Maa-ainesten otto

pohja-89

vesialueen läpi kulkevalla VT6:lla ei tällä hetkellä tehdä kloridiseurantaa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalu-eella kloridiseurantaa esitetään tehtäväksi (mikäli vesilaitokset eivät itse tarkkaile) Haminan Husulan ja Neuvotto-man sekä Kouvolan Nappa A:n vedenottamoilta, koska vedenottamoilla kloridipitoisuudet ovat selvästi koholla luonnontilaisesta.

Liikennevirasto seuraa pohjavesialueilla sijaitsevien rata-alueiden (erityisesti ratapiha-alueet) pohjaveden laa-tua vapaaehtoisiin tarkkailuohjelmiinsa perustuen. Ratapiha-alueilla, joilla on sattunut kemikaalionnettomuuksia, voi seuranta liittyä ympäristönsuojeluviranomaisen antamaan päätökseen/ympäristölupaan onnettomuuden jälki-tarkkailusta. Nykylaajuinen rata-alueiden pohjavesiseuranta katsotaan pääosin riittäväksi. Seurantaa esitetään laajennettavaksi Vuoksen vesienhoitoalueella Lappeenrannan Joutsenonkangas A:n pohjavesialueella torjunta-aineiden osalta, koska ratapiha-alueelle pohjavedestä havaittujen torjunta-torjunta-aineiden levinneisyydestä ei toistaiseksi ole tietoa.

Lentokentillä pohjavesitarkkailut perustuvat lentokenttien olemassa olevien ympäristölupien velvoitteisiin.

Liikenteen toimenpiteiden kohdentaminen pohjavesialuekohtaisesti riski- ja selvityskohdealueille on esitetty liit-teessä X.

90

Myös jälkihoitamattomat ottoalueet voivat olla riski pohjavesialueilla, sillä niitä saatetaan käyttää mm. luvatto-mina jätealueina, mikäli kulkua alueelle ei ole estetty.

Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla sijaitsee 539 ainesten ottoluvalla toimivaa/toiminutta ainestenottoaluetta. Vuonna 2014 Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla oli 78 voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa (NOTTO-tietokanta 04/2014). Kalliokiviaineksen ottomäärät ovat vuodesta 2010 lähtien olleet noin 1,5-2,5 -kertaiset soranottomääriin verrattuna, tätä ennen soran ja kalliokiviaineksen ottomäärät ovat olleet samaa suuruusluokkaa (NOTTO-tietokanta). Taulukkoon XX on koottu tieto kuinka monella pohjavesialueella on luokittelun mukainen osa maa-ainesten ottoa pohjavesialueen pinta-alasta. Kuvassa XX on esitetty pohjavesialu-eella sijaitsevat voimassa olevat ja päättyneet maa-ainestenottoluvat.

Kaakkois-Suomessa pohjavesialueen pinta-alaan nähden laaja-alaisia maa-ainestenottoalueita sijaitsee muun muassa Korkiaharju A:n, Takamaan ja Luomakangas B:n pohjavesialueilla (taulukko XX ja XX). Laajimmat otto-alueet sijaitsevat Vesioronkankaan, Joutsenonkankaan, Takamaan sekä Tiuruniemen pohjavesialueilla.

Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisen (POSKI) selvitys- ja raportointityö Kymenlaaksos-sa tehtiin vuosina 2000–2004. Maa-aineksen otolta suojeltaviksi ehdotettuja pohjavesialueita katsottiin tutkimus-alueella olevan yhteensä 201. Rajoitettuun maa-aineksen ottamiseen soveltuvia alueita katsottiin olevan 65 kappa-letta, joista 12 sijaitsee pohjavesialueella ja loput on poistettu pohjavesialueluokituksesta. Etelä-Karjalassa POSKI-projekti tehtiin vuosina 2004–2008. Maa-aineksen otolta suojeltaviksi ehdotettuja pohjavesialueita katsottiin Etelä-Karjalassa olevan yhteensä 141. Rajoitettuun maa-aineksen ottamiseen soveltuvia alueita alueella katsottiin ole-van 153 kappaletta, joista 69 sijaitsee pohjavesialueella ja loput on poistettu pohjavesialueluokituksesta.

Taulukko XX. Maa-ainesten oton laajuus Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla. (CORINE 2000).

