Tutkimusaiheen valintaan eettisyys liittyy muun muassa siinä, kenen ehdoilla tutkimus tehdään ja miten se perusteellaan (Hirsjärvi ym. 2012, 24). Tutkimushanke Elinvoimaa organisaatioon (ELVO) on asiantuntijaorganisaatioiden vapaaehtoisille kohdeorganisaa-tioille mahdollistama kehittämishanke. Mahdollisuus osallistua hankkeeseen pro gradun muodossa motivoi erityisesti hankkeen tavoitteen vuoksi, jolla tuetaan kohdeyhteisöjen ja yrittäjien hyvinvointia heidän tarpeistaan lähtien. Terveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvointi on aiheena hyvin ajankohtainen ja kiinnostava. Työn hallinta ja vaikutus-mahdollisuus käsitteinä huomioi työn tärkeimmän tekijän eli työntekijän. Erityisen ki-innostavaa on tutkijana työntekijöiden kokemuksen kautta etsiä ymmärrystä saadulle tiedolle laajempaa taustaa vasten osana johtamisen haasteita sekä terveydenhuollon toim-ialan ja organisaatiokulttuurin yhteiskunnallisia muutosta. Perusterveydenhuolto heijas-taa yhteiskunnallista muutosta asiakaspinnassa, jolloin paineet kohdistuvat yksilöön jat-kuvina muutoksina sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksesta sekä asiakastarpeista.
Aineisto on kerätty tutkimusorganisaatioiden toimesta ja myös tutkimusluvat liittyvät ELVO-hankkeeseen. Sen toimijat ja tutkimusryhmä vastaavat tarvittavista ja vaaditta-vista periaatteista, vastuista, velvollisuuksista ja eettisistä ohjeista kohdeorganisaatioita koskevan tiedon käsittelystä tutkimuksen aikana. Tutkija vastaa aineistosta saatujen tie-tosuojaohjeiden mukaisesti vastuullisesti ja huolellisesti vastaajien yksityisyydensuojaa kunnioittaen poistaen aineiston ja tallentaen tutkimustuloksset tutkimuksen jälkeen yli-opiston ohjeiden mukaisesti. Vastatessaan vapaaehtoisesti sähköiseen webrobol-kyse-lyyn, vastaaja on suostunut tiedon tutkimuskäyttöön hanketutkimuksen tutkimussaatteen informaation mukaisesti. Tutkijalla ei ole sidonnaisuuksia kohdeorganisaatioon, mikä li-sää myös tutkimuksen objektiivisuutta. Perehtyminen hyvän tieteellisen käytännön kes-keisiin periaatteisiin sisältää sitoutumisen rehellisyyteen, huolellisuuteen ja tarkkuuteen työn kaikissa vaiheissa. Perehtyminen tutkittavaan alaan, organisaatioon ja ilmiön tilaan yhteiskunnassa perustuu tutkijan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijuuteen sekä tut-kimustietoon aiheesta.
Tutkimustyöhön liittyy eettisten ohjeiden mukaan (TETK 2019, 7) tutkimisen, ajattelun ja kokeilun kautta saadun tiedon tuottaminen, jonka tavoitteen on lisätä ymmärtämys-tämme sekä tuottaa teoriatiedon, käsitteen operationalisoinnin ja tutkimuksen avulla kokemuksia tutkimuskohteesta. Tutkimusmenetelmät ovat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia huomioiden eettisyys ja avoimuus. Ne on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu huolellisesti asetettujen vaatimusten mukaisesti. Luotettavuuden arviointi pe-rustuu `Hyvän tieteellisen käytännön` noudattamiseen edellä kuvattujen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden lisäksi arvioimalla mittauksen luotettavuutta reliabiliteetin ja validiteetin avulla.
Pätevyydellä eli validiteetillä tarkoitetaan mittarin kykyä mitata sitä, mitä tarkoitetaan.
