OSA I: PINTAVEDET
4.7 Teollisuus
4.7.1. Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Vuoksen vesienhoitoalue VHA1
Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvalla Ala-Saimaan vesistöalueella toimii kolme kemiallisen metsäteollisuuden sektorille lukeutuvaa laitosta (Kaukaan, Joutsenon ja Imatran tehtaat). Teollisuussektorin aiheuttamat fosforipääs-töt olivat vuonna 2012 yhteensä 28,5 t/a ja typpipääsfosforipääs-töt 473 t/a.
Vielä 2000-luvun alkupuolella päästöt saatiin vähentymään laitoksilla tehtyjen investointien avulla. Muutaman viime vuoden aikana on ravinnepäästöissä ollut ajoittaista kasvua tuotannon lisäännyttyä.
Kuva X . Metsäteollisuuden kokonaisfosfori- ja typpipäästöjen kehitys Ala-Saimaan vesistöalueella (t/a) (VAHTI-rekisteri 2013).
Edellisessä vesienhoidon toimenpideohjelmassa asetettiin teollisuuden fosfori- ja typpipäästöjen nykykäytäntö-jen mukaisiin toimenpiteisiin perustuvaksi vähentämistavoitteeksi 5 prosenttia senhetkisiin eli vuosien 2005–2007 keskimääräisiin päästöihin verrattuna vuoteen 2015 mennessä. Tämä ei ainakaan toistaiseksi ole toteutunut, sillä näiden laitosten keskimääräiset fosforipäästöt vuosina 2008–2012 olivat noin 12 % suuremmat kuin vuosien 2005–2007 vastaavat päästöt. Typpipäästöissä vastaava kasvu oli noin 8 %. Toisaalta keskimääräistä COD-päästötasoa on saatu edelleen jonkin verran alhaisemmaksi. Verrattaessa vuosien 2008–2012 päästöarvoja edel-liseen vesien luokittelujaksoon 2000–2007 fosforipäästöt ovat vähentyneet noin 13 % ja typpipäästöt lähes 6 %.
Näin ollen tämän vesistöalueen laitoksissa on saavutettu päästövähennyksiä lähinnä viime vuosikymmenen puoli-välin paikkeilla tehdyillä etenkin häiriöpäästöjen ehkäisyyn tähdänneillä toimenpiteillä.
Edellisen toimenpideohjelman laatimisen aikaan tuotantolaitoksilla oli kiinnitetty eniten huomiota COD-päästöjen hallinnan parantamiseen, minkä arveltiin joissain tapauksissa voivan johtaa fosforipäästön lisääntymi-seen. Muuten ei ravinnepäästöissä odotettu tapahtuvan merkittäviä muutoksia; häiriöpäästöjen paremman hallin-nan ohella jossain määrin nähtiin päästövähennyksiä olevan saavutettavissa vedenkulutusta vähentämällä. Lisäksi häiriöpäästöjen hallinta nähtiin keskeiseksi asiaksi.
Ala-Saimaan vesistöalueella sijaitsevien massa- ja paperitehtaiden fosforipäästöt ovat vuosien 2008–2012 tar-kastelujaksolla olleet selvästi alle tulevien ylimpien BAT-arvojen, joissain tapauksissa jopa alle alimpien raja-arvojen. Myös typen ja COD:n päästötasot sijoittuvat uusien BAT-raja-arvojen vaihteluvälille yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Alueen massa- ja paperitehtaiden ympäristöluvilla on seuraavanlainen tarkistusaikataulu:
- UPM-Kymmene Kaukaan tehtaat 31.12.2013 mennessä 0
10 20 30 40 50 60
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaisfosfori (t/a)
0 100 200 300 400 500 600 700
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaistyppi (t/a)
60
- Metsä Fibre Joutsenon tehdas 1.3.2015 mennessä- Stora Enso Imatran tehtaat 1.6.2015 mennessä
Kaukaan tehtailla tuotantoa on tarkoitus kasvattaa lähivuosina maksimikapasiteetin mukaiseksi, mikä voi aihe-uttaa päästöjen lisääntymistä. Imatran tehtailla on pyritty vähentämään päästöjä jatkuvan parantamisen periaat-teen mukaisesti, ja fosfori- ja COD-päästöjä on pystytty vähentämään vielä viime vuosina. Tuotantolaitoksella on tällä hetkellä tavoitteena pienentää veden käyttöä, jolloin fosforin ja COD:n ominaispäästöt saadaan edelleen pie-nenemään.
