5.4 Työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet taustamuuttujittain
5.4.2 Vaikutusmahdollisuudet
Toiseen tutkimuskysymykseen löytyy vastaus työntekijöiden kokemuksista vaikutus-mahdollisuuksistaan työhön taustamuuttujien ikä, koulutus, työyksikkö ja työkokemus valossa. Kymmenen vaikutusmahdollisuuksia kuvaavaa väittämää koskevat työskentely-olosuhteita, työtehtäviä, työaikaa, lomia ja vapaita sekä muutoksia työssä (Taulukko 16).
TAULUKKO 16. Koetut vaikutusmahdollisuudet, (N =231) Vaikutusmahdollisuudet
Vastaajat (N=231) kokivat voivansa vaikuttaa `aina` tai `usein` enimmäkseen lomien ja vapaiden ajankohtiin, taukoihin työpäivän aikana, palkattomiin vapaisiin sekä tehtävien monipuolisuuteen. Eniten `aina`-vaihtoehdon valinneet kokivat voivansa vaikuttaa enim-mäkseen lomiin ja vapaisiin (14 %) sekä palkattomiin vapaisiin (12 %) julkisessa tervey-denhuollossa. Yli puolet vastasi voivansa vaikuttaa vain `harvoin` tai `ei koskaan` työ-määrään, tehtävien jakoon työyhteisössä, muutosten toteuttamiseen ja suunnitteluun sekä työaikaan. Eniten `ei koskaan` vaikutusmahdollisuutta työntekijät kokivat mahdollisuu-destaan vaikuttaa työaikaan (taulukko 16).
Työntekijän iän näkökulmasta suurin osa työntekijöistä kokee iästä riippumatta eniten vaikutusmahdollisuuksia taukoihin työn lomassa sekä lomien ja vapaiden ajankohtiin (Taulukko 17). Lisäksi palkattomiin vapaisiin koetaan sitä enemmän vaikutusmahdolli-suuksia, mitä enemmän työntekijällä on ikää. Yli puolet vastaajista kokee lisäksi vaiku-tusmahdollisuuksia tehtäviensä monipuolisuuteen ja työskentelyolosuhteisiin iästä riip-pumatta.
TAULUKKO 17. Vaikutusmahdollisuudet työntekijän iän mukaan, (N=231)
Tehtävien monipuolisuuteen (N=231) p=0.209
Aina/Usein 59 73 51 63 69 62
Harvoin/Ei koskaan 41 27 49 37 31 38
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Tehtävien jakoon työyhteisössä (n=230) p=0.120
Aina/Usein 46 63 39 50 31 48
Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa (N=231) p= 0.358
Aina/Usein 73 69 67 76 85 72
Harvoin/Ei koskaan 27 31 33 24 15 28
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Lomien ja vapaiden ajankohtiin (N=231) p= 0.611
Aina/Usein 68 80 77 79 85 77
Harvoin/Ei koskaan 32 20 23 21 15 15
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Palkattomien työvapaiden pitämiseen (n=224) p= 0.220
Aina/Usein 56 57 74 70 62 70
Harvoin/Ei koskaan 14 43 26 30 38 30
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Muutosten suunnitteluun (n=223) p=0.679
Aina/Usein 57 52 51 43 23 48
Harvoin/Ei koskaan 43 48 49 57 77 52
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Muutosten toteuttamiseen (n=226) p=0.679
Aina/Usein 51 52 45 40 38 46
Harvoin/Ei koskaan 49 48 55 60 62 54
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Eniten toista mieltä on yli puolet työntekijöistä vaikutusmahdollisuuksistaan työmäärään sekä muutosten toteuttamiseen ja suunnitteluun: Mitä enemmän ikää, sitä enemmän työn-tekijät ovat eri mieltä vaikutusmahdollisuuksistaan (taulukko 17). Nuorimmat työntyön-tekijät kokevat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa muutosten suunnitteluun ja toteutukseen työssään kuin vanhemmat, yli 50 vuotiaat työntekijät. Vajaa kaksi kolmasosaa 60–69 -vuotiaista kokee voivansa vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin, mutta saman verran heistä kokee, ettei ole vaikutusmahdollisuuksia tehtävien jakoon työyhteisössä. Vähän yli puolet
alle 30-vuotiaista työntekijöistä, kokee voivansa vaikuttaa työmäärään kokemuksen vä-hentyessä iän myötä siten, että 50–59-vuotiaista kaksi kolmasosaa ja 60–69 -vuotiaista yli neljä viidesosaa kokee toisin (taulukko 17).
