päivittäminen.

 Velvoitetarkkailutietojen toimittaminen sähköisessä siirtotiedostomuodossa valvontaviranomaiselle.

 Vedenottamon raakaveden laaduntarkkailun tehostaminen erityisesti alueilla, joilla vedenottamon valuma-alueelle on sijoittunut paljon riskitoimintoja.

 Vanhojen vedenottamoiden suoja-aluepäätösten purkaminen, mikäli vedenottamolla ei ole vedenhankinnan kannalta enää merkitystä.

115

In document Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma (sivua 111-115)