Maa-ainesten oton laajuus,

% pohjavesialueen pinta-alasta

Pohjavesialueita, kpl

> 20 % 1

15-19,9 % 2

10-14,9 % 6

5-9,9 % 14

< 4,9 % 182

ei ottoa 65

Taulukko XX. Maa-ainesten otto pohjavesialueilla Kaakkois-Suomessa, maa-ainesten ottoa > 10 % pohjavesialueen pinta-alasta (CORINE 2000).

Vesien- hoitoalue

Kunta Pohjavesialue Pohjavesialueen pinta-ala, ha

Ottoalue, ha

Ottoalue,

%

VHA 2 Pyhtää Korkiaharju A 202,6 40,5 20

VHA 2 Kouvola Takamaa 276,9 52,8 19

VHA 2 Hamina Luomakangas B 120,3 18,3 15,2

VHA 2 Hamina Honkaniemenkangas B 119,3 16,5 13,8

VHA 2 Hamina Onkamaa A 149,0 19,9 13,3

VHA 2 Hamina Ruissalo A 91,9 11,8 12,8

VHA 2 Kouvola Ahvio 182,8 21,6 11,8

VHA 2 Pyhtää Susikopinharju C 187,7 20,3 10,8

VHA 2 Iitti Ruokosuo 337,5 35,2 10,4

91

Kuva XX. Pohjavesialueilla sijaitsevat voimassa olevat ja päättyneet maa-ainestenottoluvat Kaakkois-Suomessa.

8.3.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan

Pohjavesien suojelun kannalta merkittävimpiä maa-ainesten ottoon liittyviä ohjauskeinoja ja toimenpiteitä olivat maa-ainestenottoalueiden ohjaaminen pohjavesialueiden ulkopuolelle, maa-ainestenottolupien mukaisten pohja-vesitarkkailujen toteuttaminen, riittävien suojakerrospaksuuksien jättäminen, jälkihoitovelvoitteiden täyttäminen sekä vanhojen ns. isännättömien maa-ainestenottoalueiden kunnostuksen suunnittelu ja kunnostaminen.

Kaakkois-Suomessa uusia maa-ainesten ottoalueita on ohjattu valvonnallisin keinoin pohjavesialueiden ulko-puolelle POSKI-projektin tuloksiin tukeutuen. Soran ja hiekan ottomäärät ovat viime vuosina laskeneet ja kallioki-viaineksen ottomäärä puolestaan noussut, mikä sekin osaltaan tukee pohjaveden suojelua.

Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitettiin vanhojen ns. isännättömien maa-ainesten otto-alueiden kunnostussuunnitelmien laatimista ja kunnostusta Vuoksen vesienhoitoalueella kolmelle pohjavesialueel-le yhteensä 7,3 hehtaarilpohjavesialueel-le ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelpohjavesialueel-le kuudelpohjavesialueel-le pohjavesialueelpohjavesialueel-le yhteensä 41 hehtaarille. Esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen on ollut heikkoa. Vanhat ns. isännättömät maa-ainesten otto-alueet ovat useimmiten yksityisessä omistuksessa, ja maanomistajia on ollut vaikea saada mukaan kunnostustoi-menpiteiden toteuttamiseen. Vanhojen soranottoalueiden kunnostusta on tehty ainoastaan Ruissalo B:n

pohja-92

vesialueen pohjoisosissa, jossa vanha, lammikoitunut soranottoalue maisemoitiin alueelle rakennettavan VT7 Haminan ohitustien tielinjauksen rakentamisen yhteydessä.

8.3.2 Maa-ainesten ottaminen - esitetyt toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2015-2021

Ohjauskeinot:

 Ohjataan uusi maa-ainestenotto pohjavesialueiden ulkopuolelle.

 Edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla.

 Edistetään vanhojen maa-ainestenottoalueiden kunnostamista.

 Edistetään kalliokiviaineksen ja korvaavien ainesten käyttöä.

 Edistetään ainespankkien (yritystoimintaa, jossa otetaan vastaan kierrätettäväksi erilaisia maa-aineksia) perustamista suurimpien asutuskeskusten läheisyyteen.

 Kehitetään maa-ainestenoton ennakkovalvontaa

Perustoimenpiteet:

Maa-ainesten ottamisesta määrätään maa-ainesten ottoluvissa (maa-aineslaki 555/1981 ja valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005). Ympäristönvaikutusten arviointilain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) sovelletaan kiven, soran tai hiekan louhinta- ja kaivualueisiin, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Maa-ainesten otosta ja ottamisalueiden jälkihoidosta on olemassa ympäristöministeriön yksityiskohtainen ohjeistus (Ympäristöministeriö 2009).

