Nykytila

Hankealueen metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä olevia kuivia ja tuoreen kankaan kangasmetsiä. Tuoreen kankaan metsät sijaitsevat pääosin hankealueen reunaosis-sa ja maaston painanteisreunaosis-sa kuivan kankaan metsien luon-nehtiessa hankealueen keskiosia ja maaston lakiosia.

Hankealueen puustosta valtaosa on ikärakenteeltaan nuorta, vaikkakin varttuneita metsäaloja esiintyy paikoitel-len jonkin verran. Alueella on runsaasti viime vuosien aika-na kaadettuja metsänuudistusaloja, jotka yhdessä tiheän ti-lajaon kanssa tekevät hankealueen metsikkökuvioista pirs-toituneita. Metsänuudistusalueille on pääsääntöisesti istu-tettu mäntyä, vaikkakin osaa uudistusaloista luonnehtivat eri-ikäiset lehtipuutaimikot.

Päämetsätyyppinä maaston lakialueilla ovat puolukka-tyypin (VT) mäntymetsät. Männyn sekapuuna tai alikas-voksena kasvaa vaihdellen rauduskoivua tai haapaa, sekä kuusta. Maaston kallioisilla lakialueilla esiintyvät männiköt on pääsääntöisesti uudistettu metsänhakkuin, eikä alueella esiinny luonnontilaisia kalliomänniköitä. Mänty vaihettuu maaston alavilla paikoilla ja notkelmissa tyypillisesti kuu-seksi. Tuoreen kankaan rehevissä metsissä kuusen ohella kasvaa rauduskoivua tai haapaa paikoin runsaastikin. Vaikka hankealueella on tehty paikoin metsäojituksia, ovat soistu-neissa maaston painanteissa sijaitsevat kuusikot paikoin re-heviä ja korpimaisuutta ilmentäviä. Alueille ei kuitenkaan esiinny vanhoille luonnontilaisille metsille tyypillisiä maa-puita tai muuta lahopuustoa.

Hankealueen sijainti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja rannikkoseudulle luovat erinomaiset kasvuolosuhteet si-jainnin leveysasteisiin nähden. Maaperä on paikoin viljavaa ja hankealueen kasvillisuudelle ominaista ovat pellonreu-nus- ja peltosaarekemetsiköt, joiden kasvillisuudessa on havaittavissa kuivan lehdon tyyppistä lajistoa. Paikallisella tasolla luonnon monimuotoisuutta rikastavissa pellon-reunus- ja peltosaarekemetsiköissä pääpuulajina vallitsee useimmiten haapa, jonka alikasvoksena kasvaa muun mu-assa pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa muun mumu-assa paat-samaa, puna- ja mustaherukkaa. Aluskasvillisuuden lajistos-sa vallitsevat muun muaslajistos-sa kielo, oravanmarja ja lillukka.

Pienialaisia käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kuusikoita alueella esiintyy hankealueen lounais-, pohjois- ja itäosassa.

Kuusen sekapuuna kasvaa paikoin haapaa, rauduskoivua sekä pihlajaa. Kenttäkerroksessa vallitsevat käenkaali, ora-vanmarja, metsäimarre, metsäkorte sekä vuokot.

Kuva 11‑5 Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevia kuivan ja tuoreen lehdon, sekä lehtomaisen kankaan alueita.

Tuulivoimala 1

Tuulivoimala sijoittuu Vellimäentien varrelle, Hirnaanmäen luoteispuolelle, kivikkoiseen, mustikkatyypin (MT) nuo-reen kuusikkoon, jonka sekapuuna kasvaa hieman män-tyä. Aluskasvillisuus on puolukka- ja mustikkavaltaista.

Sijoituspaikan läheisyydessä on useita suurikokoisia siirto-lohkareita.

Tuulivoimala 2

Tuulivoimala sijoittuu Saarensivun metsätien varrelle Kärppämäelle. Maasto on kivikkoista ja alueella on useita suurikokoisia siirtolohkareita. Kasvillisuus koostuu mäen reunamilla kasvavista varttuneista rauduskoivuista, yksittäi-sistä männyistä sekä koivun, pihlajan ja haavan nuorista tai-mista. Aluskasvillisuus on puolukkavaltaista.