Myös työntekijän koulutuksen näkökulmasta suurin osa kokee vaikutusmahdollisuuksia lomien ajankohtiin, taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa ja palkattomien työvapaiden pitämiseen (taulukko 18).
TAULUKKO 18. Vaikutusmahdollisuudet koulutuksen mukaan, (N=231) Työn hallinta/
Vastaajan koulutus Yliopisto Amk ja am-till.
Opisto Ammatillinen
Tehtävien monipuolisuuteen (n=230) p=0.502
Aina/Usein 55 63 65 61
Harvoin/Ei koskaan 45 37 35 39
Yhteensä 100 100 100 100
Tehtävien jakoon työyhteisössä (n=229) p 0.352
Aina/Usein 40 51 44 47
Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa (n=230) p=0.413
Aina/Usein 70 75 65 72
Harvoin/Ei koskaan 30 25 35 28
Yhteensä 100 100 100 100
Lomien ja vapaiden ajankohtiin (n=230) p=0.438
Aina/Usein 83 74 76 77
Harvoin/Ei koskaan 17 26 24 23
Yhteensä 100 100 100 100
Palkattomien työvapaiden pitämiseen (n=226) p=0.113
Aina/Usein 60 75 66 70
Harvoin/Ei koskaan 40 25 34 30
Yhteensä 100 100 100 100
Muutosten suunnitteluun (n=228) p= 0.274
Aina/Usein 42 52 40 47
Harvoin/Ei koskaan 52 48 60 53
Yhteensä 100 100 100 100
Muutosten toteuttamiseen (n=225) p= 0.728)
Aina/Usein 41 47 43 45
Harvoin/Ei koskaan 59 53 57 55
Yhteensä 100 100 100 100
Kaikki työntekijät koulutustaustaan katsomatta kokevat voivansa vaikuttaa myös tehtä-vien monipuolisuuteen. Sitä vastoin yli puolet työntekijöistä kokee koulutustaustasta huolimatta, ettei ole mahdollisuutta vaikuttaa työmäärään eikä muutosten toteuttamiseen.
Yliopisto- tai korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen omaavat kokivat voivansa vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin, mutta eivät tehtävien jakoon eikä muutosten suunnit-teluun työssään. Vajaa kolmasosa ammatillisen koulutuksen omaavista koki, ettei voi vaikuttaa työaikaansa. Ammattikorkeakoulu- tai ammatillisen opistotutkinnon suoritta-neista vähän yli puolet koki voivansa vaikuttaa muista poiketen tehtävien jakoon ja muu-tosten suunnitteluun, mutta ei työskentelyolosuhteisiin (taulukko 18).
Vaikutusmahdollisuuksia työyksiköiden näkökulmasta koetaan myös eniten lomien ja va-paiden ajankohtiin sekä taukojen pitämiseen (taulukko 19). Lisäksi kaikista vastaajista yli puolet kokee vaikutusmahdollisuuksia työtehtävien monipuolisuuteen sekä työskentely-olosuhteisiin. Mielenterveys- ja päihdeyksiköissä toimivat työntekijät kokivat eniten kai-kista yksiköistä vaikutusmahdollisuuksia taukoihin (p=0.001), lomien ja vapaiden ajan-kohtiin (p=0.014), palkattomiin työvapaisiin (p=0.10), mutta myös muutosten suunnitte-luun (p=0.001) ja toteuttamiseen (p=0.015), työaikaan (p=0.001), tehtävien monipuoli-suuteen (p= 0.002) sekä työskentelyolosuhteisiin. Seuraavaksi eniten myönteisiä koke-muksia vaikutusmahdollisuuksistaan työhönsä on kuntoutus-, kuvantamis- ja kotiutusyk-siköiden sekä poliklinikan työntekijöillä, erityisesti tehtävien monipuolisuuteen sekä lo-mien ja vapaiden ajankohtiin.