Luotettavuus sisältää perusjoukkoa edustavat otokset, mittaamisen ja tutkimuksen koko-naisluotettavuuden (Vilkka 2015, 161, 194). Lähdekriittisyys tarkoittaa tässä tutkimuk-sessa suunnitelmallista tutkimushakua luotettavista tietokannoista haun kohdistuessa ter-veydenhuoltoon, review-katsauksen läpikäyneisiin, 10 vuotta vanhoihin tai sitä uudempiin tai alkuperäislähteisiin kielialueena englanti ja suomi. Kiinnostuksen kasvaessa ja tiedon syventyessä lähdemäärä on kasvanut erityisesti käsitteiden juurille, mutta myös ajankohtaisiin aihetta peilaaviin tutkimuksiin ja tilastotietoihin (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1996, 109-110, 180-184.)
Sisäinen validiteetti eli mittarin pätevyyttä sekä toistettavuutta eli reliabiliteettia on tar-kistettu pitkällä aikavälillä mittauksia toistettaessa (ks.Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1996, 226). Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on Heikkilän (2014, 178-179) mukaan tärkää arvioida otostutkimusten otantavirheitä. Kato aiheutaa vääristymää. Esimerkiksi työuraa nykyisessä työssä kysyttäessä vastaukset olivat epäselviä 71. vastauksen koh-dalla, jolloin otos jäi vajaaksi (n=160). Tutkimuksen kuluessa pohdintaa aiheuttaa myös tiedon ja tulosten kohdistuminen nimettyihin työyksiköihin kohdeorganisaatiossa. Vas-tauksia kertyi kolmesta työyksiköstä lähes yhtä paljon kustakin (vastaanotto, terveyden-hoito- ja suunterveydenhuoltoyksikkö). Yksittäiset vastaukset yhdistettiin luontevasti sa-mankaltaisten yksiköiden kanssa nimeten yksiköt vastaajien työyksiköiden mukaisesti:
kuntoutus-, kuvantamis- ja kotiutusyksikkö sekä poliklinikka sekä lasten, nuorten ja ai-kuisten mielenterveys ja päihdeyksikkö. Viimeksi mainittuun tuli noin puolet vähemmän henkilöitä (n= 26) kuin toisiin. Työyksiköt eivät ole samanarvoisia toisiinsa nähden sen
vuoksi, että osa yksiköistä koostuu vain sen työyhteisön työntekijöiden vastauksista (vas-taanotto, terveydenhoito- ja suunterveydenhuoltoyksikkö) ja osaan on yhdistetty eri työ-yhteisöissä työskententelevien vastauksia, kuten lasten, nuorten ja aikuisten mielenter-veysyksiköiden ja päihdeyksikön vastaukset. Tietosuojan toteutuminen sekä tulosten ja johtopäätösten luotettavuus edellyttävät riittävän suurta ryhmän kokoa, jotta päätöksen-teko ja johtopäätökset ovat oikeita. Tulokset kohdistuessa nimettyihin työyhteisöihin, tut-kijan haasteena on puntaroida tietoa totuuden mukaisesti tekemättä liian voimakkaita joh-topäätöksiä.
Tutkimuksessa käytettävässä mittarissa työkykypistemäärää käytetään tässä tutkimuk-sessa itsenäisenä työkyvyn mittarina. Työkykyä sekä työn fyysistä, henkistä ja sosiaalista rasitusta kysytään tässä tutkimuksessa vastaajilta asteikolla 1–10 (1, täysin työkyvytön–
10, työkyky parhaimmillaan). Alkuperäisessä mittarissa 0 tarkoittaa sitä, ettei nykyisin pysty lainkaan työhön (Tuomi ym. 1997) ja luku 10 edellyttää vastaajaa suhteuttamaan työkykyään omaan parhaimpaan työkykyyn; Tässä tutkimuksessa numero yksi tarkoittaa täysin työkyvytöntä, jolloin arvioitavassa ulottuvuudessa on yksi luku vähemmän kuin alkuperäisessä. Sama ulottuvuus koskee työntekijän kokemusta työn kuormituksesta eli rasittavuudesta.