Maa-ainesten ottolupaa haettaessa esitetään ottamissuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa alueen yleiset pohjavesiolot, pohjavesialueen luokitus, vedenottamot ja suojavyöhykkeet; pohjavedenpinnan ylin luonnon-tilainen korkeus ja pohjavedenpinnan korkeuden vaihteluiden seuranta; pohjaveden laadun seuranta sekä toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Maa-ainesten otto pohjavesialueilla edellyttää luvan haltijaa järjestämään otto-alueille pohjaveden korkeus- ja laatumuutosten seurannan. Seurantajärjestelmä esitetään lupamääräyksissä. Otto-toiminnasta aiheutuvia mahdollisia pohjavesivaikutuksia seurataan maa-ainesten ottajien ja valvontaviranomaisten toimesta koko ottotoiminnan ajan. Pohjaveden tarkkailu parantaa tietoa alueen pohjavesiolosuhteista ja toiminnan vaikutuksista.

Soranottoa koskevat suojakerrospaksuudet määritellään vedenottamoiden suojavyöhykkeiden tai pohjavesi-alueen suojelusuunnitelmaan mahdollisesti sisällytetyn vyöhykejaon mukaisesti. Vyöhykejaon ulkopuolella tapah-tuvassa ottotoiminnassa noudatetaan suojakerrospaksuuksia koskevia vähimmäistavoitteita. Luokkien I ja II poh-javesialueilla maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta tulee kyseeseen vain erityistapauksissa tai aluehallintoviraston (AVI) luvalla.

Soranottoalueiden jälkihoito on normaalia vaativampaa vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla. Jäl-kihoidon toimenpiteillä, kuten alueen siistimisellä, uudella pintamateriaalilla ja kasvillisuuden palauttamisella lie-vennetään maa-ainesten oton pohjavesivaikutuksia. Jälkihoidon tason toteutus vaihtelee.

Vesilain nojalla annetut vedenottamoiden suoja-aluepäätökset tulee huomioida maa-ainesten otossa. Suoja-aluepäätöksissä on vesilain perusteella annettuja, vedenottamon suoja-alueelle sijoitettavia toimintoja koskevia määräyksiä.

Täydentävät toimenpiteet:

Maa-ainestenottoalueiden kunnostussuunnitelman laatiminen ja kunnostus

Toimenpide käsittää vanhojen ns. ”isännättömien” ainestenottoalueiden kunnostamisen. Vanhoissa maa-ainestenottoluvissa ei aikoinaan ole ollut jälkihoitovelvoitteita.

93

Maa-ainestenoton yleissuunnitelman laatiminen

Toimenpiteellä tarkoitetaan kunta-tasolla tehtävää suunnittelua, jota voidaan hyödyntää mm. kaavoituksessa.

Maa-ainestenottoalueiden lupaehtojen valvonnan tehostaminen

Toimenpiteen keskeisenä keinona on laser-keilausaineistojen käyttöönotto valvonnassa.

Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI)

Kaakkois-Suomen alueella pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen tähtäävä POSKI-projekti on valmistunut sekä Etelä-Karjalan (Kajoniemi ym. 2008) että Kymenlaakson (Keskitalo (toim.) 2004) alu-eelta. POSKI-projektin myötä valmistunutta alue-ehdotusta maa-ainesten ottoon soveltumattomista, osittain sovel-tuvista ja sovelsovel-tuvista alueista hyödynnetään maankäytön suunnittelussa, lopullinen alueiden käytön yhteensovit-taminen tapahtuu kuitenkin kaavoituksessa ja maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa.

Soranottoalueiden kunnostustarpeen arviointi (SOKKA)

Kaakkois-Suomen alueella vanhojen maa-ainestenottoalueiden jälkihoidon ja kunnostustarpeen arviointi on tehty osana SOKKA-projektia, joka valmistui vuonna 2007 (Nuottimäki 2007).

Toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittaminen tai laajentaminen maa-ainestenotossa Perustuu luvan kautta määritettyihin seurantatavoitteisiin.

Maa-ainesten ottamisen osalta toimenpiteiden kohdentaminen pohjavesialuekohtaisesti riski- ja selvityskohde-alueille on esitetty liitteessä X.

In document Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma (sivua 89-93)