Eniten eri mieltä vaikutusmahdollisuuksistaan on yli puolet terveydenhoitoyksikön työn-tekijöistä työmäärään (p=0.004), tehtävien jakoon (p=0.004), työaikaan sekä työn suun-nitteluun ja toteuttamiseen. Vastaanoton työntekijöitä lukuun ottamatta kaikkien muiden yksiköiden työntekijöistä yli puolet on eri mieltä vaikutusmahdollisuuksistaan työmää-räänsä (p=0.004). Vastaanoton ja terveydenhoitoyksikön työntekijöistä yli puolet kokee, ettei voi vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin. Heidän lisäkseen myös suunterveydenhuol-toyksikön työntekijöistä yli puolet kokee, etteivät voi vaikuttaa työtehtävien jakoon, työ-aikaan, muutosten suunnitteluun eikä toteuttamiseen (taulukko 19).
TAULUKKO 19. Vaikutusmahdollisuudet työyksiköittäin, (N=231) Työskentelyolosuhteisiin (n=227) p= 0.815
Aina/Usein 49 47 55 54 60 52
Harvoin/Ei koskaan 51 53 45 46 40 48
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Tehtävien monipuolisuuteen (n=228) p= 0.002
Aina/Usein 53 51 55 81 81 61
Harvoin/Ei koskaan 47 49 45 19 19 39
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Tehtävien jakoon työyhteisössä (n=227) p= 0.004
Aina/Usein 49 36 24 72 65 47
Harvoin/Ei koskaan 51 64 76 28 35 53
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Työmäärääni (n=228) p= 0.004
Aina/Usein 53 33 23 56 50 42
Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa (n=228) p= 0.001
Aina/Usein 72 67 55 77 100 72
Harvoin/Ei koskaan 28 31 45 23 0 28
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Lomien ja vapaiden ajankohtiin (n=228) p= 0.014
Aina/Usein 68 71 77 84 100 77
Harvoin/Ei koskaan 32 29 23 16 0 23
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Palkattomien työvapaiden pitämiseen (n=224) p= 0.10
Aina/Usein 58 75 65 69 96 70
Harvoin/Ei koskaan 42 25 35 31 34 30
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Muutosten suunnitteluun (n=226) p= 0.001
Aina/Usein 44 34 38 68 69 48
Harvoin/Ei koskaan 56 66 62 32 31 52
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Muutosten toteuttamiseen (n=223) p= 0.015
Aina/Usein 39 40 37 55 73 46
Harvoin/Ei koskaan 61 60 63 45 27 54
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Taulukossa 20 tulee esille työkokemuksen näkökulmasta vaikutusmahdollisuuksia eniten lomien ja vapaiden ajankohtiin, taukojen pitämiseen työssä, palkattomiin työvapaisiin sekä monipuolisiin tehtäviin. Yli puolet työntekijöistä työkokemuksen määrästä huoli-matta kokee vaikutusmahdollisuuksia työtehtävien monipuolisuuteen sekä työskentely-olosuhteisiin. Enemmistö työntekijöistä on toista mieltä vaikutusmahdollisuudestaan työmäärään (Taulukko 20). Alle 5 vuotta tehtävässään toimineista vähän yli puolet kokee voivansa vaikuttaa työaikaan pidempään työskennelleiden kokiessa toisin. Alle 5 vuotta
ja 25 vuotta tai enemmän tehtävässään toimineista kokee, ettei voi vaikuttaa muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen, toisin kuin muut työntekijät taulukon 20 mukaisesti.