Validius perustuu mittareiden kykyyn mitata sitä, mitä on tarkoitettu sekä tulosten ja päätelmien luotettavuuteen sekä tutkimuksen kykyä mitata teorian valossa sitä, mikä on tarkoitus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008,226-227; Ketokivi 2015, 99). Ketokiven (2015, 104) mukaan on tarkasteltava ennen reliabiliteettia validiuden eri muotoja. Te-oreettisten käsitteiden määritteleminen eri puolilta on osa sisällön validiutta sekä määrit-telemällä käsite että operationalisoimalla käsite empiirisesti. ELVO-hankkeesta vali-koimalla saatiin tutkittavan ilmiön kannalta perustellut mittari. Työhyvinvointi haastaa tutkimuskohteena yksilöllisien kokemusten muuttuessa jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa paikallisesti ja ajallisesti. Tulosten pätevyyteen voi vaikuttaa se, että vastaaja voi ymmärtää kysymyksen eri tavoin kuin tutkija. Esimerkiksi stressin osalta Lazarus & Folkman 1(984, 11–21) kuvaavat kokemuksen muutosta jatkuvana vuorokutuksena, mikä vaikuttaa vastaukseen tutkimushetkellä. Tutkimusta ja tulkintaa voi vai-keuttaa esimerkiksi eettistä kuormitusta ja siihen liittyviä tekijöitä arvioitaessa käsitteen
tai ilmiön epäselvyys ja yksilöllinen tulkinta, mikä antaa vastaajalle mahdolllisuuden tul-kita mieleen tulevia hyvinkin erilaisia kokemuksia tai ajatuksia vastaustilanteessa (Laine ym. 2011, 47; Vilkka 2015, 160). Myös vaikutusmahdollisuus voi olla käsitteenä vaike-asti lomakkeella avattava ja ymmärrettävä ilmiö; Pyydettäessä vastaajaa arvioimaan usei-den työn piirteiusei-den osalta, kuinka paljon vastaajalla on vaikutusmahdollisuuksia, vas-taukseen voi vaikuttaa käsitteen yhteys vastaajan omiin odotuksiin ja toiveisiin työstä (ks. Sutela& Lehto 2014, 59). Tutkijat suosittelevatkin tarkentamaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon vastaaja kokee vaikutusmahdollisuutta, jotta ymmärrettäisiin, mitä vas-taaja tarkoittaa vaikutusmahdollisuudella.
Tutkimustyöhön liittyy eettisten ohjeiden mukaan (TETK 2019, 7) tutkimisen, ajattelun ja kokeilun kautta saadun tiedon tuottaminen, joka lisää ymmärrystä tutkittavasta ilmi-östä ja kontekstista. Tähän pyritään teoriatiedon, käsitteen operationalisoinnin ja muksen avulla, jossa käytetyt tutkimusmenetelmät kuvataan avoimesti tieteellisen tutki-muksen kriteerien mukaisesti huomioiden eettisyys. Tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu tutkimustietoja ja niiden tekijöitä kunnioittaen.
Luotettavuutta eli reliabiliteettia tutkittaesssa on syytä muistaa, että tutkimustulokset ei-vät ole yleistettävissä eri ajankohtaan, suoraan eri organisaatioihin tai yhteiskuntaan. Tut-kimustuloksia yleistettäessä perusterveydenhuoltoon, on tärkeää kunnioittaa organisaa-tion moniammatillisuutta, mikä tekee organisaatiosta moniarvoisen ja vaikeasti yleistet-tävän. On tärkeää määritellä, mitä perusterveydenhuollolla kulloinkin käsitetään, sen vuoksi työyksiköillä on merkitystä tutkimustulokseen. Merkitykset liittyvät subjektiivi-suuden lisäksi myös perusterveydenhuollon sisällä eri organisaaiokulttuurien sisäisiin ja välisiin ammatillisiin yhteyksiin. Perusterveydenhuollon kohderyhmän muuttuessa, myös tulokset muuttuvat, esimerkiksi fyysinen kuormittuminen kasvaa silloin, kun koh-deryhmään sisältyy vuodeosasto tai kodinhoitajien tekemä työ. Tutkimus kirjoitetaan jo toteutetun hankkeen jälkeen. Oppimis- ja tutkimusprosessiin kuuluu myös kyky ilmaista arkaluontoisia asioita totuudenmukaisesti kohdetta kunnioittaen. Tutkijan kunnioitus tut-kittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kohtaan perustuu tässä ta-pauksessa myös terveydenhuoltoalan ammatillisuuteen, eettisiin arvoihin ja periaatteisiin (STTHL 2016).