Tuulivoimala 3

Tuulivoimala sijoittuu Saarensivun metsätien varrelle vilje-lysalueelle. Rakennusalue rajautuu pienialaiseen metsäsaa-rekkeeseen, jossa kasvaa muutamia yksittäisiä järeitä kuu-sia, varttuneita rauduskoivuja ja pensaskerroksessa heru-koita.

Tuulivoimaloiden rakentamispaikat

Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamispaikat sijoittuvat metsätalouskäytössä oleviin ja luontoarvoiltaan tavanomai-siin, pääasiassa kuiviin ja tuoreisiin kangasmetsiin sekä metsänuudistusaloille. Kolme voimalaa sijoittuu viljelysalueelle.

Alkuperäisen hankesuunnitelman (VE 1) mukaan tehdyn luontoselvityksen perusteella tuulivoimaloista kaikkiaan 6 sijoittuu vastikään käsitellylle metsänuudistusalalle tai alalle, jossa kasvaa pientä mänty- tai koivutaimikkoa. Valtaosa lopuista tuuli-voimaloiden rakentamispaikoista sijoittuu nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin. Kuvaus ja valokuva rakentamisalueiden kasvillisuudesta on esitetty taulukossa 11-1.

Tuulivoimala 4

Tuulivoimala sijoittuu Saarensivun metsätien varrelle Lehtisaaren eteläosaan harvennettuun, varttuneeseen mustikkatyypin (MT) kuusikkoon, jonka sekapuuna kasvaa varttunutta rauduskoivua ja mäntyä. Aluskasvillisuus on mustikka ja puolukkavaltaista.

Tuulivoimala 5

Tuulivoimala sijoittuu varttuneeseen, harvaan asentoon hakattuun mustikkatyypin (MTs) kuusikkoon, jonka seka-puuna kasvaa hieman rauduskoivua ja alikasvuksena nuo-ria kuusen taimia. Maasto on kivikkoista ja paikoin hieman soistunutta. Aluskasvillisuudessa vallitsevat mustikka ja puolukka.

Tuulivoimala 6

Tuulivoimala sijoittuu kivikkoiseen, tiheään puolukkatyypin (VT) varttuneeseen mäntytaimikkoon, jossa kasvaa seka-puuna paikoin rauduskoivua.

Tuulivoimala 7

Tuulivoimala sijoittuu hankealueen etelärajalle. Kivikkoista rinnettä luonnehtii varttunut puolukkatyypin (VT) mänty-metsä, jonka sekapuuna kasvaa hieman kuusta ja raudus-koivua. Aluskasvillisuus on tavanomaista ja varpuvaltaista.

Alueella on tehty harvennushakkuita ja maassa on jonkin verran hakkuutähteitä sekä metsäkoneen uria.

Tuulivoimala 8

Tuulivoimala sijoittuu hankealueen eteläosaan metsäau-totien välittömään läheisyyteen. Kallion lakialueilla kas-villisuus koostuu varttuneesta jäkälätyypin (LT) mäntytai-mikosta. Myös katajaa kasvaa hieman. Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat poronjäkälät sekä isohirvenjäkälä. Maaston painanteissa puusto koostuu varttuneesta männystä ja nuoresta kuusesta. Aluskasvillisuus on puolukkavaltaista.

Tuulivoimala 9

Tuulivoimala sijoittuu hankealueen eteläosaan Perämäen kaakkoispuolelle. Kasvillisuus koostuu mustikkatyypin (MT) varttuneesta kuusesta, jonka sekapuuna kasvaa hieman mäntyä, rauduskoivua ja haapaa. Aluskasvillisuuden valta-lajeja ovat mustikka ja puolukka. Alueella on tehty taimi-konhakkuita ja maassa on hakkuutähteitä. Tuulivoimalan rakennuspaikan lounaispuolella on pienialainen soistu-ma, jossa kasvaa pientä hieskoivu- ja mäntytaimikkoa.

Kasvillisuuden valtalajeja ovat suopursu, suokukka, kaner-va ja karpalo.