TAULUKKO 20. Vaikutusmahdollisuudet työkokemuksen mukaan, (N=231) Vaikutusmahdollisuudet/
Työkokemus < 5 v 5-14 15–24 25 > Yhteensä
Työskentelyolosuhteisiin (n=209) p= 0.931
Aina/Usein 49 54 49 53 51
Harvoin/Ei koskaan 51 46 51 47 49
Yhteensä 100 100 100 100 100
Tehtävien monipuolisuuteen (n=210) p= 0.555
Aina/Usein 56 68 57 61 60
Harvoin/Ei koskaan 44 32 43 39 40
Yhteensä 100 100 100 100 100
Tehtävien jakoon työyhteisössä (n=209) p=0. 939
Aina/Usein 46 52 49 47 48
Harvoin/Ei koskaan 54 48 51 53 52
Yhteensä 100 100 100 100 100
Työmäärääni (n=210) p= 0.826
Aina/Usein 45 40 37 39 41
Harvoin/Ei koskaan 55 60 63 61 59
Yhteensä 100 100 100 100 100
Työaikaani (n=210) p= 0.740
Aina/Usein 51 49 43 42 48
Harvoin/Ei koskaan 49 51 57 58 52
Yhteensä 100 100 100 100 100
Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa (n=210) p= 0.860
Aina/Usein 68 74 74 71 71
Harvoin/Ei koskaan 32 32 26 29 29
Yhteensä 100 100 100 100 100
Lomien ja vapaiden ajankohtiin (n=210) p= 0.907
Aina/Usein 74 79 77 76 76
Harvoin/Ei koskaan 26 21 23 24 24
Yhteensä 100 100 100 100 100
Palkattomien työvapaiden pitämiseen (n=208) p= 0.281
Aina/Usein 77 72 66 61 71
Harvoin/Ei koskaan 23 28 34 39 29
Yhteensä 100 100 100 100 100
Muutosten suunnitteluun (n=208) p=0.082
Aina/Usein 48 52 29 57 47
Harvoin/Ei koskaan 52 48 71 43 53
Yhteensä 100 100 100 100 100
Muutosten toteuttamiseen (n=207) p= 0.117
Aina/Usein 43 52 29 53 44
Harvoin/Ei koskaan 57 48 71 47 56
Yhteensä 100 100 100 100 100
Koetut vaikutusmahdollisuudet perusterveydenhuollon työntekijöillä yhdistetään tauluk-koon 21 seuraavalle sivulle.
TAULUKKO 21. Vaikutusmahdollisuuksien kokemukset yhteenveto, (N=231) VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET
Eniten samaa mieltä Eniten eri mieltä
Taukoihin, lomiin, palkattomiin vapaisiin: yli 70 % 30–39- vuotiaat: lomat ja vapaat 80 %, 60–69 v tauot, lomat ja vapaat 85 %, palkattomat 62%
Yliopisto tai korkeakoulu: lomat ja vapaat 83 %, Amk ja ammatillinen opisto: tauot ja palkattomat 75%
Ammatillinen koulutus: lomat ja vapaat 76 % Alle 5 v työskennelleet: palkattomat vapaat 77 % Mielenterveys- ja päihdeyksikkö: tauot (p=0,001**), lomat, vapaat 100 % (p=0,014*), palkattomat 96 % (p=0,010*) Kuntoutus, kuvantaminen, kotiutus, pkl lomat, vapaat 84 % (p=0,014*), tauot 77% (p=0.001**)
Suunterveydenhuoltoyksikkö 77 %, lomat ja vapaat (p=0,014*)
Tehtävien monipuolisuuteen:62 %
Ammatillinen koulutus 65 %Kuntoutus, kuvantaminen, kotiutus, pkl 81% (p=0.002**)
