14. Vaikutukset ihmisiin
14.2 Varjostus
Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuu-livoimalan ääni on kuitenkin kuultavissa. Hankealueen lä-heisyydessä olevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutasot ovat korkeampia ja niiden kohdalla tuulivoima-lan ääni on kuultavissa suuremman osan ajasta kuin asuin-alueilla.
Hankevaihtoehdossa 2 kaksi voimalaa on poistettu ja joidenkin tuulivoimaloiden sijaintia on muutettu verrattu-na hankevaihtoehtoon 1. Muutoksella on vaikutusta han-kealueen ulkopuolella lähinnä lounaan suunnalla, jossa lä-himmän loma-asunnon kohdalla tuulivoimalan aiheutta-ma laskennallinen melutaso laskee noin 54 desibelistä noin 44 desibeliin. Muilla suunnilla ja kauempana hankealueesta muutoksen vaikutus on pienempi, alle desibelin. Näin ollen melutasot asuinalueiden kohdalla eivät muutu hankevaih-toehtoon 1 verrattuna.
14.1.5 Sähkönsiirron meluvaikutukset
Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoas-taan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimaloi-den rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään.
Toiminnan aikana sähkön siirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua melua, mutta sen vaikutukset rajoit-tuvat muutaman kymmenen metrin etäisyydelle ilmajoh-tojen välittömään läheisyyteen.
14.1.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0
Mikäli hanketta ei toteuteta, alueelle ei aiheudu tuulivoi-maloista johtuvia meluvaikutuksia. Alueella ei ajoittaista kiviaineksen ottotoimintaa lukuun ottamatta nykyisin ole merkittäviä melulähteitä.14.1.7 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot
Tuulivoimaloista aiheutuvia meluvaikutuksia voidaan pie-nentää voimalaitoksen äänitasoa alentamalla tai kasvatta-malla suojaetäisyyttä voimalaitosten ja häiriintyvien koh-teiden välillä.
Tuulivoimalan melutasoon voidaan vaikuttaa mm. voi-malatyypin valinnalla ja voimalaitoksen käyttöasetuksilla.
Tietyillä voimalaitostyypeillä on mahdollista vaikuttaa lai-toksen tuottamaan melutasoon lapakulmaa säätämällä.
Lapakulman säätäminen vaikuttaa melutason lisäksi tuo-tettuun sähkötehoon pienentävästi.
Suojaetäisyyttä voimalaitosten ja asuin- tai lomakiin-teistöjen välillä voidaan kasvattaa tuulivoimalan paikkoja muuttamalla tai jättämällä yksittäisiä tuulivoimaloita pois suunnitelmasta. Mikäli jokin suunta tai alue koetaan melun kannalta erityisen herkäksi, tätä voidaan harkita.
14.1.8 Arvioinnin epävarmuustekijät
Melumallinnuksessa melutasot laskettiin ns. worst case -ti-lanteessa. Todelliset melutasot hankealueen ympäristös-sä eivät ole jatkuvasti kuvatunlaiset. Liympäristös-säksi voimalatyyppi saattaa hyvinkin olla eri kuin tässä meluarvion lähtökoh-tana ollut voimalatyyppi. Todellinen melutilanne ja melun kuuluvuus riippuu valittavan voimalatyypin lisäksi hyvin paljon tuuliolosuhteista. Tuulivoimalan äänen kuulumiselle otollisten sääolosuhteiden esiintyminen saattaa vaihdella kuukausi- ja vuositasolla merkittävästi, mikä vaikuttaa suo-raan häiriön kokemiseen hankealueen ympäristössä.
Pahin tilanne (Worst Case) -laskennassa oletetaan, että tuulivoimalat ovat käytössä taukoamatta koko
laskenta-• ajan
aurinko paistaa täysin pilvettömältä taivaalta horisontin
•
yläpuolella ollessaan joka laskentapäivä.
Pahin tilanne (Worst Case) -laskelmassa huomioitiin maas-ton korkeustiedot, tuulivoimalan sijainti, tuulivoimalan na-pakorkeus, aikavyöhyke sekä vaikutusalueen maksimilaa-juus. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 met-riä eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Laskennassa aurin-gonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jon-ka alle menevää auringon säteilyä ei otettu huomioon.
Pahin tilanne (Worst Case) –laskennan tulos on astro-minen maksimivarjostus. Tulos on teoreettinen, eikä se ota huomioon säätilanteen vaihtelua (tuulisuuden vaikutus tuulivoiman tuottoon), eikä aurinkoisuuden/pilvisyyden vaikutusta varjon esiintymiseen. Mikäli sää on pilvinen tai tyyni tai tuulen suunta painaa roottorin tason samansuun-taiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuuli-voimala ei aiheuta varjostusvaikutusta.
