14. Vaikutukset ihmisiin
14.1 Melu
14.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia arvioitiin melun lasken-tamallin avulla. Laskentaohjelmana käytettiin SoundPlan 6.5 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000-melulaskentastandardia. Malli toimii 3D-ympäristössä ja se huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennuk-set, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemirakennuk-set, me-lulähteiden käyntiajat ja suuntaavuudet sekä säätiedot.Nord2000-laskentastandardin on todettu soveltuvan ai-emmin käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainen yleinen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamalli vuodelta 1993) paremmin tuulivoimaloiden melun mallintamiseen erilaisissa sääolo-suhteissa merialueella sekä maa-alueilla (Di Napoli 2007).
Meluvyöhykkeet laskettiin 2 metrin korkeudelle maanpin-nasta. Laskennassa tuulennopeudeksi määriteltiin 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta, koska tämä on tuu-livoimaloiden melusta tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella melutasoltaan yleensä häiritsevin tilanne. Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina ja siitä aiheutuva peittovaikutus lisääntyvät voimakkaasti ja toisaalta tuuli-voimalan käyntiääni ei kaikilla voimalaitostyypeillä lisäänny vaan saattaa jopa pienentyä. Tuulennopeus voimalaitosten napakorkeudella laskettiin logaritmisen tuulennopeuspro-fiilin mukaisesti.
Mallinnuksen lähtötietoina k äytettiin Maanmittauslaitokselta saatua alueen numeerista kartta-aineistoa, joka sisältää mm. maanpinnan korkeustiedot, ra-kennukset ja vesialueet. Tuulivoimalan osalta lähtötietoi-na käytettiin voimalaitosten suunnittelutietoja (laitosten napakorkeus ja laitosten suunnitellut sijainnit). Koska va-lintaa tarkasta laitetyypistä tai –mallista ei ole tehty, ei ra-kennettavien tuulivoimaloiden äänitehotasoa vielä tiede-tä. Tarkasteluissa äänitehotasoksi valittiin LWA 108 dB,
sil-lä suuri osa suunnitellun tyyppisistä tuulivoimalavaihtoeh-doista jää sen tason alle.
Mallinnuksen mukaiset melutasot eivät esiinny han-kealueen ympäristössä joka puolella samanaikaisesti, vaan laskentakuvat esittävät tuulivoimalaitosten aiheuttamia melutasoja myötätuulitilanteessa tuulivoimalalta tarkaste-lupistettä kohti. Kuvatunlainen tilanne toistuu eri tavalla eri puolella hankealuetta, sillä vallitseva tuulensuunta han-kealueella on tehtyjen selvitysten mukaan lounaasta. Täten kuvatun kaltaisia melutasoja esiintyy hankealueen koillis-puolella useammin kuin esim. kaakkois-, lounais- ja luoteis-puolella.
14.1.2 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimaloiden käyntiääni koostuu pääosin laajakaistai-sesta (noin 60–4000 Hz) lapojen aerodynaamilaajakaistai-sesta melus-ta sekä hieman kapeakaismelus-taisemmismelus-ta sähköntuomelus-tantoko- sähköntuotantoko-neiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, gene-raattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Näistä aerodynaami-nen melu on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen (äänen voimak-kuus vaihtelee jaksollisesti ajan funktiona) äänen vuoksi.
Useassa tutkimuksessa jaksollisuuden on paikoin havaittu olevan merkittävä melun häiritsevyystekijä pisteissä jois-sa mitattu melutaso on alhainen. Koska äänilähde sijaitsee korkealla, leviää melu laajemmalle kuin matalalla sijaitse-van äänilähteen melu. (Di Napoli 2007)
Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 Hz…20 000 Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalu-eella 500…4000 Hz. Matalataajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä, mistä johtuu, että matalat äänet lähellä kuulo-alueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoi-makkuudella. Matalataajuista ääntä (mukaan lukien infra-ääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen
lähtei-tä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), lii-kenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet.
Tuulivoimalan melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalan tuottaman infraäänen on todettu ns. down-wind-laitoksia lukuun ottamatta olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyy-dessä.
Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuuli-voimalan äänen havaitsemiseen. Tuulituuli-voimalan äänen ha-vaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottai-suus. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuu-liprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalan vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalan käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taa-juusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalan melun havait-tavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ym-päristöstä.
Tuulivoimalan melun on todettu olevan häiritse-vää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun.
Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalan aiheuttama äänitaso ylittää LAeq 40–45 dB. Näin alhaisilla melutasoilla tuulivoi-malan melu on useimmiten ensisijaisesti viihtyvyyshaitta ja esimerkiksi unen häirintä ja siitä johtuvat terveysvaiku-tukset ovat harvinaisempia. Tuulivoimalan melun häiritse-vyyteen vaikuttaa tuulivoimalan aiheuttaman äänitason li-säksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalan näkyvyys mai-semassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan.
Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuuli-voimalan meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksen käynti-ääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuu-lella, vaikkei voimalaitoksen käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalan meluun vaikuttaa ympäristöolosuhteiden lisäksi myös laitostyyppi ja -koko.
Tuulivoimalan melutaso pääsääntöisesti kasvaa laitoskoon kasvaessa, vaikka eri laitostyypeillä ja laitosvalmistajien voi-malaitoksilla onkin eroja. Myös suurempi napakorkeus kas-vattaa osaltaan vaikutussädettä.
14.1.3 Nykytilanne
Hankealue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja met-sätalousvaltaista aluetta. Hankealueen läheisyydessä sen
kasliikenteisiä teitä eikä alueella ole muita merkittäviä me-lulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä kiviaineksen otto, ki-viaineksen kuljetus ja muu tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet.