Teollisuuden päästöjen suhteellinen merkitys korostuu lähinnä itäisellä Pien-Saimaalla, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Vuodesta 2004 alkaen tapahtuneen päästöjen vähenemisen on odotettu vaikuttavan edelleen vesis-tön tilaa parantavasti. Tämä edellyttää alhaisen päästötason vakiintumista.
Hiitolanjoen vesistöalueella teollisuuden aiheuttama kuormitus kohdistuu Hiitolanjoki-Kokkolanjokeen. Vuonna 2012 teollisuuden fosforipäästöt alueella olivat runsaat 1,3 t/a ja typpipäästöt 12,4 t/a (Kuva X). Muutaman viime vuoden aikana on fosforipäästöissä saavutettu hienoista vähenemistä. Typpipäästöt pääsääntöisesti vähenivät hieman viime vuosikymmenellä.
Kuva X . Metsäteollisuuden kokonaisfosforipäästöjen ja kokonaistyppipäästöjen kehitys Hiitolanjoen vesistöalueella (t/a).
Edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna fosforipäästöt ovat vähentyneet 2,3 %. Sen sijaan typpipäästöt nousi-vat yli 8 %. Laitoksen jätevedenpuhdistamolla on viime vuosina ollut jonkin verran häiriötilanteita johtuen mm.
tuotantokapasiteetin lisäyksen aiheuttamista ongelmista. COD-päästöt ovat pudonneet alle puoleen vuoden 2000 tasosta.
Edellistä toimenpideohjelmaa laadittaessa metsäteollisuuden päästöjen ei tällä alueella uskottu nousevan vuonna 2006 toteutetusta tuotannon laajentamisesta huolimatta, sillä uusi tekniikka mahdollistaa mm. vedenkäy-tön tehostamisen. Näin onkin ollut ajoittaista typpipääsvedenkäy-tön kasvua lukuun ottamatta. Simpeleen tehtaan jätevesi-päästötasot vastaavat muutaman viime vuoden päästötietojen perusteella tulevia BAT-vaatimuksia; COD-päästön tuleva BAT-raja on ylittynyt viimeksi vuonna 2008. Ympäristölupa tulee tarkistettavaksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Kuitenkin uusia BAT-raja-arvoja tulee noudattaa vuodesta 2018 alkaen.
Simpeleen tehtaalla on prosessimuutoksista johtuen ollut ajoittain vaikeuksia jätevesipäästöjen kanssa, ja fos-forin ja typen kuukausipäästöjen lupaehdot ovat ylittyneet tyypillisesti kerran vuodessa. Jatkossa häiriöpäästöjen odotetaan vähenevän tehtaan uuden kiertovesijärjestelmän käyttöönoton myötä.
0 0,5 1 1,5 2 2,5
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaisfosfori (t/a)
0 5 10 15
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaistyppi (t/a)
61
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue VHA2
Kymijoen vesistöalueella toimii nykyään kaksi vesienhoidon kannalta merkityksellistä metsäteollisuuslaitosta (Kuusankosken ja Anjalankosken tehtaat) Myllykosken tehtaan toiminnan loputtua vuoden 2011 lopulla. Massa- ja paperiteollisuus on maatalouden jälkeen suurin yksittäinen fosforipäästöjen tuottaja sekä maatalouden ja yhdys-kuntien jälkeen seuraavaksi suurin typpipäästöjen aiheuttaja. Toimialan aiheuttamat fosforipäästöt olivat vuonna 2012 6,9 tonnia ja typpipäästöt 243 tonnia (Kuva X).
2000-luvun ensimmäisinä vuosina fosforipäästöt vähenivät, jonka jälkeen päästöjen määrä on vaihdellut vä-hentyen jälleen vuoden 2007 jälkeen. Vuoden 2011 häiriöpäästöjen jälkeen päästöt ovat selvästi alentuneet. Typ-pipäästöt alenivat yhtäjaksoisesti vuosina 2004–2010 vuosikymmenen alussa tapahtuneen kasvun jälkeen (kuva ).
Kuva . Metsäteollisuuden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipäästöjen kehitys Kymijoen vesistöalueella (t/a).
Edellisessä vesienhoidon toimenpideohjelmassa asetettiin teollisuuden fosfori- ja typpipäästöjen vähentämis-tavoitteeksi 5 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Laitosten keskimääräiset fosforipäästöt vuosina 2008–2012 olivatkin noin 15 % ja typpipäästöt noin 10 % pienemmät kuin vuosina 2005–2007. Osa vähennyksestä selittyy Myllykosken tehtaan lopettamisella, mutta muutenkin päästöjä on saatu jonkin verran vähennettyä. Tehtaiden jätevedenpuhdistus on viimeisimmällä vertailujaksolla toiminut pääsääntöisesti hyvin; kahdella jäljelle jääneellä laitoksella oli kuitenkin lyhyt- tai pitkäaikaisia häiriöitä mm. tuotannon vaihteluista ja laiterikoista johtuen vuonna 2011 ja toisella osin myös vuonna 2010. Verrattaessa keskimääräisiä päästötasoja hieman pidemmällä ajanjaksol-la vuosiin 2000–2007 voidaan havaita, että vuosina 2008–2012 fosforipäästöt ovat vähentyneet noin 19 %, mutta toisaalta typpipäästöt ovat lisääntyneet 2 %:lla, mikä johtuu vuosituhannen vaihteen jälkeisistä tavallista pienem-mistä typpipäästöistä.
Edellisen toimenpideohjelman laatimisen aikaan laitosten ravinnepäästöissä ei odotettu tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuoteen 2015 mennessä; häiriötilanteiden paremman hallinnan ohella jossain määrin nähtiin päästövä-hennyksiä olevan saavutettavissa vedenkulutusta vähentämällä. Tässä suhteessa viime vuosien päästökehitys on ollut hieman ennakoitua parempaa, vaikkakaan häiriötilanteita ei ole täysin pystytty ehkäisemään.
Jatkossa yhden tehtaan lopettamisen myötä ravinnekuormituksen voidaan olettaa vakiintuvan entistä alem-malle tasolle. Lisäksi siirtyminen uusien BAT-tasojen mukaisiin lupamääräyksiin voi vaikuttaa päästötasoihin. Uu-sia lupaehtoja asetettaessa on mahdollista tehdä laitoskohtaiUu-sia poikkeukUu-sia raja-arvoista perustuen esimerkiksi tietyn tuotantomenetelmän tavallista isompiin päästöihin. Lisäksi on otettava huomioon tiettyyn päästötasoon tar-vittavien toimenpiteiden kustannustehokkuus. Joitain mahdollisia poikkeuksia on mainittu BREF-asiakirjassa.
Mahdollisesta poikkeusten soveltamisesta luvituksessa ei toistaiseksi ole annettu tarkempia ohjeita. Lupaehtoihin voi vaikuttaa myös ympäröivän vesistön tila ja herkkyys sekä mahdolliset sitä kautta ilmenevät kuormituksen vä-hentämistarpeet. Samalla lupaehtoja asetettaessa tulee noudattaa tasavertaisuusperiaatetta.
0 5 10 15 20 25
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaisfosfori (t/a)
0 50 100 150 200 250 300 350 400
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaistyppi (t/a)
62
Alueen keskeisten tuotantolaitosten ympäristöluvilla on seuraavanlainen tarkistusaikataulu:- Stora Enso Oyj, Anjalankosken tehtaat 31.12.2015 mennessä - UPM-Kymmene Oyj, Kymin tehtaat 31.12.2017 mennessä
Kymin tehtailla jätevesipäästöt ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä. Haasteita on ollut lähinnä typpipäästöjen kanssa ja yhtenä vuonna fosforin osalta. Fosforipäästöjen vähentämiseen on kesäaikaan käytetty ferrosulfaattia.
Koivulinjan happivalkaisun käyttöönotto on alentanut COD- ja AOX-päästöjä, mutta tuotannon lisääminen on kas-vattanut kokonaispäästöjä. Sellutehtaalla kuitulinjojen kapasiteettia ollaan kasvattamassa vastaamaan talteenotto-linjan kapasiteettia.
Anjalan tehtailla oli vuosina 2010–2011 puhdistamolla pitkäaikaisia häiriöitä, jotka aiheuttivat myös fosforin ja COD:n vuositason lupaehtojen ylityksiä. Tuotantolaitoksella on tehty skenaariotarkasteluja syiden selvittämiseksi ja vastaavien tapahtumien ennalta ehkäisemiseksi. Yhtenä syynä pidetään vuoden 2009 typpipäästöjen minimoin-tia, joka sai puhdistamon ravinnesuhteen epätasapainoon. Laitoksella on tavallista isommat typpipäästöt johtuen korkean vaaleusasteen mekaanisten massojen valmistuksessa tarvittavista kompleksinmuodostajista (EDTA ja DTPA). Laitoksella selvitetään mahdollisuuksia korvaavien tuotteiden käytölle.
Suomenlahteen jätevetensä purkaa Kotkan ja Sunilan tehtaat, Summan tehtaiden toiminnan lakattua tammi-kuussa 2008. Näiden lisäksi myös Kymijoen alueen laitokset kuormittavat Suomenlahtea. Suomenlahteen pääty-vät metsäteollisuuden fosforipäästöt olivat vuonna 2012 yhteensä n. 16 t ja typpipäästöt n.100 t (KuvaX).
2000-luvun puolella päästötasoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia ennen vuotta 2008, jolloin päästöt va-kiintuivat alemmalle tasolle Summan tehtaan sulkemisen seurauksena. Suomenlahden alueen teollisuuslaitosten aiheuttama fosforikuormitus oli vuosien 2008–2012 aikana vähentynyt 40 % vuosien 2005–2007 keskimääräisestä tasosta ja typpikuormitus vastaavasti 48 %. Vuosien 2000–2007 päästötasoihin verrattuna vähennys on lähes yhtä suuri.
Kuva . Metsäteollisuuden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipäästöjen kehitys Suomenlahden alueella (t/a).
Päästöjä ovat laskeneet yhden tehtaan lopettamisen lisäksi pitkät seisokit, minkä vuoksi keskimääräiset pääs-töt ovat vähentyneet ennakoitua enemmän. Muuten kahden jäljelle jääneen tuotantolaitoksen pääspääs-töt ovat olleet jokseenkin entisellä tasolla. Toisella tehtaista on ollut ajoittaisia ravinnepäästöjen luparaja-arvojen ylityksiä. Jäte-vedenpuhdistamolle on investoitu mm. lietteenkäsittelyn uudistamiseen.
Toteutuneiden tuotantomäärien mukaiset tulevat fosforin BAT-päästötasot ovat ylittyneet parina vuonna mo-lemmissa alueen tuotantolaitoksissa sekä COD-taso useampana vuonna toisella laitoksella. Typpipäästöt ovat molemmilla laitoksilla olleet BAT-tasoa.
0 5 10 15 20 25 30
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaisfosfori (t/a)
0 50 100 150 200
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kokonaistyppi (t/a)
63
Alueen tuotantolaitosten ympäristöluvista Kotka Millsin ympäristölupa on valituksen alainen ja käsiteltävänä Vaasan hallinto-oikeudessa. Mikäli jätevesipäästöjä koskevat lupamääräykset pysyvät ennallaan, ne vastaavat uusia BAT-raja-arvoja. Stora Enson Sunilan tehtaan ympäristöluvan tarkistusajankohta on 31.12.2015. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet lupaehdot vastaavat tulevia BAT-raja-arvoja.Sunilan tehtaan jätevesipäästöt ovat vähentyneet eniten vuoden 2005 jälkeen. Jätevesipäästöjen lupaehdot tiukkenivat vuoden 2011 alusta. Fosforin lupaehtoon pääsemiseksi on puhdistamolla jouduttu käyttämään ferrosul-faattia ympäri vuoden. Kotka Millsin ympäristölupaa koskeva valitus oli vuoden 2013 lopussa käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa. Vuonna 2012 annetun luvan jätevesipäästörajoista valituksen alla on fosforipäästön lupaehto, jonka alle pääseminen koetaan tuotantolaitoksella haastavaksi. Voimassa oleva vuosilupaehto ylittyi vuonna 2013.