Todellinen tilanne (Real Case) -laskennassa otetaan lisäk-si huomioon
paikallinen säätilanne (pilvisyys, tuulisuus)
•
tuulivoimalan roottorin todellinen liikkuminen
•
Laskenta antaa paremman kuvan todellisesta varjostus-vaikutuksen esiintymisestä kohdealueella. Säätietoina todellinen tilanne (Real Case) -laskennassa käytettiin Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia havaintotietoja; lä-himpiä saatavilla olevia tuulensuunta- ja auringonpaistei-suustietoja vuosien 1971-2000 ajalta. Tuulensuuntatiedot on mitattu Kauhavan lentokentän sääasemalta noin 50 kilometrin päässä Vähäänkyröön suunnitellusta tuuli-voimapuistosta. Auringonpaisteisuustiedot on mitattu Seinäjoen Pelmaan sääasemalta noin 25 kilometrin päässä Vähäänkyröön suunnitellusta tuulivoimapuistosta.
Voimalan roottorin on oletettu tässä laskennassa liik-kuvan n. 80 % vuoden tunneista. Vuosittain tämä tarkoit-taa runsasta 7 000 tuntia vuoden 8 760 kokonaistunnista.
Tällöin vilkkuvaa varjostusilmiötä voi esiintyä. Mikäli voima-lan roottori liikkuu tunteina vähemmän, vähentää se var-jostusilmiön esiintymistä nyt lasketusta, ja mikäli enem-män, se vastaavasti lisää varjostusilmiön esiintymismah-dollisuuksia.
Tuulivoimalatyyppinä Pahin tilanne (Worst Case) että
Todellinen tilanne (Real Case) –laskennoissa käytettiin Vestas V90 3000 90.0-tuulivoimalaa, jonka napakorke-us oli 100 ja 120 metriä. Lapojen halkaisija oli 90,0 metriä.
Napakorkeudeltaan 140 metrisen tuulivoimalan voimala-tyyppinä käytettiin REpower 5 M 5000 126.0 –tuulivoima-laa, jonka lapojen halkaisija oli 126,0 metriä.
14.2.2 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun
auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapo-jen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuu-livoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä.
Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asu-vat ihmiset kokeasu-vat varjostusilmiön hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpien mieles-tä se ei heimieles-tä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa haastatel-tiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa ih-mistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheudu.
(Widing ym. 2005).
Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päiväl-lä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tai onko kyseessä asun-to- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue.
Ilmiö on säästä riippuvainen: sitä ei esiinny kun au-rinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä.
Pisimmällevarjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamul-la, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäis-tä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siiyhtenäis-tä, etyhtenäis-tä valon-säteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu.
14.2.3 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset hankevaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2
Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymisel-le ei oesiintymisel-le Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa määri-teltyjen ohjeellisten maksimiarvojen mukaan tuulivoima-lan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enin-tään 8 tuntia (todellinen tilanne, Real Case).
Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja var-jostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytän-nön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen tilanne, Real Case).
Todellinen tilanne (Real case) –laskennassa, joka ottaa huomioon alueen valaistus- ja sääolosuhteet sekä voima-loiden oletetut käytössäolotunnit, varjostusvaikutus ulot-tuu Vähässäkyrössä noin 500-1 000 metrin etäisyydelle hankealueen uloimpien voimaloiden ulkopuolelle (var-jostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa) (Kuva 14-3).
Varjostusalue on pääosin rakentamatonta maa- ja metsäta-lousaluetta. Hankealueella tai sen lähiympäristössä sijaitse-vien mahdollisesti häiriintysijaitse-vien vakituisten ja loma-asunto-jen määrät on esitelty alla olevissa taulukoissa.
Hankevaihtoehto 1
Kun tuulivoimalan korkeus on 100 tai 120 metriä alueel-la, jossa varjostusvaikutusta ilmenee vähintään kahdeksan tuntia vuodessa, sijaitsee neljä vapaa-ajan käytössä olevaa rakennusta tai metsästysmajaa. Suurin yksittäiselle vapaa-ajan asunnolle kohdistuva varjostusvaikutus 30-80 tuntia vuodessa.
Kun tuulivoimalan korkeus on 140 metriä alueella, jos-sa varjostusvaikutusta ilmenee vähintään kahdekjos-san tuntia vuodessa, sijaitsee kolme vakituista asuinrakennusta ja viisi vapaa-ajan käytössä olevaa rakennusta tai metsästysmajaa.
Suurin yksittäiselle vapaa-ajan asunnolle kohdistuva varjos-tusvaikutus 30-80 tuntia vuodessa.
Taulukko 14‑1. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten määrät, jotka sijaitsevat varjostusvaikutusalueella (todellinen tilanne Real Case) hankevaihtoehdossa 1.
Hankevaihtoehto 1 Asuinrakennusten määrä
(8 tunnin varjostus vuodessa)
Vapaa-ajan asun-tojen määrä (8 tunnin varjostus vuodessa) Voimalan korkeus 100 m,
lapojen halkaisija 90 m 0 4
Voimalan korkeus 120 m,
lapojen halkaisija 90 m 0 4
Voimalan korkeus 140 m,
lapojen halkaisija 126 m 3 5
Hankevaihtoehto 2
Kun tuulivoimalan korkeus on 100 tai 120 metriä alueel-la, jossa varjostusvaikutusta ilmenee vähintään kahdeksan tuntia vuodessa, sijaitsee neljä vapaa-ajan käytössä olevaa rakennusta tai metsästysmajaa. Suurin yksittäiselle vapaa-ajan asunnolle kohdistuva varjostusvaikutus on 30-80 tun-tia vuodessa.
Kun tuulivoimalan korkeus on 140 metriä alueella jossa varjostusvaikutusta ilmenee vähintään 8 tuntia vuodessa, sijaitsee 3 vakituista asuinrakennusta ja 5 vapaa-ajan
käy-tössä olevaa rakennusta tai metsästysmajaa. Suurin yksit-täiselle vapaa-ajan asunnolle kohdistuva varjostusvaikutus 30-80 tuntia vuodessa.
Taulukko 14‑2. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten määrät, jotka sijaitsevat varjostusvaikutusalueella (todellinen tilanne Real Case) hankevaihtoehdossa 2.
Hankevaihtoehto 2 Asuinrakennusten määrä
(8 tunnin varjostus vuodessa)
Vapaa-ajan asun-tojen määrä (8 tunnin varjostus vuodessa) Voimalan korkeus 100 m,
lapojen halkaisija 90 m 0 4
Voimalan korkeus 120 m,
lapojen halkaisija 90 m 0 4
Voimalan korkeus 140 m,
lapojen halkaisija 126 m 3
5
Todellinen tilanne (Real Case) -varjostuslaskelmien perus-teella hankevaihtoehtojen 1 ja 2 välille ei muodostunut eroa varjostusvaikutuksen merkittävyyden kannalta. Kaikissa tor-nin pituusvaihtoehdoissa varjostusvaikutus kohdistuu yk-sittäisiin vapaa-ajan rakennuksiin hankealueella ja sen välit-tömässä läheisyydessä. Varjostusvaikutuksen merkittävyys kasvaa kummassakin hankevaihtoehdossa hieman voima-lan tornin pituuden kasvaessa 140 metriin, jolloin varjostus-vaikutus kohdistuu lisäksi yksittäisiin vakituisiin asuinraken-nuksiin hankealueen pohjoispuolella.
Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että mallinnus ei ota huomioon maaston kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä. Jos tuulivoimalat vät näy hankealueen läheisyydessä oleviin pihapiireihin, ei-vät ne myöskään aiheuta varjostusvaikutuksia.
14.2.4 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0
Mikäli hanketta ei toteuteta, ympäristöön ei aiheudu tuuli-voimaloista johtuvia varjostusvaikutuksia.14.2.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja lieventäminen
Varjostusvaikutusta vähentää mattapintaisen materiaa-lin käyttö tuulivoimalan lavoissa, jolloin aurinko ei heijas-tu niin pahasti lapojen pinnasta. Voimalat on myös mah-dollista pysäyttää välkkymisen kannalta pahimpina aikoina (esim. auringon laskiessa), jolloin voimala on poissa toimin-nasta ja sähköntuotantoa ei synny.
Kuva 14‑3. Varjostuslaskelma VE 1 Vähäkyrö Real Case 100m Kuva 14‑4. Varjostuslaskelma VE 1 Vähäkyrö Real Case 120m
Kuva 14‑5. Varjostuslaskelma VE 1 Vähäkyrö Real Case 140m
Kuva 14‑6. Varjostuslaskelma VE 2 Vähäkyrö Real Case 100m Kuva 14‑7. Varjostuslaskelma VE 2 Vähäkyrö Real Case 120m
Kuva 14‑8. Varjostuslaskelma VE 2 Vähäkyrö Real Case 140m
14.2.6 Arvioinnin epävarmuustekijät
Hankkeen toteutuessa valittava tuulivoimalatyyppi saattaa olla eri kuin varjostusmallinnuksessa käytetyt voimalatyy-pit. Lisäksi mikäli alueella on muita varjostukseen vaikutta-via asioita, kuten esimerkiksi metsää, varjostusvaikutukset eivät ole välttämättä niin suuret kuin laskelmien perusteella voisi olettaa, koska laskenta ei huomioi kasvillisuuden aihe-uttamaa peitevaikutusta.