14.1.4 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset VE 1 ja VE 2
14.1.4.1 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset
Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimaloi-den vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennus-töistä. Varsinainen voimalan pystytys ei ole erityisen me-luavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asen-nustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana melua-vimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutus-työt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ai-nesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista.
14.1.4.2 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset meluvaikutukset
Hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaise-maan myös hanke-alueen ulkopuolella. Vaikutussäde riip-puu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitos-yksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muu-tamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin.
Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman säätö) tuulivoima-laitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa.
Lapakulman säätö vaikuttaa myös voimalaitoksen sähkön-tuottoon. Myös laitoskokonaisuuden osien valinnalla voi-daan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon, esimerkkinä turbiinin valinta.
Hankevaihtoehdossa 1 laskennallinen melutaso lähimpi-en asuinalueidlähimpi-en kohdalla on noin 39-41 dB. Hankealueella ja aivan sen lähellä sijaitsevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla laskennalliset melutasot ovat 47-54 dB.
Napakorkeuden muutos 100 metristä 140 metriin laa-jentaa melualueita hieman, ero melutasoissa on noin 1 dB tai alle.
Melutasot lähimpien yksittäisten vapaa-ajan rakennusten kohdalla ylittävät loma-asumiseen käytettyjen alueiden yö-ajan ohjearvon, mutta vakituisen asutuksen kohdalla melu-tasot ovat asumiseen käytettävien alueiden ohjearvon ala-puolella. Lasketut melutasot asuinalueilla ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimalan aiheuttamaa melua pysty erottamaan
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 1 mukainen melutilanne päivällä kun käytetään 100 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 1 mukainen melutilanne päivällä kun käytetään 120 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 1 mukainen melutilanne yöllä kun käytetään 100 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 1 mukainen melutilanne yöllä kun käytetään 120 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 1 mukainen melutilanne päivällä kun käytetään 140 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 1 mukainen melutilanne yöllä kun käytetään 140 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 2 mukainen melutilanne päivällä kun käytetään 120 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 2 mukainen melutilanne päivällä kun käytetään 140 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 2 mukainen melutilanne yöllä kun käytetään 120 m korkeita tuulivoimaloita.
Kuva 14‑1. Vaihtoehdon VE 2 mukainen melutilanne yöllä kun käytetään 140 m korkeita tuulivoimaloita.
Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuu-livoimalan ääni on kuitenkin kuultavissa. Hankealueen lä-heisyydessä olevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutasot ovat korkeampia ja niiden kohdalla tuulivoima-lan ääni on kuultavissa suuremman osan ajasta kuin asuin-alueilla.
Hankevaihtoehdossa 2 kaksi voimalaa on poistettu ja joidenkin tuulivoimaloiden sijaintia on muutettu verrattu-na hankevaihtoehtoon 1. Muutoksella on vaikutusta han-kealueen ulkopuolella lähinnä lounaan suunnalla, jossa lä-himmän loma-asunnon kohdalla tuulivoimalan aiheutta-ma laskennallinen melutaso laskee noin 54 desibelistä noin 44 desibeliin. Muilla suunnilla ja kauempana hankealueesta muutoksen vaikutus on pienempi, alle desibelin. Näin ollen melutasot asuinalueiden kohdalla eivät muutu hankevaih-toehtoon 1 verrattuna.
14.1.5 Sähkönsiirron meluvaikutukset
Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoas-taan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimaloi-den rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään.
Toiminnan aikana sähkön siirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua melua, mutta sen vaikutukset rajoit-tuvat muutaman kymmenen metrin etäisyydelle ilmajoh-tojen välittömään läheisyyteen.
14.1.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0
Mikäli hanketta ei toteuteta, alueelle ei aiheudu tuulivoi-maloista johtuvia meluvaikutuksia. Alueella ei ajoittaista kiviaineksen ottotoimintaa lukuun ottamatta nykyisin ole merkittäviä melulähteitä.14.1.7 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot
Tuulivoimaloista aiheutuvia meluvaikutuksia voidaan pie-nentää voimalaitoksen äänitasoa alentamalla tai kasvatta-malla suojaetäisyyttä voimalaitosten ja häiriintyvien koh-teiden välillä.
Tuulivoimalan melutasoon voidaan vaikuttaa mm. voi-malatyypin valinnalla ja voimalaitoksen käyttöasetuksilla.
Tietyillä voimalaitostyypeillä on mahdollista vaikuttaa lai-toksen tuottamaan melutasoon lapakulmaa säätämällä.
Lapakulman säätäminen vaikuttaa melutason lisäksi tuo-tettuun sähkötehoon pienentävästi.
Suojaetäisyyttä voimalaitosten ja asuin- tai lomakiin-teistöjen välillä voidaan kasvattaa tuulivoimalan paikkoja muuttamalla tai jättämällä yksittäisiä tuulivoimaloita pois suunnitelmasta. Mikäli jokin suunta tai alue koetaan melun kannalta erityisen herkäksi, tätä voidaan harkita.
14.1.8 Arvioinnin epävarmuustekijät
Melumallinnuksessa melutasot laskettiin ns. worst case -ti-lanteessa. Todelliset melutasot hankealueen ympäristös-sä eivät ole jatkuvasti kuvatunlaiset. Liympäristös-säksi voimalatyyppi saattaa hyvinkin olla eri kuin tässä meluarvion lähtökoh-tana ollut voimalatyyppi. Todellinen melutilanne ja melun kuuluvuus riippuu valittavan voimalatyypin lisäksi hyvin paljon tuuliolosuhteista. Tuulivoimalan äänen kuulumiselle otollisten sääolosuhteiden esiintyminen saattaa vaihdella kuukausi- ja vuositasolla merkittävästi, mikä vaikuttaa suo-raan häiriön kokemiseen hankealueen ympäristössä.