Tuulivoimala 10

Tuulivoimala sijoittuu Kristonluhdan eteläpuolelle. Alue on soistunutta ja lähiympäristössä on tehty metsäojituksia.

Kasvillisuutta luonnehtivat pienet ja nuoret männyn ja rau-duskoivun taimet. Aluskasvillisuudessa vallitsevat suopur-su, kanerva ja variksenmarja.

Tuulivoimala 11 ja 12

Tuulivoimalat sijoittuvat Hyypän ja Nevahaan viljelysalueille.

Tuulivoimala 13

Tuulivoimala sijoittuu Korkiamäen kivikkoiselle lakialueelle varttuneeseen puolukkatyypin (VT) mäntymetsään, jonka sekapuuna kasvaa runsaasti varttunutta kuusta ja raudus-koivua. Lisäksi kasvaa paikoin nuorta haapaa. Puusto vai-hettuu rinteillä kuusivaltaisemmaksi. Aluskasvillisuudessa vuorottelevat mustikan, puolukan ja poronjäkälien vallit-semat laikut.

Tuulivoimala 14

Tuulivoimala sijoittuu avohakkuualueelle. Hakkuun reuna-osiin on jätetty joitakin yksittäisiä varttuneita kuusia ja rau-duskoivuja sekä nuoria harmaaleppiä.

Tuulivoimala 15

Tuulivoimala sijoittuu Saraloukkoon viljelysalueelle.

Tuulivoimala 16

Tuulivoimala sijoittuu kivikkoiselle Lauri-Mikkelin alueel-le, jossa kasvillisuutta luonnehtii nuori rauduskoivutaimik-ko ja yksittäiset nuoret ja varttuneet männyt ja raudusrauduskoivutaimik-koi- rauduskoi-vut. Alikasvuksena kasvaa paikoin runsaasti haavan taimia.

Aluskasvillisuuden tyypillisimpiä lajeja ovat mustikka, puo-lukka, oranvanmarja ja metsäimarre.

Tuulivoimala 17

Tuulivoimala sijoittuu avohakkuualueelle, jolla kasvaa yk-sittäisiä varttuneita siemenpuumäntyjä ja pieni mäntytai-mikko.

Tuulivoimala 18

Tuulivoimala sijoittuu Petäjänmäelle vievän metsäautotien välittömään läheisyyteen. Maasto on kivikkoista ja pää-puulajina vallitsee varttunut kuusi. Sekapuuna kasvaa pai-koin nuorta mäntyä ja pensaskerroksessa hieman katajaa.

Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat mustikka ja puolukka sekä poronjäkälät. Alueella on paikoin pienialaisia soistu-mia, näillä alueilla pääpuulajiksi vaihettuu koivu ja sekapuu-na kasvaa hieman nuorta kuusta.

Tuulivoimala 19

Tuulivoimala sijoittuu hankealueen kaakkoiskulmaan Mäntynevan eteläpuolelle. Alueella on laaja metsänuudis-tusala, jolla kasvaa pientä mänty- ja rauduskoivutaimikkoa.

Tuulivoimala 20

Tuulivoimala sijoittuu hankealueen kaakkoiskulmaan met-säautotien välittömään läheisyyteen Suovakorvennevan pohjoispuolelle. Aluetta luonnehtii avoin varttu-nut puolukkatyypin (VT) mäntymetsä, jossa sekapuu-na kasvaa hieman rauduskoivua ja alikasvoksesekapuu-na nuor-ta kuusnuor-ta. Kenttäkerroksen kasvillisuus on nuor-tavanomaisnuor-ta.

Tyypillisimpien varpujen, puolukan, mustikan ja kanervan, ohella kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti metsälauhaa.

Tuulivoimala 21

Tuulivoimala sijoittuu avohakkuualueelle.

Tuulivoimala 22

Tuulivoimala sijoittuu tiheäkasvuiseen, nuoreen puolukka-tyypin (VT) mäntymetsään.

Sähköasema

Alustava sähköaseman paikka sijoittuu Romun alueelle, jossa on tehty laaja avohakkuu.

Sähkönsiirtoreitti