Mielenterveys- ja päihdeyksikkö 81 % (p=0,002**) Työskentelyolosuhteisiin:53 %
60–69 -vuotiaat 61 %
Mielenterveys- ja päihdeyksikkö 60 % Yliopisto tai korkeakoulu 59 %
Työskentelyolosuhteisiin:47 % Terveydenhoitoyksikkö 53 %
Tehtävien jakoon:48 %
Kuntoutumis, kuvantaminen, kotiutus, pkl 72 % (p=0,004**)
Amk ja ammillinen opisto 51 %
Tehtävien jakoon:60 % Alle 30 v 54 %,
60–69 -vuotiaat 69 % ja 40–49 -vuotiaat 62 % Yliopisto tai korkeakoulu 60 % ja
ammatillinen koulutus 56 %
Suunterveydenhuoltoyksikkö 76 % ja terveydenhoitoyk-sikkö 64 % (p=.004**)
Alle 5 v työskennelleet 54 % Työmäärään: 41 %
Alle 30 -vuotiaat 57 %
Kuntoutus, kuvantaminen, kotiutus, pkl 56 %, vastaanottoyksikkö 53 % (p=0,004**)
Työmäärään:59 %
60–69 -vuotiaat 85 % ja 50-59 -vuotiaat 62 % Amk ja ammillinen opisto 60 %
Yliopisto tai korkeakoulu 57 %
Terveydenhoitoyksikkö 67 % (p=0,004**)
15–24 v 63 % ja 25 vuotta tai yli työskennelleet 61 % Työaikaan:48 %
Alle 30- vuotiaat 60 % Yliopisto tai korkeakoulu 53 % Mielenterveys- ja päihdeyksikkö 81 %,
kuntutus-, kuvantaminen, kotiutus ja pkl 63% (p=0,001**)
Työaikaan:52 %
Ammatillinen koulutus 61 %
Vastaanottoyksikkö 65 %, terveydenhoitoyksikkö 58%, suunterveydenhuoltoyksikkö 55 % (p=0,001**) Mitä pidempi työkokemus, sen vähemmän mahdollisuusai-kuttaa: 5–14 v 51 %, 15–24 v 57 %, 25 vuotta tai yli 58 %, 40–49 v työskennnelleet 61 %
Muutosten suunnitteluun: 49 % Mielenterveys- ja päihdeyksikkö 69 %,
Kuntoutus, kuvantaminen, kotiutus, pkl 68 %, (p=0,010*) 25 vuotta tai yli työskennelleet 57 %
Alle 30 v 57 % ja 30–39 v 52 % Amk ja amm. opistotutkinto 52 %
Muutosten suunnitteluun: 51 %
60–69 -vuotiaat 77 %, 50–59 -vuotiaat 57 %,15–24 -vuo-tiaat 71 %
Ammatillinen koulutus 60%, yliopisto tai korkeakoulu 58%
Suunterveydenhuoltoyksikkö 62 %, terveydenhoitoyksikkö 66 % ja vastaanottoyksikkö 56 % (p=0,001**)
Muutosten toteuttamiseen: 47 %
Mielenterveys- ja päihdeyksikkö 73 % (p=0,015*) 25 vuotta tai yli työskennelleet 53 %
Muutosten toteuttamiseen: 53 %
60–69 -vuotiaat 62 % ja 50–59 -vuotiaat 60 % Yliopisto tai korkeak. 59 % ja ammatillinen koulutus 57%
Suunterveydenhuoltoyksikkö 63 %, vastaanottoyksikkö 61 % ja terveydenhoitoyksikkö 60 % (p=0,015*) 5–24 v 71 % ja alle 5 v työskennelleet 57 %
< 0,05 (5% riski) tulos on melkein merkitsevä*; p <0,01 tulos on tilastollisesti merkitsevä** ja p < 0,001, tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä***
6 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT