2. TELEVISIOKESKUSTELU TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ JA TUTKIMUSPERINTEITÄ
2.5 Vaikutteet omaan tutkimukseeni
Tutkimukseni kohde, intiimit televisio keskustelut, sijoittuu yleisesti yhteis-kunnalliseen ja kulttuuriseen ja erityisesti televisio keskustelujen talk show -tutkimusperinteeseen. Analyysiotteessani on vaikutteita keskustelunana-lyysista ja puheviestinnällisestä televisio vuorovaikutuksen tutkimuksesta.
Läheisyyden rakentaminen televisio keskustelussa on ilmiö, jonka analysoin-tiin olen eklektisesti poiminut elementtejä useammasta ajattelu- ja tutki-musperinteestä. Yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa tutkimusperinteessä tutkimani ilmiö sijoittuu epämuodollisemman ja keskustelevamman arkipu-heen tutkimuksen piiriin. Kysymys televisio esiintymisen autenttisuudesta ja aitoudesta tutkituissa ohjelmissa suhteessa käsinkirjoitettuun keskusteluun on myös yksi pohdittava tekijä. Yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa tutki-musperinteessä sitä on pohdittu paljon. Talk show -tutkitutki-musperinteessä intiimit televisio keskustelut sijoittuvat Haarmanin esittämässä tyypittelyssä asiaorientoituneen talk shown luokkaan, jossa käsitellään sosiaalisia kysy-myksiä henkilökohtaisesta näkökulmasta. Shattuc (1997) kutsuu näitä ohjel-mia ensimmäisen sukupolven amerikkalaisiksi päivä-talk show -ohjelmiksi.
Kaikilta osin intiimit televisio keskustelut eivät noudattele perus-talk shown ohjelmarakennetta. Kaikissa intiimeissä televisio keskusteluissa ei aina ole mukana studio yleisöä, jota esimerkiksi Haarman pitää yhtenä talk show -oh-jelmien tunnuspiirteenä. Muut Haarmanin esittelemät talk show -oh-oh-jelmien tunnuspiirteet intiimeistä televisio keskusteluista löytyvät. Juontajan roolin keskeisyys ohjelman tunneilmaston luojana nousee intiimeissä televisio-keskusteluissa tärkeäksi tekijäksi.
Sekä keskustelunanalyyttinen kehys että puheviestinnällinen televisio-esiintymisen tutkimus ovat vaikuttaneet siihen, miten olen havainnoinut ja analysoinut tutkimaani ilmiötä. Keskustelunanalyysin kohteena on keskus-telun vuorovaikutus, ja analyysilla pyritään tavoittamaan keskuskeskus-telun kulun olennaisia piirteitä. Tähän minäkin pyrin tutkimuksessani. Hyödynnän tutki-muksessani tutkimuskohteeseeni soveltuvin osin keskustelunanalyysin käsit-teistöä. Keskustelunanalyysin ensisijainen tutkimuskohde on kuitenkin kieli ja kielenkäyttö, kielellinen vuorovaikutus. Omassa tutkimuksessani keskeistä
on läheisyyden rakentaminen keskustelussa. Siinä kielenkäyttö on yksi tekijä, mutta sen rinnalla tärkeiksi tutkittaviksi seikoiksi nousevat keskustelun non-verbaaliset tekijät ja keskustelukontekstiin liittyvät asiat. Näiden avulla luo-daan keskustelun ilmapiiriä ja tunnelmaa, jotka ovat merkittäviä läheisyyden synnylle. Keskustelunanalyyttisessä tutkimusperinteessä arkikeskustelujen tutkimuksessa on paneuduttu 2010-luvulla seikkaperäisemmin juuri nonver-baalisten puolien tarkasteluun, mistä olen saanut hyvää vertailukohtaa omaan tutkimusaiheeseeni, koska samoja ei-kielellisiä elementtejä käytetään yhteis-ymmärryksen synnyttämiseen myös intiimeissä televisio keskusteluissa.
Televisio esiintymisen tutkimus nostaa esiin käsitteitä, jotka ovat hyödyllisiä omassa tutkimuksessani. Affektiivisia tekijöitä etsittäessä huomio kohdis-tuu esimerkiksi sellaisiin asioihin kuin miten keskustelijat istuvat suhteessa toisiinsa, kuinka paljon heidän välillään on katsekontaktia, kuinka intensiivi-sesti he keskittyvät keskustelutilanteeseen ja miten he ilmein, elein ja pään-nyökkäyksin osoittavat seuraavansa toista keskustelijaa ja tukevansa hänen puhettaan. Tunteiden ja asenteiden on useissa tutkimuksissa osoitettu vä-littyvän ennen kaikkea tällaisten sanattomien, nonverbaalien, viestien kaut-ta. Puheviestinnällisessä televisio esiintymisen tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota keskustelun tähän puoleen. Käytän siksi omassa tutkimuksessani myös tästä tutkimusperinteestä nousevaa käsitteistöä.
Pyrin omassa tutkimuksessani käyttämään sekä keskustelunanalyysista kuin myös puheviestinnällisestä tutkimuksesta nousevia käsitteitä ja yhdistämään näitä eri näkökulmia pyrkimyksessäni selvittää, mitkä tekijät luovat keskuste-luun luottamuksellisuutta ja intiimiyttä.
Pyrin tarkastelemaan tutkimustani yhteiskunnallisen ja kulttuurisen media-tutkimuksen kontekstissa. Pohdin, miten läheisyyttä rakennetaan intiimeissä suomalaisissa televisio n keskusteluohjelmissa. Pyrin ottamaan huomioon televisio kontekstin asettamat rajoitteet läheisyyden rakentamisessa ja näke-mään keinot, joilla televisio puheessa läheisyyttä tuotetaan. Tarkoitukseni on myös tuoda esiin erityisesti intiimin keskusteluohjelman piirteitä. Yhteiskun-nallisessa mediapuheen tutkimuksessa on paljon anglosaksiseen kulttuuriin liittyvää tutkimusta, ja pyrin tekemään havaintoja siitä, löytyykö tarkastele-mastani suomalaisesta aineistosta samanlaisia piirteitä vai eroavatko ne
vah-vasti joidenkin piirteiden osalta. Tutkimuksen painopiste on kuitenkin selvit-tää, miten läheisyyttä intiimeissä keskusteluohjelmissa tuotetaan.
3 INTIIMIT TELEVISIO KESKUSTELUT JA NIIDEN RAKENTUMISEN ELEMENTIT
Tässä tutkimuksessani pyrin tarkastelemaan sitä, miten läheisyys/ inten-siivinen yhteys (rapport) rakentuu televisio keskustelussa esiintyvien välille intiimeissä televisio keskusteluissa sekä tarkastelemaan, miten läheisyyttä tuotetaan ohjelmien katsojille. Intiimien televisio keskustelujen keskeinen rakenneosa on keskustelijoiden virittyminen läheiseen suhteeseen. Tässä genressä keskustelun tyyliin ei sisälly vastakkainasettelua siinä mielessä, että jompikumpi pyrkisi jollakin tapaa haastamaan toista keskustelijaa. Sen sijaan pyritään rakentamaan yhteisyyttä, yhteistä tunneilmastoa ja löytämään yh-teisiä merkityksiä käsiteltävinä olevista teemoista. Keskusteluissa haastatte-lija esiintyy usein tasaveroisena, empaattisena kuuntehaastatte-lijana, joka antaa haas-tateltavalle tilaisuuden avautua omista kokemuksistaan ja tunteistaan. Näin haastattelusta voi muodostua terapeuttisen keskustelun kaltainen tilanne.
Joissakin ohjelmissa, kuten esimerkiksi ohjelmassa Ilona Rauhala, haastat-telija käyttää siviilielämänsä ammattitaitoa eli pyrkii ohjelman kulun aikana psykologina osoittamaan haastateltavalle, miten tämän ongelma on raken-tunut ja miten se on ratkaistavissa. Tässä haastattelija asettuu ammatillisesti haastateltavan yläpuolelle, mutta yhteistyössä haastateltavan kanssa pyrkii auttamaan haastateltavan sinuiksi hänen ohjelmassa esittelemänsä ongel-man kanssa. Näin tässäkin ohjelmassa toteutuu pyrkimys yhteisyyteen ja ponnistellaan yhdessä haastateltavan ongelman ratkaisemiseksi. Keskustelu-genre on keskeinen konteksti, jonka tavoitteisiin keskustelijoiden käyttäyty-misen ja suhteen tulee mukautua.
Toinen keskustelukontekstiin liittyvä seikka on se, että televisio keskustelu on julkinen ja sillä on keskustelun ulkopuolinen yleisö. Kun haastateltava avau-tuu kuuntelevalle haastattelijalle, hän avauavau-tuu samalla laajalle, näkymättö-mälle yleisölle. Terapeuttiselle tai yksityiselle keskustelulle tyypilliset intiimit aiheet avataan esityksenä monille katselijoille ja kuuntelijoille. Haluan tar-kastella niitä keinoja, joilla katsoja pääsee osalliseksi tähän intiimiin
vuoropu-heluun. Tutkimuksessani nousee keskeiseen rooliin vuorovaikutustilanteen nonverbaliikka eli sanaton viestintä, jonka avulla tunteet ja asenteet haas-tattelussa suuressa määrin välittyvät ja jonka avulla keskustelun emotionaa-linen ilmapiiri rakennetaan. Yleisön mukaan ottamisessa keskeisessä roolissa ovat kameratyöskentelyssä käytettävät kuvajournalistiset keinot. Tarkastelen tässä luvussa myös niitä. On myös muistettava, että keskustelu on esitys, joka on varta vasten rakennettu televisio tuotannon tarpeisiin. Keskustelu on hy-vin pitkälle etukäteen suunniteltu, sen käänteet on tarkasti mietitty eikä se ole luonteeltaan spontaani, vaikka siinä on senkaltaisia elementtejä. Keskus-telijat esittävät keskustelun ja rakentavat läheisyyden keskustelun tarpeisiin.
Nonverbaalisen viestinnän avulla keskusteluvuorovaikutus rakentuu luonte-vaksi, ja studio tilanteessa saadaan aikaiseksi arkielämän intiimejä keskuste-lutilanteita simuloiva vuorovaikutus.
Tutkimukseni voi sijoittaa risteymäkohtaan, jossa on aineksia mediatuotan-non analyysista, keskustelunanalyysin traditiosta sekä vuorovaikutuksen nonverbaliikan analyysista.